Onko kokemuksia sateenkaarikirjoahvenista?Koko,
ulkonäkö,luonne,minkä kalojen kans sopii samaan
altaaseen,käykö ph7,5 ym...?
ulkonäkö,luonne,minkä kalojen kans sopii samaan
altaaseen,käykö ph7,5 ym...?
Sateenkaarikirjoahven?
Eija
71603
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ei ole kokemusta,mutta koko n.12cm, pH 7-7.5,
suht.rauhallinen, akvaarion koko väh. 80l
(akvaario rompulta..)
Meillä on juuri noita sateenkaarikirjoahvenia,
saimme niitä isältäni joskus kolme vuotta sitten.
Ovat aika vahvasti reviirikaloja. Ihan
rauhallisia siihen asti kunnes alkavat kutemaan,
jonka jälkeen ainakin meillä muuttuivat aivan
raivohulluiksi. Alkoivat tappamaan muita kaloja.
Poikasia tuli kuin liukuhihnalta, kutivat varmaan
kolme-neljä kertaa ihan lyhyen ajan sisällä.
Akvaariokaupat eivät poikasia huolineet, kun
eivät kuulemma mene hyvin kaupaksi..
Lopulta sitten jouduimme ne silloiset aikuiset
ahvenemme tappamaan, jotta saisimme pitää muut
kalamme. Säästimme kuitenkin 4 niiden poikasta,
jotka nyt ovat kasvaneet isoiksi, noin 15
senttisiksi. Nämä ahvenet eivät ole vielä
alkaneet kutemaan, vaikka ovat jo "siinä iässä"
joten ehkä selviämme ilman sitä ongelmaa tästä
eteenkinpäin. Mukavia kaloja ne muuten on. Aika
möllejä :)
Meillä on muina kaloina lehtikaloja,
keltabarbeja, partamonneja, piikkisilmiä,
miljoonakaloja sekä täpläimumonni.. Hyvin tulevat
toimeen keskenään, jos ahvenet ei siis kude.
minulla on sateenkaripari 500 l altaassa
tulisuuparin, kolmen sinisilmäkirjoahvenen,
avainkirjoparin ja smaragdikirjoparin kanssa.
Suurimmat, eli smaragdit, ovat rauhallisimmat
kutijat ja noin kolmen viikon välein.
Sateenkaaret ovat kohtalaisen rauhallisia
kutijoita, jatkuva kutuputki päällä. Sinisilmät
kutivat nyt ensimmäisen kerran ja muut kalat ovat
yhdessä nurkassa, päällekkäin pinossa, kauhusta
ja pelosta vavisten. Eli smaragdit ja
sateenkaaret mahtuvat kutemaan aivan hyvin ja
sulassa sovussa samaan aikaan, jopa samaan
pienehköön kantoon, mutta näille sinisilmille ei
näytä yksi allas riittävän. Täytyy harventaa
ahvenpopulaatiota.
Voisitko kertoa niistä smaragdiahvenista takemmin
esim. sopisko ne lehtikalojen kanssa,kuinka
isoiksi ne kasvavat ja minkä värisiä ovat?
Smaragdikirjoahvenia voin suositella. Tuossa pari
linkkiä niihin (eivät ole omat sivuni).
http://www.kolumbus.fi/pleco/720/kirjoahvenet/kirj
oahvenet.html
http://www.kolumbus.fi/pleco/kuvat/kuvat.html
Ne ovat väritykseltään tumman punaruskeita,
ruosteen värisiä. Omani ovat tällä hetkellä n. 20
cm:n pituisia, ovat olleet minulla noin puoli
vuotta. Ne ovat erittäin seurallisia, siis eivät
arkoja, tuntevat ruokkijansa = minut ja katsovat
vieraita hetken aikaa "pitkään" mutta eivät ole
silti säikkyjä. Ne eivät tee kenellekään pahaa,
edes kutuaikana. Eivät syö kasveja eivätkä tongi
pohjaa, muuta kuin kutuaikana kaivavat sen
pesäkuopan akvaarion pohjaan asti,
halkaisijaltaan about 30 cm, ja silloin tietenkin
irtoavat lähellä olevat kasvit. Kutevat aina
poissaollessani, aina täsmälleen samaan kohtaan
kantoa ja kuoppa kaivetaan aina samaan kohtaan.
Huolehtivat hyvin kudustaan ja poikasistaan,
mutta eivät ole liian aggressiivisia pariaan tai
muita kaloja kohtaan.
Jäiköhän jotain mainitsematta, kysy jos jäi.
Smaragdeja löytyy ainakin Leppävaariosta.
Ajattelin luopua muista ahvenista tuossa
altaassa, ja jättää smaragdit ja niiden seuraksi
avainkirjoahvenet, jotka ovat altaan alkuperäiset
asukit.
"Tekniset tiedot" muut jo kertoivatkin. Omia
kokemuksiani:
- Tosi kovia kutemaan. Minulla kutivat jatkuvalla
syötöllä. Ja kun purkissa oli 2 pariskuntaa, niin
aikamoinen härdelli oli.
- Mielenkiintoisia käytökseltään. Varsin
persoonallisia.
- Kutuaikana reviiri ei ole kovin suuri, mutta
akvaarion kannattaa olla silti riittävän
kokoinen. Minulla nuo pariskunnat olivat 200-
litraisessa. Muut kalat eivät joutuneet hirveään
höykytykseen, tosin tiikerinuoliaiset eivät
oikein älynneet varoa ja sen takia ahvenet olivat
aika usein ajamassa niitä pois.
- Syövät kasveja! Nämä ovat suurelta osin
kasvissyöjiä, esim. kesäkurpitsa maistuu.
- Näitä on kahta eri sorttia. Pienempi kasvaa
noin 10-12-senttiseksi ja on väritykseltään
kananmunankeltainen parhaimmillaan. Isompi kasvaa
15-senttiseksi ja on osittain punertavan oranssi,
ja ainakin näkemieni kuvien perusteella on
selvästi komeampi kuin tuo pienempi lajike.
Yleensä myynnissä näkyy tuota pienempää mallia.
Kerran olen nähnyt noita isompia. Minulla ei ole
tietoa, että missä olosuhteissa nuo ovat
luonnossa. Toinen varmaankin jokikala ja toinen
järvikala, veikkaisin.
Hankkiuduin noista eroon siinä vaiheessa kun
hankin rengasripsimonnin. Toinen pariskunnista
kävi monnin kimppuun kuin yleinen syyttäjä.
Ripsimonni oli jo siinä vaiheessa altaan isoin
kala, joten nuo selvästikin kokivat sen uhkaksi.