Mitä uutta olet löytänyt elämääsi ,eli sellaisia juttuja jota et nuorempana joutanut tai ei ollut mahdollisuus kokea .
Tulin justiinsa hiihtämästä ja mietin siellä lykkiessä että paljon olisi jäänyt kokematta jos en suksia olisi hankkinut .Hiihdon aloitin vasta noin 5 vuotta sitten ja alussa oli tosi noloa kun ei oikein päässyt eteenpäin mut ei se haitannut vaikka ohittelivat ,nyt kunto kohonnut että itsekkin pääsen vihahtamaan jonkun ohitse :)
Toinen iloni on vesijumpat ja kuntosali ,sinnekkään en ikunaan olisi uskonut meneväni vaan nytpä se on ykkös juttujani.
Tämä kirjoittaminen on myös antanut paljon ,mukava heitellä juttuja vähän sinne sun tänne ja näin oppia tuntemaan erinlaisia ihmisiä .
Uusia harrastuksia ?
mejuu
22
1443
Vastaukset
Onpa tutun tuntuista tekstiä! Ihan sama juttu minulla! Hiihtoon hurahdin pari vuotta sitten ja se on tosi ihanaa! Koulussa olin edellisen kerran hiihtänyt ja se oli sellaista pakkopullaa,
Nyt hiihto maistuu ja on tosi hauskaa hiihdellä pitkin järven jäätä. Olenkin hiihtelejä, en mikään veren maku suussa hiihtäjä.
Toinen uusi hyvä harrastus on jumppa. Käyn kerran viikossa bodi-pumpissa. Se tuntuu mielekkäältä harrastukselta.
Meillä tämän ikäisillä on varmaankin se juttu, että tuo työssä jaksaminen ei enää ole itsestään selvää. On pakko tehdä jotain kuntonsa eteen.
No lukeminen on yksi rakkaimmista harrastuksista. Se oli hukassa monta vuotta mutta nyt on taas aikaa kirjoille löytynyt.
No eipä tämä tänne kirjoittelu ole niin kauhean paljon antanut. Mutta kirjoittaminen muuten on kyllä yksi henkireikä. Mulla on pari tosi hyvää kirjekaveria joiden kanssa kirjoittelemme säännöllisesti. Siis "ihan oikeita kirjeitä" eikä vaan sähkäreitä. Toisen kanssa kirjeen vaihto on jatkunut jo 45 vuotta.
Kyllä uusiakin harrastuksia kannattaa etsiä. Niistä saa uutta sisältöä elämään.
MUTTA MUISTAKAA ULKOILLA!!!- samaa mieltä
että enemmän pitäisi ihmisten ulkoilla.
Tulin hetki sitten mökiltä ja siellä ahersin polttopuita tekemällä, hiihtämässä on ole käynyt vaikka hyvät hiihtomaisemat siellä olisi kun minulta selän takia lääkäri on hiihtämisen kieltänyt ,samoin lento ja koripallon pelaamisen kun yksi nikama selässä on rikki, siis murtunut.
Ulkoilen päivittäin ja varsinkin mökillä tulee oltua ulkona niin paljon ,että eipä kahville taho keritä.
Olin ollut uimahallissa vain kerran lapsena Oulussa äitini siskopuolen kanssa ja siitä tykkäsin heti silloin. Jäi ihana muisto, kun oli talvi ja pystyi uimaan, se oli jotain tosi ihmeellistä minusta. Talvisin se harmitti usein, kun ei päässyt ja olin kateellinen silloin tätipuolelleni, joka oli samanikäinen kuin minä, kun hän sai uida talvella.
Ja nyt kun asun uimahallin vieressä, niin otan takaisin kaikki menettämäni uimatalvet.ovat lajeja, jotka olen löytänyt viimeisten viiden vuoden aikana. (Hiihto, uiminen ja vesijumppa ovat ennestään tuttuja mukavia liikuntalajeja muutamien muiden ohella.)
Minäkin olin vannonut, etten koskaan menisi kuntosalille, mutta vajaat viisi vuotta sitten päädyin kokeilemaan aloittelijoiden ryhmän kanssa ja aloin käydä säännöllisesti. Ehkä avain innostukseen oli se, että pääsin uimaan salilla rehkimisen päätteeksi. Uudelle harrastukselle löytyi aikaakin, kun lähdin melkein suoraan sängystä liikkeelle ja siirsin töiden aloittamista noin puolella tunnilla.
Melontaan tutustuin neljä vuotta sitten ja innostuin ensi kokeilulla. Ensimmäisen kesän meloin sisävesillä ja seuraavana halusin päästä merelle. Telttailukin tuli uudelleen mukaan kuvioihin, kun teimme pitempiä retkiä.
Olen ikäni liikkunut paljon luonnossa ja vesilläkin, mutta melonta on tarjonnut ihan uusia näkökulmia moniin asioihin. Purjeveneellä ei pääse kaikkiin paikkoihin ja moottorin ääni häiritsee, mutta melomalla pääsee ympäristöä häiritsemättä monenlaisiin paikkoihin. Jokiretkillä ja merellä olen kohdannut välillä myös hieman pelottavia haasteita. Omien rajojen kokeileminen on (toistaiseksi) ollut hauskaa, kun olen selviytynyt niistä kunnialla.
Vähän harmittaa, etten ole onnistunut houkuttelemaan omia läheisiäni harrastuksen pariin. Nyt pitää tyytyä retkeilemään seurakavereiden kanssa, jolloin valintamahdollisuudet pitkien retkien osalta ovat vähäisemmät. Toisaalta useamman seuran jäsenyys hieman lisää niitä.
Erityisesti Merenkurkun saaristoon haluaisin päästä tekemään vielä uusia retkiä. Suomenlahdella on myös monia mielenkiintoisia kohteita, jonne on kiva meloa, vaikka Helsingin lähiympäristö alkaa vähitellen käydä tutuksi. Järvelle uskallan jo lähteä vaikka yksinkin, mutta merelle en ilman kaveria lähtisi edes tyynellä säällä. Monenlaisia uusia kohteita ja unelmia on tullut mieleen, mutta toisaalta ei ole kahta samanlaista retkeä, vaikka meloisi tutussakin maisemassa.
Toivon, että kunto ei pettäisi siinä vaiheessa, kun tulee olemaan enemmän aikaa käytettävissä - myös uusille melontaretkille.- Pirre*
oma kanootti, ja oppisiko sen melonnan ihan omin nokkinensa, tarkoitan ilman jotain kurssia?
Tästä meiltä oisi helppo lähteä kanootin kanssa meloskelemaan. Vaan taitaavat ne kanootit olla aika arvokkaita ostaa itelle? Pirre* kirjoitti:
oma kanootti, ja oppisiko sen melonnan ihan omin nokkinensa, tarkoitan ilman jotain kurssia?
Tästä meiltä oisi helppo lähteä kanootin kanssa meloskelemaan. Vaan taitaavat ne kanootit olla aika arvokkaita ostaa itelle?mutta turvallisissa oloissa voi varmaan lähteä melomaan ihan noin vaan, jos vesi elementtinä on tuttu. Itse haluaisin oppia alusta lähtien esim. oikeat otteet, koska vääristä tottumuksista pois oppiminen on sitten myöhemmin vaikeaa. Melominen esim. tapahtuu koko vartaloa sekä vartalon painoa hyväksi käyttäen, ei ainoastaan käsillä.
Ehdotan, että lähdet jonkun kokeneen melojan kanssa kokeilemaan ja saamaan alkeisopastusta. Tai kysyt lähimmästä melontaseurasta tilaisuutta päästä kokeilemaan ryhmän mukaan hyvällä säällä. Useissa seuroissa melomaan pääsee vasta kurssin käytyään, mutta kokeilun saisit varmaan missä tahansa järjestymään. Useimmille Ladun sisävesiretkille otetaan myös mukaan reippaita vasta-alkajia. Liikunnalliset pärjäävät ihan hyvin pikkuopastuksen jälkeen ja kaikki ovat aina valmiita opastamaan sekä auttamaan tarvittaessa. Jotkut vuokraamot lainaavat myös kajakkeja kyselemättä taidoista mitään. Esim. toissa juhannuksena Porkkalasta palatessamme tapasimme nuoren parin Helsingin edustalla saaressa ja he kertoivat meloneensa ihan ensimmäistä kertaa. Vähän ihmettelimme. Meri ja ruuhkaliikenne Helsingin edustalla voi tarjota monenlaisia haasteita kokeneemmillekin.
Avovesille ei yleensä kenenkään pitäisi lähteä ennenkuin on harjoitellut myös pelastautumista, eikä ilman turvallista osaavaa seuraa.
Käypä tutustumassa asioihin aluksi esim. osoitteessa: www.kanoottiliitto.fi Sieltä löydät myös seurojen yhteystietoja. Kajakkimalleja, hintoja yms. voisit katsoa vaikka sivulta: www.welhonpesa.fi (Pohjoisemmat kauppiaat saat itse googlettaa.)
Minulla ei ole omaa kajakkia, enkä aio sellaista ainakaan toistaiseksi hankkiakaan. Seurat järjestävät myös kuljetuksen retkille ja osa seuroistani vuokraa kajakkeja myös omille retkille.
Jos suunnittelet oman kajakin ostamista, sinun kannattaisi ensin kokeilla vuokrattuja tai erilaisia seuran kajakkeja sekä miettiä mihin sitä käytät. Kuinka paljon tavaraa tarvitset mukaan. Teltat, keitto- ja yöpymisvälineet, varusteet maihin ja melomiseen erilaisissa säissä, merimatkoilla vesikin on kuljetettava mukana. Aloittaessa kajakin pitäisi varmaan olla mahdollisimman vakaa ja helppo, mutta jonkin ajan päästä haluaa päästä liikkumaan vauhdikkaammin ja toisenlaiset ominaisuudet tulevat tärkeämmiksi kun pystyssä pysymiseen ei enää tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota.
Tässä jotain pureskeltavaa aluksi, vastaan mielelläni lisäkysymyksiisi joko täällä tai sähköpostitse.
Minusta melonta on monella tapaa antoisa harrastus. Siitä on tullut liiankin suosittu, koska kursseilla pääseminenkin on jo vaikeaa, seurojen jäsenyydestä puhumattakaan - ainakin täällä ruuhka-Suomessa. Jos löydät teidän lähiympäristöstä seuran ja haluaisit osallistua kurssille, pitäisi varmaan alkaa jo harkita ilmoittautumista.
Jos ajattelet vaan kuntoiluretkiä kotirannasta, ehkä pärjäät hyvin melontaoppaan avulla. Se tuli mieleeni vasta nyt ja sen löydät osoitteesta: www.melontaopas.fi Ehkä sinä et liikunnallisena ihmisenä muuta opastusta tarvitsekaan. (Tuo opas on juuri palkittu Itävallassa upean tietokonegrafiikan ja animaatioiden ansiosta.)
(Poikkesin töitteni välissä tänne ja heitin tuohon rupatellen omia ajatuksiani, kun en ehtinyt paneutua kirjoittamaan tiiviimpää ja jäsennellympää tekstiä. Toivottavasti saat poimituksi oman osasi innostuneen melojan höpinöistä.)
Pidä varasi, harrastus voi nopeasti alkaa viedä sinua mukanaan.;))- Pirre*
optimisti-orvokki kirjoitti:
mutta turvallisissa oloissa voi varmaan lähteä melomaan ihan noin vaan, jos vesi elementtinä on tuttu. Itse haluaisin oppia alusta lähtien esim. oikeat otteet, koska vääristä tottumuksista pois oppiminen on sitten myöhemmin vaikeaa. Melominen esim. tapahtuu koko vartaloa sekä vartalon painoa hyväksi käyttäen, ei ainoastaan käsillä.
Ehdotan, että lähdet jonkun kokeneen melojan kanssa kokeilemaan ja saamaan alkeisopastusta. Tai kysyt lähimmästä melontaseurasta tilaisuutta päästä kokeilemaan ryhmän mukaan hyvällä säällä. Useissa seuroissa melomaan pääsee vasta kurssin käytyään, mutta kokeilun saisit varmaan missä tahansa järjestymään. Useimmille Ladun sisävesiretkille otetaan myös mukaan reippaita vasta-alkajia. Liikunnalliset pärjäävät ihan hyvin pikkuopastuksen jälkeen ja kaikki ovat aina valmiita opastamaan sekä auttamaan tarvittaessa. Jotkut vuokraamot lainaavat myös kajakkeja kyselemättä taidoista mitään. Esim. toissa juhannuksena Porkkalasta palatessamme tapasimme nuoren parin Helsingin edustalla saaressa ja he kertoivat meloneensa ihan ensimmäistä kertaa. Vähän ihmettelimme. Meri ja ruuhkaliikenne Helsingin edustalla voi tarjota monenlaisia haasteita kokeneemmillekin.
Avovesille ei yleensä kenenkään pitäisi lähteä ennenkuin on harjoitellut myös pelastautumista, eikä ilman turvallista osaavaa seuraa.
Käypä tutustumassa asioihin aluksi esim. osoitteessa: www.kanoottiliitto.fi Sieltä löydät myös seurojen yhteystietoja. Kajakkimalleja, hintoja yms. voisit katsoa vaikka sivulta: www.welhonpesa.fi (Pohjoisemmat kauppiaat saat itse googlettaa.)
Minulla ei ole omaa kajakkia, enkä aio sellaista ainakaan toistaiseksi hankkiakaan. Seurat järjestävät myös kuljetuksen retkille ja osa seuroistani vuokraa kajakkeja myös omille retkille.
Jos suunnittelet oman kajakin ostamista, sinun kannattaisi ensin kokeilla vuokrattuja tai erilaisia seuran kajakkeja sekä miettiä mihin sitä käytät. Kuinka paljon tavaraa tarvitset mukaan. Teltat, keitto- ja yöpymisvälineet, varusteet maihin ja melomiseen erilaisissa säissä, merimatkoilla vesikin on kuljetettava mukana. Aloittaessa kajakin pitäisi varmaan olla mahdollisimman vakaa ja helppo, mutta jonkin ajan päästä haluaa päästä liikkumaan vauhdikkaammin ja toisenlaiset ominaisuudet tulevat tärkeämmiksi kun pystyssä pysymiseen ei enää tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota.
Tässä jotain pureskeltavaa aluksi, vastaan mielelläni lisäkysymyksiisi joko täällä tai sähköpostitse.
Minusta melonta on monella tapaa antoisa harrastus. Siitä on tullut liiankin suosittu, koska kursseilla pääseminenkin on jo vaikeaa, seurojen jäsenyydestä puhumattakaan - ainakin täällä ruuhka-Suomessa. Jos löydät teidän lähiympäristöstä seuran ja haluaisit osallistua kurssille, pitäisi varmaan alkaa jo harkita ilmoittautumista.
Jos ajattelet vaan kuntoiluretkiä kotirannasta, ehkä pärjäät hyvin melontaoppaan avulla. Se tuli mieleeni vasta nyt ja sen löydät osoitteesta: www.melontaopas.fi Ehkä sinä et liikunnallisena ihmisenä muuta opastusta tarvitsekaan. (Tuo opas on juuri palkittu Itävallassa upean tietokonegrafiikan ja animaatioiden ansiosta.)
(Poikkesin töitteni välissä tänne ja heitin tuohon rupatellen omia ajatuksiani, kun en ehtinyt paneutua kirjoittamaan tiiviimpää ja jäsennellympää tekstiä. Toivottavasti saat poimituksi oman osasi innostuneen melojan höpinöistä.)
Pidä varasi, harrastus voi nopeasti alkaa viedä sinua mukanaan.;))osoitteista ja neuvoistasi; melonta olisikin luonteva harrastus tässä suurien vesistöjen äärellä.
Kiitos, - miepä kerron sitten kuin tässä kävi..:) - O - O
Pirre* kirjoitti:
osoitteista ja neuvoistasi; melonta olisikin luonteva harrastus tässä suurien vesistöjen äärellä.
Kiitos, - miepä kerron sitten kuin tässä kävi..:)kokeneet melojat virtaviivaisilla kajakeillaan voivat saada hyvänkin vauhdin, mutta tavallisen retkimelojan yleinen matkanopeus liikkuu tuossa 5-8 kilometrin välimailla. Sellaista on käytetty useimmilla retkillä, joille itse olen osallistunut ja esim. Merenkurkun ja Suomenlahden pitemmille retkille vaaditaan jo jonkin verran kokemusta.
Ladun retkillä saattaa 20 kilometrin melomiseen mennä puolipäivääkin joskus, kun on aloittelijoita mukana.
Minäkin haaveilen taas pääseväni joskus pitemmille sisävesiretkille jonnekin uusiin maisemiin. Ehkä eläkeiässä pienenpieni asuntoauto ja pari kajakkia katolla antaisivat parhaat mahdollisuudet monipuoliseen matkailuun. Pitäisi löytää siihen mennessä samanhenkistä mukavaa seuraa. Neljä reipasta eläkeläistä ja pari pientä autoa kuulostaisi ihanteelliselta yhdistelmältä.;))
Muistathan kertoa sitten kun oma hankkeesi edistyy. Usko vaan, melonta on mukavampaa kuin voisit uskoakaan.;)) - Pirre*
O - O kirjoitti:
kokeneet melojat virtaviivaisilla kajakeillaan voivat saada hyvänkin vauhdin, mutta tavallisen retkimelojan yleinen matkanopeus liikkuu tuossa 5-8 kilometrin välimailla. Sellaista on käytetty useimmilla retkillä, joille itse olen osallistunut ja esim. Merenkurkun ja Suomenlahden pitemmille retkille vaaditaan jo jonkin verran kokemusta.
Ladun retkillä saattaa 20 kilometrin melomiseen mennä puolipäivääkin joskus, kun on aloittelijoita mukana.
Minäkin haaveilen taas pääseväni joskus pitemmille sisävesiretkille jonnekin uusiin maisemiin. Ehkä eläkeiässä pienenpieni asuntoauto ja pari kajakkia katolla antaisivat parhaat mahdollisuudet monipuoliseen matkailuun. Pitäisi löytää siihen mennessä samanhenkistä mukavaa seuraa. Neljä reipasta eläkeläistä ja pari pientä autoa kuulostaisi ihanteelliselta yhdistelmältä.;))
Muistathan kertoa sitten kun oma hankkeesi edistyy. Usko vaan, melonta on mukavampaa kuin voisit uskoakaan.;))ja kaikki uusi kiinostaisi.
Täällä on kunnalla ainakin yksi kanootti, jota voisi lainata, ja kokeilla tuossa ihan rannan tuntumassa miltä se melonta tuntuupi..
- -gitta-
olen aloittanut keilaamisen ja viime kesänä melonnan. Melonta vei ihan kokonaan mukaansa tämän ämmän...! Ulkoilua muodossa ja toisessa ei pidä unohtaa. Tänäänkin tuli taaperrettua yli 20km, kun oli niin kaunis ilma.
- hassuttelija
sitten piti lopettaa rakkaan kutomisharrstuksen,kun käsi meni niin huonoon kuntoonn....... Siitä alkoi pitkä turhautumisen putki joka loppui n.puoli vuotta sitten,kun hankin tämän koneen :)) Kaikki mikä liityy kuvan- ja tekstikäsittelyyn on niin mielenkiintoista,että en malta olla pois koneen äärestä millään. Liikuntaa harrastan vain hyötyliikkumisen muodossa ja se on riittänyt tähän asti, koska en omista autoa ,niin kävelyä tulee paljon päivän mittaan :))
- Pistaasihalva
Tänään alkaa lucid dreaming -kurssi, eli tietoisen unennäön harjoitteleminen, hiuli hei! Mutta tuleekohan illalla uni, jos liika innoissaan odottelee?
- Kähmis
on jo tullut esille melonta. Ei minulle ihan uusi, mutta melkein 30 v välissä ennen kuin viime keväänä aloin uudelleen. Nyt se on ykkönen.
Hiihto on kai sitten kakkonen. Siinäkin pitkä tauko, mutta nyt jo muutama vuosi (7-8) säännöllistä hiihtämistä. (Tosin vain talvella, joka tuntuu olevan katoava luonnonvara)
Kun täytin 50v sain kävelysauvat. Exeleihin on kertaalleen kärjet vaihdettu, mutta kohta "käsirenksut" kuluvat puhki. Pitänee ostaa uudet köpit.
Kuntosalistakin mainittiin. "Ikääntyvälle" ja myös meille nuorehkoille 50 ihan hyvä. Itselleni nuorempana "reenisali" oli toinen työ. Vieläkin käyn, mutta varsinaiset kiksit löytyvät jo muualta.
Ajukuupan huoltoa kaiken sen kiihkeän kuntoilun ohella ei pidä unohtaa. "Lue enemmin, luulet vähemmin" - mejuu
Tosi paljon oli uusia ahaa elämyksiä kirjoituksissanne ,tuo kuvankäsittely ja yleensä uuden oppiminen kiinostas tällä koneella .Olen niitä itseoppineita eli en mitään kurssia käynyt ja kaiken neuvon saanut tälläisiltä foorumeilta ja chateista :)
Melontaa en ole ikinään edes kokeillut ,soutaminenkin on sellasta ettei oikein kehumaan pysty .Keilaamassa en ole koskaan käynyt eli sekin hyvä vinkki .
Avannossa olen pari kertaa käynyt ja se ihan pikkasen alkoi kiinostaan kun vaan kaverin sais siihen hupsutukseen .
Sauvakävelykin on yksi hyvä juttu kun vaan kaverina olisi joku kiva tuttu ,meikä sellanen että aina pitäs olla puhekaveri mukana . - Kähmis
Hyi minua.
Ei vaan. Pohdit mielenkiintoisia, mutta kristillisen uskonopin mukaan et voi olla enkeli.
Taitavat nuo olla olemassa jo sieltä kosmoksen alkuajoilta.
Lähimmäisillesi ehkä "enkelin kaltainen", kunhan sädekehäsi ei kiristä liikaa. Liika kireys voi johtaa nirppanokkaisuuteen ja "huonompien ihmisten" aliarvioimiseen..
Sori, että kirjoitan aika suoraan voimatta edes luvata palata tänään katselemaan mahdollista kommenttiasi. Palstalla on kiva käydä, mutta kun on muutakin kiirusta.
Jos kommentoit, niin luoen ja vastaan kuni joudan.- mejuu
Suu auki lopsashti kun luin tekstiäsi :) Enhän edes kuvittele olevani enkeli kaukana siitä ,ihmettelin mistä moinen purkaus ,kunnes tajsin että olit lukenut sivuiltani Zinkin runon .Tykkään Zinkin ajatuksista eli siinä yksi harrastuksistani lukeminen .Meinasin heti vaihtaa tuon runon mutta olkoon tämän päivän vielä .
Ymmärsin siitä runosta sen että voisimme olla jokainen sellaisia lähimmäisiä jotka voi tuoda Jumalan rakkautta välittämällä toisista ihmisistä ja näin heijastaa sitä mitä itse on omassa elämässään kokenut.
Hyvähän se on että kirjoittaa suoraan ja totta sekin ettei kaikki voi tykätä kaikista ,saati kirjoitustyylistä .Uskoani en ole koskaan kieltänyt ja siitähän sitä puhuu ketä rakastaa eikös vaan .
Toisille voi olla elämässä muut arvot tärkeitä ja ne heijastuu kirjoituksiinkin .
Mukava kommentti sinulta :)
"Liika kireys voi johtaa nirppanokkaisuuteen ja "huonompien ihmisten" aliarvioimiseen.. "
Eiköhän me kaikki olla samalla viivalla ihmisiä ihmisten joukossa .Et kai nyt aliarvioi minua *tuumii*
vitsi vitsi vaan .... - hölmö väärinkäsitys minulta
mejuu kirjoitti:
Suu auki lopsashti kun luin tekstiäsi :) Enhän edes kuvittele olevani enkeli kaukana siitä ,ihmettelin mistä moinen purkaus ,kunnes tajsin että olit lukenut sivuiltani Zinkin runon .Tykkään Zinkin ajatuksista eli siinä yksi harrastuksistani lukeminen .Meinasin heti vaihtaa tuon runon mutta olkoon tämän päivän vielä .
Ymmärsin siitä runosta sen että voisimme olla jokainen sellaisia lähimmäisiä jotka voi tuoda Jumalan rakkautta välittämällä toisista ihmisistä ja näin heijastaa sitä mitä itse on omassa elämässään kokenut.
Hyvähän se on että kirjoittaa suoraan ja totta sekin ettei kaikki voi tykätä kaikista ,saati kirjoitustyylistä .Uskoani en ole koskaan kieltänyt ja siitähän sitä puhuu ketä rakastaa eikös vaan .
Toisille voi olla elämässä muut arvot tärkeitä ja ne heijastuu kirjoituksiinkin .
Mukava kommentti sinulta :)
"Liika kireys voi johtaa nirppanokkaisuuteen ja "huonompien ihmisten" aliarvioimiseen.. "
Eiköhän me kaikki olla samalla viivalla ihmisiä ihmisten joukossa .Et kai nyt aliarvioi minua *tuumii*
vitsi vitsi vaan ....Sori.
Ei pitäisi kiireellä edes avata sivuja jos järki juoksee kokkareina, kuten minulla joskus.
Tuskin aliarvioin. Ei oikein pohjatieto riitä mihinkään arvioon.
Ihmisen henkilökohtaista vakaumusta olen kunnioittanut aina.
(Kähmis)
- Pirre*
"harrastus" on rullaluistelu, tosin se ei näin talvella oikein onnistu.:)
iloitsen puolestasi ja melkein kadehdin, vaikken halua mitään sinulta pois.
Omaan liikkumiseeni tuli pakollisia taukoja ja harjoittelu on jäänyt viime aikoina harmittavan vähiin niin, etten ole uskaltanut edes kokeilla. Asfaltti-ihottuma ja "korkealta putoaminen" on minusta pelottavaa, eikä ketteryys ole enää sitä tasoa kuin toivoisin. Ehkäpä vielä joskus kokeilen minäkin, jos jonain päivänä saavutan takaisin edes tyydyttävän tason ja kevennyn vähän sitä tavoitellessani. On vaan niin pahuksen paljon muuta tekemistä ja laiskuuskin vaivaa. Pitäisi tosissaan tarttua itseään niskasta kiinni ja...;))- mejuu
optimisti-orvokki kirjoitti:
iloitsen puolestasi ja melkein kadehdin, vaikken halua mitään sinulta pois.
Omaan liikkumiseeni tuli pakollisia taukoja ja harjoittelu on jäänyt viime aikoina harmittavan vähiin niin, etten ole uskaltanut edes kokeilla. Asfaltti-ihottuma ja "korkealta putoaminen" on minusta pelottavaa, eikä ketteryys ole enää sitä tasoa kuin toivoisin. Ehkäpä vielä joskus kokeilen minäkin, jos jonain päivänä saavutan takaisin edes tyydyttävän tason ja kevennyn vähän sitä tavoitellessani. On vaan niin pahuksen paljon muuta tekemistä ja laiskuuskin vaivaa. Pitäisi tosissaan tarttua itseään niskasta kiinni ja...;))Rullaluistelua pitäs oikeesti kerran edes kokeilla tai sitten ei :D
Itsellä vuosia sitten murtui nilkka ja olen pelännyt jos kyseinen laji ei oikein ole hyväksi nilkalle joka ei koskaan tullut entiselleen kuten yleensä käy näitten murtumien kanssa ainakin vanhemmalla iällä.
Kuiteskin aion kokeilla jos joku lainaa luistimiaan kokeiluun ,olis hyvä olla sellainen kokeilurata josta vois lainata rullaluistimet ja tietenkin kaikki suojavehkeet .Tässäpä jollekkin hyvä idea eikös vaan ? - Pirre*
mejuu kirjoitti:
Rullaluistelua pitäs oikeesti kerran edes kokeilla tai sitten ei :D
Itsellä vuosia sitten murtui nilkka ja olen pelännyt jos kyseinen laji ei oikein ole hyväksi nilkalle joka ei koskaan tullut entiselleen kuten yleensä käy näitten murtumien kanssa ainakin vanhemmalla iällä.
Kuiteskin aion kokeilla jos joku lainaa luistimiaan kokeiluun ,olis hyvä olla sellainen kokeilurata josta vois lainata rullaluistimet ja tietenkin kaikki suojavehkeet .Tässäpä jollekkin hyvä idea eikös vaan ?tosi pelottavaa, kun miekä en ole luistellut jäälläkään koskaa, suksilla vaan.
Enkä ole kkatunutkaan kuin kerran sillä avalla että kädet otti maahan, - ilman suojia en uskaltaisi yrittääkään..ja kypärä on pakko olla.
Mie tykkään sellaisesta liikunnasta jossa saa huhkia koko kropalla, - niinkuin hiihtäminen esim. onkin.
Laskettelemassa en ole enää käynyt, lapset kun eivät enää tarvitse kaveria. Lastenlasten kanssa voisi kyllä jo joskus kokeilla sitäkin lasketteluhommaa, - vieläkö sitä osaisikaan..tai uskaltaisi..:) - mejuu
Pirre* kirjoitti:
tosi pelottavaa, kun miekä en ole luistellut jäälläkään koskaa, suksilla vaan.
Enkä ole kkatunutkaan kuin kerran sillä avalla että kädet otti maahan, - ilman suojia en uskaltaisi yrittääkään..ja kypärä on pakko olla.
Mie tykkään sellaisesta liikunnasta jossa saa huhkia koko kropalla, - niinkuin hiihtäminen esim. onkin.
Laskettelemassa en ole enää käynyt, lapset kun eivät enää tarvitse kaveria. Lastenlasten kanssa voisi kyllä jo joskus kokeilla sitäkin lasketteluhommaa, - vieläkö sitä osaisikaan..tai uskaltaisi..:)Olet varmaan ollut tosi vauhdikas aina lukiessani näistä harrastuksistasi :D Lakettelu on kyllä sellainen laji etten varmaan koskaan uskalla edes kokeilla .Pienet mäetkin tavan suksilla ottaa koville ja useinpa pyllyllään itsensä löytää .
Matkailu on yksi kova juttu jonka koen myös harrastuksiin lukeutuvan .Lapsuudenystäväni kanssa ollaan lyöty kättä päälle sopimus että niin kauan kun jalka kapsaa ja on mahdollisuus niin joka vuosi jossain piipahdetaan.Matkoilla olemme tehneet sellasia juttuja joita emme aikasemmin uskaltaneet tehdä .Ilmottaudumme yleensä kaikille retkille ja näin tulee koettua paljon uutta,
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1271964
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi1001700Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy561336Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?731285Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M311028Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s47926Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm51923Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet44882- 108840
Olet myös vähän ärsyttävä
Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.37830