Suomessa poliitikot voisivat aiheuttaa vahingossa täystyöllisyyden. Näin ei ole päässyt käymään, työttömyydestä on huolehdittu hyvin. Työ on valtion erityisessä suojeluksessa, sitä ei haluta antaa kaikkea pois. Osa suomalaisista pidetään poissa töistä. Mutta miksi näin, eikö joku taho halua täystyöllisyyttä? Mikä on poliittinen tahtomme työttömyyeen ja sen suuruuteen? Mietitään seuraavia kysymyksiä, ehkä se vastaus työttömyyteen löytyy niistä, tai sitten ei.
1. Miksi Suomessa pitää olla puolimiljoonaa työtöntä?
2. Miksi työtön, joka haluaisi opiskella itsenäisesti, ei saa sitä tehdä?
3. Miksi työtön, joka ei haluaisi opiskella, määrätään työttömyyskurssille ja työtön, joka haluasi työttömyyskurssille, ei sinne pääse?
4. Miksi työtön, joka asuu eri paikkakunnalla, määrätään työpaikkaan, johon samassa kunnassa oleva tytön olisi mielellään töihin menossa, muttei saa?
5. Miksi työttömällä ei ole yhtään tuntia vapaa-aikaa kotimaassa, vangilla sentään on viikonloppulomia useita vuoden aikana?
6. Miksi työttömät pyritään saamaan sosiaalihuollon tuille, jotka ovat kalliimpia veronmaksajille kuin työttömyystuki?
7. Mitä hallituksemme on tehnyt työttömyyden vähentämiseksi?
8. Miten hallituksemme on muuttanut lakejamme jotta uusia työpaikkoja syntyisi?
9. Haluaako hallituksemme, työministeriömme, yritykset, veronmaksajat, palkkatyöläiset, ammattiyhdistysliike tai ylipäätään kukaan täystyöllisyyttä?
10. Miksi työttömät eivät saa tehdä työtä, vaikka töitä olisi tarjolla ja niitä voisi synnyttää lisää?
1. Miksi Suomessa pitää olla puolimiljoonaa työtöntä?
2. Miksi työtön, joka haluaisi opiskella itsenäisesti, ei saa sitä tehdä?
3. Miksi työtön, joka ei haluaisi opiskella, määrätään työttömyyskurssille ja työtön, joka haluasi työttömyyskurssille, ei sinne pääse?
4. Miksi työtön, joka asuu eri paikkakunnalla, määrätään työpaikkaan, johon samassa kunnassa oleva tytön olisi mielellään töihin menossa, muttei saa?
5. Miksi työttömällä ei ole yhtään tuntia vapaa-aikaa kotimaassa, vangilla sentään on viikonloppulomia useita vuoden aikana?
6. Miksi työttömät pyritään saamaan sosiaalihuollon tuille, jotka ovat kalliimpia veronmaksajille kuin työttömyystuki?
7. Mitä hallituksemme on tehnyt työttömyyden vähentämiseksi?
8. Miten hallituksemme on muuttanut lakejamme jotta uusia työpaikkoja syntyisi?
9. Haluaako hallituksemme, työministeriömme, yritykset, veronmaksajat, palkkatyöläiset, ammattiyhdistysliike tai ylipäätään kukaan täystyöllisyyttä?
10. Miksi työttömät eivät saa tehdä työtä, vaikka töitä olisi tarjolla ja niitä voisi synnyttää lisää?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mikäli tätä suomalaista työttömyys/työllisyystilannetta ja -politiikkaa tarkasteltaisiin realistisjärkevästi ilman poliittisväritteisiä kääntölinssejä, niin nyky-yhteiskunnassahan työttömyys on valtiovallan ja työhallintobyrokratian erityisessä suojeluksessa. Lainsäädännöillä ja muulla senkaltaisella toiminnallahan turvataan ja suojellaan erinäisien satojentuhansien ihmisien pysyttäytyminen aktiivityövoiman ulkopuolella moninaisien erilaisten työntekemättömyysarvonimityksien katveessa ja palkitaan ja kannustetaan pysyttäytymään siinä osassa. Sen sijaan varsinkin oma-aloitteinen pyrkiminen pois työttömyyden hellästä huomasta on tehty mitä ankarimmin taloudellisesti sanktioiduksi rikollismeiningiksi.
Työvoimahallinnollisen uskonnollisuuden vakioituneisiin palvontamenoihin kuuluu neljän viikon välein tapahtuva juhlallinen uskollisuudenvakuutus päivittäin harjoitetusta oikeaoppisesta työttömyydestä. Lipsautapa sellaiseen paperiin maininta työttömyydestä lipeämisestä, niin johan alkavat kuulustelut ja rangaistussakkojen laskennat.
Nimimerkki "jo kymmenen onnellisuudentäyteistä työttömyyden harjoitusvuotta plakkarissa" (ja vielä parisenkymmentä tavoitteissa)
Niin se on, mutta miksikähän niin on?
Mainitsit tuossa tuon sanktioiden laskennan. Jos tämä asia hoidettaisiin oikein, se tapahtuisi seuraavasti. Kun työtön löytää itselleen töitä (tai sitten työvoimatoimisto), työtön menee töihin ja tekee työt. Hänelle maksetaan siitä työstä korvaus, joka voitaisiin kierrättää vaikka työvoimatoimiston kautta.
Työvoimatoimistossa työttömällä olisi määritelty kuukausipalkka ja päiväpalkka. Kun työtön olisi saanut tietyn bruttotulon, se jaettaisiin päiväpalkalla. Työttömyysturva yksinkertaisesti keskeytettäisiin niin monelta päivältä ja se jatkuisi taas automaattisesti sen jälkeen, ilman mitään uudelleen anomisia.
Esimerkkinä. Työtön tekee työtä ja saa siitä 1000 euroa bruttopalkkaa. Työvoimatoimistossa kuukausipalkaksi on merkitty 2000 euroa ja päiväpalkaksi 93 euroa. Työvoimatoimiston tietokone ilmoittaa 1000/93 = 11 päivää. Työttömyyskorvaus poistuisi 11 päivältä ja jatkuisi automaattisesti sen jälkeen. Tuo palkka määräytyisi entisen työsuhteen perusteella tai sitten ammatin keskipalkan mukaan, kumpi olisi suurempi.
Tämä takaisi sen, että kaikki työ, mitä on olemassa, tulisi tehtyä. Yritysten olisi helppo saada työvoimaa tarvitessaan. Työtön voisi ottaa vastaan työn heti kun sitä olisi tarjolla, kysymättä ensin lupaa työvoimatoimistolta ja hakematta ennakkopäätöstä siitä, onko hän oikeutettu enää työttömyystukeen sen jälkeen jos tekee kyseisen työn. Kun työtä tehtäisiin enemmän, elintaso paranisi ja töitä syntyisi enemmän. Työttömyys poistuisi.
Jos ihmiset pelkäävät, kuten joskus kuulee, että työtön ei maksa hänelle kuuluvia maksuja eikä ole rehellinen, voidaan tämä poistaa kierrättämällä työstä saatu korvaus työvoimatoimiston tilien kautta. Eli kun työtön menee muuhun kuin jatkuvaan työhön, hänelle tulevat korvaukset menevätkin työvoimatoimiston tilille.
Työvoimatoimisto maksaa sitten palkan työttömän tilile aivan kuin työttömyysturvankin ja maksaa verot verottajalle ja muut mahdolliset maksut mitkä yleensä työnantaja huolehtii, muihin paikkoihin, ellei nitä ole maksettu.
Näiden aiheuttamat kustannukset voidaan periä palvelumaksuna tästä työttömän tulosta, se olisi joku lisä sairausvakutuusumaksun, eläkemaksun, veron ja ammattiliiton maksun lisäksi. Tästäkin toiminnasta syntyisi muutama työpaikka lisää ja työttömyys vain vähenisi.
Tällä tavalla voitaisiin muuttaa nykyinen passiivinen työttömyyspolitiikka aktiiviseksi. Töitähän meiltä Suomesta löytyisi jos niitä vain saisi tehdä. Suomalainen on kekseliäs, jos toisella ei olisi töitä tarjolla, suomalainen keksisi itse itseleen työtä jos se saisi siihne luvan.
Niin se on, mutta miksikähän niin on?
Mainitsit tuossa tuon sanktioiden laskennan. Jos tämä asia hoidettaisiin oikein, se tapahtuisi seuraavasti. Kun työtön löytää itselleen töitä (tai sitten työvoimatoimisto), työtön menee töihin ja tekee työt. Hänelle maksetaan siitä työstä korvaus, joka voitaisiin kierrättää vaikka työvoimatoimiston kautta.
Työvoimatoimistossa työttömällä olisi määritelty kuukausipalkka ja päiväpalkka. Kun työtön olisi saanut tietyn bruttotulon, se jaettaisiin päiväpalkalla. Työttömyysturva yksinkertaisesti keskeytettäisiin niin monelta päivältä ja se jatkuisi taas automaattisesti sen jälkeen, ilman mitään uudelleen anomisia.
Esimerkkinä. Työtön tekee työtä ja saa siitä 1000 euroa bruttopalkkaa. Työvoimatoimistossa kuukausipalkaksi on merkitty 2000 euroa ja päiväpalkaksi 93 euroa. Työvoimatoimiston tietokone ilmoittaa 1000/93 = 11 päivää. Työttömyyskorvaus poistuisi 11 päivältä ja jatkuisi automaattisesti sen jälkeen. Tuo palkka määräytyisi entisen työsuhteen perusteella tai sitten ammatin keskipalkan mukaan, kumpi olisi suurempi.
Tämä takaisi sen, että kaikki työ, mitä on olemassa, tulisi tehtyä. Yritysten olisi helppo saada työvoimaa tarvitessaan. Työtön voisi ottaa vastaan työn heti kun sitä olisi tarjolla, kysymättä ensin lupaa työvoimatoimistolta ja hakematta ennakkopäätöstä siitä, onko hän oikeutettu enää työttömyystukeen sen jälkeen jos tekee kyseisen työn. Kun työtä tehtäisiin enemmän, elintaso paranisi ja töitä syntyisi enemmän. Työttömyys poistuisi.
Jos ihmiset pelkäävät, kuten joskus kuulee, että työtön ei maksa hänelle kuuluvia maksuja eikä ole rehellinen, voidaan tämä poistaa kierrättämällä työstä saatu korvaus työvoimatoimiston tilien kautta. Eli kun työtön menee muuhun kuin jatkuvaan työhön, hänelle tulevat korvaukset menevätkin työvoimatoimiston tilille.
Työvoimatoimisto maksaa sitten palkan työttömän tilile aivan kuin työttömyysturvankin ja maksaa verot verottajalle ja muut mahdolliset maksut mitkä yleensä työnantaja huolehtii, muihin paikkoihin, ellei nitä ole maksettu.
Näiden aiheuttamat kustannukset voidaan periä palvelumaksuna tästä työttömän tulosta, se olisi joku lisä sairausvakutuusumaksun, eläkemaksun, veron ja ammattiliiton maksun lisäksi. Tästäkin toiminnasta syntyisi muutama työpaikka lisää ja työttömyys vain vähenisi.
Tällä tavalla voitaisiin muuttaa nykyinen passiivinen työttömyyspolitiikka aktiiviseksi. Töitähän meiltä Suomesta löytyisi jos niitä vain saisi tehdä. Suomalainen on kekseliäs, jos toisella ei olisi töitä tarjolla, suomalainen keksisi itse itseleen työtä jos se saisi siihne luvan.
Niin se on, mutta miksikähän niin on?
Mainitsit tuossa tuon sanktioiden laskennan. Jos tämä asia hoidettaisiin oikein, se tapahtuisi seuraavasti. Kun työtön löytää itselleen töitä (tai sitten työvoimatoimisto), työtön menee töihin ja tekee työt. Hänelle maksetaan siitä työstä korvaus, joka voitaisiin kierrättää vaikka työvoimatoimiston kautta.
Työvoimatoimistossa työttömällä olisi määritelty kuukausipalkka ja päiväpalkka. Kun työtön olisi saanut tietyn bruttotulon, se jaettaisiin päiväpalkalla. Työttömyysturva yksinkertaisesti keskeytettäisiin niin monelta päivältä ja se jatkuisi taas automaattisesti sen jälkeen, ilman mitään uudelleen anomisia.
Esimerkkinä. Työtön tekee työtä ja saa siitä 1000 euroa bruttopalkkaa. Työvoimatoimistossa kuukausipalkaksi on merkitty 2000 euroa ja päiväpalkaksi 93 euroa. Työvoimatoimiston tietokone ilmoittaa 1000/93 = 11 päivää. Työttömyyskorvaus poistuisi 11 päivältä ja jatkuisi automaattisesti sen jälkeen. Tuo palkka määräytyisi entisen työsuhteen perusteella tai sitten ammatin keskipalkan mukaan, kumpi olisi suurempi.
Tämä takaisi sen, että kaikki työ, mitä on olemassa, tulisi tehtyä. Yritysten olisi helppo saada työvoimaa tarvitessaan. Työtön voisi ottaa vastaan työn heti kun sitä olisi tarjolla, kysymättä ensin lupaa työvoimatoimistolta ja hakematta ennakkopäätöstä siitä, onko hän oikeutettu enää työttömyystukeen sen jälkeen jos tekee kyseisen työn. Kun työtä tehtäisiin enemmän, elintaso paranisi ja töitä syntyisi enemmän. Työttömyys poistuisi.
Jos ihmiset pelkäävät, kuten joskus kuulee, että työtön ei maksa hänelle kuuluvia maksuja eikä ole rehellinen, voidaan tämä poistaa kierrättämällä työstä saatu korvaus työvoimatoimiston tilien kautta. Eli kun työtön menee muuhun kuin jatkuvaan työhön, hänelle tulevat korvaukset menevätkin työvoimatoimiston tilille.
Työvoimatoimisto maksaa sitten palkan työttömän tilile aivan kuin työttömyysturvankin ja maksaa verot verottajalle ja muut mahdolliset maksut mitkä yleensä työnantaja huolehtii, muihin paikkoihin, ellei nitä ole maksettu.
Näiden aiheuttamat kustannukset voidaan periä palvelumaksuna tästä työttömän tulosta, se olisi joku lisä sairausvakutuusumaksun, eläkemaksun, veron ja ammattiliiton maksun lisäksi. Tästäkin toiminnasta syntyisi muutama työpaikka lisää ja työttömyys vain vähenisi.
Tällä tavalla voitaisiin muuttaa nykyinen passiivinen työttömyyspolitiikka aktiiviseksi. Töitähän meiltä Suomesta löytyisi jos niitä vain saisi tehdä. Suomalainen on kekseliäs, jos toisella ei olisi töitä tarjolla, suomalainen keksisi itse itseleen työtä jos se saisi siihne luvan.
Suomessa löytyisi puolisen miljoonaa (ne työttömät) hyvää asiantuntijaa neuvomaan, kuinka työttömyyden voisi poistaa. Lisäksi tulisivat kaikenmaailman talouselämän asiantuntijat poliitikoista puhumattakaan.
Työttömyyttä ei vain haluta poistaa.
Työtön tulee halvalla toimeen. Ei niin suurta väliä, kuka sille viimekädessä maksaa, Kela vai kunta. Niukastikin toimeentulevat ovat kansanluonteensa mukaan tottuneet tulemaan hiljaa toimeen. Ei ruveta anarkisteiksi eikä vallankumouksellisiksi.
Työttömien elintaso on sopeutettu vakioksi sitomalla erilaiset tuet keskinäisesti toisiinsa.
Otetaan esimerkiksi vaikka lapsiperhe, joka asuu kunnan vuokratalossa ja molemmat vanhemmat ovat työmarkkinatuella. Sillä ei elä, joten lisäksi tulee toimeentulotuki ja ilman muuta asumistuki ja kaiken maailman muut tuet. Tuet on niin toisistaan riippuvaisia, että jos jokin tuki muuttuu, se vaikuttaa kaikkiin muihin tukiin.
Lasten määrästä riippuen tukien yhteenlaskettu nettosumma on jotakuinkin vakio. Heitetään summittaisesti lukuja: yhdellä lapsella parisen tonnia ja joka lapsi nostaa loppusummaa noin puolella tonnilla. Ainoa keino parantaa käteen tulevaa tukiaisvuorta on tehdä lisää lapsia.
Ja aikuistuvien lapsien ei kannata lähteä kotoa eikä tehdä töitä, vaan jatkaa sukupolvista työttömyyden perinnettä ja tukiaiselämää.
Suuret ikäluokat halutaan työttömiksi ettei meille tarvitse maksaa eläkkeitä kun siirrymme eläkkeelle.
1. Suomessa on kolme valtaapitävää ryhmittymää jotka haluavat puolimiljoonaa työtöntä.
1a. Suuryritykset, jotka voivat pitää palkat matalalla. Jos joku kaipaa lisää palkkaa, kortistossa on aina joku tilalle joka tekee työtä pienellä palkalla. Puoli miljoonaa on sopiva työttömien määrä. Enemmän työttömiä aiheuttaisi liikaa kustannuksia ja muut kustannukset tulisivat liian suuriksi hyötyyn nähden. Vähemmän työttömiä taas nostaisi palkkoja ja sitä kautta tuottoja.
1b. Hallitus ja eduskunta, jotka pelkäävät suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymistä ja heidän eläkkeiden maksamista koska valtio on käyttänyt suurten ikäluokkien maksamat ja rahastoimat eläkkeet valtion omien menojen maksuun. Puolimiljoonaa riittää työttömiä jotta suurten ikäluokkien piikki ei ikävästi näkyisi työttömyystilastoissa. Enemmän tulisi liian kalliiksi, vähemmällä piikki näkyisi liian selvästi maailmalla.
1c. Ammattiliitot, jotka pitävät jäsenensä liitoissaan uhkaamalla työttömyydellä ellei kaikki ole liitoissa. Puoli miljoonaa on sopiva määrä tähän uhkaan. Enemmen tulisi liian kalliiksi, vähemmällä jäsenet eivät pysyisi.
2. Työttömyys vähenisi jos työttömät oppisivat liikaa ja ulkomaiset sijoittajat loisivat uusia työpaikkoja korkeasti koulutetuille suomalaisille työttömille.
3. Työvoimatoimistot huolehtivat käytännössä ettei työttömyys laske liian alas. Mitä tyytymättömämpiä työttömät ovat, sen parempi ammattiyhdistysliikkeelle. Työttömyys pitää olla uhka, näyttävä sellainen.
4. Sama syy kuin kohdasssa kolme.
5. Työttömän elämän täytyy olla mahdollisimman huonoa jotta se toimisi uhkana. Siihen on keksitty keinotekoisia huononnuksia, kuten tämä vapaa-ajattomuus. Jos asia olisi oikeudenmukaisesti hoidettu, työttömän tulisi olla valtion hätäaputöissä korvauksen mukaisen ajan. Tämä ei ole mielestäni välttämätöntä, mutta jos halutaan että työttömyyskorvaus on vastikkeellista niin tämä olisi oikea tapa. Käytännössä päivän tai pari viikossa (tai viikko kuukaudessa), aikaisemmista tuloista riippuen (500/(1500:sta 3000:een) x 40 tuntia viikossa). Loppuaika olisi vapaata kuten kenellä hyvänsä työtä tekevällä. Työtön voisi tehdä taloaan, auttaa mummoaan ja harrastaa kaikkea.
6. Työvoimatoimistot ovat mielestään omia yksiköitä joiden ei tarvitse maksaa tukea jonka maksaa sosiaalihuolto. Sen vuoksi työvoimatoimistot yrittävät saada kaikki työttömät siirtymään sosiaalihuollon puolelle. Kansalaisen ja veronmaksajan näkökulmasta työttömyyskorvaus on pienempi kustannus kuin sosiaaliturvalla olevan kustannus. Pyrkiessään siirtämään työttömät pois työvoimatoimiston alaisuudessa he samalla lisäävät veronmaksajien taakkaa. Työttömyys ja sosiaaliturva tulisi yhdistää niin, että molempien rahat tulisivat samalta momentilta. Silloin olisi päättäjien mielestäkin edullisempaa maksaa työttömyyskorvasuta kuin sosiaaliturvaa.
7. En ole löytänyt vielä yhtään sellaista tekoa jolla olisi pyritty vähentämään työttömyyttä. Kun näin on, ilmeisesti työttömyyttä ei olekaan pyritty vähentämään.
8. Sellaisia muutoksia ei ole tehty. Sen sijaan on laadittu lakeja jotka estävät työpaikkojen syntymistä. Esimerkkinä kännykän käyttökielto ajoneuvoissa.
9. Ei näytä haluavan. Työttömyytemme maksaa 30 000 000 000 euroa vuodessa. Se on kymppitonnin kustannus keskiverto työssäkäyvälle. Kukaan ei halua enempää tuloja. Kaikki ovat tyytyväisiä nykyiseen. On niin kiva valitella autojen hintaa, alkoholin hintaa ja valittaa pieniä palkkoja. Jos ihmiset haluaisivat enemmän palkkaa, he haluisivat myös täystyöllisyyttä ja äänestäisivät sellaiset päättäjät jotka muuttaisivat työttömyysturvan koskemaan kaikkia työttömiä ja näin sallimaan täystyöllisyyyden.
10. Jos työttömät saisivat tehdä kaikkia tarjolla olevia töitä, työttömyys laskisi ja seuraisi täystyöllisyys. Palkat nousisivat ja elintaso paranisi. Autot maksaisivat saman mitä ne maksavat esim. Saksassa. Ihmiset ovat kauhuissaan tällaisista uhkakuvista.
Työttömyys olisi helposti poistettavissa ottamalla käyttöön TYKA malli. Se löytyy osoitteesta:
http://www.geocities.com/kansantuote/
"1a. Suuryritykset, jotka voivat pitää palkat matalalla. Jos joku kaipaa lisää palkkaa, kortistossa on aina joku tilalle joka tekee työtä pienellä palkalla. Puoli miljoonaa on sopiva työttömien määrä. Enemmän työttömiä aiheuttaisi liikaa kustannuksia ja muut kustannukset tulisivat liian suuriksi hyötyyn nähden. Vähemmän työttömiä taas nostaisi palkkoja ja sitä kautta tuottoja."
Totta.
Tähän on keksitty muitakin pelotteita, vaikkapa
yritysten puheet toimintojen siirtämisestä
ulkomaille (esim. Jorma Ollila on puhunut Nokian
pääkonttorin siirtämisestä ulkomaille
verotussyistä ja pienemmät firmat haikailevat Viroon kirjoille). Eli viestinä on hieman
karrikoiden "raatakaa kovempaa ja laskekaa
palkkojanne, muuten kilometritehdas odottaa,
pankki ulosmittaa asuntonne ja joudutte fattalle".
Kun tätä (osittain alitajuista?) viestiä
toitotetaan esim. erkkolaisen median toimesta,
niin se luo edelleen pelkoja työttömyydestä ja
isot työnantajat pääsee työvoiman suhteen entistä
paremmin sanelemaan ehtoja.
"1b. Hallitus ja eduskunta, jotka pelkäävät suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymistä ja heidän eläkkeiden maksamista koska valtio on käyttänyt suurten ikäluokkien maksamat ja rahastoimat eläkkeet valtion omien menojen maksuun. Puolimiljoonaa riittää työttömiä jotta suurten ikäluokkien piikki ei ikävästi näkyisi työttömyystilastoissa. Enemmän tulisi liian kalliiksi, vähemmällä piikki näkyisi liian selvästi maailmalla."
Onko sinulla esim. linkkiä asiasta - onko
valtiovalta todella hassannut eläkerahastot?
"1c. Ammattiliitot, jotka pitävät jäsenensä liitoissaan uhkaamalla työttömyydellä ellei kaikki ole liitoissa. Puoli miljoonaa on sopiva määrä tähän uhkaan. Enemmen tulisi liian kalliiksi, vähemmällä jäsenet eivät pysyisi."
Pelolla hallitseminen ja vallan hankkiminen
on vastenmielistä. Ehkäpä ammattiliitoissa
on totuttu liian helppoon elämään ja itse
liittojen (henkilökunta ja johtoporras) etujen
parantamiseen. Ja unohdettu se maksava asiakas
eli "duunarit". Ammattiliittojen historia
sinänsä on kyllä kunniakas, esim. 8h työpäivä
ja 5 vkon vuosilomat ovat pitkälti heidän
ansiotaan.
"7. En ole löytänyt vielä yhtään sellaista tekoa jolla olisi pyritty vähentämään työttömyyttä. Kun näin on, ilmeisesti työttömyyttä ei olekaan pyritty vähentämään."
Kyllähän esim. EU:n aluekehitysrahaa lapataan
miljoonakaupalla syrjäseuduille projekteihin,
aika vaisuin tuloksin käsittääkseni. Ehkä
olisi aika keksiä uusia keinoja, esim. vero-
vapaat aloitusvuodet pienyrityksille?
Massatyöttömyys vaivaa muuten lähes kaikkia
länsimaita, joten syyt ei voi olla pelkästään
suomalaisia koskevia.
Tanskassakin on työttömyyttä vaikka siellä saa tehdä töitä.
1. Suomessa on kolme valtaapitävää ryhmittymää jotka haluavat puolimiljoonaa työtöntä.
1a. Suuryritykset, jotka voivat pitää palkat matalalla. Jos joku kaipaa lisää palkkaa, kortistossa on aina joku tilalle joka tekee työtä pienellä palkalla. Puoli miljoonaa on sopiva työttömien määrä. Enemmän työttömiä aiheuttaisi liikaa kustannuksia ja muut kustannukset tulisivat liian suuriksi hyötyyn nähden. Vähemmän työttömiä taas nostaisi palkkoja ja sitä kautta tuottoja.
1b. Hallitus ja eduskunta, jotka pelkäävät suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymistä ja heidän eläkkeiden maksamista koska valtio on käyttänyt suurten ikäluokkien maksamat ja rahastoimat eläkkeet valtion omien menojen maksuun. Puolimiljoonaa riittää työttömiä jotta suurten ikäluokkien piikki ei ikävästi näkyisi työttömyystilastoissa. Enemmän tulisi liian kalliiksi, vähemmällä piikki näkyisi liian selvästi maailmalla.
1c. Ammattiliitot, jotka pitävät jäsenensä liitoissaan uhkaamalla työttömyydellä ellei kaikki ole liitoissa. Puoli miljoonaa on sopiva määrä tähän uhkaan. Enemmen tulisi liian kalliiksi, vähemmällä jäsenet eivät pysyisi.
2. Työttömyys vähenisi jos työttömät oppisivat liikaa ja ulkomaiset sijoittajat loisivat uusia työpaikkoja korkeasti koulutetuille suomalaisille työttömille.
3. Työvoimatoimistot huolehtivat käytännössä ettei työttömyys laske liian alas. Mitä tyytymättömämpiä työttömät ovat, sen parempi ammattiyhdistysliikkeelle. Työttömyys pitää olla uhka, näyttävä sellainen.
4. Sama syy kuin kohdasssa kolme.
5. Työttömän elämän täytyy olla mahdollisimman huonoa jotta se toimisi uhkana. Siihen on keksitty keinotekoisia huononnuksia, kuten tämä vapaa-ajattomuus. Jos asia olisi oikeudenmukaisesti hoidettu, työttömän tulisi olla valtion hätäaputöissä korvauksen mukaisen ajan. Tämä ei ole mielestäni välttämätöntä, mutta jos halutaan että työttömyyskorvaus on vastikkeellista niin tämä olisi oikea tapa. Käytännössä päivän tai pari viikossa (tai viikko kuukaudessa), aikaisemmista tuloista riippuen (500/(1500:sta 3000:een) x 40 tuntia viikossa). Loppuaika olisi vapaata kuten kenellä hyvänsä työtä tekevällä. Työtön voisi tehdä taloaan, auttaa mummoaan ja harrastaa kaikkea.
6. Työvoimatoimistot ovat mielestään omia yksiköitä joiden ei tarvitse maksaa tukea jonka maksaa sosiaalihuolto. Sen vuoksi työvoimatoimistot yrittävät saada kaikki työttömät siirtymään sosiaalihuollon puolelle. Kansalaisen ja veronmaksajan näkökulmasta työttömyyskorvaus on pienempi kustannus kuin sosiaaliturvalla olevan kustannus. Pyrkiessään siirtämään työttömät pois työvoimatoimiston alaisuudessa he samalla lisäävät veronmaksajien taakkaa. Työttömyys ja sosiaaliturva tulisi yhdistää niin, että molempien rahat tulisivat samalta momentilta. Silloin olisi päättäjien mielestäkin edullisempaa maksaa työttömyyskorvasuta kuin sosiaaliturvaa.
7. En ole löytänyt vielä yhtään sellaista tekoa jolla olisi pyritty vähentämään työttömyyttä. Kun näin on, ilmeisesti työttömyyttä ei olekaan pyritty vähentämään.
8. Sellaisia muutoksia ei ole tehty. Sen sijaan on laadittu lakeja jotka estävät työpaikkojen syntymistä. Esimerkkinä kännykän käyttökielto ajoneuvoissa.
9. Ei näytä haluavan. Työttömyytemme maksaa 30 000 000 000 euroa vuodessa. Se on kymppitonnin kustannus keskiverto työssäkäyvälle. Kukaan ei halua enempää tuloja. Kaikki ovat tyytyväisiä nykyiseen. On niin kiva valitella autojen hintaa, alkoholin hintaa ja valittaa pieniä palkkoja. Jos ihmiset haluaisivat enemmän palkkaa, he haluisivat myös täystyöllisyyttä ja äänestäisivät sellaiset päättäjät jotka muuttaisivat työttömyysturvan koskemaan kaikkia työttömiä ja näin sallimaan täystyöllisyyyden.
10. Jos työttömät saisivat tehdä kaikkia tarjolla olevia töitä, työttömyys laskisi ja seuraisi täystyöllisyys. Palkat nousisivat ja elintaso paranisi. Autot maksaisivat saman mitä ne maksavat esim. Saksassa. Ihmiset ovat kauhuissaan tällaisista uhkakuvista.
Työttömyys olisi helposti poistettavissa ottamalla käyttöön TYKA malli. Se löytyy osoitteesta:
http://www.geocities.com/kansantuote/
1. Suomessa on kolme valtaapitävää ryhmittymää jotka haluavat puolimiljoonaa työtöntä.
1a. Suuryritykset, jotka voivat pitää palkat matalalla. Jos joku kaipaa lisää palkkaa, kortistossa on aina joku tilalle joka tekee työtä pienellä palkalla. Puoli miljoonaa on sopiva työttömien määrä. Enemmän työttömiä aiheuttaisi liikaa kustannuksia ja muut kustannukset tulisivat liian suuriksi hyötyyn nähden. Vähemmän työttömiä taas nostaisi palkkoja ja sitä kautta tuottoja.
1b. Hallitus ja eduskunta, jotka pelkäävät suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymistä ja heidän eläkkeiden maksamista koska valtio on käyttänyt suurten ikäluokkien maksamat ja rahastoimat eläkkeet valtion omien menojen maksuun. Puolimiljoonaa riittää työttömiä jotta suurten ikäluokkien piikki ei ikävästi näkyisi työttömyystilastoissa. Enemmän tulisi liian kalliiksi, vähemmällä piikki näkyisi liian selvästi maailmalla.
1c. Ammattiliitot, jotka pitävät jäsenensä liitoissaan uhkaamalla työttömyydellä ellei kaikki ole liitoissa. Puoli miljoonaa on sopiva määrä tähän uhkaan. Enemmen tulisi liian kalliiksi, vähemmällä jäsenet eivät pysyisi.
2. Työttömyys vähenisi jos työttömät oppisivat liikaa ja ulkomaiset sijoittajat loisivat uusia työpaikkoja korkeasti koulutetuille suomalaisille työttömille.
3. Työvoimatoimistot huolehtivat käytännössä ettei työttömyys laske liian alas. Mitä tyytymättömämpiä työttömät ovat, sen parempi ammattiyhdistysliikkeelle. Työttömyys pitää olla uhka, näyttävä sellainen.
4. Sama syy kuin kohdasssa kolme.
5. Työttömän elämän täytyy olla mahdollisimman huonoa jotta se toimisi uhkana. Siihen on keksitty keinotekoisia huononnuksia, kuten tämä vapaa-ajattomuus. Jos asia olisi oikeudenmukaisesti hoidettu, työttömän tulisi olla valtion hätäaputöissä korvauksen mukaisen ajan. Tämä ei ole mielestäni välttämätöntä, mutta jos halutaan että työttömyyskorvaus on vastikkeellista niin tämä olisi oikea tapa. Käytännössä päivän tai pari viikossa (tai viikko kuukaudessa), aikaisemmista tuloista riippuen (500/(1500:sta 3000:een) x 40 tuntia viikossa). Loppuaika olisi vapaata kuten kenellä hyvänsä työtä tekevällä. Työtön voisi tehdä taloaan, auttaa mummoaan ja harrastaa kaikkea.
6. Työvoimatoimistot ovat mielestään omia yksiköitä joiden ei tarvitse maksaa tukea jonka maksaa sosiaalihuolto. Sen vuoksi työvoimatoimistot yrittävät saada kaikki työttömät siirtymään sosiaalihuollon puolelle. Kansalaisen ja veronmaksajan näkökulmasta työttömyyskorvaus on pienempi kustannus kuin sosiaaliturvalla olevan kustannus. Pyrkiessään siirtämään työttömät pois työvoimatoimiston alaisuudessa he samalla lisäävät veronmaksajien taakkaa. Työttömyys ja sosiaaliturva tulisi yhdistää niin, että molempien rahat tulisivat samalta momentilta. Silloin olisi päättäjien mielestäkin edullisempaa maksaa työttömyyskorvasuta kuin sosiaaliturvaa.
7. En ole löytänyt vielä yhtään sellaista tekoa jolla olisi pyritty vähentämään työttömyyttä. Kun näin on, ilmeisesti työttömyyttä ei olekaan pyritty vähentämään.
8. Sellaisia muutoksia ei ole tehty. Sen sijaan on laadittu lakeja jotka estävät työpaikkojen syntymistä. Esimerkkinä kännykän käyttökielto ajoneuvoissa.
9. Ei näytä haluavan. Työttömyytemme maksaa 30 000 000 000 euroa vuodessa. Se on kymppitonnin kustannus keskiverto työssäkäyvälle. Kukaan ei halua enempää tuloja. Kaikki ovat tyytyväisiä nykyiseen. On niin kiva valitella autojen hintaa, alkoholin hintaa ja valittaa pieniä palkkoja. Jos ihmiset haluaisivat enemmän palkkaa, he haluisivat myös täystyöllisyyttä ja äänestäisivät sellaiset päättäjät jotka muuttaisivat työttömyysturvan koskemaan kaikkia työttömiä ja näin sallimaan täystyöllisyyyden.
10. Jos työttömät saisivat tehdä kaikkia tarjolla olevia töitä, työttömyys laskisi ja seuraisi täystyöllisyys. Palkat nousisivat ja elintaso paranisi. Autot maksaisivat saman mitä ne maksavat esim. Saksassa. Ihmiset ovat kauhuissaan tällaisista uhkakuvista.
Työttömyys olisi helposti poistettavissa ottamalla käyttöön TYKA malli. Se löytyy osoitteesta:
http://www.geocities.com/kansantuote/