Viherlevä on päässyt villiintymään. Altaassa on 3
leväbarbia ja lisäsin sinne juuri 2 partamonnia,
mutta en usko niiden mahdollisuuksiin hoitaa
homma. Yksi ratkaisu olisi varmaan lisätä
partiksia, mutta jostain syystä ne eivät pitkään
menesty tässä akvaariossa (kaikki muut kyllä).
Kalasto on siis 4 kiekkokalaa, 3 leväbarbia, 5
monnista, 1 sokkeloripsimonni ja puolenkymmentä
seeprakalaa muutama ikivanha tetra. Lämpötilan
olen pitänyt melko alhaisena n.26 C, säästöjen ja
muiden kalojen kasvien terveyden vuoksi.
Mitä levänsyöjiä siis suosittelisitte? Lisään
vielä, että vaihdan vettä mielestäni riittävästi
eli kerran kahdessa viikossa ja noin 70 %
kerralla. Pohja on lähinnä hiekkaa, hiekan
osuutta aion vähentää.
Jokin sopivankokoinen pleco kiinnostaisi
erityisesti, sen vain tulisi kestää tuo 26
astetta.
leväbarbia ja lisäsin sinne juuri 2 partamonnia,
mutta en usko niiden mahdollisuuksiin hoitaa
homma. Yksi ratkaisu olisi varmaan lisätä
partiksia, mutta jostain syystä ne eivät pitkään
menesty tässä akvaariossa (kaikki muut kyllä).
Kalasto on siis 4 kiekkokalaa, 3 leväbarbia, 5
monnista, 1 sokkeloripsimonni ja puolenkymmentä
seeprakalaa muutama ikivanha tetra. Lämpötilan
olen pitänyt melko alhaisena n.26 C, säästöjen ja
muiden kalojen kasvien terveyden vuoksi.
Mitä levänsyöjiä siis suosittelisitte? Lisään
vielä, että vaihdan vettä mielestäni riittävästi
eli kerran kahdessa viikossa ja noin 70 %
kerralla. Pohja on lähinnä hiekkaa, hiekan
osuutta aion vähentää.
Jokin sopivankokoinen pleco kiinnostaisi
erityisesti, sen vain tulisi kestää tuo 26
astetta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hyvä levänsyöjä nuorena on Sturisoma panamansse
eli purjesampimonni. Näitä kun löydät noin 6-10
cm kokoisena niin johan talkkarinhommat alkavat
sujua. Kala kasvaa aikuisena noin 17-20 cm
kokoisiksi ja niillä on yhtäpitkät siimat
peräevässään kuin kala itse on. Syö nuorena levää
erittäin aktiivisesti vanhemmiten levänsyönti
hiipuu. Lisääntyvät helpoisti happirikkaassa
akvaariossa, joskin poikastenhoito on hiukan
työlästä ja ovat hidaskasvuisia. Ovat etenkin
poikasina erittäin arkoja happamalle vedelle.
poikasina.
Sinulle tulee akvaariosi lämmön vuoksi vielä
vaikeuksia kiekkokalojesi sairauksien kanssa.
Kiekkokalan imuniteettijärjestelmä ei toimi
viileässä vedessä. 28-30 astetta on
kiekkokaloille sopiva. Muista minua sitten kun
kiekkosi sairastuvat ja sairastuvat varmasti
ellet nosta lämpötilaa, ne kestävät viileää vettä
aikansa sitten tulee jokin sairaus ja hoito ei
ole helppoa enää sitten.
älä vaihda 70% vedestä kerralla, varsinkaan
kiekkoaltaassa. Vaikka neljännes-viidennes kerran
viikossa on parempi.
Levien ilmestymiseen on aina syy. Usein
liikaruokinta. Yritä poistaa syy leväepidemiaan,
ennenkuin hankit lisää fisuja kuormittamaan
vettä. Varsinkin isot levänsyöjät aiheuttaa
levien tulemista aikalailla.
Usein levien ehkäisy alkaa akselilta
ph/hiilidioksidi/valo/kuormitus (nitraatit,
fosfaatit =kuormitus)
Varsinkin nitraattien määrä vedessä aiheuttaa
kivoja ylläreitä.
Jotkin ovat kokeilleet tetran toru-miniä
(turveuute) ja sanoneet että levänkasvu on
loppunut kuin seinään.
Olen hoitanut kiekkoakvaariota samalla
systeemillä (70 % vedenvaihto kerralla, lämpötila
26C, joskus vain 25C) jo monta vuotta eikä
ongelmia ole ollut. Ainoastaan nuo partikset on
jäänyt lyhytikäisiksi. 100 l akvaariossa samassa
lämpötilassa ja samalla vedenvaihdolla ne ovat
menestyneet hyvin, ainoa ero (koon lisäksi) on
se, että pienessä akvaariossa on enimmäkseen
jokisora pohja (vähän hiekkaa) ja isossa
akvaariossa on enimmäkseen hiekkapohja (vähän
jokisoraa). Ehkäpä partiksille hiekkapohja on
huono?
Uskon, että kiekkoja pidetään suotta herkkinä
kaloina. Omani vaikuttavat hyvin kestäviltä,
verrattuna esim. yleisesti kaiken kestävinä
pidettyihin partamonneihin. Monikaan ei vain
uskalla poiketa annetuista ohjeista arvokkaiden
kalojen kanssa. En tosin voi luvata, että muiden
kiekot viihtyisivät yhtä hyvin näissä
lämpötiloissa kuin omani, jotka kutevatkin usein.
Vedenvaihdossakin mielestäni arkaillaan
liikaa. Luonnossa varsinkin joissa vesi vaihtuu
nopeammin ja enemmän kuin kukaan edes ehtisi
akvaariossaan vaihtaa. Mittaamalla ei ketään tai
mitään hoideta, ja runsaasti vettä vaihtamalla
voi olla varma hyvästä veden laadusta
mittaamattakin. Tällöin tosin voi tehdä turhaa
työtä eli mittaaminen voi vähentää vedenvaihtoa!
Letkulla vettä on tosin sama vaihtaa samalla
kerralla reilummin..
Niin, levien lisääntyminen tapahtui heti sen
jälkeen kun partikset hävisivät, eli kyllä
levänsyöjät yleensä vähentävät leviä enemmän kuin
lisäävät..
Kun kerran vaihtelet vettä noin reippaasti, niin
oletko tutkituttanut kraanavetesi? Monnit on
erityisen arkoja kuparille vedessä, ja kupsahtavat
vauhdilla jos sitä on liikaa.
Totta tuo, mitä sanoit luonnossa tapahtuvasta
vaihtuvuudesta, mutta kun täällä se korvaava vesi
ei ole suoraan bioloogisesti kunnossa, sisältää
monia(huom.- monia- ei pelkästään se kloori)
myrkkyjä jne.,ja lämpötila heilahtelee joka
vedenvaihdon yhteydessä rajusti ( vai käytätkö
kraanasta lämmintä vettä? ), niin vastaavaa
"luonnollista" tahtia ei oikeen menstyksellä pysty
pitämään yllä.
Eli mittaamaan joudut, koska vesi jota akvaasi
laitat ei ole riittävän hyvää, varsinkaan jos otat
lämmintä , ja muutenkin pienen tilavuuden
tasapainon pitäminen on hippasen eri asia kun
kokonaisen joen tai järven.
Ja levistä, totta kai ne lisääntyvät, jos niitä
jatkuvasti kasvaa mutta syöjät kuolee. Minulle jäi
hieman hämäräksi mitä tarkoiti lauseella "eli
kyllä levänsyöjät yleensä vähentävät leviä enemmän
kuin lisäävät..", tarkotitko yleesä kalavolyymia?
(... ja muuten, partiksille hiekka on ihan OK.)
Voit viedä sen veden mitattavaksi jonnekin
liikkeeseen jos et itse halua tehdä, mutta
suosittelen raskaasti tilanteen tarkistamista,
ainakin sen kraanaveden suhteen.