nuoren rahan käyttö

Joutuuko hän ostamaan itse mm. vaattensakin, harrastuksensa, puhelimensa... vai maksaako vanhemmat sellaiset menot erikseen?

Mitä nuori ostaa rahoilla? Tuhlaako vain karkkeihin, vai sijoittaako johonkin järkevään harrastukseen? Ei tällaiseen voi antaa yhtä ainoaa vastausta. Riippuu täysin nuoren elämäntilanteesta.

Itse sain aikoinaan 15-vuotiaana (Vuonna -95) paljon rahaa, siihen aikaan markoissa 1500 kuukaudessa. Säästin! Muutin vuokralle asumaan 16-vuotiaana, ja tuo summa meni lähes kokonaan sen jälkeen vuokran maksuun. Sen jälkeen taisinkin saada vielä vähän enemmän. Mutta ikinä rahaa ei ollut niin paljoa, että olis älyttömyyksiin ollut varaa. Jos olisin vain ollut kotosalla, niin en olisi tarvinnut kuin pienen osan tuosta rahamäärästä.

Nykyään satkusta ylöspäin lähtisin kuukausirahaa miettimään teinille. Riippuen nuoren tilanteesta siis.

tai siis sovittua summaa eli annan sen mukaan miltä tuntuu ja kuinka paljon itsellä on.

En anna viikottain vaan kerta viiva kaks kk.

Tietenkin rahasumma pitäisi suhteuttaa myös siihen, mitä tämä 15 vuotias sen eteen tekee. Eli sen ikäiseltä voi vaatia jos jonkinlaista apua(lumitöitä, nurmen leikkuuta, imurointia ym.)Tai vaihtoehtoisesti voi maksaa pienemmän summan ja sitten erikseen maksaa näistä pikku töistä, jos nuorukaisella riittää innostusta "tienata" extra rahaa.

Itse en ole ikinä saanut viikko- tai kuukausi rahaa. Jos olen tehnyt töitä on rahaa saanut. Vaatteisiin on saanut rahaa jos se on tarpeen ollut (eli jos OIKEASTI on tarvinnut uuden takin, kengät yms..) Työllä saadun rahan sai sitten käyttää mihin halusi, itsellä se meni musiikkiin ja tupakkaan.
Samalla tavalla aion myös toimia oman lapseni kanssa.
Olen uusio perheestä ja isäni vaimon lapset saavat ja ovat aina saaneet kuukausi rahaa tekemättä mitään. Seurauksena on ollut että ainakin kaksi vanhinta (toinen täysi-ikäinen ja toinen lukiossa) ovat uskomattoman laiskoja. Koulussa käydään kun jaksetaan ja koiran ulos vienti pissille jonka voisi tehdä samalla kun käy tupakalla on taistelun takana. Muuten hyvä käytöksisiä kyllä mutta kaikki kotityöt on vanhempien ja veljeni vastuulla. Myös minä ja veljeni olemme olleet ja olemme vieläkin tarkempia mihin rahat laitamme. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa pätee tähän. Olen joutunut opettamaan miehelleni rahankäytön aakkosia koska on saanut kuukausirahan aina tekemättä mitään.
Joku voi olla asiasta toista mieltä mutta, siinä vaiheessa kun lapsi tarvitee omaa rahaa omiin menoihin hän on valmis pikku töihi (imurointi roskien vienti, tiski yms.). On helmpompaa sitten aikuisena.

Riittäisikö lapsilisä? Tosin, sekinhän on satasen luokkaa ja markoissa 600mk... :O

Jotenkin tuntuu, että itse en olisi varmaan saanut nuorena satasta viikossa käyttööni, varmaan jonkun 30mk korkeintaan? Ja se tekisin 5e nykyrahassa. Mutta mitä saa 5e:lla nykyään, ei mitään!

Keskustelkaa lapsen kanssa sopiva summa. Jos lapsen ei tarvitse ostaa vaatteita, niin vähempi voi riittää. Elokuvissa käynti, harrastus, kahvila, mitä niitä nyt on. Kannattaa myös pitää silmällä mihin raha menee - tupakka, kalja ja pelaaminen ei ole hyvä käyttökohde.

tuossa iässä on saanut kolmekymppiä käteen kerran kuussa. Sillä summalla jotain jo tekeekin. Mutta.. karkkia tms ei osteta sitten vanhempien toimesta eikä meikkejä sun muuta vaan ne hankitaan omalla rahalla. Sen sijaan taas elokuvaliput sun muut on maksettu erikseen harkinnan mukaan.

Taskurahan saanti edellyttää että kotitöitä tehdään. Eli töistä ei makseta suoraan, mutta jos niitä ei tee niin rahaakaan ei tipu. Tosin meillä on myös sovittu joitakin hommi ajoista maksetaan tietty summa jos sen haluaa tehdä ja siten ansaita lisää. Säästämiseen kannustetaan taas sillä, että jos säästää jotakin suurempa avarten niin tullaan hankinnassa vastaan jossain määrin.

On lapsen kulutustottumuksesta kiinni paljon tuo taskurahan määrä ja kuink asen antaa. Jos rahaa saa vähän ja tiuhana niin se menee suusta alas. Isoa sumaa taas ei aina osata hallita ja rahat loppuukin kesken..

Voi kuulostaa aika tiukalta, mutta meillä nämä rahajutut on myös aika tietoisia ja tavoitteellisia ratkaisuja. Lapsi saa valtaa taloutensa suhteen, mutta myös vastuun sen käytöstä. Samalla kasvaa tietoisuus hinnoista ja rahan arvosta. Toisaalta kun mitään ei saa automaattisesti ja olamalla läsnä niin ymmärtää miten se raha tulee meille aikuisillekin...

Olen 19-vuotias nuori nainen, enkä ole oikeastaan koskaan saanut vanhemmiltani viikko- tai kuukausirahaa. Joskus äiti yritti reiluuden nimissä pitää yllä pientä kuukausirahasysteemiä, jossa tietyn, aika vähäisen rahasumman saaminen oli kiinni kotiaskareiden tekemisestä. Homma kaatui siihen, että äiti unohti aina maksaa, ja lopulta meistä kukaan ei enää muistanut, onko rahaa sinä-ja-sinä viikkona annettu vai ei. :)

Yleinen periaate perheessämme on ollut, että minä ja siskoni saamme rahaa, jos pyydämme sitä fiksuun käyttötarkoitukseen. "Vippaa kymppi" ei ihan mene läpi, vaan rahalle pitää olla selkeä tarve. Vanhempani maksavat kännykkälaskuni, jos se ei kuukaudessa ylitä kovin paljon 15:ttä euroa. Jos joskus lähden jonnekin juhlimaan, elokuviin tai muuten kaupungille esimerkiksi syömään, saan usein rahaa ihan pyytämättäkin. Olen kiitollinnen tästä huolenpidosta, ja yritän aina maksaa takaisin. (Etenkään isäni ei huoli takasisinmaksua kovin usein. Sen takia se usein jää yritykseksi.)

Olen jo muutamia vuosia tienannut omaa rahaa kesätyöllä ja aiemmin myös kerhojen ja lastenleirien vetäjänä toimimisesta. En siis enää nykyisin pyydä vanhemmiltani rahaa muutoin kuin lainaksi. Ostan kirjat, CD:t, vihot, paperit, karkit, bussiliput ja vaatteet itse. Vanhempani kuitenkin ovat vielä tähän mennessä maksaneet ainakin osan koulukirjoistani. Minulla ei ole tarvetta kinuta vanhemmiltani rahaa, koska tiedän heidän auttavan tarvittaessa.

Minusta 15-vuotiaalle ei välttämättä tarvitse antaa rahaa lainkaan säännöllisessä viikko- tai kuukaisirahamuodossa. Jos annat, kun hän pyytää ja selittää tarpeen, systeemin pitäisi ainakin minun järkeni mukaan toimia. Tietysti voit suht tarkkaan laskea kuukausittaisen rahan menekin, kännytkkälaskut, vaatteet sun muut, ja antaa rahaa "laskelman" mukaan. Tämän etu on se, että nuori oppii hallitsemaan säännöllisesti saatuja varojaan ja mahdollisesti säästämään suunnitelmallisesti. Voithan pyytää 15-vuotiastasi itse tekemään viikkobudjettinsa ja ottamaan siinä huomioon kausittaiset suuremmat menot keskiarvoina. Silloin näet itse, mihin nuoresi rahaa haluaa.

Mutta mutta. Immeisen pitäsi oppia, että säästäminen kannattaa. Että tilillä tulisi olla enemmänkin kuin se yksinäinen kakskymppinen, jos haluaa pakollisten kulujen jälkeen laittaa rahaa johonkin kivaankin.

Kun olin itse murrosiässä, en saanut minkäänlaista kuukausi- tai viikkorahaa, vaan sain rahaa pyytämällä kun sitä tarvitsin. Useinkaan en siis saanut koko kuussa kuin muutamia euroja, jos mitään isompaa tärkeää menoa ei ollut. Toisaalta taas sain muutamia euroja myös silloin kun en rahaa edes pyytänyt, mikä tietenkin tarkoitti sitä etten saanut seuraavalla kerralla niin paljoa "sillä juurihan sinä sait rahaa".
Jos tarvitsin vaatetta tai muuta, jouduin aina pyytämään rahaa sitä varten. Tästä koituikin usein ongelmia, yh-isälläni kun ei aina ollut rahaa kun olisin sitä tarvinnut. En siis todellakaan pyydellyt rahaa usein, ostin vaatteitakin vain muutaman kerran vuodessa, korkeintaan pari vaatetta kerrallaan.
Yläasteella ollessani onnistuin muutaman kuukauden riitelyn jälkeen sopimaan että saisin kiinteää kuukausirahaa 20 euroa kuussa. Tämä ei yleensä riittänyt paljoonkaan, mutta tyydyin siihen silti, sillä sekin oli parempi kuin ainainen rahasta riiteleminen.
Monella kaverillani kuukausiraha oli plusmiinus 50 euroa. Nämä kaverini siis saivat käyttää rahansa mihin halusivat ja vanhemmat ostivat heille vaatteet ja kengät erikseen. Itse jouduin säästämään haluamiini vaatteisiin rahat siitä kahdestakympistä, vain sillointällöin en joutunut itse maksamaan ostoksiani.
Täytettyäni 17 aloin saada noin 60 euroa opintorahaa, minkä jälkeen en ole saanut ylimääräistä kuukausirahaa ollenkaan. Tämä on sopinut ihan hyvin, vaikka vaateostoihin ei vieläkään paljoa jää, sillä maksan itse esim. koulumatkani.
Sanoisin että 15-vuotiaalle sopiva summa olisi 30-50 euroa kuussa, riippuen tietysti siitä saako teini käyttää rahansa vapaasti, vai pitääkö siitä maksaa myös kaikki vaatteet tms.