Suomen itsenäistyttyttyä ensimmäisen kerran 70:ksi vuodeksi, isot puolueet valitsivat suojakseen epädemokraattisen vaalijärjestelmän. Kuinkas muuten, takasihan se heille yliedustuksen eduskunnassa.
Vaalijärjestelmän oli kehittänyt belgialainen lainoppinut Victor d'Hondt, joka toimi mm. Gent'in yliopiston professorina. Vaalitapaa kutsutaan ns. suhteelliseksi vaalijärjestelmäksi, mikä tässä tapauksessa merkitsee sitä, että suuret puoleet saavat aina suuremman edustuksen parlamenttiin, kuin äänimääränsä edellyttäisi.
Mikäli nyt käytävän vaaliuudistuksen tavoitteena olisi demokratian palauttaminen edes tältä osin, maassa tulisi olla vain yksi vaalialue ja paikat jaettaisiin suoraan annettujen äänimäärien suhteessa ilman mitään vääristäviä järjestelmiä.
Toiseksi keinotekoisen äänikynnyksen luominen vaikuttaa sekin suurien puolueiden mielivallalta, joka ei ainakaan demokratian henkeen kuulu millään muodoin.
Vaalijärjestelmän oli kehittänyt belgialainen lainoppinut Victor d'Hondt, joka toimi mm. Gent'in yliopiston professorina. Vaalitapaa kutsutaan ns. suhteelliseksi vaalijärjestelmäksi, mikä tässä tapauksessa merkitsee sitä, että suuret puoleet saavat aina suuremman edustuksen parlamenttiin, kuin äänimääränsä edellyttäisi.
Mikäli nyt käytävän vaaliuudistuksen tavoitteena olisi demokratian palauttaminen edes tältä osin, maassa tulisi olla vain yksi vaalialue ja paikat jaettaisiin suoraan annettujen äänimäärien suhteessa ilman mitään vääristäviä järjestelmiä.
Toiseksi keinotekoisen äänikynnyksen luominen vaikuttaa sekin suurien puolueiden mielivallalta, joka ei ainakaan demokratian henkeen kuulu millään muodoin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
erään Laihasen, joka oli Onni Laihasen serkku.
Liekö enää elossa?
Soitti muuten haitariakin.
Sallittakoon lyhyesti ottaa politiikan palstalla kantaa myös esittäämmääsi kysymykseen Onni Laihasen serkusta.
Erään radiosta kuulemani Laihasten sukuselvityksestä tuli ilmi suvulla olevan kaksi haaraa, toinen Muolaan ympäristössä Karjalan kannaksella ja toinen nykyisen Lappeenrannan alueella Nuijamaalla. Koska mainitsemasi henkilö kertoi olevansa Onni Laihasen serkku, on hän juuri sitä samaa Karjalan kannakselta lähtöisin olevaa haaraa, jota minäkin edustan Muolaan Perkjärvellä syntyneenä.
Toisin sanoen olen läheistä sukua mainitsemasi henkilön kanssa, mutta kun et kertonut etunimeä, en osaa sanoa asiaan mitään tarkempaa.
Mahtoiko etunimi olla Gunnar tai Olavi, tuli mieleen hanurinsoittotaidosta.-Halutessasi voit hyvin käsitellä kysymystä mieluummin sähköpostitse
[email protected]
asui ainakin 50 ja 60 luvulla Haukiputaalla Kellon asemakylällä. Hän oli hanuristi ja Onni Laihasen serkku. Gunnari oli vanhempieni tuttu ja kävi meillä kylässä. Itse olin tuolloin pieni lapsi, mutta muistan.
Seppo Leskinen
Haukipudas
Tässä esimerkkejä Suomalaisesta "demokratiasta"
Keskusta sai viime vaaleissa 23,1% kannatuksen ja sai 51 paikkaa eduskuntaan. 23,1% kahdestasadasta paikasta on kuitenkin lähinnä 46 paikkaa eli kepulla on 5 muille kuuluvaa paikkaa.
Perussuomalaiset sai 4,1% kannatuksen ja sai 5 paikkaa vaikka 4,1% kahdestasadasta on lähinnä 8 paikkaa. Jollakin kolmesta suuresta on nämä perussuomalaisille kuuluvat paikat.
Paikat kuuluisivat myös SKP:lle (0,7%) ja SSP:lle (0,6%).
http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/index.htm
Jännää on Suomalainen demokratia kun ihmiset äänestävät toisia puolueita ja "saavat" edustajat kolmesta suuresta.
Vihreät sai Pohjois-Karjalassa 11,7% kannatuksen mikä ei riittänyt paikkaan.
http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/vp11/index.htm
Eli jos Pohjois-Karjalalainen ei ole jonkin kolmen suuren kannattaja ei kannata tuhlata aikaa ja vaivaa äänestääkseen, koska se on täysin turhaa.
Sitten toimittajatädit telkkarissa ihmettelee että mikä on kun ei ihmiset äänestä.
"Tähän malliin kuuluu neljän prosentin äänikynnys, mikä tarkoittaisi sitä, että pienten puolueiden olisi mahdotonta saada ehdokkaitaan eduskuntaan."
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/1135233852450
pienpuolueiden ja muiden demokratian ystävien perustaa yhdistys jonka tarkoituksena olisi saada maahan mahdollisimman demokraattinen vaalitapa.
Toinen tavoite yhdistyksellä voisi olla puoluetuen jakaminen äänimäärien perusteella riippumatta siitä saako edustajia läpi vaaleissa.
Näin pienilläkin olisi menestyksen mahdollisuudet.
Yhtenä tavoitteena voisi olla myös saada yle kohtelemaan kaikkia puolueita tasa-arvoisesti ennen vaaleja.
pienpuolueiden riitelykenttä niin kuin Muutosvoimista kerran. Jos todella kaikki pienpuolueet riidatta ja vilpittömällä mielellä lähtisivät yhteistuumin saamaan Suomi ulos EU:sta, siis ilman toisten syyttelyä ja kommunistiksi nimittämistä (ymmärtämättä edes mitä kommunismi todella tarkoittaa - muistaen vain Stalinin sanalle antaman pahan kaiun), voisimme tehdä jotain hyvin hyvin isänmaallista, sellaista, josta kaatuneet isämme ja isoisämme meitä siunaisivat. Mutta mistä saamme karismaattisen johtajan, joka ei etsi omaa kunniaansa ja on valmis johtamaan heterogeenistä joukkoa, josta jonain hetkenä kumminkin jonkun hampaiden välistä sihisee "senkin kommunisti"? Pystyisimmekö?
riitelykenttä.
Sillä se ajaisi lähinnä vain mahdollisimman demokraattista vaalitapaa maahan, ei muuta.
Hyvä. Ei pienpuolueita politiikkaan.
Suomenkaan eduskuntavaalijärjestelmässä ei ole mitään ihmeellistä. Meillä sentään presidentinvaali ei ole suhteellinen, kuten USAssa.
vaaliehdokkaansa,mutta usein eduskunta myöhemmin vaikuttaa epäkunnioitettavalta farssilta?Mikäli äänestäjät valitsisivat vaikka eduskunta vaaleissa ketä he haluaisivat,ilman puolueiden kontroollia,ketä äänestäjät saavat äänestää kansastamme,niin muuttuisiko surkuhupaisuus paljoakaan nykyisestä,muuten kuin ehkä kyseisiä voisi hienoviritteisesti rukata luottamustoimiinsa päin enemmän.Eduskunnan kunnioitus olisi hyvä palauttaa,ja vaihtaa pellet ja täyte-edustajat muuksi.Tarkoitan viimemainituilla edustajia jotka eivät esiinny arvokkuudella ja hyvien tapojen mukaisesti,taikka istuvat hiljaa koko istunnon ajan taikka ovat lopunnajan pois istuntosalista.Ei kaikissa yhtiöissä käy tuollainen,vaan vaihdetaan henkilöä piankin,jonka tulokset ovat arvelluttavia.