Globaali ihmiskäsitys

Ihmiskäsityksen määrittely tiedostamattomasti ja tietoisesti vaikuttaa niin yksilötason asennoitumiseen ja tekemisiin kuin yhteisönkin sääntöihin ja yleiseen ilmapiiriin. Jos peruslähtökohtana pidetään sitä, että ihmiskunnan kaikilla jäsenyksilöillä on yksi ja sama ihmisarvo, niin sen määrittelyn mukana syntyy sovittamaton ristiriita rasismin ja kaikenlaisen kastiuskovaisuuden kanssa. Erilaisia uskontoja ei ole mahdolista hyväksyä sellaisinaan kaikkine opinkappaleineen ja käytäntöineen. Uskontojen synty pohjautuu selittämättömän tulkitsemiseen kulloinkin riittäväksi katsotulla tavalla riippumatta selittämisen oikeaanosuvuudesta nykyisen tiedon valossa.

Tänä maailman aikana meillä on runsaammin todellista tietoa ihmisestä kuin mitä on ollut milloinkaan aikaisemmin. Niinpä nykyisin on muotoiltavissa paremmin oikeaan osuva ihmiskäsityksen määritelmä kuin mitä on ollut mahdollista muotoilla milloinkaan ennen. Todellinen tieto on olemassa informaatiotulvassa sen keskellä eikä todellisen tiedon olemassaoloa voida mitätöidä vetoamalla informaatiotulvan määrään ja siihen, ettei sen vyöryn keskellä ole muka mahdollista tietää, mikä on oikeaa ja mikä väärää.

Aivan lähimenneisyydessä vielä viime vuosisadan alkupuoliskolla ja sen jälkeenkin niin meillä Suomessa ja Ruotsissa kuin mm. sivistyneeksi mainitussa Keski- ja Länsi-Euroopassakin esiintyi vankkaa uskoa ihmisten eriarvoisuuteen. Tuon rasistisen asennoitumisen kuviteltiin saaneen peräti tieteellisen perustelun taakseen. Ja rotu-uskovaisten esivanhempien jälkeläisten keskuudessa sama oppi elää edelleenkin hämmästyttävän yleisenä uskomuksena.

Meillä suomalaisilla saattaa olla tilaisuus melkoiseen irtiottoon yleisen ihmisarvoisuuden hyväksymisessä. Meillä ei ole olemassa siinä suhteessa yhtä pinttyneitä asenteellisia rasitteita kuin esim. eurooppalaisilla siirtomaavaltioilla ja niitten väestöllä. Globaalissa toiminnassa etua saavat ne, jotka rehellisesti näkevät ihmiskunnan jäsenet, kaikki ihmiset, tasavertaisina yksilöinä. Jos me suomalaiset suhtaudumme esim. erilaisiin kieliin myönteisesti ja tarpeen mukaan ennakkoluulottomasti opettelemme kulloinkin vuorovaikutuksessa tarpeellista kieltä, niin se tarjoaa hyvän lähtökohdan tasavertaisten vuorovaikutussuhteitten luomiselle. Vertailukohtana ylemmyydentuntoiset kilpailijamme, jotka ehkä "eivät alennu" kaiken maailman kieliä opettelemaan.

Tämä modernin ihmiskäsityksen pohjalta versova käytännön asennoituminen on itsekunkin yksilöllisen toimijan omassa valinnassa. Taitaa olla niin, että valtio ja virallinen koulutusjärjestelmä laahaavat pahasti jälkijunassa näissä asioissa eikä niitten voi kuvitella näissä yhteyksissä vastuunkantajiksi kerkiävän eikä kykenevän. Ihmiset voivat omassa toiminnassaan ohittaa virallisen järjestelmän tilannetta sen enempää pähkäilemättä. Verovarojen käytön tarkoituksenmukaisuus on sitten oman messunsa aihe.

4

1463

    Vastaukset 4

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Näinniitä

      Brittien siirtomaakauden vaikutukset näkyvät edelleen. Jokin kansakunta on kapinallinen, silti he käyttävät brittien käyttäytymiskoodistoa. Afganistanin kansa on alkuvoimainen. Muutos lähtee sieltä sisältäpäin. Kyynisyys on korkealla asteella, kun huumesato kerätään. Brittien vaikutuksen historialliset jäljet lisääntyvät, kun kuljetaan Afganistanista Irakin tai Pakistanin kautta Intiaan.
      Intiassa eettinen kysymys on piakkoin halpa-autot, jotka tuovat autoilun useamman ulottuville. Intia on profiloitunut globaalisen järjestyksen uudelleenmuotoilussa ja ilmastokysymyksissä.
      En usko mihinkään uuteen ihmiskäsitykseen. Olemme niin kietoutuneita kaikkeen tähän.

    • Aloin tuossa miettiä kirjoitustasi lukiessani, että mistä nämä erilaiset ihmiskäsitykset johtuvat.

      On ilmeisen selvää, että jokin ihmisyydessä vetoaa jonkinlaiseen yhteisöllisyyteen ja kansallistunteeseen. Kansallisia valtioita ei voi selittää pelkästään historiallisilla syillä. Uskoisin, että meissä on jokin sisäänrakennettu ominaisuus, joka suosii samankaltaisuutta ja syrjii erilaisuutta. Me luonnostamme koemme, että saman kultuuritaustan, kielen ja sosiaalisen aseman omaava yksilö on "tasavertaisempi" kuin joku jostain aivan eri maailmasta oleva. Vaikka kokemus ei ole aina suoranaisen rasistinen, se on kuitenkin epätasa-arvoa ajava.

      Ehkä tuo globaali ihmiskäsitys, josta kirjoitat, on juuri jonkinlaista irtautumista näistä totutuista kaavoista. Meidän tulisi nähdä kanssaihmisen ulkokuoren - tapojen, ulkonäön, kielen, uskonnon, ym. ominaisuuksien - taakse, ja nähdä siellä samaa alkuperää oleva tasavertainen ihminen.

      Jonkinlainen "maailmankansalaisuus" käsitteenä on minulle kuitenkin vieras. Näkisin, että oikealla tavalla omien "juurien" tunnustaminen ja arvostaminen on tärkeää henkisen tasapainon vuoksi. Nykään suhteet sukulaisiin ovat usein aika löyhät - vanhempia ja sisaruksia kauempia sukulaisia näkee harvoin verrattuna menneisiin sukupolviin. Enää harvoin samassa talossa asuu kolmen sukupolven edustajia, mikä oli tavanomaista vielä muutama vuosikymmen sitten. Näkisin, että perhe ja perheen myötä suku on yhteisöllisyyden - ja ihmisyyden - perusta. Vasta kun voimme arvostaa perhettä ja sukua, voimme olla osa suurempaa "maailman perhettä".

      Vai mitä mieltä sinä olet?

      • Globaaliin ihmiskäsitykseen kuuluva kaikkien ihmisten samanlainen ihmisarvo on jokaisella ihmiskunnan jäsenyksilöllä eikä se ole annosteltavissa eikä prosentuaalisesti skaalattavissa niin, että ihmisarvoa olisi joillakin ihmisillä enemmän kuin toisilla. Se on kaikilla täysimääräisenä ja kuuluu kaikille samanlaisena.

        Meillä jokaisella on juuremme ja kansallisuutemme. Ihmiset ovat erilaisia olemukseltaan ja toiminnaltaan, taustoiltaan. Toiset ovat perheellisiä ja toiset yksineläjiä. Toiset nuoria ja toiset ikääntyneempiä. Toiset kuuluvat johonkin uskontokuntaan, toiset ovat uskonnottomia. Ja kaikilla on tismalleen sama ihmisarvo.

        Myös sortajilla ja sorretuilla, heillä molemmilla on sama ihmisarvo. Tämä seikka nousi esille äskettäin, kun Australiassa vaihtui poliittinen valta. Uusi pääministeri pyysi anteeksi aboriginaaleilta heihin kohdistuneita sortotoimia. Se uutistieto antoi aiheen arvioida, että australialaisten tulevaisuuden näkymät ovat myönteiset. Siis: Mitä yleisemmäksi ihmisarvoisuuden hyväksyntä laajenee, sitä paremmin ihmiskunta tulee toimeen keskenään.


      • Leiriniekka kirjoitti:

        Globaaliin ihmiskäsitykseen kuuluva kaikkien ihmisten samanlainen ihmisarvo on jokaisella ihmiskunnan jäsenyksilöllä eikä se ole annosteltavissa eikä prosentuaalisesti skaalattavissa niin, että ihmisarvoa olisi joillakin ihmisillä enemmän kuin toisilla. Se on kaikilla täysimääräisenä ja kuuluu kaikille samanlaisena.

        Meillä jokaisella on juuremme ja kansallisuutemme. Ihmiset ovat erilaisia olemukseltaan ja toiminnaltaan, taustoiltaan. Toiset ovat perheellisiä ja toiset yksineläjiä. Toiset nuoria ja toiset ikääntyneempiä. Toiset kuuluvat johonkin uskontokuntaan, toiset ovat uskonnottomia. Ja kaikilla on tismalleen sama ihmisarvo.

        Myös sortajilla ja sorretuilla, heillä molemmilla on sama ihmisarvo. Tämä seikka nousi esille äskettäin, kun Australiassa vaihtui poliittinen valta. Uusi pääministeri pyysi anteeksi aboriginaaleilta heihin kohdistuneita sortotoimia. Se uutistieto antoi aiheen arvioida, että australialaisten tulevaisuuden näkymät ovat myönteiset. Siis: Mitä yleisemmäksi ihmisarvoisuuden hyväksyntä laajenee, sitä paremmin ihmiskunta tulee toimeen keskenään.

        Näinhän sen juuri tulisikin olla. Minä ehkä keskityin enemmänkin siihen miten asiat ovat ja millainen ihminen on käyttäytymiseltään.

        Mielestäni globalisaatio ei ole parantanut ihmisten sosiaalisia rakenteita ja verkostoja, päin vastoin. Ihmisiltä puuttuu se ensikäden tukiverkosto, läheiset ja sukulaiset. Kaikki viittaa siihen, että yhä useampi syrjäytyy ja kadottaa otteensa sosiaalisiin verkostoihin. En väitä, että tämä olisi yksin globalisaation syytä, mutta varmasti se on osatekijä.

        On ihanteellista ajatella, että meillä kaikilla on sama ihmisarvo. Kun katselen ihmisiä, näen kuitenkin käyttäytymismalleja, jotka eivät ole tasavertaisuutta ajavia. Samalla kun kansallisten valtioiden väestö monimuotoistuu kulttuurisesti, tuo se mukanaan sopeutumisongelmia. Ihmiselle on luontaista "me ja ne" -tyylinen ajattelu. On ihanteellista ajatella, että tästä joskus päästäisiin eroon, mutta tärkeämpää on mielestäni etsiä siihen konkreettisia keinoja. Miten tasa-arvoa voisi ajaa eteenpäin?

        On ehkä hieman konservatiivista ajatella, että perhekeskeisyys olisi jonkinlainen ensiaskel. Mielestäni perhesuhteet ovat kuitenkin ensimmäinen kosketus sosiaalisiin verkostoihin. Perheessä yksilö ensimmäistä kertaa muodostaa suhteita ympäröiviin ihmisiin, ja se on perustana myöhemmille verkostoille. Tämän vuoksi näkisin, että mitä tiiviimpi kasvuympäristö on, ja mitä useampia sukupolvia kasvattamiseen osallistuu, sitä paremmin yksilö sopeutuu myöhemmässä vaiheessa yhteiskunnan sosiaalisiin rakenteisiin.

        Yksi trendi, joka vaikuttaa yhdessä globalisaation kanssa on individualismi. Mielestäni nämä kaksi modernia yhteiskunnallista ilmiötä ovat räikeästi ristiriidassa toistensa kanssa. Yhteiskunta on yhä yksilökeskeisempi - ihmisiä kehoitetaan löytämään oma itsensä, oma tarkoituksensa ja paikkansa. Tärkeintä on täyttää omat tarpeensa, jopa toisten kustannuksella, jos se sitä vaatii.

        Ehkä olisi tarpeellista palata jonkinlaiseen "koko kylä kasvattaa" -tyyliseen yhteiskuntarakenteeseen jolloin oli vielä lupa puuttua ja osallistua naapurinkin elämään :)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Törkeä petosepäily Suomussalmella

      Uutisoi maikkari. Uhrin nimiin on nostettu pankkilainaa, hänet on saatu sijoittamaan hevosiin ja ostamaan autoja. Ei ta
      Suomussalmi
      68
      2970
    2. Vieläkö se tarjous

      On voimassa?
      Ikävä
      95
      1186
    3. Kysymys miehille ...

      Kertokaapas miehet, että miksi monille miehille on niin hirveän tärkeää määritellä mitä mies saa tehdä ja mitä ei ja mil
      Sinkut
      314
      1159
    4. Poliisi etälamautti, sitten pahoinpiteli

      Vaikeasti kehitysvammaisen niin vakavasti että kuoli pian sairaalassa. Ei osannut kehitysvammainen heti noudattaa polii
      Maailman menoa
      350
      1091
    5. Itsensäpaljastelija

      Mikä juttu tämä nyt on. Ulkomaalainen ahdistelee naisia simpsiöllä Ei pysty lukea Lapuansanomista juttua loppuun asti. O
      Lapua
      62
      1031
    6. Ttp:llä kuontalot ojennukseen

      Ttp n yrittäjä ilmoitti facessa, että ttp: n tiloihin tulee lokakuun eka vkl parturi. Se tulee parturoimaan vähävaraiste
      Haapavesi
      77
      883
    7. Hyvää yötä.....M

      Miten me edettäs...............
      Ikävä
      77
      842
    8. Mikä sua vaivaa

      @?
      Ikävä
      91
      760
    9. Mies, olen pahoillani kun olen kuvitellut

      Että pitäisit minusta. En sitä mistään tähdistä kuitenkaan lukenut, mulle vaan tuli jostain semmoinen tunne, kun itse ty
      Ikävä
      64
      752
    10. Anni Ihamäki saa tylyä kommenttia TTK:sta - Erityisesti tämä "vääryys" ärsyttää

      Kaikille ei ole mieleen se, että Anni Ihamäki on mukana uudella Tanssii Tähtien Kanssa -kaudella. Ihamäki saa varsin ty
      Kotimaiset julkkisjuorut
      32
      709
    Aihe