G: Perusteltu abortti

Kukaan ei ole kykeneväinen naisen ahdistusta paremmin määrittelemään kuin äiti itse. Naisella pitää olla itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa. Siitä lähdetään.

Sitä en sitten sano, etteikö yhteiskunnan tukia äideille tulisi parantaa ja roimasti, jotta äidit eivät kokisi olevansa puun ja kuoren välissä.

Itse en aborttia ole tehnyt, olen kolmen lapsen äiti, olisin saanut abortin ihan ilmoittamalla jo ikänikin puolesta kuopusta tehdessäni. Pidinkin sitä hyvänä asiana, koskapa tässä iässä ei terveys enää ole itsestään selvyys, ja olisi nöyryyttävää lähteä selittelemään kaikkia sairauksiaan ja syitään, jos lasta ei haluaisi. = terve en ole.

Meillä vaan tämä iltatähti oli kovasti toivottu, ja äidin ja isin ilo ja auringonpaiste. Ihana lapsi.

pitäisi mielestäni ottaa lainsäädännön pohjaksi eli siis palata vanhaan 50-luvun aborttilakiin. Abortti on mielestäni aina paha asia, mutta joskus se voi olla ns pienempi paha.

Periaatteessa raiskauskin mutta käytännössä ois liian vaikee todistaa.
Ja vain fyysiset terveyssyyt. Myös lapsen vakavat.

Mukaanlukien mielenterveydelliset syyt, joilla en tarkoita mitään lieviä (suurimman osan ihmisistä elämään kuuluvia) mielialan muutoksia, alakuloa jne., enkä sitä, että jo ennen aborttia uumoillaan, että "voisin sairastua siihen masennukseenkin..".

vain Suomen lain määrittelemän ajan puitteissa, mutta sitä tässä varmaan tarkotettiinkin.

Ja ne joilla muita mielipiteitä niin vinkki; ilmoittautukaa sijaissynnyttäjiksi. Moni saattaisi hyvinkin antaa siirtää alkionsa kasvamaan toisen naisen kohtuun.

Mutta tietyin rajauksin... esimerkiksi kannatan vikkorajan laskemista, nythän vielä voidaan abortoida sikiöitä jotka jo voisivat syntyessään jäädä henkiin. Olen sitä mieltä että jos ei lasta halua niin sen tietää kyllä ennen kuin raskaus on reippaasti puolivälissä. Kannatan myös psykiatrista keskustelua ennen aborttia pakollisesti, jotta nainen todella tietää mitä on tekemässä ja mitä abortista voi tunnepuolella seurata. Keskustelussa tulee myös naiselle selvittää vaihtoehdot abortille. Samoin kannatan pakollista keskustelua abortin jälkeen.

Mutta en puuttuisi muuten itse aborttioikeuteen, ei naista voi pakottaa synnyttämään lasta jota hän ei halua.

Tuo kuvaa annetuista vaihtoehdoista lähimmin kantaani. Kannatan aborttioikeutta Suomen lain sallimissa rajoissa, mutta toivoisin maksimiviikkorajan laskemista 20 - 22 raskausviikkoon. Lisäksi mielestäni se, ettei halua lasta tulisi olla hyväksyttävä peruste abortille ennen 12 rv. Kannattaisin myös tiukempaa psykologista syyniä aborttiin hakeutuvien joukossa, jotta saataisiin karsittua joukosta pois mahdollisimman moni niistä, jotka mieluummin kuitenkin lapsensa pitäisivät, mutta jonkin ulkopuolisen paineen alaisena kokevat olevansa pakotettuja aborttiin.

Sanottakoon, etten henkilökohtaisesti pidä kaikkia abortin syitä hyväksyttävinä tai ymmärrettävinä. Mutta niin kauan kuin ne ovat laillisia, en katso tarpeelliseksi aborttia näillä syillä evätäkään vain siksi, etten itse niitä jaksa käsittää. Mieluummin kuin pakkokeinoin, lähtisin vähentämään sellaisia perusteita valistuksillisin keinoin.

Nainen on vastuussa kantamastaan lapsesta ensin 9 kk ja sen jälkeen lainopillisesti seuraavat 18 vuotta ja henkisesti koko lopun elämäänsä. Jos hän tuntee ettei ole valmis/kykenevä näin suuren vastuunkantajaksi, tai kokee lapsen uhkana omalle teveydelleen; myös mielenterveydelle tai perheoloille, eikä halua tai voi siksi synnyyttä lasta, on hänellä täysi oikeus tehdä abortti.

Kannatan siis aborttioikeutta, mutta ehkäisykeinona en aborttia pidä sopivana. Tarkoittaa siis onneksi niitä harvoja jotka eivät käytä ehkäisyä, ja tekevät useita abortteja.