Haluaisitko ostaa auton, joka kuluttaa polttoainetta kaksi litraa satasella?
Kahden litran auto on vielä jossittelua, mutta "kahden litran talon" saa
kokoon hyllytavarasta.
Rakennuksen energiakulutus voidaan helposti puolittaa, ja samalla sisäilman laatu vain paranee.
Kun lisäinvestointeja tarvitaan vain tuon 3-5 prosenttia ja takaisinmaksuaika on kuusikin vuotta, niin parempaa sijoitusta on vaikea kuvitella.
Kaikki alkaa eristämisestä.
Nykyisten rakennusmääräysten mukaan talo saa Suomessa kuluttaa lämmitysenergiaa 100 kilowattituntia bruttoneliömetriä kohti vuodessa; bruttoneliöihin lasketaan
kaikki talon tilat.
Matalaenergiataloista puhutaan, kun energian kulutus pudotetaan puoleen eli se on enintään
50 kilowattituntia neliöltä. Tähän päästään muutamilla yksinkertaisilla ratkaisuilla.
Näin VTT listaa ratkaisuja viime keväänä julkaistussa kirjassa Energy Use:
- Ensiksi pannaan seiniin 250-300 millimetriä mineraalivillaa, lattiaan 200-300 milliä
paisutetaa polystyreeniä ja kattoon taas mineraalivillaa 400-500 millimetrin kerros.
Valitaan energiaa säästävät ikkunat.
- Toiseksi asennetaan ilmastointi, joka ottaa talteen poistoilman lämmöstä 60-80 prosenttia.
- Kolmanneksi suunnitellaan ja rakennetaan talo huolellisesti.
Luettelo kertoo samalla vaikeusjärjestyksen. Helpointa ja helpoimmin ymmärrettävää on eritäminen.
Ehdottomasti vaikeinta on varmistaa hyvä suunnittelu ja laadukas rakentaminen.
RUOTSALAINEN OSAA RAKENTAA
Eristäminen taitaa näyttää liiankin yksinkertaiselta: helppous houkuttelee lyömään laimin perusasioita.
Vaikka emme olisi käyneet läpi edes koulun fysiikan kurssia, tiedämme, että hyvä villa auttaa vähän, jos rakentaja jättää seiniin rakoja. Tutkimukset kertovat, että juuri näin Suomessa usein tehdään.
Teknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto tutkivat 2002-2004 sataa >puurunkoista
pientaloa. Ilmanvuotoluku, jolla rakennuksen tiiviyttä mitataan, oli keskimäärin 3,9 litraa tunnissa. >Suositus on enintään yksi litra tunnissa.
Mikään luonnonlaki tai >markkinalakikaan ei pakota tekemään hattaria taloja.
Ruotsissa, jossa olot ovat likipitäen samanlaiset kuin meillä, ilmanvuotoluku on suunnilleen yksi litra tunnissa.
Ruotsalainen rakentaa taloja, suomalainen harakanpesiä.
Vuotoluku myös vaihteli paljon, puolesta aina yhdeksään litraan, vaikka useimmat talot olivat
muutaman vuoden ikäisiä ja samojen ohjeiden mukaan suunniteltuja.
Vaihtelu kertoo, että haluttaessa osataan tiivistää.
Toisaalta se kertoo myös, että suunnitteluohjeista riippumatta rakentamisen tulos voi olla mitä sattuu.
LÄMPÖIKKUNAT ERISTÄVÄT
Eristäminen tuo ensimmäiseksi mieleen villat ja polystyreenin seinissä ja lattioissa, mutta ikkunat ovat >vähintään yhtä tärkeitä ja ongelmallisia.
Kolminkertaiset ikkunat tulivat 1970-luvulla, kun öljyn hinta pomppasi ylös ensimmäisen kerran.
Luulisi, että kuluneiden yli kolmenkymmenen vuoden aikana ikkunoiden laatu on hiottu viimeisen päälle.
Tutkimus osoittaakin toista.
Rakennusmaailma-lehti testautti 2006 VTT:llä yhdeksän valmisikkunamerkkiä.
Tutkijat mittasivat lämmönläpäisyä, ilmanläpäisyä ja vesitiiviyttä.
Lämmönläpäisyä kuvaa lämmönläpäisykerroin eli U-arvo: mitä pienempi kerroin, sitä paremmin ikkuna eristää.
Tutkimuksen yllättävin lämpötekninen havainto oli, että vain yhdessä ikkunassa oli lasien välissä suojakaasua, argonia. Tietenkin argonikkuna eristi parhaiten. Sen U-arvo oli alle 1,2 wattia neliömetriä ja astetta kohti.
Muiden ikkunoiden U-arvot olivat yli 1,3, mutta alittivat kyllä rakennusmääräysten vaatimuksen, joka on 1,4.
Vertailun argonikkuna ei maksanut sen enempää kuin muutkaan, mutta ilmeisesti lämpimiä ikkunoita kysytään vielä vähän.
Tosiasia, että ikkunat täyttävät rakennusmääräysten lämpöeristysvaatimuksen, taas kertoo enemmän määräysten väljyydestä kuin ikkunoiden hyvyydestä.
ILMASTOINTIIN TARPEEKSI TEHOA
Jos "yksinkertainen" eristäminen on käytännössä vaikeaa, niin mitä tulee vastaan ilmastoinnissa, joka matalaenergiatalossa on hoidettava hyvin?
Espoon Leppävaaraan otettiin 2005 käyttöön lämpöpatteriton kerrostaloasunto.
Lämpö tulee suurimman osan talvea ihmisistä ja kodinkoneista. Lisälämmityksen kylmimmällä säällä hoitaa ilmanvaihtokone,
joka lämmittää sisään tulevan ilman.
Yleisen nyrkkisäännön mukaan tavallisessa talossa tarvitaan Helsingin leveysasteilla ostolämpöä yhdeksän kuukautta vuodesta, matalaenergiatalossa kolme kuukautta. Mutta tarkkana pitää olla, jos haluaa saada myös hyvää sisäilmaa.
Kansa muistaa vielä, miten 1970-luvun energiasäästövuosina pienennettiin ilmanvaihtoa niin paljon, että rakenteisiin pääsi kertymään kosteutta.
Ruvettiin kauhistelemaan "pullotaloja".
Homeet alkoivat viihtyä. Materiaaleista irtosi ilmaan formaldehydiä ja muita myrkkyjä.
Pientalotutkimuksen tekijät havaitsivat, että 2000-luvulla ilmanvaihtolaitteita saatetaan yhä alimitoittaa.
Suunnittelija saattaa alimitoittaa ilmastointilaitteen. Käytössä laite alkaa meluta liikaa. Melun vuoksi asukkaat kääntävät ilmanvaihdon pienemmälle.
Tutkimusten mukaan pitää aina tehdä myös äänilaskelma. Vauhdikkaassa suunnittelussa ja rakentamisessa ilmanvaihdon akustinen suunnittelu vain tahtoo jäädä heikoille, toisarvoisina pidettyjen asioiden joukkoon.
LAMASTA JARRUT PÄÄLLE
Lämmityksen kehittämistä ovat jarruttaneet rakentamisen yleiset ongelmat.
Ensin 1990-luvun lamaan reagoitiin pysäyttämällä melkein kaikki, kunnossapitoa myöten.
Perään iski kvartaalikapitalismi. Kustannuksia leikattiin oikomalla matalimmasta yli
eli laatua rapauttamalla. Tulosta huononsi edelleen valvonnan heikkeneminen, kun töitä
ositeltiin ja urakkaketjut pitenivät.
Puheet pullotaloista sen sijaan johtavat harhaan. Kuten tutkimus osoitti, monet talot ovat todellisuudessa liian >harvoja. Ilma voi silloin pilaantua vaikka siksi, että ilmastointikone imee hataran lattian läpi maabakteereja ja radonia.
Jotta ei vaivuttaisi synkkyyteen, vilkaistaan välillä, mitä jo nykyisellä tekniikalla kyetään tekemään, jos toimeen tartutaan.
PASSIIVITALO PUOLITTAA UUDELLEEN
Matalaenergiaraja 50 kilowattituntia neliötä kohti on vasta ensimmäinen vaihe, joka parhaissa taloissa on jo ohitettu. Niin sanottu passiivitalo kuluttaa vielä puolet vähemmän eli 20-25 kilowattituntia.
Passiivisuus tarkoittaa, että talo itse ei "tee" juuri mitään vaan antaa ympäröivien energialähteiden, kuten auringon, lämmittää itsensä.
Passiivitalon idea on peräisin Saksasta.
Ensimmäinen talon rakennutti v. 1991 Darmstadtiin rakennus- ja ympäristöinstituutin tutkija Wolfgang Feist. Talo on kuluttanut lämmitykseen keskimäärin vajaat
11 kilowattituntia neliötä kohti vuodessa. Saksassa passiivitaloksi luetaan talo, joka kuluttaa 15 kilowattituntia; Suomen lukuihin sisältyy ilmastotasoitusta.
Maailman sulatessa passiivitalon ideaa saksalaiset ovat alkaneet rakentaa plusenergiataloja.
Darmstadtin yliopiston tutkijat kehittävät taloa, joka saa auringosta kaiken lämmön ja tuottaa lisäksi sähköä sähköauton lataamista varten.
Tutkittu on siis valtavasti. Koetaloja on rakennettu, testattu ja hyviksi havaittu - kun vain saataisiin uusi tekniikka ostajien ja asukkaiden ulottuville. Suomessa puhutaan paljon innovaatioista, mutta ainakin asuntorakennusala on uudistunut hitaasti, paljon hitaammin kuin esimerkiksi autoteollisuus.
Matalaenergia- ja varsinkin passiivitaloa on vaikea ostaa. Talotehtaat kertovat asuntopinta-alan ja huoneiden lukumäärän, mutta energiataloudesta puhutaan markkinoinnissa toistaiseksi vähän ja kulutustietoja
saa kaivaa esiin.
Tee itse -rakentaja tai -rakennuttaja sentään saa itselleen juuri haluamansa talon, vai mitä?
Kyllä saa, mutta saa myös varautua hankalaan hankkeeseen.
Jos alat rakennuttamaan energiapihitaloa on vaikea löytää ketään, joka olisi valmis suunnittelemaan energiaa säästäviä ratkaisuja.
Näin on helppo ymmärtää, että maallikon on turvallisinta valita perinteinen talo.
T. "onnistuneet tutkimukset"
Kahden litran auto on vielä jossittelua, mutta "kahden litran talon" saa
kokoon hyllytavarasta.
Rakennuksen energiakulutus voidaan helposti puolittaa, ja samalla sisäilman laatu vain paranee.
Kun lisäinvestointeja tarvitaan vain tuon 3-5 prosenttia ja takaisinmaksuaika on kuusikin vuotta, niin parempaa sijoitusta on vaikea kuvitella.
Kaikki alkaa eristämisestä.
Nykyisten rakennusmääräysten mukaan talo saa Suomessa kuluttaa lämmitysenergiaa 100 kilowattituntia bruttoneliömetriä kohti vuodessa; bruttoneliöihin lasketaan
kaikki talon tilat.
Matalaenergiataloista puhutaan, kun energian kulutus pudotetaan puoleen eli se on enintään
50 kilowattituntia neliöltä. Tähän päästään muutamilla yksinkertaisilla ratkaisuilla.
Näin VTT listaa ratkaisuja viime keväänä julkaistussa kirjassa Energy Use:
- Ensiksi pannaan seiniin 250-300 millimetriä mineraalivillaa, lattiaan 200-300 milliä
paisutetaa polystyreeniä ja kattoon taas mineraalivillaa 400-500 millimetrin kerros.
Valitaan energiaa säästävät ikkunat.
- Toiseksi asennetaan ilmastointi, joka ottaa talteen poistoilman lämmöstä 60-80 prosenttia.
- Kolmanneksi suunnitellaan ja rakennetaan talo huolellisesti.
Luettelo kertoo samalla vaikeusjärjestyksen. Helpointa ja helpoimmin ymmärrettävää on eritäminen.
Ehdottomasti vaikeinta on varmistaa hyvä suunnittelu ja laadukas rakentaminen.
RUOTSALAINEN OSAA RAKENTAA
Eristäminen taitaa näyttää liiankin yksinkertaiselta: helppous houkuttelee lyömään laimin perusasioita.
Vaikka emme olisi käyneet läpi edes koulun fysiikan kurssia, tiedämme, että hyvä villa auttaa vähän, jos rakentaja jättää seiniin rakoja. Tutkimukset kertovat, että juuri näin Suomessa usein tehdään.
Teknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto tutkivat 2002-2004 sataa >puurunkoista
pientaloa. Ilmanvuotoluku, jolla rakennuksen tiiviyttä mitataan, oli keskimäärin 3,9 litraa tunnissa. >Suositus on enintään yksi litra tunnissa.
Mikään luonnonlaki tai >markkinalakikaan ei pakota tekemään hattaria taloja.
Ruotsissa, jossa olot ovat likipitäen samanlaiset kuin meillä, ilmanvuotoluku on suunnilleen yksi litra tunnissa.
Ruotsalainen rakentaa taloja, suomalainen harakanpesiä.
Vuotoluku myös vaihteli paljon, puolesta aina yhdeksään litraan, vaikka useimmat talot olivat
muutaman vuoden ikäisiä ja samojen ohjeiden mukaan suunniteltuja.
Vaihtelu kertoo, että haluttaessa osataan tiivistää.
Toisaalta se kertoo myös, että suunnitteluohjeista riippumatta rakentamisen tulos voi olla mitä sattuu.
LÄMPÖIKKUNAT ERISTÄVÄT
Eristäminen tuo ensimmäiseksi mieleen villat ja polystyreenin seinissä ja lattioissa, mutta ikkunat ovat >vähintään yhtä tärkeitä ja ongelmallisia.
Kolminkertaiset ikkunat tulivat 1970-luvulla, kun öljyn hinta pomppasi ylös ensimmäisen kerran.
Luulisi, että kuluneiden yli kolmenkymmenen vuoden aikana ikkunoiden laatu on hiottu viimeisen päälle.
Tutkimus osoittaakin toista.
Rakennusmaailma-lehti testautti 2006 VTT:llä yhdeksän valmisikkunamerkkiä.
Tutkijat mittasivat lämmönläpäisyä, ilmanläpäisyä ja vesitiiviyttä.
Lämmönläpäisyä kuvaa lämmönläpäisykerroin eli U-arvo: mitä pienempi kerroin, sitä paremmin ikkuna eristää.
Tutkimuksen yllättävin lämpötekninen havainto oli, että vain yhdessä ikkunassa oli lasien välissä suojakaasua, argonia. Tietenkin argonikkuna eristi parhaiten. Sen U-arvo oli alle 1,2 wattia neliömetriä ja astetta kohti.
Muiden ikkunoiden U-arvot olivat yli 1,3, mutta alittivat kyllä rakennusmääräysten vaatimuksen, joka on 1,4.
Vertailun argonikkuna ei maksanut sen enempää kuin muutkaan, mutta ilmeisesti lämpimiä ikkunoita kysytään vielä vähän.
Tosiasia, että ikkunat täyttävät rakennusmääräysten lämpöeristysvaatimuksen, taas kertoo enemmän määräysten väljyydestä kuin ikkunoiden hyvyydestä.
ILMASTOINTIIN TARPEEKSI TEHOA
Jos "yksinkertainen" eristäminen on käytännössä vaikeaa, niin mitä tulee vastaan ilmastoinnissa, joka matalaenergiatalossa on hoidettava hyvin?
Espoon Leppävaaraan otettiin 2005 käyttöön lämpöpatteriton kerrostaloasunto.
Lämpö tulee suurimman osan talvea ihmisistä ja kodinkoneista. Lisälämmityksen kylmimmällä säällä hoitaa ilmanvaihtokone,
joka lämmittää sisään tulevan ilman.
Yleisen nyrkkisäännön mukaan tavallisessa talossa tarvitaan Helsingin leveysasteilla ostolämpöä yhdeksän kuukautta vuodesta, matalaenergiatalossa kolme kuukautta. Mutta tarkkana pitää olla, jos haluaa saada myös hyvää sisäilmaa.
Kansa muistaa vielä, miten 1970-luvun energiasäästövuosina pienennettiin ilmanvaihtoa niin paljon, että rakenteisiin pääsi kertymään kosteutta.
Ruvettiin kauhistelemaan "pullotaloja".
Homeet alkoivat viihtyä. Materiaaleista irtosi ilmaan formaldehydiä ja muita myrkkyjä.
Pientalotutkimuksen tekijät havaitsivat, että 2000-luvulla ilmanvaihtolaitteita saatetaan yhä alimitoittaa.
Suunnittelija saattaa alimitoittaa ilmastointilaitteen. Käytössä laite alkaa meluta liikaa. Melun vuoksi asukkaat kääntävät ilmanvaihdon pienemmälle.
Tutkimusten mukaan pitää aina tehdä myös äänilaskelma. Vauhdikkaassa suunnittelussa ja rakentamisessa ilmanvaihdon akustinen suunnittelu vain tahtoo jäädä heikoille, toisarvoisina pidettyjen asioiden joukkoon.
LAMASTA JARRUT PÄÄLLE
Lämmityksen kehittämistä ovat jarruttaneet rakentamisen yleiset ongelmat.
Ensin 1990-luvun lamaan reagoitiin pysäyttämällä melkein kaikki, kunnossapitoa myöten.
Perään iski kvartaalikapitalismi. Kustannuksia leikattiin oikomalla matalimmasta yli
eli laatua rapauttamalla. Tulosta huononsi edelleen valvonnan heikkeneminen, kun töitä
ositeltiin ja urakkaketjut pitenivät.
Puheet pullotaloista sen sijaan johtavat harhaan. Kuten tutkimus osoitti, monet talot ovat todellisuudessa liian >harvoja. Ilma voi silloin pilaantua vaikka siksi, että ilmastointikone imee hataran lattian läpi maabakteereja ja radonia.
Jotta ei vaivuttaisi synkkyyteen, vilkaistaan välillä, mitä jo nykyisellä tekniikalla kyetään tekemään, jos toimeen tartutaan.
PASSIIVITALO PUOLITTAA UUDELLEEN
Matalaenergiaraja 50 kilowattituntia neliötä kohti on vasta ensimmäinen vaihe, joka parhaissa taloissa on jo ohitettu. Niin sanottu passiivitalo kuluttaa vielä puolet vähemmän eli 20-25 kilowattituntia.
Passiivisuus tarkoittaa, että talo itse ei "tee" juuri mitään vaan antaa ympäröivien energialähteiden, kuten auringon, lämmittää itsensä.
Passiivitalon idea on peräisin Saksasta.
Ensimmäinen talon rakennutti v. 1991 Darmstadtiin rakennus- ja ympäristöinstituutin tutkija Wolfgang Feist. Talo on kuluttanut lämmitykseen keskimäärin vajaat
11 kilowattituntia neliötä kohti vuodessa. Saksassa passiivitaloksi luetaan talo, joka kuluttaa 15 kilowattituntia; Suomen lukuihin sisältyy ilmastotasoitusta.
Maailman sulatessa passiivitalon ideaa saksalaiset ovat alkaneet rakentaa plusenergiataloja.
Darmstadtin yliopiston tutkijat kehittävät taloa, joka saa auringosta kaiken lämmön ja tuottaa lisäksi sähköä sähköauton lataamista varten.
Tutkittu on siis valtavasti. Koetaloja on rakennettu, testattu ja hyviksi havaittu - kun vain saataisiin uusi tekniikka ostajien ja asukkaiden ulottuville. Suomessa puhutaan paljon innovaatioista, mutta ainakin asuntorakennusala on uudistunut hitaasti, paljon hitaammin kuin esimerkiksi autoteollisuus.
Matalaenergia- ja varsinkin passiivitaloa on vaikea ostaa. Talotehtaat kertovat asuntopinta-alan ja huoneiden lukumäärän, mutta energiataloudesta puhutaan markkinoinnissa toistaiseksi vähän ja kulutustietoja
saa kaivaa esiin.
Tee itse -rakentaja tai -rakennuttaja sentään saa itselleen juuri haluamansa talon, vai mitä?
Kyllä saa, mutta saa myös varautua hankalaan hankkeeseen.
Jos alat rakennuttamaan energiapihitaloa on vaikea löytää ketään, joka olisi valmis suunnittelemaan energiaa säästäviä ratkaisuja.
Näin on helppo ymmärtää, että maallikon on turvallisinta valita perinteinen talo.
T. "onnistuneet tutkimukset"
Vastaukset 26
Vanhimmat
Vihjaatko sinä tuolla kirjoituksella, että 1970-luvun talot ovat niitä varsinaisia pullotaloja eli hometaloja, missä homeet jyllää ja materiaaleista irtoaa formaledehydiä?
Ja 1960-luvun rakentaminen, menee myös tuon mukaan hunningolle. Sekä tarkemmin luettuna
kaikkia 1990-luvun rakennukset ovat piileviä vaaranpaikkoja, ja kun päästään kirjoituksessasi 2000-luvulle ongelma jatkuu yhä.
Eli tutkivana silmänä löydän ainoastaan 1980-luvun hyväksi rakennuskaudeksi.
Johtuneeko tuo siitä, että tuo vuosikymmen oli myös kansantaloudellisesti paras vuosi eli
silloin rakennettiin jykevästi ja hyvin?
Eli jos ostaa talon pitäisi sinun kirjoituksesi mukaan pyrkiä löytämään 1980-luvulla rakennettu talo.
Kirjoituksellani en vihjaa mitään.
Jaan tietoa tutkimuksista mitä on löydetty.
Asuntomessutaloihin, rakentajien mainoksiin ja yleisöäänestyksien tulokset kertovat, että suomalainen painottaa asunnon ostossaan eniten ulkonäköön. Jos talo näyttää hyvältä, ekologisuudesta ollaan valmiita tinkimään.
Ei talon ulkonäkö ole myöskään mikään sivuseikka.
Kaupunkisuunnittelu - rakennussuunnittelu täytyy olla myös ns. silmää hivelevää, että muodostuu
kauniita, katseen kestävää tyyliä asumisesta kaupungeissa ja maaseudulla, tästä muodostuu kokonaiskuva minkälainen maa on Suomi.
rakentamista tässä maassa on ollut monen arkkitehdin aivoituksien mukaisesti.
Mutta mikä on tulos?
Pitkään kumarrettiin A. Aaltoa, jonka arkkitehtuuri ei sovi ollenkaan tähän ilmastovyöhykkeseen.
Se sopii johonkin Kreikkaan tai muuhun sen kaltaiseen vyöhykkeeseen, mutta ei tänne pohjoiseen.
Vaikuttaa siltä, että suomalainen mentaliteetti kärsii edelleen tuota alemmuuskompleksiaan matkiessaan noita etelämmän maiden tyylisuuntausia.
Eihän tuon kaltainen matkiminen muuta kerro kuin tehtuurin vajavaisuudesta suhteessa ihmiseen itseensä.
Kyllä täällä, tässä maassa, pitää rakentaa ja myös huoltaa rakennukset tämän ilmastovyöhykkeen mukaisesti eikä matkia täysin typeriä tänne kuulumattomia rakennusratkaisuja, jotka jo lyhyellä ajanjaksolla tuottavat vain ongelmia niin terveydellisesti kuin myös taloudellisesti.
Kyllä tänne voidaan tehdään aivan varmasti erittäin hyviä rakennuksia jos vain ymmärretään missä asutaan ja mitkä rasitteet kohdistuvat rakennukseen ja ihmisten terveyteen.
Joskus on aivan selvästi havaittavissa kaikenlaista "kytkykauppaa" ja oman erikoisuuden tavoittelua uuden projektin suhteen.
Kuka siitä "turaamisesta" sitten kärsii ja maksaa; tietenkin sijoittaja, olkoonpa kyseessä oman asunnon hankkija tai muu sijoittaja.
Luulisi jo nykypäivänä sijoittajienkin ajattelevan minne he laittavat pääomansa.
Eihän tämä alkukantainen tyyli muuten muutu kuin että sijoittajat alkavat vaatimaan vastinetta omille sijoituksilleen unohtaen kaikenlaisten mainostoimistojen typerät "maalaukset" hienoista sijoituskohteista.
Mutta kaikki todellisuus rakennusvaiheista ja tavasta peitetään kaikenlaisten laatusertifikaattien ja "suurten rakennuskohteiden mainoslauseisiin".
Ja kaikki uskovat sen kuin ... ja sama heppoinen ja terveydelle vaarallinen rakennustyyli saa jatkua.
Eikä kukaan viranomainen edes kiinnitä tähän huomiota.
Mistähän sekin johtuu...
Tätä tämä valitettavasti on edelleen.
Tässä jälleen kerran eräs niinsanottu "hyvä rakentaja" tyri pahemman kerran kerrostaloprojektissaan.
Osasta ulkoseinissä olevien ilmanvaihtoventtiilien ulkoiset reunatiivistykset oli "unohdettu" ja siitä syystä vesi lorisi sisään ja samassa kohteessa muusta syystä alkoi vettä tippua keskeltä olohuoneen kattoa.
Tästä olisi muutakin kommentoitavaa, mutta jääköön tällä erää.
On tämä muka ammattitaitoista ja vastuullista rakentamista.
Kissan paskat!
Aikoja sitten luin tiivistelmän tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mikä rakennustapa ja rakenne on sopivin eri ilmastovyöhykkeillä. Ja kas kummaa, kunkin alueen perinteinen rakennustapa osoittautui juuri kyseiselle alueelle sopivammaksi. Suomessa se oli korkea perustus ja selkeämuotoinen harjakatto pitkine räystäineen.
Viitasit kerrostaloprojektin tyrineeseen rakennusliikkeeseen. Onko firma jopa kansainvälinen ja alkaako nimi S:llä?
Ollut S...
Mutta jääköön se vielä tällä erää pimentoon, koska asia on kesken.
Katsotaan miten vilperit hoitavat asiansa.
Perinteinen talo on varmasti hyvä valinta, mutta nyt tarvitaan solmun aukaisemikseksi eli ekologisen talon rakentamiseen lisää sekä vaativia asiakkaita että ammattitaitoisia tekijöitä.
Asiakkaita joilla on varaa vaatia, on joko kohtuullisen paljon, mutta toistaiseksi he
ovat vaatineet pääasiallisesti muuta kuin
energiatehokkuutta.
Onneksi ekologisen arkkitehtuurin ensimmäinen vaihe on jo ohitettu eli tuo hiukan kömpelöiden
rakennuksien vaihe alkaa olemaan ohi, ja nyt alkaa nousemaan jo esteettisestikin kauniimpia ekotaloja.
Ja tulevaisuudessa rakentaminen tulee väistämättä olemaan teknillisesti huippuunsa kehittynyttä ekologista funktionalismia.
Toivottavasti tulevaisuus tulee pian:) !
mitä tällä konkreettisesti haluat sanoa, nimittäin tuohon en jaksa edes uskoa koska kaikki nykyinen ja sitä edeltäväkin rakentamistyyli on ollut pelkkää paskaa...
Ei tälle palstalle muuten olisi tunkua ja ei myöskään sairastutkimuksiin erilaisine kohtaloineen, joita tämä ajattelematon "rakentaminen"
on tuottanut ja tuottaa edelleen.
Suoraan sanoen pelkkiä helpon rahan perässä juoksevia helkkoheikkejä eikä mitään ammattitaitoisia ja vastuullisia rakentajia koko porukka.
Voihan se tietysti olla tätä nykyistä kaikenlaisten suuntausten hyväksyvää liberaalisuutta, mutta lasku tuosta keskenkasvuisuudesta ja kasvamattomuudesta lankeaa joka tapauksessa juuri tämän ammattikyvyttömyyden maksajalle eli asunnon ostajalle tai sijoittajalle.
...Ja tulevaisuudessa rakentaminen tulee väistämättä olemaan teknillisesti huippuunsa kehittynyttä ekologista funktionalismia...
Jospa ensin pyrittäisiin tekemään perusteellisesti pysyviä ja terveellisiä rakennuksia tai edes opeteltaisiin eikä mitään "huithapeleja" ja hetken "kestäviä" kyhäelmiä.
Siinä on yksi kansantalouden peruspilari.
Kyllä rakennusalakin kehittyy koko ajan.
Jatkuvasti kehitellään ja tutkitaan uusia rakennusmenetelmiä, -suunnitelmia.
Ihmiset heidän pitäisi herätä, katsomaan ja havahtumaan kehitys myös rakennusalalla.
Ne jotka ovat nyt sairastuneet kosteusvaurioista eivät siis ole voineet sairastua taloissa joita
vasta kehitellään - uusia menetelmiä rakentaa terveitä taloja.
Älkäämme jääkö pysähtyneisyyteen rakennusalallakaan.
pitäisi jäädä pysähtyneisyyden aikaan.
Mutta ensimmäiseksi voisivat opetella rakentamaan kunnolla.
Siitä pitää lähteä, että rakennukset ovat terveitä ja myös pysyvät terveinä, sen jälkeen kun tämä on ymmärretty ja opittu voi miettiä uusia tuulia.
Menneisyydestä löytyy oivia esimerkkejä,
että me ihmiset olemme erehtyväisiä
kaikki.
uusia rakennusmenetelmiä ja -suunnitelmia ja ne otetaan käyttöön sen kummemmin miettimättä, mitä niistä voi seurata. Näiden kehitelmien koekaniineiksi joutuvat aina tavalliset ihmiset ja maksavat siitä kalliisti terveydellään.
T. Myötätunto & Myötäilo
p.s. myötäilo tiedätkö mitä se on, myötäilo on hyvä tuntea myöskin huumori...
ihminen, jokainen meistä, on erehtyväinen.
Mutta on kummallisista, että noita samoja virheita toistetaan vuosikymmenestä toiseen.
Aivan kuin niitä ei edes huomioitaisi jotta opittaisiin jo tehdyistä virheistä.
huumoriahan tuo kommenttisi vain olikin...
N-säde.
Anteeeksi, mitä kommenttiani tarkoitit, niitä on monta?
todellisessa elämässä ei ole kyse mistään kansallistunteen kokemisesta.
Sitä voi kysyä näiltä sairastuneilta.
Todellisuus on karumpaa, jos et vielä ole huomannut.
Mitä mieltä olet onko keuhkorakkulat oltava ehdottomasti ensisijaisesti hyvässä kunnossa
siis ensisijaisesti - siis keuhkorakkulat ohjaavat kehon muita toimintoja, vai miten?
Entä mitä mieltä olet aivoista? Aivot eikö voisi sanoa ovat ihmisen sydän? Mietipä mitä tapahtuu aivoissa jos sydämesi reistailee?
Pitäisikö meidän sairastuneiden pyrkiä näin ollen hoitamaan itseämme kokonaisvaltaisesti?
T: Homesairas, monioireinen.
viisaat ovat sanoneet.
En osaa muuta kommentoida kuin että ihminen on kokonaisuus, mutta jokainen itse tuntee mistä on aloitettava.
Olemme törmänneet juuri tähän:
"Matalaenergia- ja varsinkin passiivitaloa on vaikea ostaa. Talotehtaat kertovat asuntopinta-alan ja huoneiden lukumäärän, mutta energiataloudesta puhutaan markkinoinnissa toistaiseksi vähän ja kulutustietoja
saa kaivaa esiin".
...kun hometalon jälkeen vihdoin evakkoasuntojen kautta (jotka homeessa) päätimme rakentaa/rakennuttaa itsellemme puhtaan kodin.
Ei tunnu olevan sekään helppoa. Iltalehdessä oli menneellä viikolla vertailu talopaketeista, mutta ei se sinänsä asiaa valaissut.
Varovainen saa olla talopakettienkin kanssa, koska niissäkin on jo ennen asennusta todettuja kosteus-ja homeongelmia.
perhesyistä ja homeremontin jälkilaskua edelleen maksellessa jouduin projektia lykkäämään, mutta ei sitä haudattu ole. Tontti on jo.
Olen ihan yhtä ymmälläni talomateriaaleja ihmetellessäni, sillä uudessa talossa vieraillessa sairastun varmasti. Pahinta on ollut asuntomessuilla, joissa osa taloista on homeessa jo valmiiksi, ei niissä olekaan pelkkiä materiaalikäryjä.
Tuttavapiiristä kuulee kauhutarinoita kastuneista talopaketeista, vuotavista harkkokivitalon seinistä, vedellä täyttyneistä kellareista ym.
Välillä tuntuu siltä, että tämän maan ilmastoon ei sovi minkäänlainen rakennus. Ne homehtuvat kaikki. Tänne ei olisi pitänyt asettua asumaan alunperinkään, kirotut esi-isämme...
kirjoituksesi. Siellä ehkä on hieman enemmän rakennustavoista ym. kiinnostunutta kävijää. Täällä kaikki menee riitelyksi ja väittelyksi,kuten jo olet varmasti huomannut.
Asiallista tiedon tai mielipiteiden vaihtoa ei täällä ymmärretä.
Palstan pitäjä on varmaankin sitä varten, joka
estää semmoiset aiheet jota ei muun muassa tällä palstalla kirjoitella.
Itse ei jaksa aivan kaikesta huolehtia,
katsos kun ei näistä kirjoituksista
edes tule ropon ropo, ja palstan pitäjä
varmaankin saa muutaman roposen.
On hyvä kumminkin homesairaidenkin tietää
jotain rakentamisesta mitä on rakennettu,
ja miltä tulevaisuus näyttää.
Entä mitä voisi itse tehdä omassa elämässään,
omassa talossaan uudistuksia uuden tekniikan
ja tutkimuksien myötä.
Eli en katso tätä tietoakaan turhaksi täällä.
Jos jotain ei kiinnosta >hän ei lue.
Niin, nythän ei ole muuten vielä sunnuntaikaan - sunnuntaisaarna.
p.s. älä lue jos ei kiinnosta
Mutta oletko itse kaavoihisi kangistunut. Pitkästä aikaa asiallista ja mielenkiintoista keskustelua.