Ajatellaan...
Nyt kuluu sähköä vaikkapa öljyllä 5000 kW /v
Otetaan maalämpö käyttöön. Nyt menee n. 12000 kW /v kaikiaan sähköä.
Meitä vaikkapa 300 000. Mistä sähkö ? Kohta!'Venältä loppu, kun tarvitsevat itse. Sama lännestä, jos vielä kuivempi aika...pitkäänkin, vaikkapa.
Tuulivoimaloista ei varsinaista apua, vaikka tuulisikin.
Joka osaa laskee pääsään (Ei Gronberg, hän ei näköjään hallitse näitä asioita)
300 000 x 7000 Kw/v = Liian paljon nyky koneistolle.
Eli pikaisesti 2-ydinvoimalaa. Vieläkin pikaisemmin Kollaja ja Vuotos mm. Sittenkin ollaan veitsenterällä pakkaskaudella, jos ja kun vielä jokin tipahtaa pois päältä(ydinvoimala).
Ainoa tapa varastoida sähköä on vesiallas. Sekin tiedetään rajalliseksi.
Vuotos allas ehkä vastaisi 200 MW hetkellisesti, kun otetaan 10. silloista vesivoimalaa yhteensä, niinkuin pitääkin. Tämä ei men Gronberin päähän. Luulee sen veden menevän vain Vuotos-voimalan läpi.
Nyt kuluu sähköä vaikkapa öljyllä 5000 kW /v
Otetaan maalämpö käyttöön. Nyt menee n. 12000 kW /v kaikiaan sähköä.
Meitä vaikkapa 300 000. Mistä sähkö ? Kohta!'Venältä loppu, kun tarvitsevat itse. Sama lännestä, jos vielä kuivempi aika...pitkäänkin, vaikkapa.
Tuulivoimaloista ei varsinaista apua, vaikka tuulisikin.
Joka osaa laskee pääsään (Ei Gronberg, hän ei näköjään hallitse näitä asioita)
300 000 x 7000 Kw/v = Liian paljon nyky koneistolle.
Eli pikaisesti 2-ydinvoimalaa. Vieläkin pikaisemmin Kollaja ja Vuotos mm. Sittenkin ollaan veitsenterällä pakkaskaudella, jos ja kun vielä jokin tipahtaa pois päältä(ydinvoimala).
Ainoa tapa varastoida sähköä on vesiallas. Sekin tiedetään rajalliseksi.
Vuotos allas ehkä vastaisi 200 MW hetkellisesti, kun otetaan 10. silloista vesivoimalaa yhteensä, niinkuin pitääkin. Tämä ei men Gronberin päähän. Luulee sen veden menevän vain Vuotos-voimalan läpi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Entäs tämä?
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=157&a=4381
Ymmärrät kai !
Me ollaan kylmä maa, ja siihen menee hirvittävä määrä sähköä(kin)
Jos oltaisiinkin kuuma maa, asia olisi ihan toinen.
Kävin joskus Italiassa, ja siellä oli jaettu sähköpisteet taloissa. Kun panit sähköuunin päälle, silloin ei muut isommat kuluttajat toimineet. Oli jaettu tiettyyn kulutus huippuun kuluttajat.
Näin meilläkin olisi helppo toteuttaa, mutta kun pitää olla sen huipun mukaan mitoitettu sähkön tuotanto.
Ja edelleen jankkaan, ainoa on vesiallas, joka osaa varastoida sähkön.
Luulen ettei nuo akut riitä meille. Kuin ehkä kokeiluun pienelle alueelle.
Gronberg oli pettymys. Onko tosiaan tietämyksensä tuota tasoa ?
Salolaisen paremminkin ymmärrän, kun pyörinyt "herra" porukoissa, siellä ei tekninen tietämys niin korkella olekkaan. Ja hänellä takaraivossa lintujen ja muunkin luonnon kuvaaminen. Eli, on ulkona todellisuudesta energia alalta. Keskittyköön lintujen kuvaamiseen. Heittäköön osaamiosen energiaan muille (ei Gronberille)
Mistä kummasta Uuno tuon 200 MW repäisi? Lukema kuulostaa yhtä omituiselta kuin Pekkarisen viime kuussa televisiossa esittämä väite, että se Vuotos vastaisi jotain 500 megan normaalivoimalaa. Lieneekö Maurilta menneet Vuotoksen tehot ja oman laajakaistayhteytensä nopeudet sekaisin?
KHO:n oikeudenkäyntiasikirjojen mukaan Vuotos toisi lisää säätövoimaa 17,5 megawattia huomioiden alapuolisetkin voimalat.
Energiaa ei Suomessa tarvi varastoida nykyistä enempää koska kulutus voidaan tyydyttää aina käytössä olevalla tehokapasiteetilla.
Jos säätövoimaa joskus vuosikymmenten päästä tarvittaisiin Suomeen lisää, niin sitä saa esimerkiksi pumppuvoimaloista rajattomasti. Periaatteessahan pumppuvoimalan voisi rakentaa Suomessa vaikka jonnekkin hylättyyn kaivokseen jolloin korkeuseroakin saataisiin satoja metrejä ja ulospäin se olisi täysin näkymätön voimala. Tai sitten ostaa Norjasta Jäämeren rannan tuntumasta joku pieni allas vaikka 700-1000 metrin korkeudelta, jolloin 200 metriä kanttiinsa oleva kuution mallinen allas tuottaisi varmaan kymmenen Vuotoksen verran säätövoimaa.
Jos Uuno taas tarkoittaa säätövoimalla sitä, että maksimikapasiteettia pitäisi saada lisää sähköntuotantoon vuoden koviksi pakkaspäiviksi, niin siihen esimerkiksi maakaasulla toimiva kaasuturbiinivoimalaitos on erinomainen vaihtoehto. Siinä ei edes CO2 päästöt vaikuta mitään kun voimala toimii vain muutamia päiviä vuodessa ja muuten on vain reservissä. Niiden sähkötehokin on helposti luokkaa 700 megawattia per voimalaitos ja tämä kaikki on "säätövoimaa" eli helposti ja nopeasti käyttöön otettavaa energiantuotantokapasiteettia. Tuo 700 megawattia on ihan eri luokkaa kuin Vuotoksen patoaltaan säälittävä 17,5 megawattia.
Saa nyt nähdä joko sitä ensi vuonna aletaan tosissaan valmistella ja aloittelemaan Kemijoen vesivoimaloiden purkutöitä. Siinä riittääkin paikallisilla runsaasti työtä ja työn ja hyvin voinnin määrä sen kun lisääntyy alueella kunhan lohen paluun myötä matkailualalle tulee tuhassia uusia työpaikkoja Kemijoen varrella. Siitä ei ole mitään epäselvyyttä enää tullaanko Kemijokikin vapauttamaan voimaloista ja tekoaltaista. Kysymys on enää vain siitä ajasta milloin se tapahtuu.