Minä purin sydäntäni eilen ystäväksi luulemalleni ihmiselle. Vähän ajan päästä sain tekstiviestin jonka tämä ystäväni oli lähettänyt vahingossa väärään numeroon, minulle. Se alkoi näin: tänään se satumaa laittoi niin merkillisen jutun tietokoneella (mese) et en ymmärrä h...i,jne.jne.
Minä sitten hätäpäissään hänelle soittamaan ja kysymään että hyvänen aika kenelle sä nyt mun asioitani ajattelit levitellä. Kyl nyt on mieleni musta. Mitä pitäisi tehdä.
Ystävyys
45
1622
Vastaukset
- syysunelma
minulla on samanlaisia kokemuksia "ystävistä". Siksipä yleensä tarkkailen uusia ihmisiä melko pitkään, ennenkuin uskallan alkaa lähempään tuttavuuteen. Harvoille ihmisille uskaltaa kertoa ihan kaikkea ja mietinkin tässä vasta, että oikeastaan minulla ei ole ketään kenelle kerron ihan kaikki asiat. Pähkäilen itsekseni ja teen ratkaisut sen mukaan, ei tule ainakaan pettymyksiä ja sitten voi syyttää vain itseään jos pieleen menee.
Luonteeltani olen silti melko avoin ja saan helposti uusia tuttavia, mutta sisimpäni pidän omanani. - ystävyytenne on
jatkunut?Onko monivuotinen.Minulla on ollut todellisia ystäviä vasta kypsemmällä iällä ja luulen että ne pitää.
On tosi ikävää kun sinulle sattui näin mutta nyt tiedät että häneen ei voi luottaa.
Tee hänelle selväksi että luottamuksen osalta ystävyytenne on mennyt.
Voimia sinulle ,olen sitä mieltä että oli sinun onni että sait tietää hänen epäluotettavuudestaan.
Luulen että hän oppii siitä jotain ja kasvaa... - hassuttelija
ei koskaan puukota selkään.Jos kerron ystävälle asioista ja heti ,varsinkin ,jos negatiivisessa mielessä niitä levitellään ympäri kyliä, niin heti on entinen ystävä .. meillä sellainen yks "piiri",jonka jäsenien kuulumisia viestitellään toisille,mutta ei koskaan pahansuopaisesti ja homma toimii... Ollaan tutustuttu 25v,sitten matkalla ja edelleen tavataan 4-5 kertaa vuodessa. :))
- AvoinKirja
Ikävä juttu se että ns. ystäväsi jäi tuolla tavalla rysän päältä kiinni, mutta tavallansa onni sinulle, että tiedät, mitä hänestä ajatella tästä eteenpäin.
Minä olen avoin ihminen ja puhun asioitani melkein kenelle tahansa vastaankulkijalle. Olen noudattanut sellaista periaatetta, että KAIKKI mitä puhun KENELLE tahansa on sellaista minkä voisi vaikka painaa lehteen, eli ts. puhun sen mukaisesti. Olen tätä ohjetta jaellur muillekin, mutta enpä tullut ajatelleeksi ennen kuin eräs työtoverini hieman "ojensi" minua.
Hän kertoi minulle mahdollisimman hienotunteisesti, että vaikka olen avoin ja uskoudun kenelle tahansa, niin en ole tullut ajatelleeksi sellaista asiaa, että eiväthän ne minun kertomat jutut mene sellaisenaan eteenpäin - jos nyt jotakuta minun asiani ylipäätään kiinnostavat - vaan jokainen kertoja värittää niitä lisää eteenpäin kertoessaan. Olinpa naiivi kun kuvittelin, että asiat menevät eteepäin siinä muodossa kuten minä olen ne ajatellut.
Kyse ei suinkaan ole aina tahallisesta vääristelystä vaan siitä, että me ihmiset ymmärrämme eri termit eri tavoin ja jotkut asiat nousevat pintaan herkemmin ja kun ne irroitetaan asiayhteydestä niin ne saavatkin aivan erilaisen merkityksen kuin mitä olen tarkoittanut.
En ole ikäviin juoruihin tietenkään itse törmännyt, mutta ilmeisesti tuo työtoverini oli, koska varoitti minua liiaallisesta avoimuudesta.
Yhden kerran sattui ikävä juttu. Olin kertonut eräälle työkaverilleni omia ongelmiani, siis niitä samoja mitä kenelle tahansa. Eipä siinä muuten mitään, mutta olin kertonut samat asiat eräälle toiselle työtoverilleni ja satuin kerran kulkemaan toisen työtoverin huoneen ohitse, ovi oli raollaan enkä osannut vastustaa kiusausta kuullessani keskustelussa nimeni mainittavan ja jäin hetkeksi kuuntelemaan. Työtoverini eivät puhuneet minun asioistani, mutta sen sijaan sieltä tuli kommenttia "se on ihan kajahtanut", "minähän kuuntelen mutta aina sitä samaa, annan mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos" jne.
Se tuntui pahalta, mutta mitäs kuuntelin salaa. Ei sekään ole korrektia.
Tulos oli se, että...
en ole oppinut yhtään mitään vaan olen edelleen samanlainen lörpöttelijä.- herännyt
omat sisaret tai äitikin voi olla selkäänpuukottajia,eli ei ole kaikista ystäväksi.Vanhempana vasta huomannut,huh!
- pitäisi minunkin
Kuuntelemisen taito olisi myös hyvä opetella, muistutan usein itselleni. Ehkä ei tekisi pahaa sinullekaan opetella kuuntelemaan, muuallakin kuin oven takana.
Joskus me lörpöttelijät "viihdytämme" niin innokkaasti ihmisiä, ettemme huomaa heidän lopettaneen kuunteluaan. Yksi ystäväni tosissaan hallitsee seuranpidon kuviot ja "viihdyttää" ihmisiä omaan elämäänsä liittyvillä tarinoillaan, niin ettei muiden juttuja tahdo sekaan mahtua. Joskus hän on mielestäni raivostuttava ja ottaa liikaa tilaa itselleen. Olen yrittänyt ottaa opikseni ja kehittää omaa herkkyyttäni huomata, milloin ihmiset eivät ole kiinnostuneita kuuntelemaan omia tarinoitani.
Keskusteleminen ihmisten kanssa ei aina ole helppoa. Usein puhumme vuorotellen sensijaan että keskittyisimme keskustelemaan yhdestä asiasta kerrallaan.
Haaste kaikille lörpöttelijöille (myös itselleni): yritetäänpä seuraavalla kerralla seurata tilannetta objektiivisesti ja katsotaan kuinka kauan kestää ennenkuin itse käännämme keskustelunaiheen johonkin "kiinnostavampaan" tai alamme puhua jostain muusta kuin siitä, mistä joku toinen on juuri puhumassa. Tai jatkammeko puhumista omasta aiheesta vielä sen jälkeen, kun kuulijoiden silmät ja elekieli kertoo heidän jo menettäneen kiinnostuksensa.
Yritetään oppia antamaan tilaa toisillekin.
ystävällisin terveisin
BesserWisser - AvoinKirja
pitäisi minunkin kirjoitti:
Kuuntelemisen taito olisi myös hyvä opetella, muistutan usein itselleni. Ehkä ei tekisi pahaa sinullekaan opetella kuuntelemaan, muuallakin kuin oven takana.
Joskus me lörpöttelijät "viihdytämme" niin innokkaasti ihmisiä, ettemme huomaa heidän lopettaneen kuunteluaan. Yksi ystäväni tosissaan hallitsee seuranpidon kuviot ja "viihdyttää" ihmisiä omaan elämäänsä liittyvillä tarinoillaan, niin ettei muiden juttuja tahdo sekaan mahtua. Joskus hän on mielestäni raivostuttava ja ottaa liikaa tilaa itselleen. Olen yrittänyt ottaa opikseni ja kehittää omaa herkkyyttäni huomata, milloin ihmiset eivät ole kiinnostuneita kuuntelemaan omia tarinoitani.
Keskusteleminen ihmisten kanssa ei aina ole helppoa. Usein puhumme vuorotellen sensijaan että keskittyisimme keskustelemaan yhdestä asiasta kerrallaan.
Haaste kaikille lörpöttelijöille (myös itselleni): yritetäänpä seuraavalla kerralla seurata tilannetta objektiivisesti ja katsotaan kuinka kauan kestää ennenkuin itse käännämme keskustelunaiheen johonkin "kiinnostavampaan" tai alamme puhua jostain muusta kuin siitä, mistä joku toinen on juuri puhumassa. Tai jatkammeko puhumista omasta aiheesta vielä sen jälkeen, kun kuulijoiden silmät ja elekieli kertoo heidän jo menettäneen kiinnostuksensa.
Yritetään oppia antamaan tilaa toisillekin.
ystävällisin terveisin
BesserWisserHyvä kirjoitus. Totuus kirpaisee. No, eipä tuohon ole mitään lisättävää.
- AvoimestaKirjasta
pitäisi minunkin kirjoitti:
Kuuntelemisen taito olisi myös hyvä opetella, muistutan usein itselleni. Ehkä ei tekisi pahaa sinullekaan opetella kuuntelemaan, muuallakin kuin oven takana.
Joskus me lörpöttelijät "viihdytämme" niin innokkaasti ihmisiä, ettemme huomaa heidän lopettaneen kuunteluaan. Yksi ystäväni tosissaan hallitsee seuranpidon kuviot ja "viihdyttää" ihmisiä omaan elämäänsä liittyvillä tarinoillaan, niin ettei muiden juttuja tahdo sekaan mahtua. Joskus hän on mielestäni raivostuttava ja ottaa liikaa tilaa itselleen. Olen yrittänyt ottaa opikseni ja kehittää omaa herkkyyttäni huomata, milloin ihmiset eivät ole kiinnostuneita kuuntelemaan omia tarinoitani.
Keskusteleminen ihmisten kanssa ei aina ole helppoa. Usein puhumme vuorotellen sensijaan että keskittyisimme keskustelemaan yhdestä asiasta kerrallaan.
Haaste kaikille lörpöttelijöille (myös itselleni): yritetäänpä seuraavalla kerralla seurata tilannetta objektiivisesti ja katsotaan kuinka kauan kestää ennenkuin itse käännämme keskustelunaiheen johonkin "kiinnostavampaan" tai alamme puhua jostain muusta kuin siitä, mistä joku toinen on juuri puhumassa. Tai jatkammeko puhumista omasta aiheesta vielä sen jälkeen, kun kuulijoiden silmät ja elekieli kertoo heidän jo menettäneen kiinnostuksensa.
Yritetään oppia antamaan tilaa toisillekin.
ystävällisin terveisin
BesserWisseron, että ainakaan kukaan ei kadehdi minua. Hirveän paljon saa lukea täältä ja kuulla sieltä sun täältä, että kuinka ihmiset ovat heille kateellisia ja plaah, plaah. Varmasti on ikävä juttu, jos joutuu kateuden ja panettelun kohteeksi. Minua ei kukaan kadehdi ja vaikka en ole hirveän suosittu niin eipä minulla ole vihamiehiäkään ainakaan sellaisia, jotka järjestelmällisesti yrittäisivät tehdä elämästäni epämiellyttävän.
nimimerkki erottaa.
Sekä vielä se, etten ole mitään kautta kuullut mitään ikävää puhetta tekemisistäni!
Tosin se raja mistä voisin pahoittaa mieleni, on aika vaikea tavoittaa.
Mulla ei ole omassa elämässä sellaista salaisuutta mistä en voi kertoa.
Ja keerrottu ns. salaisuus/ murhe onpois painamasta mieltä.
En silti kerro sellaisista asioista, joihin liittyy joku muu henkilö tms.pitäisi minunkin kirjoitti:
Kuuntelemisen taito olisi myös hyvä opetella, muistutan usein itselleni. Ehkä ei tekisi pahaa sinullekaan opetella kuuntelemaan, muuallakin kuin oven takana.
Joskus me lörpöttelijät "viihdytämme" niin innokkaasti ihmisiä, ettemme huomaa heidän lopettaneen kuunteluaan. Yksi ystäväni tosissaan hallitsee seuranpidon kuviot ja "viihdyttää" ihmisiä omaan elämäänsä liittyvillä tarinoillaan, niin ettei muiden juttuja tahdo sekaan mahtua. Joskus hän on mielestäni raivostuttava ja ottaa liikaa tilaa itselleen. Olen yrittänyt ottaa opikseni ja kehittää omaa herkkyyttäni huomata, milloin ihmiset eivät ole kiinnostuneita kuuntelemaan omia tarinoitani.
Keskusteleminen ihmisten kanssa ei aina ole helppoa. Usein puhumme vuorotellen sensijaan että keskittyisimme keskustelemaan yhdestä asiasta kerrallaan.
Haaste kaikille lörpöttelijöille (myös itselleni): yritetäänpä seuraavalla kerralla seurata tilannetta objektiivisesti ja katsotaan kuinka kauan kestää ennenkuin itse käännämme keskustelunaiheen johonkin "kiinnostavampaan" tai alamme puhua jostain muusta kuin siitä, mistä joku toinen on juuri puhumassa. Tai jatkammeko puhumista omasta aiheesta vielä sen jälkeen, kun kuulijoiden silmät ja elekieli kertoo heidän jo menettäneen kiinnostuksensa.
Yritetään oppia antamaan tilaa toisillekin.
ystävällisin terveisin
BesserWisserMitä varten sää tommoisia käyt kertomaan?:)
Olen monesti saanut kiinni 'itteni' moisesta!:)
- Jesuiitta.
Sinun pitäisi ymmärtää, ettei ystävyys ole ensiapu asema, vaan kevytmielinen kahvila.
on säilynyt koko elämäni ja olen liian sinisilmäinen muitten ihmisten suhteen. Luottavainen hölmö. Tämä saa minut miettimään sitäkin että olenko minä itse hyvä ystävä...kyllä tää on niin että siperia opettaa tavoille meitä kaikkia. voi voi. Onneksi se oli jo eilen ja tänään on tänään ja minä saan jo pikkuhiljaa koko episodin asetettua omaan arvoonsa
- Jesuiitta.
satumaa kirjoitti:
on säilynyt koko elämäni ja olen liian sinisilmäinen muitten ihmisten suhteen. Luottavainen hölmö. Tämä saa minut miettimään sitäkin että olenko minä itse hyvä ystävä...kyllä tää on niin että siperia opettaa tavoille meitä kaikkia. voi voi. Onneksi se oli jo eilen ja tänään on tänään ja minä saan jo pikkuhiljaa koko episodin asetettua omaan arvoonsa
ja tämä palsta opettaa, millaisia ihmiset
haluaisivat livenä olla.
Haetaan huomiota, mitä livenä kaivataan. - noin kuten kerroit
Jesuiitta. kirjoitti:
ja tämä palsta opettaa, millaisia ihmiset
haluaisivat livenä olla.
Haetaan huomiota, mitä livenä kaivataan.varmaan kolmas osa on kuvailemiasi tapauksia mutta loput ovat pelkkiä provokaattoreita. Eivät he tänne tule pätemään vaan v-----n ikävän työpäivän tai perheriitojen päätteeksi.
- vaikkei omaa kokemusta olekaan
Jesuiitta. kirjoitti:
ja tämä palsta opettaa, millaisia ihmiset
haluaisivat livenä olla.
Haetaan huomiota, mitä livenä kaivataan.mutta myötäelämistä erään tapauksen suhteen. Eräs henkilö kertoo palstakeskusteluissa "hienosta" elämästään, siitä kuinka häntä kadehditaan, monipuolisesta koulutuksestaan, menestyksekkäästä elämästään. Tapauksen tuntien; henkilö on alkoholisoitunut sairaseläkeläinen joka on kaukana siitä loistosta ja mammonasta, jota antaa itsellään ymmärtää olevan.
Ne, jotka tuntevat tapauksen hymähtelevät huvittuneisuuden tai säälin tuntein harmittomalle höpöttäjälle.
Mutta niille, jotka eivät häntä tunne, hän saa päteä ja saada sitä kunnioitusta, jota hän ei livenä saisi.
Eikö ole terapeuttista? Hän on harmiton eikä yritä hyötyä kenenkään kustannuksella. Luulen, että hänen nettipersoonansa luo hänen elämäänsä paljon sisältöä. - Jesuiitta.
noin kuten kerroit kirjoitti:
varmaan kolmas osa on kuvailemiasi tapauksia mutta loput ovat pelkkiä provokaattoreita. Eivät he tänne tule pätemään vaan v-----n ikävän työpäivän tai perheriitojen päätteeksi.
Kun vaimo ei anna, tai ei ole vaimoa, joka
antaisi, siitä johtuva kärttyisyys tullaan
purkamaan. Torpedoidaan terve keskustelu ja aloitetaan oma ruikuttelu. Ja odotetaan
kättentaputuksia ja sympatiaa. - Jesuiitta.
vaikkei omaa kokemusta olekaan kirjoitti:
mutta myötäelämistä erään tapauksen suhteen. Eräs henkilö kertoo palstakeskusteluissa "hienosta" elämästään, siitä kuinka häntä kadehditaan, monipuolisesta koulutuksestaan, menestyksekkäästä elämästään. Tapauksen tuntien; henkilö on alkoholisoitunut sairaseläkeläinen joka on kaukana siitä loistosta ja mammonasta, jota antaa itsellään ymmärtää olevan.
Ne, jotka tuntevat tapauksen hymähtelevät huvittuneisuuden tai säälin tuntein harmittomalle höpöttäjälle.
Mutta niille, jotka eivät häntä tunne, hän saa päteä ja saada sitä kunnioitusta, jota hän ei livenä saisi.
Eikö ole terapeuttista? Hän on harmiton eikä yritä hyötyä kenenkään kustannuksella. Luulen, että hänen nettipersoonansa luo hänen elämäänsä paljon sisältöä.Hyvä olisi, että täällä olisi kaikilla samat
säännöt, joita kaikki noudattaa.
Nythän osa haluaa keskustell, osa kerätä huomion ja myötätunnon.
Kumpi tämä on, keskustelupalsta vai terapiakeskus? - kjdsfj
Jesuiitta. kirjoitti:
Hyvä olisi, että täällä olisi kaikilla samat
säännöt, joita kaikki noudattaa.
Nythän osa haluaa keskustell, osa kerätä huomion ja myötätunnon.
Kumpi tämä on, keskustelupalsta vai terapiakeskus?Katsohan mikä tahansa palsta ja aloitatpa miten asiallisesta aiheesta tahaansa niin heti tulee "turpiin". Ja aina ne ikävimmät tapaukset ovat parin, kolmen rivin kirjoittelijoiden heittoja. Tuskin edes muistavat viiden minuutin kuluttua mitä ovat kirjoittaneet. Tosi tylsää. Ai, miksikö olen täällä? Sattuneista syistä en pääse ulkoilemaan ja tunnen oloni yksinäiseksi, mutta kyllä se tästä...
- Jesuiitta.
kjdsfj kirjoitti:
Katsohan mikä tahansa palsta ja aloitatpa miten asiallisesta aiheesta tahaansa niin heti tulee "turpiin". Ja aina ne ikävimmät tapaukset ovat parin, kolmen rivin kirjoittelijoiden heittoja. Tuskin edes muistavat viiden minuutin kuluttua mitä ovat kirjoittaneet. Tosi tylsää. Ai, miksikö olen täällä? Sattuneista syistä en pääse ulkoilemaan ja tunnen oloni yksinäiseksi, mutta kyllä se tästä...
He eivät odota tarinoiltaan sanomaa, vaan
kättentaputuksia. Tarinoiden tausta ei ole elävä elämä, vaan hyväksyntä.
Ihmisenä oloon kuuluu monet tunteet,
sinä ne tunnustat ja olet hyvällä tiellä. Jesuiitta. kirjoitti:
ja tämä palsta opettaa, millaisia ihmiset
haluaisivat livenä olla.
Haetaan huomiota, mitä livenä kaivataan.Minkälaista huomiota sinä haet. Minä haen näkökulmaa asioihin,ja karsastan v:ttuilua, niin piilosellaista kuin avointakin
- Jesuiitta.
satumaa kirjoitti:
Minkälaista huomiota sinä haet. Minä haen näkökulmaa asioihin,ja karsastan v:ttuilua, niin piilosellaista kuin avointakin
Miten tekstiä tulkitaa ja tekstin sisältämiä ajatuksia? Se on aina suhteellisuus kysymys.
Keskustelussa pitäisi keskittyä itse asiaan.
Ei kompuroida empatian ja sympatian maailmassa.
Minä olen ohikulkeva yksilö ja huomioni elävässä elämässä. - RosaLiiin
Jesuiitta. kirjoitti:
Hyvä olisi, että täällä olisi kaikilla samat
säännöt, joita kaikki noudattaa.
Nythän osa haluaa keskustell, osa kerätä huomion ja myötätunnon.
Kumpi tämä on, keskustelupalsta vai terapiakeskus?Kummallista...
Onko se huomion ja myötätunnon keräämistä jos kertoo omasta elämästään?
En osaa muiden elämästä kertoa.
Kyllä ystävyydestä puhuminen sopii mainiosti tälle palstalle. Ne sitten keskustelevat, jotka haluavat. Sehän on ihana asia jos osaa myötäelää tuntemattoman kanssaihmisen rinnalla myös tällä tavoin.
Tämä 50 palsta on juuri eräänlainen risteävien polkujen kahvila jossa olen saanut jopa ymmärtävää ensiapua useasti elämän erilaisissa ongelmatilanteissa vain lukemalla muiden käymiä keskusteluja ja kannanottoja.
Mielestäni on aivan turhaa iskeä leimoja, ei toinen ole parempi toista. Tuskin se kenenkään himokeskustelijan elämästä pois on jos täällä jotkut jutustelevat elämän iloista ja suruista omien elämänkokemustensa pohjalta.
Sehän on rikkautta, se. - Jesuiitta.
RosaLiiin kirjoitti:
Kummallista...
Onko se huomion ja myötätunnon keräämistä jos kertoo omasta elämästään?
En osaa muiden elämästä kertoa.
Kyllä ystävyydestä puhuminen sopii mainiosti tälle palstalle. Ne sitten keskustelevat, jotka haluavat. Sehän on ihana asia jos osaa myötäelää tuntemattoman kanssaihmisen rinnalla myös tällä tavoin.
Tämä 50 palsta on juuri eräänlainen risteävien polkujen kahvila jossa olen saanut jopa ymmärtävää ensiapua useasti elämän erilaisissa ongelmatilanteissa vain lukemalla muiden käymiä keskusteluja ja kannanottoja.
Mielestäni on aivan turhaa iskeä leimoja, ei toinen ole parempi toista. Tuskin se kenenkään himokeskustelijan elämästä pois on jos täällä jotkut jutustelevat elämän iloista ja suruista omien elämänkokemustensa pohjalta.
Sehän on rikkautta, se.On aina mietittävä omaa elämää sitä kautta, miten pitkälle siitä tekee julkisen ja mistä syystä.
Sinun tavoin en näe asiaa noin mustavalkoisena.
Ystävyydestä voi puhua ja vaihtaa ajatuksia,
kokemuksia. Mutta se ystävyyden todellisuus elää
live elämässä. Myötäilijä ei tiedä sitä
todellisuutta. Eikä näe sitä.
Keskustelun ja toden raja ei saisi hämärtyä.
Jokainen palstalainen kokee omalla tavallaan
50 palstan. Tämä keskustelu syntyy
erilaisuudesta, niin kuin sinun kirjoituskin.
Luit jotain, joka ärsytti.
Tällä paalstalla olen ollut viikon ja tavannut
monta aloitusta, joissa on asetettu
kirjoittajia paremmuus järjestykseen. Et
ole siihen leimaamiseen puuttunut.
Juttelua iloista ja suruista tarkastelet
mustavalkoisena. En lainkaan yhdy ajatukseesi.
Kertooko joku elävästä elämästä avoimesti?
Vai tyylillä, jonka tietää esimerkiksi
sinua mielyttävän?
Haet nyt liiaksi malleja ajatuksillesi live elämästä. Tajuamatta että tämä on virtuaali
palsta. Ja se pitää aina huomioida. En
tarkoita epäluuloisuutta, vaan kohtuullista
varaumaa. - helisevä
vaikkei omaa kokemusta olekaan kirjoitti:
mutta myötäelämistä erään tapauksen suhteen. Eräs henkilö kertoo palstakeskusteluissa "hienosta" elämästään, siitä kuinka häntä kadehditaan, monipuolisesta koulutuksestaan, menestyksekkäästä elämästään. Tapauksen tuntien; henkilö on alkoholisoitunut sairaseläkeläinen joka on kaukana siitä loistosta ja mammonasta, jota antaa itsellään ymmärtää olevan.
Ne, jotka tuntevat tapauksen hymähtelevät huvittuneisuuden tai säälin tuntein harmittomalle höpöttäjälle.
Mutta niille, jotka eivät häntä tunne, hän saa päteä ja saada sitä kunnioitusta, jota hän ei livenä saisi.
Eikö ole terapeuttista? Hän on harmiton eikä yritä hyötyä kenenkään kustannuksella. Luulen, että hänen nettipersoonansa luo hänen elämäänsä paljon sisältöä.Kuinka moni täälä tuntee toisensa oikeesti?
mä en tuota ota uskoakseni mutta ois ihan kiva oikeesti tavatakkin tai lukea suoraan ) - kurvikas pimu
Jesuiitta. kirjoitti:
On aina mietittävä omaa elämää sitä kautta, miten pitkälle siitä tekee julkisen ja mistä syystä.
Sinun tavoin en näe asiaa noin mustavalkoisena.
Ystävyydestä voi puhua ja vaihtaa ajatuksia,
kokemuksia. Mutta se ystävyyden todellisuus elää
live elämässä. Myötäilijä ei tiedä sitä
todellisuutta. Eikä näe sitä.
Keskustelun ja toden raja ei saisi hämärtyä.
Jokainen palstalainen kokee omalla tavallaan
50 palstan. Tämä keskustelu syntyy
erilaisuudesta, niin kuin sinun kirjoituskin.
Luit jotain, joka ärsytti.
Tällä paalstalla olen ollut viikon ja tavannut
monta aloitusta, joissa on asetettu
kirjoittajia paremmuus järjestykseen. Et
ole siihen leimaamiseen puuttunut.
Juttelua iloista ja suruista tarkastelet
mustavalkoisena. En lainkaan yhdy ajatukseesi.
Kertooko joku elävästä elämästä avoimesti?
Vai tyylillä, jonka tietää esimerkiksi
sinua mielyttävän?
Haet nyt liiaksi malleja ajatuksillesi live elämästä. Tajuamatta että tämä on virtuaali
palsta. Ja se pitää aina huomioida. En
tarkoita epäluuloisuutta, vaan kohtuullista
varaumaa.Tulitko Jesu ihan jäädäksesi? Toivon, sun laista
sanataiteilijaa täällä tarvitaan. Tykkään
sun tyylistä. Ole ees hetki täällä. - Jesuiitta
kurvikas pimu kirjoitti:
Tulitko Jesu ihan jäädäksesi? Toivon, sun laista
sanataiteilijaa täällä tarvitaan. Tykkään
sun tyylistä. Ole ees hetki täällä.Tapanani ei ole kadota jos asia näin kauniisti esitetään. mutta varoitan, olen herkästi syttyvää sorttia.
Tullaan tutuiksi ja katsellaan toisiamme.Mene sinä edellä, niin minä tulen perässä. Meseen. - Kurvikas pimu
Jesuiitta kirjoitti:
Tapanani ei ole kadota jos asia näin kauniisti esitetään. mutta varoitan, olen herkästi syttyvää sorttia.
Tullaan tutuiksi ja katsellaan toisiamme.Mene sinä edellä, niin minä tulen perässä. Meseen.MUISKIS etukäteen.
- RosaLiiin
Jesuiitta. kirjoitti:
On aina mietittävä omaa elämää sitä kautta, miten pitkälle siitä tekee julkisen ja mistä syystä.
Sinun tavoin en näe asiaa noin mustavalkoisena.
Ystävyydestä voi puhua ja vaihtaa ajatuksia,
kokemuksia. Mutta se ystävyyden todellisuus elää
live elämässä. Myötäilijä ei tiedä sitä
todellisuutta. Eikä näe sitä.
Keskustelun ja toden raja ei saisi hämärtyä.
Jokainen palstalainen kokee omalla tavallaan
50 palstan. Tämä keskustelu syntyy
erilaisuudesta, niin kuin sinun kirjoituskin.
Luit jotain, joka ärsytti.
Tällä paalstalla olen ollut viikon ja tavannut
monta aloitusta, joissa on asetettu
kirjoittajia paremmuus järjestykseen. Et
ole siihen leimaamiseen puuttunut.
Juttelua iloista ja suruista tarkastelet
mustavalkoisena. En lainkaan yhdy ajatukseesi.
Kertooko joku elävästä elämästä avoimesti?
Vai tyylillä, jonka tietää esimerkiksi
sinua mielyttävän?
Haet nyt liiaksi malleja ajatuksillesi live elämästä. Tajuamatta että tämä on virtuaali
palsta. Ja se pitää aina huomioida. En
tarkoita epäluuloisuutta, vaan kohtuullista
varaumaa.Kiva kun olet tullut tälle palstalle.
Olen piipahdellut täällä hieman pitempään, tosin viime viikon hiihdin ja uin Keski-Suomessa.
Tiedätkö olen huono keskustelija, en lainkaan nokela ja fiksu mutta kommentoinpa nyt kuitenkin vähän.
Ihmettelit, etten ole aikaisemmin puuttunut leimaamiseen, en tietenkään, eihän se ole minun tehtäväni. Kirjoittelen aiheisiin ja juttuihin jotka minua itseäni kiinnostavat. Olen lisäksi huonosti provosoituvaa sorttia, joten harvoin mikään ärsyttää. Yleensä vielä kirjoitan vain omasta elämästäni, lapsellisia ja hupsuja kommentteja pitkään ja jaarittelevaan tyyliini. Ei se haittaa jos se on virtuaalia, en jaksa pyöritellä jotain virtuaaliminää ja sitten jotain muuta minää, sama tavallisen tavallinen tallaaja olen joka muodossa. Ja jos myötäilen jonkun erityistä virtuaaliminää täällä niin ei se ole minulta pois. En murehdi sitä tai varaudu moiseen.
Täällä 50 on "lyttyynlyöntikuvio", joka joskus harmittaa, ei edes ärsytä mutta on mielestäni surullista. Toisen hyvää kirjoitusta voi helposti ja muutamalla sanalla lyödä, jotain tähän malliin...
"...hanki oma elämä..."
"...oletko ottanut lääkkeesi..."
"...mene terapiaan..."
Olen kertonut lukuisia asioita omasta elämästäni, enkä ole pätkääkään miettinyt, että haluaisin niillä joitakin miellyttää. En ole odottanut vastauksia, se että olen vain kantani esittänyt on riittänyt ja olen kuluttanut hetken aikaani tässä "kuppilassa".
Lukuisia mielenkiintoisia ihmisiä olen täällä virtuaalissa tavannut. Pian kyllä huomaa kuka minkinlaisessa virtuaalimaailmassa elää. Omat suosikkini olen löytänyt juuri heistä jotka kertovat omasta ja lähimmäistensä elämästä. Heitäkin on useita ja hyvä niin.
Kaikkihan täällä on virtuaalia, usko sitten tai älä usko, vaikkapa nyt näitä tarinoita mitä tämä hupsu tähän kirjoitti. - taitaa paremminkin
Jesuiitta. kirjoitti:
Hyvä olisi, että täällä olisi kaikilla samat
säännöt, joita kaikki noudattaa.
Nythän osa haluaa keskustell, osa kerätä huomion ja myötätunnon.
Kumpi tämä on, keskustelupalsta vai terapiakeskus?olla arvauskeskus kun arvaillaan milloin mitäkin.
Onko hameellinen vai kaksilahkeinen vai poteeko masennusta vai muuten vain väsymystä.
tuntuu että koko palsta täynnä terapeutteja?????? - Jesuiitta.
RosaLiiin kirjoitti:
Kiva kun olet tullut tälle palstalle.
Olen piipahdellut täällä hieman pitempään, tosin viime viikon hiihdin ja uin Keski-Suomessa.
Tiedätkö olen huono keskustelija, en lainkaan nokela ja fiksu mutta kommentoinpa nyt kuitenkin vähän.
Ihmettelit, etten ole aikaisemmin puuttunut leimaamiseen, en tietenkään, eihän se ole minun tehtäväni. Kirjoittelen aiheisiin ja juttuihin jotka minua itseäni kiinnostavat. Olen lisäksi huonosti provosoituvaa sorttia, joten harvoin mikään ärsyttää. Yleensä vielä kirjoitan vain omasta elämästäni, lapsellisia ja hupsuja kommentteja pitkään ja jaarittelevaan tyyliini. Ei se haittaa jos se on virtuaalia, en jaksa pyöritellä jotain virtuaaliminää ja sitten jotain muuta minää, sama tavallisen tavallinen tallaaja olen joka muodossa. Ja jos myötäilen jonkun erityistä virtuaaliminää täällä niin ei se ole minulta pois. En murehdi sitä tai varaudu moiseen.
Täällä 50 on "lyttyynlyöntikuvio", joka joskus harmittaa, ei edes ärsytä mutta on mielestäni surullista. Toisen hyvää kirjoitusta voi helposti ja muutamalla sanalla lyödä, jotain tähän malliin...
"...hanki oma elämä..."
"...oletko ottanut lääkkeesi..."
"...mene terapiaan..."
Olen kertonut lukuisia asioita omasta elämästäni, enkä ole pätkääkään miettinyt, että haluaisin niillä joitakin miellyttää. En ole odottanut vastauksia, se että olen vain kantani esittänyt on riittänyt ja olen kuluttanut hetken aikaani tässä "kuppilassa".
Lukuisia mielenkiintoisia ihmisiä olen täällä virtuaalissa tavannut. Pian kyllä huomaa kuka minkinlaisessa virtuaalimaailmassa elää. Omat suosikkini olen löytänyt juuri heistä jotka kertovat omasta ja lähimmäistensä elämästä. Heitäkin on useita ja hyvä niin.
Kaikkihan täällä on virtuaalia, usko sitten tai älä usko, vaikkapa nyt näitä tarinoita mitä tämä hupsu tähän kirjoitti.Kiitos vain palauteestasi.
Olen huono arvioimaan sinun keskustelutaitoa.
Kiva tekstiäsi kuitenkin lukea. Mutta älä nyt
luule, että erehdyn sitä heti viisaaksi mainostamaan.
Keskustelu pitäisi aina mieltää keskusteluna ja unohtaa halu tehdä vaikutus toiseen erityisillä
taidokkailla sanailumanipulaatioilla tai
tarinoilla.
Uskon että tunnelma täällä olisi seesteisempi,
jos keskustelisimme ihmisinä. Emme mies-nainen
lähteisesti. Treffi mesta ja seksi palstat on olemassa sitä varten.
Seurasin hetken illalla eräsrä riitely aloitusta joka on poistettu nyt. Hämmästyin että palstalla
on vajottu tuolle tasolle.
Mikäli sinun ajatuksia nyt oikein tulkitsen,
niin tarkoitat että jokainen löytäköön täältä oman juttunurkkauksen ja sen jutun, mikä itselle
sopii.
Minulle viikon sisällä on osunut silmään mies 57
aloitus. Se oli malliesimerkki hyvästä
aloituksesta, joka oli pohdittu ja hyvin
rakennettu. Ja hän itse otti osaa juuri oikealla
aktiivisuudella.
Tämän enempää en voi kommentoida viikon
kokemuksella ajatuksiasi. Tuo yksi aloitus on jäänyt mieleen ja en voi kiistää,
etteikö aloittaja minussa herättänyt jotain.
- ei mitään
mielestäni sinun ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Miksi enää tässä iässä pitäisi dramaattisesti sanoa ystävyys irti? Mitä siitä hyötyisit?
Ehdotan, että unohdat koko jutun ja jatkat tuttavuutta kuten ennenkin. Ehkä voisit välttää sellaisten luottamuksellisten asioiden kertomista, joita et halua saattaa muiden tietoon.
Itse mieluummin luotan ihmisiin ja petyn kuin ryhtyisin kaikkia epäilemään. Ehkä hieman harkitsen yksityisimpien asioiden kohdalla, kenelle sellaisia kertoisin. Kun kaapissani ei ole varsinaisia luurankoja, ei luottamuksen pettäminenkään kovin kamala juttu ole, vaikka se joskus sattuukin. - aina valittavat
kun miehet eivät puhu.Nyt ymmärrät,mitä se auttaa.
Entistä pahempi olo.Ei toinen aina voi ymmärtää,mikä
on toiselle iso asia.Ota kunnon lasillinen hyvää
konjamiinia olo helpottuu,mutta älä ota enää
huomenna. - namisuku
...Tosi nuijaa:(
Selvittelisin asian (Ystävän) kanssa, jos ei yhteisYmmärrystä tule...Tosi Ymmärtämisellä..niin..Ystäväsi ei ole Sinun Arvoinen..Niin se menee=)
Mustaan Mieleesi Valkoista=D
T:NS- dlöskf
satumaa kirjoitti:
Ymmärryksestä, tulee vaan mieleen, miksi ihmeessä tuollaista olen ansainnut
Lainausmerkeissä "ystävä", koska en välttämättä nimittäisi kuvaamaasi henkilöä ystäväksi...
Miten hän reagoi kun sai tietää, että sinä tiesit hänen levitelleen asioitasi... ymmärrän, että et täällä palstalla voi vastata tuohon, mutta sanonpa vaan, että kyllä HÄNELLÄ on nolo olo tai ainakin hänen pitäisi osata hävetä...
Vaikea tuohon on mitään sanoa. Paha mieli, jonka hän on sinulle aiheuttanut monella tapaa ei ole korvattavissa millään keinoin. Ainahan hän voi pyytää anteeksi ja voit antaa anteeksi, mutta kyllä tuollainen jää kalvamaan etkä voi enää luottaa häneen
- kokemusta on vastaavasta. - namisuku
satumaa kirjoitti:
Ymmärryksestä, tulee vaan mieleen, miksi ihmeessä tuollaista olen ansainnut
...olen huomannut, että kun koittaa olla Ystäville Kiva, niin joku puukottaa selkään?
Tosi raukkamaista:/(
- se satumaa
tosi OUTOA,jos ystävykset käyttävät toisistaan nimi-
merkkiä nimen tilalla...Kuuna päivänä usko,että ystävät käyttäytyvät noin,kai nyt nimillä puhutaan.
Luuletko vain ystäväksi? Virtuaali-tuttuko vain?
Ai,niinhän sanoitkin luulevasi vain.Tai tietäväsi.
Tosi ystävä ei noin tee. - HTZA
Miehellä on keskimäärin 1,3 ystävää, eli vajaa kaksi. Ja viisi hyvää kaveria ja sitten epämääräinen luku muuta roinaa.
Miesten "tsätti":
"Ostiks ne vanteet?"
"Joo"
"Paljos makso?"
"Ei pahasti".
"Hianoo!, Tuu salille näyttäään, Moi!"
Siellä sitten muutkin kaverit voi katsoa ne uudet vanteet.
Naisten "tsättiä" en kyllä, helvetti vieköön, ala tässä kirjoittamaan.
Mutta siinä puhutaan paljon ja ryhmässä, Sacher-kakun ääressä on ainakin 6 ämmänläyskää, naapuripöydästä otetaan 4-5 tuolia että saadaan laukut, kassit ja takit mahtumaan.
Ja juttu kulkee.
Nainen luulee että kaikki niistä on "sydänystäväviä", ja siinä ne kohdunpoistot käydään läpi, ja luullaan että ei ystävillä, VOI, olla muita lemppareita.
Ja sama tapahtuu myös tietokoneilla.- ämmänläyskä
Osasit hyvin kuvailla ton kahvihetken...nauratti ääneen meikäläistäkin ämmää...JEEE SULLE!
- HTZA
ämmänläyskä kirjoitti:
Osasit hyvin kuvailla ton kahvihetken...nauratti ääneen meikäläistäkin ämmää...JEEE SULLE!
se ainoa, on naiset.
Niitä olentoja tulee seurattua, sanokoon eduskunnan "Laitisen enkelit" mitä sanovat.
Ja MINÄ, en koskaan katso ensimmäisenä silmiin.
Sen jälkeen pieni silmänisku ja nainen poistuu asioilleen punehtuneena, mutta onnellisena.
Häntä katsottiin! Niitäkin! Uudet liivit toimivat! Hyvä minä!.
Vielä kun saisi nuo suonikohjut leikattua.
Tsättäänpä illalla Maijulle, sehän oli leikkauksessa toissa vuona ja käyttää nyt, oikeastaan liiankin, lyhyitä hameita.
Miks sen aina pitää erottua jotenkin? Täytyy kysyä Annukalta...
jne. jne...... - ämmänläyskä
HTZA kirjoitti:
se ainoa, on naiset.
Niitä olentoja tulee seurattua, sanokoon eduskunnan "Laitisen enkelit" mitä sanovat.
Ja MINÄ, en koskaan katso ensimmäisenä silmiin.
Sen jälkeen pieni silmänisku ja nainen poistuu asioilleen punehtuneena, mutta onnellisena.
Häntä katsottiin! Niitäkin! Uudet liivit toimivat! Hyvä minä!.
Vielä kun saisi nuo suonikohjut leikattua.
Tsättäänpä illalla Maijulle, sehän oli leikkauksessa toissa vuona ja käyttää nyt, oikeastaan liiankin, lyhyitä hameita.
Miks sen aina pitää erottua jotenkin? Täytyy kysyä Annukalta...
jne. jne.........MIEHET =D Ne vaan ei huomaa että heidät on huomattu. Ei auta uudet liivit, ei uusi huulipuna, ei uudet korvikset...mutta: annas olla kun haluan huomaamattomana varpusena mennä ostamaan sen viikottaisen maitolitrani...kyllä silloin avataan ovia ja silmää nikataan...punehtuem siinä maitopurkki kädessä änkytän kiitoksia..(Ovia harvoin auotaan, siinä se punehtuminen) ;) Alkuperäisestä aiheesta: nainen on toiselle naiselle susi, jos ollaan samanikäisiä, silloinhan tapellaan "samoilla apajilla" .Hehheee...näin se menee.
- HTZA
ämmänläyskä kirjoitti:
...MIEHET =D Ne vaan ei huomaa että heidät on huomattu. Ei auta uudet liivit, ei uusi huulipuna, ei uudet korvikset...mutta: annas olla kun haluan huomaamattomana varpusena mennä ostamaan sen viikottaisen maitolitrani...kyllä silloin avataan ovia ja silmää nikataan...punehtuem siinä maitopurkki kädessä änkytän kiitoksia..(Ovia harvoin auotaan, siinä se punehtuminen) ;) Alkuperäisestä aiheesta: nainen on toiselle naiselle susi, jos ollaan samanikäisiä, silloinhan tapellaan "samoilla apajilla" .Hehheee...näin se menee.
vastaus.
Mutta sait siitä opiksi.
Mies ei hae "Riikinkukkoa" lähikaupasta.
Naista se hakee.
Karaokessa, surkeasti laulava, hyvin meikannut ja pukeutunut, nainen on sitten se toinen.
Olkoon kohtua tai ei.
- Masse setä
asiaan ei pitäisi sekaantua, mutta jos sulla on kerran mese käytössäsi, niin go for it vaan.
Meikäläiselläkin oli muuten mese käytössä, mutta siinä vaiheessa, kun se piti päivittää, niin päivitys epäonnistui. Aluksi näytti tosi pahalta, mutta onnistuin onneksi hävittämään kaikki mese-ohjelmat. Selainkin toimii suhteellisen hyvin, vaikkei ihan niin hyvin, kuin ennen. - Puskaradio
Tosi noloa kummankin kannalta. Olisi minulle entinen "ystävä"
Tiedät varmaan hänestä jotain "intiimiä" joten anna palaa - ei nää
jutut mene ,sanoi ämmät ,kun kylänraittilla juorusivat....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.33484131 Eurolla 35 euroa, 1.5x minimikerroin, 0x kierrätys ja minimitalletus vain 5e!
Noniin nyt pamahti sitten VB:ltä älyttömän kova tarjous ensitallettajille. Euron panoksella 35 euroa jos kokkishown voit12531Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill692308- 1791935
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161502Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91351- 1121327
Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181771290RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j601280Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j421187