Muovinen höyrynsulku ja sen sisäpuolinen villaeriste yhdistettynä koneelliseen ilmanvaihtoon on riski.
Arvatkaapa, miten rakenteelle käy muutaman kymmenen asteen pakkasessa? Koneellinen ilmanvaihto hyytyy, koska sen automatiikka joutuu sulattamaan koneen huurtunutta lämpökennostoa ja eikä ilma vaihdu asunnossa. Talon puurungon läpi tulee seinien höyrynsulkumuoville kylmä silta, joka huurtuu sisäpinnaltaan. Pakkasen laskiessa huurre sulaa muovin sisäpuoliseen eristevillaan ja arvatkaapa pääseekö se kuivumaan esimerkiksi kaappien ja kalusteiden takana? Arvatkaapa lopputulos....
Arvatkaapa, miten rakenteelle käy muutaman kymmenen asteen pakkasessa? Koneellinen ilmanvaihto hyytyy, koska sen automatiikka joutuu sulattamaan koneen huurtunutta lämpökennostoa ja eikä ilma vaihdu asunnossa. Talon puurungon läpi tulee seinien höyrynsulkumuoville kylmä silta, joka huurtuu sisäpinnaltaan. Pakkasen laskiessa huurre sulaa muovin sisäpuoliseen eristevillaan ja arvatkaapa pääseekö se kuivumaan esimerkiksi kaappien ja kalusteiden takana? Arvatkaapa lopputulos....
Vastaukset 5
Vanhimmat
> Muovinen höyrynsulku ja sen sisäpuolinen villaeriste yhdistettynä koneelliseen ilmanvaihtoon on riski.
Epätiivis rakenne ja painovoimainen ilmanvaihto onkin sitten jo lähinnä pommi, etenkin kaksikerroksisissa taloissa.
> Arvatkaapa, miten rakenteelle käy muutaman kymmenen asteen pakkasessa?
Joku taulapää veistelee satuja ihan omasta päästään?
> Koneellinen ilmanvaihto hyytyy, koska sen automatiikka joutuu sulattamaan koneen huurtunutta lämpökennostoa ja eikä ilma vaihdu asunnossa.
No, silloinhan tilanne on ihan yhtä surkea kuin taloissa, joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa.
Hups, et varmaan tarkoittanut tätä, mutta ole hyvä.
> Talon puurungon läpi tulee seinien höyrynsulkumuoville kylmä silta, joka huurtuu sisäpinnaltaan.
Olisi sinunkin kannattanut laittaa vähän vahvemmat eristeet latoosi (tällaista mörskää ei nimittäin voi taloksi kutsua).
> Pakkasen laskiessa huurre sulaa muovin sisäpuoliseen eristevillaan ja arvatkaapa pääseekö se kuivumaan esimerkiksi kaappien ja kalusteiden takana? Arvatkaapa lopputulos....
Taisi mennä kotitarvesählältä höyrynsulku nyt vähän niinkuin villan väärälle puolelle.
Koita ensi kerralla kiristää muovi suoraan naamallesi.
Vielä parempi olisi tullut, jos isäsi olisi ymmärtänyt käyttää kumia...
Periaatteessa kertomasi olisi mahdollista. Vaikka ei se ilmanvaihto lakkaa kokonaan sulatuksen vuoksi.
Vaaditaan yhtäikaisesti vain että saavutetaan kastepiste ja se vaatii:
- Tarpeeksi kylmä keli
- Tarpeeksi kostea sisäilma
Mikä on tarpeeksi riippuu siitä paljonko eristettä on sisäpuolella ja paljonko ulkopuolella.
Ilmanvaihto kuitenkin hankaloittaa asiaa. Kun ulkona on kylmä niin ilmanvaihdon vuoksi sisällä on kuiva. On haastavaa saada nuo molemmat onnistumaan yhtäaikaa.
Lisäksi tuon edellisen täytyy olla tarpeeksi pitkäaikaista, jotta lateksilla sotketun kyprokin läpi pääsee kosteutta kertymään edes vähän.
Vaatekaappien kohdalla voisi ilmiö tapahtua helpommin kun muovi jää kylmempään kohtaan. Olettaen siis että kaapissa olevat vaatteet toimivat lisäeristeenä. Jos tällaista tapahtuu niin sitä tapahtuu varmaankin myös sellaisissa taloissa joissa on muovi sisimpänä. Tämä vaatii vain 5cm paksumman vaatekerroksen kuin tuo toinen rakenne. Onko kukaan huomannut että vaatepinkkaan olisi kertynyt vettä?
Rakenne vaikuttaa rakennusaikana. Jos lattiavalu tehdään kylmään vuodenaikaan on tämä asia ehdottomasti huomioitava. Betonivalusta tulee niin paljon vettä ja pitkän aikaa että edellytykset kastumiselle syntyvät.
70-luvun talojen lastulevyssä ole näkyny kosteuden jälkiä jos katto ei ole vuotanu. vaikkei ole koko iv konetta. ja riski se on elämäki.
Kuinka usein teillä päin on "muutama kymmenen astetta" pakkasta?
Alin Suomessa mitattu lämpötila on miinus 51,3 astetta, joka mitattiin Sodankylässä helmikuussa vuonna 1862.
Eteläisessä Suomessa on hyvin harvoin edes pariakymmentä pakkasastetta.
Luulosi sisältää kaksi erittäin pahaa virhettä. Sillä yleensä iv-koneet pysäyttää vain tulopuhaltimen ja sulatushan tapahtuu nimen omaan poistoilmalla, jolloin talossa ilma edelleen vaihtuu jossain määrin, eikä tule mitään suurta kosteusrasitusta.
Toisekseen jos pakkanen todellakin jäädyttäisi kosteutta muovin sisäpintaan, niin miten se sulaisi eristeisiin, jotka ovat höyrynsulun ulkopuolella?
Kuvaamasi ongelma koskee taloja joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, eikä kunnollista muovista höyrynsulkua.
pyssykylän sijaan Pokassa missä -99 mitattiin 51,5°c ja se oli tammi-helmikuun vaihdetta. Helkkarin kylmää aikaa se oli. Kaukolämpö takkuili kun rekat jääty eivätkä tuoneet turvetta, laajoja sähkökatkoja ympäri lappia kun jotkut valurautajutut eivät kestäneet pakkasta jne