Uskallatteko ujot ihmiset tervehtiä tuttujanne esim. autolla ajaessanne, kavelyllä ollessanne, tai muualla?
Vai käännättekö mieluummin päänne pois tai katsotte vain kohti ettekä tee mitään?
Entä jos kyseessä on ihastus?
Vai käännättekö mieluummin päänne pois tai katsotte vain kohti ettekä tee mitään?
Entä jos kyseessä on ihastus?
Vastaukset 12
Vanhimmat
ja olen kuin en huomaisi, ellei kyseessä ole joku sellainen jonka miellän harmittomaksi. Ihastuksia ei ole.
Mulla pätee yleensä juttu, että jos henkilö, jonka tunnen, on yksin liikkeellä, niin pystyn moikkaamaan melko ongelmitta. Jos hän on liikkeellä jonkun mulle tutun kanssa, niin pystyn edelleen moikkaamaan, mutta jos hän on liikkeellä jonkun kanssa, joka on mulle tuntematon, niin mulla alkaa tulemaan hankaluuksia. Mitä enemmän tuntemattomia seurassa, sitä mahdottomammaksi menee.
Mutta toki minä en ainakaan yleensä edes huomaa tuttujani, kun olen liikkeellä, joten normaalisti tuttu huikkaa mulle tervehdyksen ja sitten vastaan toki siihen.
Ihastuksellenikin pystyn moikkaamaan, mikäli tunnemme toisemme edes jossain määrin (jutelleet jonkin verran). Jos tunnen hänet vain ulkonäöltä, niin en uskalla tervehtiä.
Käytäydyn välinpitämättömästi. Toki moikkaan jokaista, mutta yleensä heidän aloitteesta. Lähes tuntemattomia moikkailen herkemmin, ehkä peittääkseni vain ujouteni.
Riippuu tutusta.
Jos tuttu on sellainen, että minusta tuntuu ettei hän välttämättä muista minua, tai ei välitä/pidä minusta, saatan huonona päivänä "piiloutua" ja kääntää katseen pois ja olla kuin en huomaisikaan. Hyvänä päivänä reippaasti katson etsien katsekontaktia ja koettaen selvittää, tunnistaako ja haluaako hän moikata minua, saatan vähän alkaa nyökkäämään päällä. Yleensä hän kuitenkin on kuin ei huomaisikaan...
Jos tuttua olen ennenkin moikannut tai hän on hyvinkin tuttu niin tottakai siinä tapauksessa.
Sellaisia jotka oikeasti tunnen niin moikkaan, mutta sitten tulee joskus niitä tilanteita kun jossain on henkilö jonka kanssa on ehkä ollut jossain määrin tekemisissä esim. töissä, mutta ei kuitenkaan kovin läheisesti. Joskus joutuu oikein miettimään että pitäisikö tuolle nyt moikata vai ihmetteleekö se sitten että kuka olen.
kyllä mä uskallan tervehtiä tuttuja ja ihastustakin - kunhan ei ole vieraita ihmisiä mukana. Silloin teen niin, että kävelen mukamas niin ajatuksissani tai kiireissäni, että en huomaa tai sitten kaivan puhelimen esiin ja mukamas soitan jollekin - ettei vain tarvitse jäädä puhumaan ; )
Miten on, jos ajatte autoa ja teitä vastaan ajaa tuttu. Uskallatko nostaa oma-aloitteisesti kättä, jos hän ei ole koskaan nostanut sinulle kättä?
miten on?
Että en.
Autosta en toiseen autoon moikkaa, se on hyvä kun autolla ajaessa voi aina olla kun ei huomaisi.
kyllä yritän aina moikata. välillä olen vaan niin omissa maailmoissani, etten tajua moikata vaikka tuijotan suoraan silmiin.
ei siinä moikkaamisessa ole mulle niin vaikeaa, mutta jos pitäisi puolitutun kanssa jäädä jutustelemaan niitä näitä, se tuottaa ongelmia.
tein sen. tervehdin yhtä tuttua :)