.
Keskustalla on päivänpolitiikassa vahvoilla alueillaan SDP:n toiminnalliseen tulokseen verrattaessa ylivertainen asema. Kumpainenkin toki pyrkii monessa samaan, - puolueitten ohjelmissa on monia keskeisiä yhtymäkohtia – kumpainenkin sitoutuu vilpittömästi ja kunniakkaasti hoitamaan ihmisten päivittäisiä yhteisiä asioita. Sosiaalinen omatunto on kummankin sisimmässä olemuksessa, se muodostaa sen terveen ytimen.
Keskustalaisilla tuo ydin myös toimii, se tuottaa vaikutusalueellaan sen mitä se lupaakin. Keskustassa toiminta-ajatus lähtee yksilöstä ja mielipiteen vapaudesta, samoin kuin yksityisen omistamisen kunnioittamisesta ja yrittämisen ja yrittäjyyden kannustamisesta, ilman sossuille tyypillisemmän kateuden haittaa ja ismin luomaa asenteellista vastahankaa.
Käytännössä Keskustan osaamisen ylivoimaisuus näkyy suurissa osassa maamme kunnissa, joissa Keskustalla on kohtuudella tai runsaasti sananvaltaa.
Samat hyvät ajatuksen ja usein vilpitön tarkoituskin katoaa suurimpien käskijöillä sossuilta jonnekin oudolla tava. Organisaatiot sairastuvat jättiläistautiin ja jähmettyvät monoliiteiksi. Toiminta jähmettyy apparaatin ylimaallisuuteen, keskusvallan käskyvaltaan sekä paha kyllä Koiviston ajoista ay-liikkeen ja SDP:n keskitettyyn omituisen parlamentarismiimme kuulumattomaan eduskunnan ulkopuoliseen käskyvoimaan.
Kasvoton, tunteeton, kansainvälinen sosialismus on todellisuudessa pahin jarru käytännön kentällä toimiville osaaville ja hyvään pyrkiville sossuille. Se on kaiken taustalla, kaikkeen vaikuttava ja puuttuva voima, joka toimii hyvää tarkoitustaan vastaan. Se tuottaa kaikkeen sekaantuvan Hakaniemen keskusvallan, sen ismin ja totaalit jarrunsa. Jarrut myös toimivat kaikkialla ja pilaavat hyvää tarkoittavien sossujen työn tuloksia, heidän todellista mainettaan sitä mustaten.
Pystyyn luutuneet organisaatiot jähmettävät tekijöitään ja jättävät heikoimmassa asemassa olevien vaativimmat asiat useimmin huonolle hoidolle. Riippumatta siitä että sossujen laajan suorittavan osan sosiaalinen omatunto ja käytännön osaaminen toimisivatkin, muuttavat nuo organisaatiot yhteiset asiamme ongelmien kentäksi, hukkaavat tuloksen ja tekijöitten hyvä tahto katoaa vääristyneen solidaarisuuden pimentoon.
Sossujen ylin ajatus ei hyväksy yksilön mielipiteen vapautta, ei ymmärrä yrittämisen etusijaa ja kilpailun välttämättömyyttä edes silloin kun jähmeät apparaatit pitäisi jo kiireesti poistaa ja vapauttaa monet toimiala terveelle kilpailulle. Apparaatti ei ymmärrä, vaikka rivijäsen jo antaisi mielellään tilaa parhaan kasvun takaavalle yrittäjyydelle, kunnan, yhteisön, yrittäjyyden ja yritystoiminnan synergioille.
Tuntematta poliittisten teorioitten analyysejä heitän tähän maallikon summittaisen arvion Keskustan SDP:n käytännön roolien samankaltaisuudesta.
Käytännön politiikka, kansalaisten yhteiset päivittäiset asiat ovat näillä kahdella suurella toiminta-ajatukseltaan monilta osiltaan samankaltaisia.
Sitten tuleekin se iso mutta: Käytännössä ne toimivat tyydyttävästi ja hyvin vain Keskustan johtaessa, kun paikalliset organisaatiot on viritetty toimimaan keskustalaisen mallin mukaisesti, kun ne useimmin toimivat keskustalaisessa johdossa, osaavien kansalaisten vastuuntuntoisessa valvonnassa ja kaikessa sovussa suorittavan osan työskentelyssä, puolueisiin ja ismeihin katsomatta.
SDP-SAK:lla ay-liikkeen ja sosialismin kaikkivoipaisen apparaatin sekoitus tuottaa kaikilla tasoilla organisaatioon ja erityisetsi johtoportaaseen toiminnallisia esteitä, henkilövalinnoissa poikkeuksetta poliittisesti sopivaa mutta useimmin ammatillisesti epäpätevää väkeä. Eripurasta, sosialismista, proletariaatin maailmanvallankumouksen leimaamasta utopiasta rakennettava perusta on torso ja sopimaton yhteisten asioitten sujumiselle, vastuunkannon parhaalle onnistumiselle.
Sosialismi ja sen aina keskeinen vallankumous syö ja uhraa lapsensa, se vaatii kulloisenkin toimivan sukupolven uhrautumaan itsensä ja hyvinvointinsa tulevien sukupolvien hyväksi. Sosialismista on heti syntyjään muodostunut noidankehä, joka on oman, hyvää tarkoittavan teoriansa varmin tuhoaja.
Maakunnissa ja kaupungeissa ovat hyvät ihmiset paljolti samankaltaisia. Useimmin he tarkoittavat aidosti hyvää, pyrkivät parhaaseen luontaisen vastuuntuntonsa, empatiansa ja sosiaalisen omantuntonsa ohjaamana.
Jostain syystä suurissa kaupungeissa useimmin SDP-SAK-vetoisissa organisaatiossa yhteiset asiat synnyttävät vastoin hyvää tarkoitustaan viljalti päällekkäisten vakavien ongelmien jatkumoita.
Keskustalaisen käytännön maailman vaikutusalueella ei sisäsyntyisiä vakavia ongelmia useinkaan esiinny. Keskustavetoisissa yhteisöissä toteutuu hyvä tarkoitus useimmin todellisena, kohtuullisen tyydyttävänä kansalaisten päivittäisenä elämänä.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
Keskustalla on päivänpolitiikassa vahvoilla alueillaan SDP:n toiminnalliseen tulokseen verrattaessa ylivertainen asema. Kumpainenkin toki pyrkii monessa samaan, - puolueitten ohjelmissa on monia keskeisiä yhtymäkohtia – kumpainenkin sitoutuu vilpittömästi ja kunniakkaasti hoitamaan ihmisten päivittäisiä yhteisiä asioita. Sosiaalinen omatunto on kummankin sisimmässä olemuksessa, se muodostaa sen terveen ytimen.
Keskustalaisilla tuo ydin myös toimii, se tuottaa vaikutusalueellaan sen mitä se lupaakin. Keskustassa toiminta-ajatus lähtee yksilöstä ja mielipiteen vapaudesta, samoin kuin yksityisen omistamisen kunnioittamisesta ja yrittämisen ja yrittäjyyden kannustamisesta, ilman sossuille tyypillisemmän kateuden haittaa ja ismin luomaa asenteellista vastahankaa.
Käytännössä Keskustan osaamisen ylivoimaisuus näkyy suurissa osassa maamme kunnissa, joissa Keskustalla on kohtuudella tai runsaasti sananvaltaa.
Samat hyvät ajatuksen ja usein vilpitön tarkoituskin katoaa suurimpien käskijöillä sossuilta jonnekin oudolla tava. Organisaatiot sairastuvat jättiläistautiin ja jähmettyvät monoliiteiksi. Toiminta jähmettyy apparaatin ylimaallisuuteen, keskusvallan käskyvaltaan sekä paha kyllä Koiviston ajoista ay-liikkeen ja SDP:n keskitettyyn omituisen parlamentarismiimme kuulumattomaan eduskunnan ulkopuoliseen käskyvoimaan.
Kasvoton, tunteeton, kansainvälinen sosialismus on todellisuudessa pahin jarru käytännön kentällä toimiville osaaville ja hyvään pyrkiville sossuille. Se on kaiken taustalla, kaikkeen vaikuttava ja puuttuva voima, joka toimii hyvää tarkoitustaan vastaan. Se tuottaa kaikkeen sekaantuvan Hakaniemen keskusvallan, sen ismin ja totaalit jarrunsa. Jarrut myös toimivat kaikkialla ja pilaavat hyvää tarkoittavien sossujen työn tuloksia, heidän todellista mainettaan sitä mustaten.
Pystyyn luutuneet organisaatiot jähmettävät tekijöitään ja jättävät heikoimmassa asemassa olevien vaativimmat asiat useimmin huonolle hoidolle. Riippumatta siitä että sossujen laajan suorittavan osan sosiaalinen omatunto ja käytännön osaaminen toimisivatkin, muuttavat nuo organisaatiot yhteiset asiamme ongelmien kentäksi, hukkaavat tuloksen ja tekijöitten hyvä tahto katoaa vääristyneen solidaarisuuden pimentoon.
Sossujen ylin ajatus ei hyväksy yksilön mielipiteen vapautta, ei ymmärrä yrittämisen etusijaa ja kilpailun välttämättömyyttä edes silloin kun jähmeät apparaatit pitäisi jo kiireesti poistaa ja vapauttaa monet toimiala terveelle kilpailulle. Apparaatti ei ymmärrä, vaikka rivijäsen jo antaisi mielellään tilaa parhaan kasvun takaavalle yrittäjyydelle, kunnan, yhteisön, yrittäjyyden ja yritystoiminnan synergioille.
Tuntematta poliittisten teorioitten analyysejä heitän tähän maallikon summittaisen arvion Keskustan SDP:n käytännön roolien samankaltaisuudesta.
Käytännön politiikka, kansalaisten yhteiset päivittäiset asiat ovat näillä kahdella suurella toiminta-ajatukseltaan monilta osiltaan samankaltaisia.
Sitten tuleekin se iso mutta: Käytännössä ne toimivat tyydyttävästi ja hyvin vain Keskustan johtaessa, kun paikalliset organisaatiot on viritetty toimimaan keskustalaisen mallin mukaisesti, kun ne useimmin toimivat keskustalaisessa johdossa, osaavien kansalaisten vastuuntuntoisessa valvonnassa ja kaikessa sovussa suorittavan osan työskentelyssä, puolueisiin ja ismeihin katsomatta.
SDP-SAK:lla ay-liikkeen ja sosialismin kaikkivoipaisen apparaatin sekoitus tuottaa kaikilla tasoilla organisaatioon ja erityisetsi johtoportaaseen toiminnallisia esteitä, henkilövalinnoissa poikkeuksetta poliittisesti sopivaa mutta useimmin ammatillisesti epäpätevää väkeä. Eripurasta, sosialismista, proletariaatin maailmanvallankumouksen leimaamasta utopiasta rakennettava perusta on torso ja sopimaton yhteisten asioitten sujumiselle, vastuunkannon parhaalle onnistumiselle.
Sosialismi ja sen aina keskeinen vallankumous syö ja uhraa lapsensa, se vaatii kulloisenkin toimivan sukupolven uhrautumaan itsensä ja hyvinvointinsa tulevien sukupolvien hyväksi. Sosialismista on heti syntyjään muodostunut noidankehä, joka on oman, hyvää tarkoittavan teoriansa varmin tuhoaja.
Maakunnissa ja kaupungeissa ovat hyvät ihmiset paljolti samankaltaisia. Useimmin he tarkoittavat aidosti hyvää, pyrkivät parhaaseen luontaisen vastuuntuntonsa, empatiansa ja sosiaalisen omantuntonsa ohjaamana.
Jostain syystä suurissa kaupungeissa useimmin SDP-SAK-vetoisissa organisaatiossa yhteiset asiat synnyttävät vastoin hyvää tarkoitustaan viljalti päällekkäisten vakavien ongelmien jatkumoita.
Keskustalaisen käytännön maailman vaikutusalueella ei sisäsyntyisiä vakavia ongelmia useinkaan esiinny. Keskustavetoisissa yhteisöissä toteutuu hyvä tarkoitus useimmin todellisena, kohtuullisen tyydyttävänä kansalaisten päivittäisenä elämänä.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
Vastaukset 1
Vanhimmat
rallaa...