Etelä-Pohjanmaa!

Miksi ihmeessä annat ylpeyden tuhota tärkeän ihmissuhteen. Itse olen ylpeyteni joutunut moneen kertaan nielemään sinun kanssasi ja anteeksi olen pyytänyt, vaan en ilmeisesti koskaan saa.

Kauankos vielä ajattelit murjottaa? Päiviä, viikkoja vai kuukausia??? Lopeta toki ja ota minuun yhteyttä, numeron tiedät. ;))

minä nainen kirjoitti:

Miksi ihmeessä annat ylpeyden tuhota tärkeän ihmissuhteen. Itse olen ylpeyteni joutunut moneen kertaan nielemään sinun kanssasi ja anteeksi olen pyytänyt, vaan en ilmeisesti koskaan saa.

Kauankos vielä ajattelit murjottaa? Päiviä, viikkoja vai kuukausia??? Lopeta toki ja ota minuun yhteyttä, numeron tiedät. ;))

En minä murjota. Elämä vain menee eteenpäin. Anteeksi pystyn kyllä sinulle antamaan, mutta unohda en koskaan. Sen olen myös hyväksynyt, että ylpeyteni voi tuhota kaiken.

Minä voisin ottaa sinuun yhteyttä, mutta en tee niin. Mieleni on tässä asiassa järkähtämätön. Tiedät edelleen mistä minut löytää...

vuorosta kirjoitti:

En minä murjota. Elämä vain menee eteenpäin. Anteeksi pystyn kyllä sinulle antamaan, mutta unohda en koskaan. Sen olen myös hyväksynyt, että ylpeyteni voi tuhota kaiken.

Minä voisin ottaa sinuun yhteyttä, mutta en tee niin. Mieleni on tässä asiassa järkähtämätön. Tiedät edelleen mistä minut löytää...

Jotenkin tuntuu siltä, että väärä mies olet. Et voi unohtaa, mitä? Mitään niin pahaa en ole sinulle tehnyt, että tuota ymmärtäisin, päinvastoin, ehkä minun pitäisi olla vihainen, koska väärin teit sinäkin/hänkin. Tämäkin kiinnostaa, mistä sinut löydän? Tiedän kyllä asuinpaikkasi, työpaikkasi jne, mutten nyt saa ajatuksestasi kiinni. Vinkkiä?

nainen (edelleen) olen kirjoitti:

Jotenkin tuntuu siltä, että väärä mies olet. Et voi unohtaa, mitä? Mitään niin pahaa en ole sinulle tehnyt, että tuota ymmärtäisin, päinvastoin, ehkä minun pitäisi olla vihainen, koska väärin teit sinäkin/hänkin. Tämäkin kiinnostaa, mistä sinut löydän? Tiedän kyllä asuinpaikkasi, työpaikkasi jne, mutten nyt saa ajatuksestasi kiinni. Vinkkiä?

vai kissako kielen on vienyt? Mistä löydän sinut viikonloppuna?

minä nainen kirjoitti:

vai kissako kielen on vienyt? Mistä löydän sinut viikonloppuna?

Vapaallakin on pakko joskus olla. Viikonloppuna minut voi löytää hyvällä tuurilla vaikka kotoa.

vuorosta kirjoitti:

Vapaallakin on pakko joskus olla. Viikonloppuna minut voi löytää hyvällä tuurilla vaikka kotoa.

Tuskin ainakaan perjantaina uskallat, kun karkauspäivä on... Joku saattaisi vaikka kosia! Kosisinkin, jos asiat olisi toisin. :O

minä nainen kirjoitti:

Tuskin ainakaan perjantaina uskallat, kun karkauspäivä on... Joku saattaisi vaikka kosia! Kosisinkin, jos asiat olisi toisin. :O

Lauantai voisi olla parempi päivä kuitenkin. Mitä karkauspäivään tulee niin ei hamekankaat niin paljoa maksa. Sinulla on kyllä rohkeat puheet, jos asiat olisi toisin niin mikä sinut saisi kosimaan?

vuorosta kirjoitti:

Lauantai voisi olla parempi päivä kuitenkin. Mitä karkauspäivään tulee niin ei hamekankaat niin paljoa maksa. Sinulla on kyllä rohkeat puheet, jos asiat olisi toisin niin mikä sinut saisi kosimaan?

Niin, mikä se ainoa oikea motiivi kosimiselle on, tai naimisiin menolle??? Rakkaus?? ;)

minä nainen kirjoitti:

Niin, mikä se ainoa oikea motiivi kosimiselle on, tai naimisiin menolle??? Rakkaus?? ;)

No jos sinä kerran rakastat miestä, niin miksi kertoa sitä täällä jossa hän ei varmasti sitä kuule? Eikö kannattaisi kertoa se suoraan hänelle? Jos sinä kerran tiedät mistä hänet tavoitat, niin miksi nähdä kaikki tämä vaiva jossain keskustelupalstalla?

vuorosta kirjoitti:

No jos sinä kerran rakastat miestä, niin miksi kertoa sitä täällä jossa hän ei varmasti sitä kuule? Eikö kannattaisi kertoa se suoraan hänelle? Jos sinä kerran tiedät mistä hänet tavoitat, niin miksi nähdä kaikki tämä vaiva jossain keskustelupalstalla?

Oikeassa olet, hullua touhuahan tämä on. Kyllä hän tunteeni tietää hyvinkin ja selväksi olen ne varmasti tehnyt. Tässä nyt vain on kaikenlaisia mutkia ollut matkassa. Ehkä se nyt vain vihdoin on myönnettävä, ettei tunteet sitten kuitenkaan olleet molemminpuolisia. En minä tietenkään oikeasti luule, että hänet täältä löytäisin, tuskin edes lukee näitä. Kivahan täällä tietty on jutella tollasten mukavien ihmisten kanssa, niinkuin sinä. Toivottavasti kotoasi kirjoittelet, työnantaja tuskin hyvällä katsoo, jos tuota työajalla teet! ;)

minä nainen kirjoitti:

Oikeassa olet, hullua touhuahan tämä on. Kyllä hän tunteeni tietää hyvinkin ja selväksi olen ne varmasti tehnyt. Tässä nyt vain on kaikenlaisia mutkia ollut matkassa. Ehkä se nyt vain vihdoin on myönnettävä, ettei tunteet sitten kuitenkaan olleet molemminpuolisia. En minä tietenkään oikeasti luule, että hänet täältä löytäisin, tuskin edes lukee näitä. Kivahan täällä tietty on jutella tollasten mukavien ihmisten kanssa, niinkuin sinä. Toivottavasti kotoasi kirjoittelet, työnantaja tuskin hyvällä katsoo, jos tuota työajalla teet! ;)

Jos sinä olet tehnyt tunteesi selväksi ja mies ei niistä perusta niin ehkä silloin kannattaisi todeta asia ja siirtyä eteenpäin?

Kotoa minä kirjoittelen. Työpaikalla yritän lähinnä keskittyä niihin vähiin töihin mitä on. :D Vaikka joskus välillä vähän netissä tulee sielläkin oltua. Kai tuo oma elämä on sitten niin tylsää, että tulee lueskeltua näitä palstoja. Vaikka se on kiinnostava tietää miten muut käsittelee samoja tunteita ja huomata että ei olekaan yksin.

vuorosta kirjoitti:

Jos sinä olet tehnyt tunteesi selväksi ja mies ei niistä perusta niin ehkä silloin kannattaisi todeta asia ja siirtyä eteenpäin?

Kotoa minä kirjoittelen. Työpaikalla yritän lähinnä keskittyä niihin vähiin töihin mitä on. :D Vaikka joskus välillä vähän netissä tulee sielläkin oltua. Kai tuo oma elämä on sitten niin tylsää, että tulee lueskeltua näitä palstoja. Vaikka se on kiinnostava tietää miten muut käsittelee samoja tunteita ja huomata että ei olekaan yksin.

..siinä, että eteenpäin pitäisi mennä, mutta kun... Tiedät varmaan tunteen. Toisaalta on lohduttavaa huomata, että monet muutkin on samassa tilanteessa ja surevat ja ikävöivät. No, elämä on tälläistä. Onneksi kuitenkin kevät tulee ja ihmiset tulevat ulkoilmaelämään bunkkereistaan.

minä nainen kirjoitti:

..siinä, että eteenpäin pitäisi mennä, mutta kun... Tiedät varmaan tunteen. Toisaalta on lohduttavaa huomata, että monet muutkin on samassa tilanteessa ja surevat ja ikävöivät. No, elämä on tälläistä. Onneksi kuitenkin kevät tulee ja ihmiset tulevat ulkoilmaelämään bunkkereistaan.

...kun tunteet toista kohtaan ovat edelleen olemassa, on vaikea mennä eteenpäin. Sitä varmasti tarkoitit. Sitä mukaa kun elämä jatkuu ja aikaa kuluu niin se suru ja ikäväkin laantuu, mutta ei se koskaan kokonaan katoa. Sen kanssa pitää oppia vain elämään. Mutta niinhän sitä sanotaan, että uusi rakkaus on vanhan surma. Sitä odotellessa... :)

vuorosta kirjoitti:

...kun tunteet toista kohtaan ovat edelleen olemassa, on vaikea mennä eteenpäin. Sitä varmasti tarkoitit. Sitä mukaa kun elämä jatkuu ja aikaa kuluu niin se suru ja ikäväkin laantuu, mutta ei se koskaan kokonaan katoa. Sen kanssa pitää oppia vain elämään. Mutta niinhän sitä sanotaan, että uusi rakkaus on vanhan surma. Sitä odotellessa... :)

Toi oli kivasti kiteytetty! Kiitos virkistävästä juttutuokiosta, mutta nyt velvoitteet kutsuu. ;) Mukavaa iltaa!

minä nainen kirjoitti:

Toi oli kivasti kiteytetty! Kiitos virkistävästä juttutuokiosta, mutta nyt velvoitteet kutsuu. ;) Mukavaa iltaa!

Eipä ole ketään, ketä haluaisi kosia näköpiirissä. Mieli maassa viikonloppua odottelen. Tämä ikäväkin on siitä kummallista, että se menee aaltoina ilman mitään selkeää syytä. Välillä helpottaa ja hetkisen jo kuvittelee voivansa jatkaa elämäänsä, mutta sitten taas joku asia tuo mieleen yhtä ja toista, sitten romahdus taas tulee, eikä voi mitään. Nyt on sellainen päivä.

minä nainen kirjoitti:

Eipä ole ketään, ketä haluaisi kosia näköpiirissä. Mieli maassa viikonloppua odottelen. Tämä ikäväkin on siitä kummallista, että se menee aaltoina ilman mitään selkeää syytä. Välillä helpottaa ja hetkisen jo kuvittelee voivansa jatkaa elämäänsä, mutta sitten taas joku asia tuo mieleen yhtä ja toista, sitten romahdus taas tulee, eikä voi mitään. Nyt on sellainen päivä.

On se harmillista miten ikävä joskus jäytää ja syvältä. On ollut hyvä jakso takana kun ei liiemmin ole tullut asiaa mietittyä. Ehkä aika on tehnyt sen verran tehtävänsä, että ikävä ei ole enää niin pinnalla. Eihän siihen tarvita kuin uni, valokuva, tuoksu, tms. niin taas se tulee...

Kauanko olet tätä miestäsi ikävöinyt?

vuorosta kirjoitti:

On se harmillista miten ikävä joskus jäytää ja syvältä. On ollut hyvä jakso takana kun ei liiemmin ole tullut asiaa mietittyä. Ehkä aika on tehnyt sen verran tehtävänsä, että ikävä ei ole enää niin pinnalla. Eihän siihen tarvita kuin uni, valokuva, tuoksu, tms. niin taas se tulee...

Kauanko olet tätä miestäsi ikävöinyt?

olen ikävöinyt. Enää ei jaksaisi.

vuorosta kirjoitti:

On se harmillista miten ikävä joskus jäytää ja syvältä. On ollut hyvä jakso takana kun ei liiemmin ole tullut asiaa mietittyä. Ehkä aika on tehnyt sen verran tehtävänsä, että ikävä ei ole enää niin pinnalla. Eihän siihen tarvita kuin uni, valokuva, tuoksu, tms. niin taas se tulee...

Kauanko olet tätä miestäsi ikävöinyt?

sinulle "vuorosta-mies"! Kauheen ajattelevalta ja fiksulta ihmiseltä vaikutat, eli varmasti löydät sen elämäsi naisen vielä. Turhaa on menneitä märehtiä, vihdoin sen tajusin! Kohti kevättä uusin kujein (vaikka täällä pohjanmaalla lunta sakeasti nyt sataakin)! ;))