TOTUUS

edes katsomaan antamaasi sivua, mutta jos jonkin taideteoksen takia häpeät niin sure ja häpeä ihan rauhassa. selvyyden vuoksi; en ole ollut enkä ole vasemmistolainen.

Tässäpä tarina mm. ranskalaisista kuinka oman
maan taso säilytetään korkealla. Ylpeys, ylväys -vaikka kömmähdyksiä tulisikin. Ei niitä tuoda negatiivisesti esiin,vaan päinvastoin.



Vuonna 1903 arvostettu tutkija suoritti laboratoriossaan kokeita röntgensäteillä,
yömyöhään.

Käytti alumiinista tehtyä prismaa tutkimuksessa.

Pimeydessä tuntui näkyvän kajo. Röntgensäteet eivät lävistä paksua alumiinia, näin kyseessä täytyi olla jokin uusi keksintö,
aiemmin tuntematon säteilyn muoto, ajatteli tutkija René Blondlot laboratoriossaan.

Ranska oli hävinnyt sodan Saksalle v. 1871. Ranska oli jäljessä myös tieteessä Saksan suhteen. Saksalainen tiedemies oli löytänyt röntgensäteet vain kahdeksan vuotta aikaisemmin.

Nyt ranskalainen tutkija ajatteli laboratoriossaan, löytyipä ase, millä iskeä saksalaisia takaisin.
Ase oli näkymättömät säteet,tuo kajo mikä yön pimeydessä tuntui näkyvän. Säteilyn nimeksi annettiin N-säteet.

Uuden säteilyn löytyminen aiheutti Ranskassa valtavan sensaation.

Sensaatiota tiivisti voimakas kansallistunne.

Ranskalaisia tutkijoita ei haitannut, että N-säteet oli mahdollista havaita vain silmämääräisesti eikä se, että ennen koetta ihmisten oli istuttava monta minuuttia hämärässä,
jotta heidän silmänsä havaitsisivat äärimmäisen heikon kirkastumisen. Päinvastoin, N-säteitä
löydettiin nyt kaikkialta. Kaasut, magneettikentät, kemikaalit ja ihmisen keskushermosto lähettivät N-säteitä - aivan kuin homeita löydetään tänä päivänä Suomessa.

Säteiden etsimisestä tuli oma pieni teollisuudenalansa Ranskan tiedemaailmassa.

Ranskassa vv. 1903-1906 kirjoitettiin N-säteistä innolla artikkeleita.
Nämä kirjoittajat eivät olleet mitä tahansa kirjoittajia vaan alansa huippu tutkijoita.

N-säteet herättivätkin maailman laajuisen kohahduksen.

N-säteitä ei ikävä kyllä koskaan saatu näkymään missään muualla kuin Ranskassa.

Yhdysvaltalaista fyysikkoa Robert W. Woodia ilmiö alkoi kiinnostamaan niin paljon, että hän matkusti Ranskaan asti,
ja pyysi saada tavata tutkija René Blondlot, ja saada nähdä hänen keksintönsä.

René Blondlot otti mielellään vastaan Woodin, ja esitteli hänelle keksintönsä.

Fyysikko Robert W. Wood istui nyt innostuneena tuolissa määrätyt minuutit havaitakseen
lopulta nuo kuuluisat N-säteet ja niiden heijastuskulmat. Wood istui tuolissa,
ja odotti - jännittyneenä, ei nähnyt, mutta ranskalainen tutkija Blondlot näki,
ja laski innolla niiden heijastuskulmia. Fyysikko Wood alkoi ihmettelemään,
kun ei hän nähnyt mitään. Ihmetteli sitä tutkija Blondlotille.
Blondlot tästä syvästi hämmästyneenä meni sitten ja hämärsi uudelleen huoneen,
silloin Wood vaihvikkaa poisti Blondlotin laitteesta prisman ja pani sen taskuunsa.
Tämä prisman poisto ei näyttänyt vaikuttavan mitenkään siihen,
että Blondlot itse ei näkisi säteitä.
Hän näki ja laski jälleen heijastuskulmia, Wood ei nähnyt mitään.

Wood ymmärsi nyt - hän kertoi maailman tiedemiehille mistä oli kysymys.

Muun maailman kiinnostus N-säteisiin loppui saman tien, mutta ei Ranskan.

Päinvastoin Blondlotille ojennettiin "Ranskan Nobelina" tunnettu Leconte-palkinto.

Ranskalla oli paljon pelissä: naurusta ei olisi tullut loppua, jos olisi käynyt
ilmi, että ykkösrivin tutkijat olivat laatineet julkaisuryppään olemattomista säteistä.

N-säteet painuivat vähitellen unohduksiin.

Ranska nimesi kuitenkin tutkija René Blondlotin nimen mukaisen kadun, joka muistuttaa tuosta tutkimuksesta yhä edelleen.


N-säteet ovat hyvä esimerkki *Kansallistunteesta.* > KANSALLISTUNNE mm. = kömmähdykset, virheet piilotetaan,
oma maa pidetään ylväänä jalustalla,
ei töhritä.