En oo uskaltanu sitä aijemmin ajatella.Se on tunne että en elä pitkään. Se on tullut vain kerran. Muutama vuosi sitten. Se tuli niin voimakkaana, että tunsin suunnatonta tuskaa. Sanoin ääneen sen että minusta tuntuu että en elä enää pitkään. Ei ollu mitään itsetuhoisuutta tai muuta. Se tunne vaan iski tosi voimakkaana. Toinen tunne mikä on joskus . Tunnen että minun lyödään niin voimakkaasti alas että kaadun kohta lattialle ja pyörin siinä tuskassa. En pelkää, mutta tämä ei oo hauskaa.
Voimakas kuoleman tunne
Tuskaa
83714
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Näin jälkeenpäin tarkasteltuna voisin sanoa, että jotain merkillistä tapahtui minulle 12 vuotiaana.
Luin lehdestä, että maailamanloppu tulee 24v kuluttua. Imaisin siitä vahvan kuolemanpelon.
Aikanaan se vuosi sitten tuli. Menin asianajalle puhumaan kuolemanpelostani.
Se oli oikeasti vahva vakaumus. Asianajaja rauhoitteli tilannetta.
Tietoisuus kuoleman lähestymisestä on askarruttanut mieltäni lähes päivittäin.
Siitä on ollut hyötyä. Lopullinen lähteminen on meillä jokaisella joskus edessä.
Tuosta sisäisestä "lyömisen tunteesta" sinun kannattaisi jutella jonkun kanssa vaikka puhelimessa.
Saan vaikutelman, että olisit tunneherkkä tyyppi. Oletan sinut nuoreksi henkilöksi.
Kaikkia asioita pitää uskaltaa pohtia. Lukea mieltäni kiinnostavaa kirjallisuutta.
miten asianajaja liittyy tähän asiaan?
eikä aivan syyttä. Tunne ei tosin vie multa mitään elämästä pois, että silleen sitä ei varmaan tarvitse hoitaa pois...
Olen vapautettu kuoleman kammosta - täytetty suurella elämän rauhalla.
Olen 25-vuotias mies. Nuorena yläasteella ollessani tavallisena aamuna, sanottiin kuulutuksella Heinolan koulussa: Nuori opiskelija poika on kuollut, kun ajoi mopolla vaarallisesti risteykseen ja joutui auton alle. Se oli ehkä 15-vuotias joku Kalle niminen. Kuoleman tunteet pysäyttivät minua. Päätin että minun on saatava varmuus satavarma selko miten käy ihmisen kuollessa. Olin surullinen, rehtorin pitämässä hiljaisessa hetkessä. Hallitsin surun tunteen, mutta en pelkoa. Elin surun muutamissa viikoissa läpi, mutta pelko jatkui jatkumistaan.
Myöhemmin kuulin väkevän varoituksen ehkä 2004, joka herätti lopullisesti sydämeni kuoleman pelon - täydellisen kuoleman kammon ja samassa osoitettiin mulle tie rauhaan - täydelliseen elämän rauhaan. Sydämessäni oli hirmuiset poltteet, kylmät väreet aaltoina silloin. Ainakin pari yötä olen täysin valvonut sydämeni kammon pakottamana. Kuoleman kammo otettiin pois kokonaan muutama vuosi sitten.
Aivan kuin ennen kokematon järkkymättömyys todellinen vahvuus valtasi sydämeni. Minua kummastuttaa että sotaelokuvissa melkein kaikilla miehillä oli tolkuton paniikki sotiessaan henkensä edestä. Mutta sellaista armeijaa on, jossa yhdelläkään sotamiehellä ei ole kuoleman kammoa. Minä olen yksi heistä.
Kuulitteko mitä tapahtui Kairossa, Egyptissä parivuotta sitten. Eräästä perheestä kuoli ensin äiti ja sitten kuoli
isä. Kaksi lasta jäi yksin ja heidät laitettiin
asumaan enonsa kanssa. Lapset alkoivat
kaipaamaan äitiä ja itkivät ikäväänsä. Tähän tuli
eno sanomaan: ”Ai jaa, te haluatte mennä äitinne
luo, vai?” Hän otti lapset ja vei heidät elävältä isän ja äidin hautaan ja sulki haudan.
Kun seuraavat ihmiset tulivat hautausmaalle
hautaamaan omaa vainajaansa, kuulivat he meteliä
tästä haudasta ja menivät katsomaan. Sisältä
löytyivät nämä kaksi lasta. Heiltä kysyttiin: ”Miksi te
olette täällä?” He vastasivat: ”Koska meidän
enomme pani meidät tänne.” Heiltä kysyttiin: ”Kuinka kauan te olette olleet täällä?” He vastasivat: ” Tänne tuli joka päivä mies valkoisissa vaatteissaan. Hänellä oli pistoarvet käsissään ja hänen nimensä on Jeesus”
Sillä me emme voi olla puhumatta siitä mitä olemme kuullet ja nähneet, koska Herramme Jeesus on ottanut kuoleman ja tuonelan avaimet siltä, jolla kuolema oli hallussaan eli saatanalta.
Monia tuhansia sairaita kuten sokeita, kuuroja, rampoja, syöpäsairaita, parantumattomia sairauksia, puolikuolleita ja kaikkinaisia sairauksia parannettiin muutama päivä sitten Nigeriassa Yolassa ainakin kolmessa kokoontumisessa, joissa kävijämäärä oli yhteensä 2,2 miljoonaa ihmistä, joista noin 90% sinne tullessaan ei uskonut Jeesukseen. Satoja tuhansia ihmisiä tuli uskoon joka kokoontumisessa noin kolmessa kokouksessa.
Kuka tahtoo elää? Herra sanoo: Minä olen tie, totuus, elämä ja ylösnousemus. Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on ääretön elämä taivaallisissa.
Äsken minulta kysyttiin olenko kirjautunut keskustelu palstalle. Oletko sinä kirjautunut taivaaseen? Tänään on pelastuksen päivä! Taivas on auki! Jos et vielä, kirjaudu jo sisään ennenkuin portit suljetaan. Sillä jokaisen nimi, joka ei ole kirjoitettuna Karitsan Elämän kirjaan, heitetään siihen rikin katkuiseen järveen, joka tulta ja tulikiveä palaa - tämä on toinen kuolema. Mutta tunnussana on Jeesuksen herraus. Sillä joka tunnustaa Jeesuksen Herraksi ihmisten edessä, sen Jumala tunnustaa omakseen viimeisenä päivänä. Tuomio on ollut kirjoitettuna jo ennen koko maailman luomista. Joka uskoo, se pelastuu, joka ei usko, se on jo tuomittu.
Mitä pitää sinun tehdä, maailmassa jossa mikäänhän ei ole pakko ? Vapaasta halusta valitse tehdä parannus synneistäsi. Tee parannus. Ilman veren vuodatusta ei saada syntejä anteeksi. Sillä niin on Jumala rakastanut maailmaa, että antoi ainoan rakkaan poikansa, ettei yksikään joka Häneen uskoo, joutuisi tuomituksi helvettiin. Usko, tee parannus, tunnusta syntisi, antaa toisille anteeksi, niin Jumala vakuuttaa sinun syntisi anteeksi annetuksi. Sillä sinä olet Jeesuksen veren hinta, jonka hän maksoi, sillä siksi hän kärsi ristin häpeästä välittämättä. Kaikki ketkä tulee näin Jeesuksen tykö saa armon. Rukouksesta se lähtee. Rukoile armoa, sillä aika loppuu hyvin, hyvin pian. Jeesus tullee taksin omiaan noutamaan. Oletko valmis? Se Kalle kuoli ehkä 15-vuotiaana. Mitä luulet ansioilla hyvillä teoilla olevasi? Mitä teit että sait luvan syntyä elävänä, kun sinua ei abortoitu ? Kaikki lähtee armosta ja totuuden tuntemisesta. Teetkö sinä parannuksen? Tai teetkö sen ennen kuin se on ikuisesti liian myöhäistä? Jeesus rakastaa sinua! Jeesus pelastaa ja parantaa!
vaan unohtui. Ihmisiä kaikki, mutta ei synnittömiä.Ihminen voi olla ihminen toiselle ihmiselle. Ymmärtää toisen virheet.
Lisäksi pelkään kannibaaleja, noita ihmissyöjiä. Ne iskevät valenimillä Karsitsan elämän kirjaan. He eivät halua syödä karitsaa vaan he syövät elämän.
No tässä sivussa voisin kertoa unistani: Näin kupista josta otin juotavaa olevan toukkia. Näin unta että ihmisilta puuttui päät ja nainen jolla oli ruskeat hiuksen meni vauhdilla ohitseni ja siltä puutui alavartalo. Toisessa unessani siskoni syntyi uudestaan. Suihkuverhon alakautta näin sikoni roikkuvan pää alaspäin ja veressä. Olen nähnyt unen naisesta joka dramaattisesti ohjailee poliiseja. Olen nähnyt niin paljon unia että..
Eräs mies tuli vastaan kadulla ja minä ja hän muodostimme jing ja jangin. Paskat!!!!Ja tämä viimeisin ei ollut unta. Tiedän kuvittelen. Asioita joista vaikenemme.
Jos näkee toistuvasti ja pitkään unia jossa koko keho palasina eli päitä puuttuu ja alavartalot on kadoksissa, niin se kertoo koko persoonallisuuden murentumisesta ja yhtenäisyyden katoamisesta. Eli koko ihmisen minuus on silloin palasina. Tämä taas johtaa siihen että ei enää tiedä mikä on mielikuvitusta ja mikä totta. Mikä on minun ulkopuolella ja mikä ei. Tai ainakin tuo erottelukyky on vaikeaa.
Jos asiat lähtee menemään paremmalle tolalle, niin tämä alkaa näkyä kokonaisina ihmisruumiina ja uudelleenrakentumisena. Että palaset sulautuu yhteen.
hei
Minä näin kans joskus painajaisia. Sellaisia että ihmiset ja minä olin osin iljettävän sairaasti vähän epämuodostuneita, ikäänkuin tolkuttoman kokoisia paiseita ruumissa. Niitä oli ihmisissä ja niiden kasvoissa. Joskus joku paha pimeä mies hyäkkösi ja minä pakenin. Kaikissa näissä oli sydämmeen sattuva kauhu ja kun heräsin helpotuin vähitellen ja pelkäsin nukumista. Sitten kun tulin uskoon rukoilin Herraa että saisin nukkua rauhassa. Siitä hetkestä lähtien olen aina nukkunut rauhassa.
Löyn valkealla miekalla unessa jonkun pahan pimeän maan syvyyksistä noussen mätänevän olennon. Olen aina voittanut kaikki nämä kauhut unissani. Monesti olen herännyt niistä toisinaan ne vaan jatkuu. Toisen kerran olin kävelemässä kuin kuivalla kadulla. Tausta oli yön hämärä, harmaa väritön. Kadulla oli pahoin hajonnut, palanut auto ilman pyöriä. Ovia ei ollut. Katsoin sisälle. Siellä oli palanut, ruumis. Aivan musta harmaa täysin palanut, mätänemässä selällään. Oli palanut niin pahoin että osa sisäelimistä oli myös näkyvillä ja läpimeneviä aukkoja ruumissa paljon, myös luut näkyivät osittain valkoisina. Se liikuikin minua kohti. Sanoin sille: Kohta sinä kuolet. Samassa se, aivan kuin paikallaan hiljaa, raivosi tolkuttomalla vihalla minua vastaan kuin näkymättömällä pimeyden voimalla niin että inhottvan kylmä viha kuin tuuli puuska tuli siitä ja meni minusta läpi. JEESUS -huusin välitömästi ja heti tunsin rauhaa sisimmässäni. Uni loppui. Voitto toisensa jälkeen. Ei tässä ole mitään iloittavaa siitä että pahat Henget riiaajat ovat meidän jalkojemme alle alistettu. Me iloitsemme siitä että meidän nimemme on kirjoitettu taivaallisiin.
Mutta ei kukaan ole koskaan nähnyt niin raskasta painajaista tai kärsinyt niinpaljon kuin yksikin jumalaton noin 5900 km alapuolella yötäpäivää kuolemastaan lähtien. Eräs tiedemies kirjoitti lehteen: Porasin helvetin porteille. Se mies sanoi että tiedemiehenä uskoon helvettiin vaikkei Jumalaan uskonutkaan. Sillä tämä kaivostyöjohtaja porasi 16 km alas työmiehineen. Löysi erikoisen taskun alueen ja jatkoi. Mutta siitä reiästä tuli heidän silmien nähden hirvittävä olento ja hävisi. Kaikki näkivät. Sitten he kuulivat miljoonien ihmisten kirkumista, kiljumista, niin hirveää huutoa että ei voi sanoin selittää! He nauhoittivat siitä tuskan huudosta äänitteen ja paikkasivat reijän ja lähtivät pois.
Luithan edellisen kirjoitukseni: Vapautettu kuoleman kammosta. Jos et, lue se. Siinä on pelastussanoma niille jotka maan päällä elävät. Sillä Poika Jeesus on elämän Herra ja Isä Jumala on henkien Jumala.
terveisin:
täydellinen-rakkuas-karkoittaa-pelon
Okei.