Poikamme ei suostu nykyään syömään muutakun niin että joku lelu on käsissä. Jos ei lelua ole niin suu pysyy visusti kiinni! Lelu käsissä taas suu aukeaa todella nätisti. Sitten vielä poika tykkää heitellä näitä leluja lattialle ja äidin pitää se sitten sieltä noukkia kun sitä vaan ihmetellään siellä lattialla eikä suu aukea... Ja taas tiputetaan lattialle jne,jne... Kyllästynyt jo niitä noukkimaan...
Pelottaa että 2-3 vuotiaana pojalla pitää olla koko lelukori nenän edessä että suostuu syömään. mikä olisi paras tapa "vieroittaa" poika tästä tavasta vai meneekö ohi itsestään?
Lelut
23
741
Vastaukset
- 4:n äiti
Anna pojalle "leluksi" lusikka kun alat häntä syöttämään. Pitäähän se opettaa lapselle, että ruokapöydässä pidetään kädessa ruokailuvälineita eikä leluja.
- sellainen
Isonpuoleinen matkasyöttötuoli, jossa lapsi istuu. Tuoli siis kiinnitetään omalla painollaan pöydänreunaan, -ja se on tosi kätsä, kun saa sen syöttötuolin jalaksen alle laitettua jonkun rapina pussin, joka viihdyttää, mutta sitä ei saa lattialle heitettyä.
Suu aukee hyvin! - yks äiti vaan
Niin tavallista niin tavallista... Luulenpa että niin monessa perheessä on tätä samaa touhua, leluja ja kirjoja siinä kaverina että ruoka maistuisi. Ja miksei saisi olla. Itselläni monta lasta, keltään en ole kieltänyt etteikö ruuan kanssa saa esim lukea kirjaa. Teenhän sitä itsekin, melkein aina on joku päivän lehti nenän alla kun syön. Enhän voi tätä kieltää lapsiltani jos itse sitä kumminkin teen.
Että minä en ainakaan katso sitä yhtään pahalla jos siinä samalla on joku lelu tai kirja, kunhan vaan se ruokailu on kumminkin se itse juttu, ei niin että leikki on pääasia ja ruokaa syödään siinä sivussa.
Mutta toinen juttunsa on tuo että nostelet niitä leluja sieltä lattialta... sitä nyt ei kyllä kannate tehdä!! Lapsi oppii siihen että aina kun heittää jotain niin äiti kyllä nostaa ja antaa takaisin. Ja sama rata toistuu ja toistuu! Opeta ajoissa ettei mitään ylipäätänsä saa heitellä. ja jos heittää niin ole tiukka etkä anna takaisin! Kyllähän siinä voi itkua tulla ym. mutta kyllä se lapsi sen ennemmin tai myöhemmin tajuaa ettei saa heitellä asioita, eikä äiti niitä todellakaan nouki lattioilta takaisin.
Minä ainakin olen lapset opettanut jo ihan pienestä asti siihen ettei mitään saa heitellä, oli se sitten leluja tai jotain aivan muuta. Monesti lapset jotka saavat heitellä esim lelujaan miten sattuu, heittelevät niillä sitten muita ihmisiä, ja toisia lapsia. Ja sitä ei kyllä saa missään tapauksessa hyväksyä!
Alunperinkään ei olisi kannattanut lasta siihen opettaa että aina kun tiputtaa niin nostat...kyllä sen nyt pitäisi tietää... Niinkuin monessa muussakin asiassa lapsi kyllä hyvin äkkiä huomaa että jos teen näin tai noin niin saan äidin tekemään just niinkuin haluan.. Ja silloin kun äiti näin tekee niinkun lapsi tahtoo, tulee kyllä tehtyä aikamoisen karhunpalveluksen niin itselleen kuin lapselleen!- ruokapöyd...
En opettanut vauvaa syömään lelun kanssa vaan kun kerran leikintiimellyksestä otin pojan syömään niin lelu vaan unohtui käteen ja siitä se sitten lähti. Tuossa nostamis jutussa olen samaa meiltä että ei olisi kannattanut nostella. Jälki viisaus on paras viisaus... no pitää vaan yritellä.
- vauvaleikkejä
Tuo pudotus-nostaminen on ensimmäisiä leikkejä, joihin vauva pystyy yhdessä jonkun muun kanssa.
Eli siis ensimmäisiä interaktiivisia toimia, joihin hän kykenee. Perusfysiikan oppitunti. Aivan normaalia kehittymistä. Ei sitä pidä suurennella ja maalailla kauhukuvia.
Eri asia on, jos antaa isommalla iällä tehdä mitä vain. Silloin kielto on kohdallaan. - mutta eiköhän
vauvaleikkejä kirjoitti:
Tuo pudotus-nostaminen on ensimmäisiä leikkejä, joihin vauva pystyy yhdessä jonkun muun kanssa.
Eli siis ensimmäisiä interaktiivisia toimia, joihin hän kykenee. Perusfysiikan oppitunti. Aivan normaalia kehittymistä. Ei sitä pidä suurennella ja maalailla kauhukuvia.
Eri asia on, jos antaa isommalla iällä tehdä mitä vain. Silloin kielto on kohdallaan.se leikkituokion pidä olla erillään ruokailusta. Silloin kun istutaan pöydässä, syödään ja leikit hoidetaan muualla ja muuna aikana. Ei sillä, jokainen tehköön kuten haluaa ja joskus siitä mennään missä aita = matalin mutta yleensä siinä käykin köpelosti ja ihmetellään missä meni vikaan ja mitäs nyt.
Kylmästi lakkaat nostelemasta niitä leluja lapselle ja tuo oli hyvä idis tuo lusikka "leluksi" koska sitähän tulee tarvitsemaan jatkossa. - eikö?
mutta eiköhän kirjoitti:
se leikkituokion pidä olla erillään ruokailusta. Silloin kun istutaan pöydässä, syödään ja leikit hoidetaan muualla ja muuna aikana. Ei sillä, jokainen tehköön kuten haluaa ja joskus siitä mennään missä aita = matalin mutta yleensä siinä käykin köpelosti ja ihmetellään missä meni vikaan ja mitäs nyt.
Kylmästi lakkaat nostelemasta niitä leluja lapselle ja tuo oli hyvä idis tuo lusikka "leluksi" koska sitähän tulee tarvitsemaan jatkossa.Mitenköhän leikkimisen voi kieltää aiheuttamatta myös kehitysvaikeuksia? Kieltämällä tämän jokaikisen tunteman vauvaleikin estät hänen ensiyriyksensä fyysiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, syy-ja-seuraus -oivalluksiin, hienomotoriikan kehittämiseen.. Leikki sisältää alkeita hyvin monilta elämän eri taitoalueita.
Leikin avulla lapsi oppii.
Voihan sitä tietysti kasvattaa lapsensa kieltämällä kaiken. Kyllä se siinäkin ikää kartuttaa ja isommaksi kasvaa, mutta ikävämmällä, mielikuvituksettomammalla, ei itsenäisesti ajattelevalla, mutta kieltämättä kurillisemmalla tavalla.
Ja sitähän me kaikki lapsillemme haluamme? Kuria.
Jätät kylmästi vaan ne lelut nostamatta.. Niin, jos oma aikasihan menee lukemiseen, ei lapsesi kanssa syömiseen. Eihän kotona kannata muutenkaan opettaa yhteisen ateriahetken tärkeätä sosiaalista puolta.
Syöminenhän on vain ravinnon ahtamista elimistöön tarvittavan energiansaannin turvaamiseksi?
Tuli vaan mieleen, että ehkä se lapsesi yrittää saada hetkeksi huomiosi itseensä niitä tavaroita viskelemällä, jos sinä keskityt enemmän lehteesi? - matalin??
mutta eiköhän kirjoitti:
se leikkituokion pidä olla erillään ruokailusta. Silloin kun istutaan pöydässä, syödään ja leikit hoidetaan muualla ja muuna aikana. Ei sillä, jokainen tehköön kuten haluaa ja joskus siitä mennään missä aita = matalin mutta yleensä siinä käykin köpelosti ja ihmetellään missä meni vikaan ja mitäs nyt.
Kylmästi lakkaat nostelemasta niitä leluja lapselle ja tuo oli hyvä idis tuo lusikka "leluksi" koska sitähän tulee tarvitsemaan jatkossa.Mitä ihmettä voi mennä vikaan, miten voi käydä köpelösti, jos nostat lapsen pudottaman lelun (oli se nyt sitten tuttipullo, lusikka, pikkuauto tai mikä ikinä) ?
Mitä sillä on aidan korkeuden kanssa?? - Ruokapöydässä
eikö? kirjoitti:
Mitenköhän leikkimisen voi kieltää aiheuttamatta myös kehitysvaikeuksia? Kieltämällä tämän jokaikisen tunteman vauvaleikin estät hänen ensiyriyksensä fyysiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, syy-ja-seuraus -oivalluksiin, hienomotoriikan kehittämiseen.. Leikki sisältää alkeita hyvin monilta elämän eri taitoalueita.
Leikin avulla lapsi oppii.
Voihan sitä tietysti kasvattaa lapsensa kieltämällä kaiken. Kyllä se siinäkin ikää kartuttaa ja isommaksi kasvaa, mutta ikävämmällä, mielikuvituksettomammalla, ei itsenäisesti ajattelevalla, mutta kieltämättä kurillisemmalla tavalla.
Ja sitähän me kaikki lapsillemme haluamme? Kuria.
Jätät kylmästi vaan ne lelut nostamatta.. Niin, jos oma aikasihan menee lukemiseen, ei lapsesi kanssa syömiseen. Eihän kotona kannata muutenkaan opettaa yhteisen ateriahetken tärkeätä sosiaalista puolta.
Syöminenhän on vain ravinnon ahtamista elimistöön tarvittavan energiansaannin turvaamiseksi?
Tuli vaan mieleen, että ehkä se lapsesi yrittää saada hetkeksi huomiosi itseensä niitä tavaroita viskelemällä, jos sinä keskityt enemmän lehteesi?kelle tuo vastaus oli oikein suunnattu? Jäi vähän epäselväksi...
Minä en ruokapöydässä lue lehteä vaan keskityn lapsen syöttämiseen. sitte kun vauva on syönyt niin minä syön ja vauva on minun seurana.
kyllä minunkin mielestä ruokailu ja leikki on erikseen. tiedän tapauksen(4vee) joka tuo melkein kaikki autonsa ruokapöytään ja siinä keskittyy enemän leikkeihin kun syömiseen Syöminen kestää tällä tapauksella joskus kaksikin tuntia juuri tuon leikkimisen takia...
Leikin kyllä lapseni kanssa melkein kaiken aikaa mitä hän on hereillä mutta pöydässä syödään. Siksi pyysin neuvoja. - vastannut
Ruokapöydässä kirjoitti:
kelle tuo vastaus oli oikein suunnattu? Jäi vähän epäselväksi...
Minä en ruokapöydässä lue lehteä vaan keskityn lapsen syöttämiseen. sitte kun vauva on syönyt niin minä syön ja vauva on minun seurana.
kyllä minunkin mielestä ruokailu ja leikki on erikseen. tiedän tapauksen(4vee) joka tuo melkein kaikki autonsa ruokapöytään ja siinä keskittyy enemän leikkeihin kun syömiseen Syöminen kestää tällä tapauksella joskus kaksikin tuntia juuri tuon leikkimisen takia...
Leikin kyllä lapseni kanssa melkein kaiken aikaa mitä hän on hereillä mutta pöydässä syödään. Siksi pyysin neuvoja.En vastannut sinulle, alkuperäinen.
Annoin mielipiteeni (myös sinun luettavaksesi) tälle "jätä kylmästi lelut nostamatta" -tyypille. - mieltä.
vauvaleikkejä kirjoitti:
Tuo pudotus-nostaminen on ensimmäisiä leikkejä, joihin vauva pystyy yhdessä jonkun muun kanssa.
Eli siis ensimmäisiä interaktiivisia toimia, joihin hän kykenee. Perusfysiikan oppitunti. Aivan normaalia kehittymistä. Ei sitä pidä suurennella ja maalailla kauhukuvia.
Eri asia on, jos antaa isommalla iällä tehdä mitä vain. Silloin kielto on kohdallaan.Olen ymmärtänyt niin,että se pudota-nosta leikki kuuluu vauvan kehitykseen.
Eli meillä kyllä nostellaan.
Silti osaan selittää sitten kun se aika tulee,että särkyvää tavaraa ei heitellä,sen paremmin kuin muita ihmisiä tai eläimiäkään yhtään millään. - niitä tavaroita syöttötuolista
mutta eiköhän kirjoitti:
se leikkituokion pidä olla erillään ruokailusta. Silloin kun istutaan pöydässä, syödään ja leikit hoidetaan muualla ja muuna aikana. Ei sillä, jokainen tehköön kuten haluaa ja joskus siitä mennään missä aita = matalin mutta yleensä siinä käykin köpelosti ja ihmetellään missä meni vikaan ja mitäs nyt.
Kylmästi lakkaat nostelemasta niitä leluja lapselle ja tuo oli hyvä idis tuo lusikka "leluksi" koska sitähän tulee tarvitsemaan jatkossa.heittelee jos ei ruokaaikana? Meillä ainakin muun ajan vauva oli suurimmaksi osaksi lattialla. Lattialta on niin paha mitään pudottaa...
- mulla
eikö? kirjoitti:
Mitenköhän leikkimisen voi kieltää aiheuttamatta myös kehitysvaikeuksia? Kieltämällä tämän jokaikisen tunteman vauvaleikin estät hänen ensiyriyksensä fyysiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, syy-ja-seuraus -oivalluksiin, hienomotoriikan kehittämiseen.. Leikki sisältää alkeita hyvin monilta elämän eri taitoalueita.
Leikin avulla lapsi oppii.
Voihan sitä tietysti kasvattaa lapsensa kieltämällä kaiken. Kyllä se siinäkin ikää kartuttaa ja isommaksi kasvaa, mutta ikävämmällä, mielikuvituksettomammalla, ei itsenäisesti ajattelevalla, mutta kieltämättä kurillisemmalla tavalla.
Ja sitähän me kaikki lapsillemme haluamme? Kuria.
Jätät kylmästi vaan ne lelut nostamatta.. Niin, jos oma aikasihan menee lukemiseen, ei lapsesi kanssa syömiseen. Eihän kotona kannata muutenkaan opettaa yhteisen ateriahetken tärkeätä sosiaalista puolta.
Syöminenhän on vain ravinnon ahtamista elimistöön tarvittavan energiansaannin turvaamiseksi?
Tuli vaan mieleen, että ehkä se lapsesi yrittää saada hetkeksi huomiosi itseensä niitä tavaroita viskelemällä, jos sinä keskityt enemmän lehteesi?on jo 11v ja kohta 8v poikia ja nyt tyttö 11kk ja isommiltakin kielsin heti leikkimisen ruokapöydässä koska sehän ei ole leikkipaikka ja silti molemmat osaavat leikkiä eikä ole yhtään mielestäni kärsinyt siitä kun eivät ole saanut pöydässä leikkiä.
Meillä syö koko perhe samaan aikaan, myös 11kk ikäinen ja eihän siitä mitään tulisi jos joutuisi kokoajan noukkimaan leluja. - sentään.
matalin?? kirjoitti:
Mitä ihmettä voi mennä vikaan, miten voi käydä köpelösti, jos nostat lapsen pudottaman lelun (oli se nyt sitten tuttipullo, lusikka, pikkuauto tai mikä ikinä) ?
Mitä sillä on aidan korkeuden kanssa??Tarkoti "aita matalin" vertauskuvalla että jos lapsi oppii pienestäpitäen että pöydässä leikitään niin miten käy vanhempana. Kohta taas ihmetellään kun ei ruoka maistu kun vaan leikkii tai ruokahetket venyy pitkiksi leikkimisen takii.
Sit mietitään et miten saada lapsi syömään ilman sitä lempiautoa ruokapöydässä. - sitä mieltä
sentään. kirjoitti:
Tarkoti "aita matalin" vertauskuvalla että jos lapsi oppii pienestäpitäen että pöydässä leikitään niin miten käy vanhempana. Kohta taas ihmetellään kun ei ruoka maistu kun vaan leikkii tai ruokahetket venyy pitkiksi leikkimisen takii.
Sit mietitään et miten saada lapsi syömään ilman sitä lempiautoa ruokapöydässä.tosiaankin, että kaikki lapsen tavat jäävät päälle? Niin kauan, kunnes karsit ne pahoina tapoina pois?
Kun on vaan tiettyjä ihmisen kehitykselle ominaisia piirteitä, jotka toteutuessaan auttavat saavuttamaan niitä seuraavia kehitysvaiheita.
Ihan yhtä hyvin voisit kieltää konttaamisen, koska siinähän kuluu housunpuntit. Opetelkoot kävelemään samoin tein, sitähän se tulee myöhemmin kuitenkin tekemään!
Montako kouluikäistä lasta tiedät, joilla ruoka putoaa ainoastaan samaan aikaan leikkimällä?
Yhä: leikki on lapsen työtä, sillä se kehittyy ja kehittää omia taitojaan. - oli se
sitä mieltä kirjoitti:
tosiaankin, että kaikki lapsen tavat jäävät päälle? Niin kauan, kunnes karsit ne pahoina tapoina pois?
Kun on vaan tiettyjä ihmisen kehitykselle ominaisia piirteitä, jotka toteutuessaan auttavat saavuttamaan niitä seuraavia kehitysvaiheita.
Ihan yhtä hyvin voisit kieltää konttaamisen, koska siinähän kuluu housunpuntit. Opetelkoot kävelemään samoin tein, sitähän se tulee myöhemmin kuitenkin tekemään!
Montako kouluikäistä lasta tiedät, joilla ruoka putoaa ainoastaan samaan aikaan leikkimällä?
Yhä: leikki on lapsen työtä, sillä se kehittyy ja kehittää omia taitojaan.että leikkiä voi monessa muussakin paikassa kun ruokapöydässä joka ei ole leikkipaikka. Kuinka sä voit ottaa noin nokkiis asiasta, joka ei sulle edes kuulu, se nyt sattuu olemaan minun tapani kasvattaa lapseni ja ihan normaaleja noista on tullut.
Arvaappas onko ärsyttävää kun eräs poikani käveri 5v. sattuu olemaan kylässä ja istumaan pöytään kun otetaan vaikka välipalaa niin tämä alkaa pärryttämään ruoka suussa niin että leivät räkä roiskuu kun leikkii leipäpalalla? Sitten kun sanoo ettei noin voi tehdä niin alkaa parkumaan.
Juu, leikki on lapsen työtä mutta tehköön työnsä muualla kun pöydässä. - muissa perheissä
oli se kirjoitti:
että leikkiä voi monessa muussakin paikassa kun ruokapöydässä joka ei ole leikkipaikka. Kuinka sä voit ottaa noin nokkiis asiasta, joka ei sulle edes kuulu, se nyt sattuu olemaan minun tapani kasvattaa lapseni ja ihan normaaleja noista on tullut.
Arvaappas onko ärsyttävää kun eräs poikani käveri 5v. sattuu olemaan kylässä ja istumaan pöytään kun otetaan vaikka välipalaa niin tämä alkaa pärryttämään ruoka suussa niin että leivät räkä roiskuu kun leikkii leipäpalalla? Sitten kun sanoo ettei noin voi tehdä niin alkaa parkumaan.
Juu, leikki on lapsen työtä mutta tehköön työnsä muualla kun pöydässä.Jokaisella perheellä on omat tapansa hoitaa jokapäiväiset rutiininsa. Niin syöminen, television katselu, liikunta, nukkuminen, keskustelu, kaikki. Jokaisella ihmisellä on omat motiivinsa toimintatapoihin, käytössä on ehkä omasta kotoa perityt, ehkä uudet hyväksi havaitut keinot. Ihminen on tapojensa uhri.
Mutta on hyvä tiedostaa myös muiden ihmisten tavat ja käytös, jos heidän kanssaan on/ haluaa olla tekemisissä. Välttämättä yksi tapa ei ole sen parempi kuin toinenkaan. Suvaitsevaisuutta ei pidä silti unohtaman.
Aiheeseen palatakseni. Ehkä muissa perheissä ruokahetket vietetään rauhallisemmin, enemmän sosiaalisena hetkenä kuin teillä. Tärkeämpää on olla yhdessä ja vaihtaa esimerkiksi päivän kuulumiset. Ei lapata pelkästään sitä perunamuusia suuhun mahdollisimman nopeasti.
"Kuinka sä voit ottaa noin nokkiis asiasta, joka ei sulle edes kuulu"
Eihän teidän ruokapöytäkäyttäytymisenne minulle millään lailla kuulukaan, kunhan kommentoin ahdasta ajattelumaailmaasi kun sen kerran päätit tänne kaiken kansan luettavaksi tuoda.
Toin sinulle ja muille tämän sivuston käyttäjille oman näkemykseni samasta aiheesta, koska se lienee tämän saitin perimmäinen tarkoitus.
"Arvaappas onko ärsyttävää kun eräs poikani käveri 5v. sattuu olemaan kylässä.."
Selkeästi tämän pojan perheessä ruokahetki on erilainen kuin teillä. Tämä viisivuotias saa olla siellä vielä lapsi. Ei kai se poika sentään teillä jatkuvasti ruokapöydässä istu?
Ja jos sinun tyyliisi kirjoittaisin, voisin kysäistä, että mikäpä sinä olet muiden lapsia kasvattamaan ja käyttäytymistä korjaamaan? - lapsellasi
oli se kirjoitti:
että leikkiä voi monessa muussakin paikassa kun ruokapöydässä joka ei ole leikkipaikka. Kuinka sä voit ottaa noin nokkiis asiasta, joka ei sulle edes kuulu, se nyt sattuu olemaan minun tapani kasvattaa lapseni ja ihan normaaleja noista on tullut.
Arvaappas onko ärsyttävää kun eräs poikani käveri 5v. sattuu olemaan kylässä ja istumaan pöytään kun otetaan vaikka välipalaa niin tämä alkaa pärryttämään ruoka suussa niin että leivät räkä roiskuu kun leikkii leipäpalalla? Sitten kun sanoo ettei noin voi tehdä niin alkaa parkumaan.
Juu, leikki on lapsen työtä mutta tehköön työnsä muualla kun pöydässä.junttimaisia ystäviä! Että ihan viisi vuotias päristää ruokaa!! Et kai nyt hyvä ihminen anna poikasi viettää aikaa tämän moisen huliganin seurassa?
Ja mikä sinä olet diagnosoimaan, ovatko lapsesi normaaleja? Jäävi olet siinä hommassa. - Enpä
muissa perheissä kirjoitti:
Jokaisella perheellä on omat tapansa hoitaa jokapäiväiset rutiininsa. Niin syöminen, television katselu, liikunta, nukkuminen, keskustelu, kaikki. Jokaisella ihmisellä on omat motiivinsa toimintatapoihin, käytössä on ehkä omasta kotoa perityt, ehkä uudet hyväksi havaitut keinot. Ihminen on tapojensa uhri.
Mutta on hyvä tiedostaa myös muiden ihmisten tavat ja käytös, jos heidän kanssaan on/ haluaa olla tekemisissä. Välttämättä yksi tapa ei ole sen parempi kuin toinenkaan. Suvaitsevaisuutta ei pidä silti unohtaman.
Aiheeseen palatakseni. Ehkä muissa perheissä ruokahetket vietetään rauhallisemmin, enemmän sosiaalisena hetkenä kuin teillä. Tärkeämpää on olla yhdessä ja vaihtaa esimerkiksi päivän kuulumiset. Ei lapata pelkästään sitä perunamuusia suuhun mahdollisimman nopeasti.
"Kuinka sä voit ottaa noin nokkiis asiasta, joka ei sulle edes kuulu"
Eihän teidän ruokapöytäkäyttäytymisenne minulle millään lailla kuulukaan, kunhan kommentoin ahdasta ajattelumaailmaasi kun sen kerran päätit tänne kaiken kansan luettavaksi tuoda.
Toin sinulle ja muille tämän sivuston käyttäjille oman näkemykseni samasta aiheesta, koska se lienee tämän saitin perimmäinen tarkoitus.
"Arvaappas onko ärsyttävää kun eräs poikani käveri 5v. sattuu olemaan kylässä.."
Selkeästi tämän pojan perheessä ruokahetki on erilainen kuin teillä. Tämä viisivuotias saa olla siellä vielä lapsi. Ei kai se poika sentään teillä jatkuvasti ruokapöydässä istu?
Ja jos sinun tyyliisi kirjoittaisin, voisin kysäistä, että mikäpä sinä olet muiden lapsia kasvattamaan ja käyttäytymistä korjaamaan?kyllä käsitä miten ruokahetki voisi olla rauhalllinen jos joku säätää jollain autolla tai millä tahansa lelulla ja joku on kokoajan noukkimassa sitä lattialta.
Kyllä meillä keskustellaan päivän asioista eikä ruokailu ole meille pelkästään -ahdetaan muussia napaan minkä kerkii- tyyliä.
Ja ajattelumaailmani ahdasta. Mietippäs kun mennään ulos syömään ja istutan vajaa vuoden ikäisen tuoliinsa ja alan lappamaan kassista lelua pöytään kun muuten ei pöydässä viihdy? Oudolle kuulostaa jo pelkkä ajatus.
Meillä on muitakin lapsia, vanhin 11 ja hänkin vielä lapsi ja 5vuotiaskin saa tottakai olla lapsi mutta pitäisi osata jo istua pöydässä ilman että tarvii leikkiä.
Eikä mulla ole aikomustakaan kasvattaa muiden lapsia kun omissakin on tarpeeksi mutta minä, kuten sinäkin, toin myös oman näkemykseni asiaan ja kun olet eri mieltä, nii tuomitset minut heti ahdasmieliseksi.
Hyvää kevään odotusta. - Meillä nostellaan
niitä tavaroita syöttötuolista kirjoitti:
heittelee jos ei ruokaaikana? Meillä ainakin muun ajan vauva oli suurimmaksi osaksi lattialla. Lattialta on niin paha mitään pudottaa...
Moi!
Olen samaa mieltä kanssasi; milloin vauva leluja tms. tiputtelee, jos ei istuessaan syöttötuolissa tms. Meilläkin poika melkeimpä kaiken muun ajan lattialla. Tai tietysti välillä sylissä. Käsittämättömiä nämä keskustelut täällä! Meillä syöminen sujuu välillä lelujen kera välillä ilman. Ja jos lelu tippuu ja vauva sitä haikailee, niin kyllä meillä se nostetaan. Sehän on vauvalle tärkeä leikki ja onhan myös tärkeää, että syöminen sujuu; tavalla tai toisella :)
Hyvää jatkoa! - ystävällisesti
Enpä kirjoitti:
kyllä käsitä miten ruokahetki voisi olla rauhalllinen jos joku säätää jollain autolla tai millä tahansa lelulla ja joku on kokoajan noukkimassa sitä lattialta.
Kyllä meillä keskustellaan päivän asioista eikä ruokailu ole meille pelkästään -ahdetaan muussia napaan minkä kerkii- tyyliä.
Ja ajattelumaailmani ahdasta. Mietippäs kun mennään ulos syömään ja istutan vajaa vuoden ikäisen tuoliinsa ja alan lappamaan kassista lelua pöytään kun muuten ei pöydässä viihdy? Oudolle kuulostaa jo pelkkä ajatus.
Meillä on muitakin lapsia, vanhin 11 ja hänkin vielä lapsi ja 5vuotiaskin saa tottakai olla lapsi mutta pitäisi osata jo istua pöydässä ilman että tarvii leikkiä.
Eikä mulla ole aikomustakaan kasvattaa muiden lapsia kun omissakin on tarpeeksi mutta minä, kuten sinäkin, toin myös oman näkemykseni asiaan ja kun olet eri mieltä, nii tuomitset minut heti ahdasmieliseksi.
Hyvää kevään odotusta.opetti vauvan syömään muumivideon pyöriessä. Nyt ruokailu kotona ei onnistu ilman sitä. Sen kanssa kyllä todella loistavasti;)
Silti vauva osaa syödä muualla ilman muumivideota. Eli se saattaa olla paikastakin kiinni. Eli,ehkä niitä leluja ei ravintolaan tarvitse raahata mukana.
- ihan varmasti
Kuuluu aivan normaaliin pikkulapsen touhuiluun.
Kaikki sitä tekevät. Ja kaikki sen aikanaan lopettavat.
Älä murehdi.
Pääasia kai on, että lapsi syö?
Tiedän lapsia, joita on viihdytetty sirkushuveihin verrattavilla toimilla jossain vaiheessa syöttötuoliaikaa. Ei tarvitse enää. Viimeistään tarhaan päästyään hommat syömäpuuhissa loppuu.
Siperia opettaa ja nälkä myös.- ruokapöydässä
On pääasia että syö. mutta kyllä se joskus tuppaa ärsyttämään kun vaan nostelee niitä leluja koko syömisen ajan.
Mutta, mutta!!! Tänään herra söi ilman leluja melkein kaiken! Ilmeisesti vasta parin viimeisen lusikan kohdalla tajusi ettei ollutkaan lelua ja alkoi kiukutella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 713095
- 922865
- 512105
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201565- 151349
Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..51328Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131301Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein131273- 181250
Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin241232