Julkaistu 13.2.2008 1:32:17
TS/Ari-Matti Ruuska
VPK:n talolle kerääntyi tiistaina iso joukko Suomen EU-jäsenyyden kriitikoita. Paneelipöydän takana Antti Pesonen (vas.), Sari Essayah, Jyrki Yrttiaho, Seppo Koivula ja Jouko Laakso.
VPK-talon tilaisuus yllättävä yleisömenestys
EU:n vastustajat pelkäsivät hyvinvoinnin sortumista
JARI HEINO
Suomesta on viety vuosikymmenessä nettona yli sata miljardia euroa, kun Euroopan unioni estää jäsenmaita puuttumasta pääomien liikkeisiin. Poliitikot samaistuvat euroeliittiin ja kansalaisten toiveet jäävät täyttämättä. Kuntia yhdistävän Paras-hankkeen tarkoitus on luoda suuria palvelukokonaisuuksia, jotka on helppo yksityistää ja siirtää vieraisiin käsiin.
Tällaisia näkemyksiä sinkoili ilmassa, kun Suomi: Ei-EU -niminen yhdistys järjesti keskustelupaneelin tiistaina Turussa. VPK:n peilisalissa pidetty tilaisuus oli yllättävän kova yleisömenestys. Puheenvuoroja seurasi suunnilleen sata ihmistä.
Yhdistyksen puheenjohtaja, turkulainen Jouko Laakso latasi alkuun täyslaidallisen Suomen EU-jäsenyyden taustaa. Euroopan yhteisön vaatimuksesta Suomi aikoinaan vapautti rahamarkkinansa ja käynnisti yhä jatkuvan ”hallitun rakennemuutoksen”.
Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vas) julisti, että tuore EU:n Lissabonin sopimus on luotu uusliberalistisen yhtiövallan hengessä.
- Siksi siinä on niin kovin vähän demokratiaa.
Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Sari Essayah harmitteli sitä, että ennen Suomi kumarsi Moskovaan, nyt Brysseliin. Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen muistutti tuoreesta kyselystä, jonka mukaan suomalaiset eivät luota hallituksen kykyyn hoitaa hyvinvointipalveluja tai vastustaa köyhyyttä ja ilmastonmuutosta.
Keskustelun kuluessa entinen Metalli 49:n toimitsija Yrttiaho esitti varsin kriittisiä näkemyksiä telakoiden tulevaisuudesta. Aker Yardsin siirtyminen korealaisvaltaan luo epävarmuutta.
- Ellei kohtuullisen pian saada merkittäviä tilauksia, siitä voi lukea, mikä on uuden omistajan strategia.
Yrttiaho nimitti ulkomaisen halpatyövoiman käyttöä telakalla ihmiskaupaksi. Alihankintakin uhkaa siirtyä Itä-Eurooppaan.
EU:n vastustajien rivit eivät olleet tiistaina aivan suorassa, sillä sinivalkoisten Olavi Mäenpää ihmetteli yhteistyön puutetta.
- Olen yrittänyt olla sinusta mahdollisimman kaukana, Laakso vastasi.
- Emme ole yhteistyössä rasististen tai fasististen puolueiden kanssa, Pesonen pamautti.
TS/Ari-Matti Ruuska
VPK:n talolle kerääntyi tiistaina iso joukko Suomen EU-jäsenyyden kriitikoita. Paneelipöydän takana Antti Pesonen (vas.), Sari Essayah, Jyrki Yrttiaho, Seppo Koivula ja Jouko Laakso.
VPK-talon tilaisuus yllättävä yleisömenestys
EU:n vastustajat pelkäsivät hyvinvoinnin sortumista
JARI HEINO
Suomesta on viety vuosikymmenessä nettona yli sata miljardia euroa, kun Euroopan unioni estää jäsenmaita puuttumasta pääomien liikkeisiin. Poliitikot samaistuvat euroeliittiin ja kansalaisten toiveet jäävät täyttämättä. Kuntia yhdistävän Paras-hankkeen tarkoitus on luoda suuria palvelukokonaisuuksia, jotka on helppo yksityistää ja siirtää vieraisiin käsiin.
Tällaisia näkemyksiä sinkoili ilmassa, kun Suomi: Ei-EU -niminen yhdistys järjesti keskustelupaneelin tiistaina Turussa. VPK:n peilisalissa pidetty tilaisuus oli yllättävän kova yleisömenestys. Puheenvuoroja seurasi suunnilleen sata ihmistä.
Yhdistyksen puheenjohtaja, turkulainen Jouko Laakso latasi alkuun täyslaidallisen Suomen EU-jäsenyyden taustaa. Euroopan yhteisön vaatimuksesta Suomi aikoinaan vapautti rahamarkkinansa ja käynnisti yhä jatkuvan ”hallitun rakennemuutoksen”.
Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vas) julisti, että tuore EU:n Lissabonin sopimus on luotu uusliberalistisen yhtiövallan hengessä.
- Siksi siinä on niin kovin vähän demokratiaa.
Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Sari Essayah harmitteli sitä, että ennen Suomi kumarsi Moskovaan, nyt Brysseliin. Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen muistutti tuoreesta kyselystä, jonka mukaan suomalaiset eivät luota hallituksen kykyyn hoitaa hyvinvointipalveluja tai vastustaa köyhyyttä ja ilmastonmuutosta.
Keskustelun kuluessa entinen Metalli 49:n toimitsija Yrttiaho esitti varsin kriittisiä näkemyksiä telakoiden tulevaisuudesta. Aker Yardsin siirtyminen korealaisvaltaan luo epävarmuutta.
- Ellei kohtuullisen pian saada merkittäviä tilauksia, siitä voi lukea, mikä on uuden omistajan strategia.
Yrttiaho nimitti ulkomaisen halpatyövoiman käyttöä telakalla ihmiskaupaksi. Alihankintakin uhkaa siirtyä Itä-Eurooppaan.
EU:n vastustajien rivit eivät olleet tiistaina aivan suorassa, sillä sinivalkoisten Olavi Mäenpää ihmetteli yhteistyön puutetta.
- Olen yrittänyt olla sinusta mahdollisimman kaukana, Laakso vastasi.
- Emme ole yhteistyössä rasististen tai fasististen puolueiden kanssa, Pesonen pamautti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hän näyttää olevan poliittisesti paitsiossa.
mutta en myöskään ihmettele. Kaikki kirjoitukset, joita olen lukenut, eivät kovin kannusta ymmärtämään miestä.
Eipä esim. rasismilla kovin pitkälle potkita. Kovan huudon ansioista sillä saa kyllä ääniä, mutta kun niillä ei tee mitään. Ainoa hyöty on kokouspalkkiot ja ryhmähuone. Sieltä sitten voi huhuilla kaupungin laskuun.
Kun useampaan rotuun kuuluvia on ahdettu samaan valtioon, he eivät äänestä taloudellisen asemansa, vaan rotutaustansa mukaan (miettikää vaikka USA:ta). Aito demokratia on siksi mahdollinen ainoastaan rodullisesti homogeenisessa yhteiskunnassa, kuten Rautanyrkki on minulle moneen kertaan todennut. Unohtakaamme näissä vaaleissa luokkarajat. Olemme kaikki suomalaisia.