Nyt löysin vasta tän palstan :) Löytyykö täältä muita jotka ahdistuvat hiljaisista hetkistä? Itselläni jopa omien sukulaisten luona kahvitellessani saatan ahdistua jos kahvipöydässä ei kukaan puhu hetkeen mitään. Itse olen ujohko mies ja kärsin mm. jännittämisestä. Tuollainen tilanne on tosi inhottavaa. Ikäänkuin olisi juuri minun tehtäväni keksiä uusi jutun aihe! Alan hapuilla tyhjää kahvikuppia ja muka juon siitä tai katseeni seikkailee jossain lampussa yms...Pahinta on se kun yrittää epätoivoisesti keksiä jutun juurta, vaikka ei tarvitsisikaan :) Tosi hämärää... Joskus oon töksäyttäny jotain tosi omaperäistä juteltavaa niin porukka on vaan oudoksuen tuijottanu mua! Välillä hiljaiset hetket ovat helpompia tuntemattomien joukossa kuin tuttujen seurassa?!
Hiljaiset hetket ahdistaa
Junkrod
1634
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
miltä susta tuntuu!!! Mulle kerran sanottiin et säkään et koskaan puhu mitään kun en koko ajan pulputa kuin papupata!! Varsinkin tämän jälkeen minua on todella ahdistanut hiljaiset hetket. Sit joskus yrittää keksiä jotain stooria jostain ovenkahvasta jonka jälkeen tuntuu että kaikki tuijottaa ihan hölmönä et ihanku muka kiinnostais... Nykyään ahdistaa todella paljon esim istua töissä tai kahvilassa tai baarissa tai ihan ihan missä vaan joittenki puolituttujen kanssa kun ei saa edes suutaan auki. Koko ajan on vaan se tunne että jotain pitäis puhua mutta mitä ja miks ei kukaan muu puhu mitään.