Eikö herättänyt epäilyä tuonnin rajoittaminen? Että puhdasta lihaa puhtaasta luonnosta, kuten eräs tollero jo jossakin totesikin ulkolaisesta lihasta...kun eläimet liikkuvat ulkona luonnossa, niin pihvi on puhtaampaa kuin navetassa kasvatetussa eläimessä....jäin ihmettelemään, että eikä brasialaiset sonnit ollenkaan paskokaan vai onko ne opetettu vessassa käymään? Vuosikaudet samoilla laitumilla, saattaahan sinne jokunen kakkakin kerääntyä, miten liene nuo loistartunnat, saattaa niitäkin esiintyä tiheämmin. Trikiinia ym. muuta mukavaa.
Jos tuo eu:n kieltojuttu olisi tapahtunut Suomessa, niin olisit ikenet irvessä vieläkin palstalla haukkumassa suomalaista tuotantoa...kateusko tuota teettää?
0Äänestä
Brassiliha on loistavaa
Nyt joutunut ostamaan Kobea, kun brassihärkää ei ole kaupoista saanut. Ei tuo Kobe niin hyvää ole että siitä kannattaisi maksaa 5 kertaa brassin verran. Toki Kobesta kannattaa maksaa ihan mitä tahansa, jos vaihtoehtona on suomalainen lehmänliha.
0Äänestä
riippuu, minkälaista
Brassiliha on loistavaa kirjoitti:
Nyt joutunut ostamaan Kobea, kun brassihärkää ei ole kaupoista saanut. Ei tuo Kobe niin hyvää ole että siitä kannattaisi maksaa 5 kertaa brassin verran. Toki Kobesta kannattaa maksaa ihan mitä tahansa, jos vaihtoehtona on suomalainen lehmänliha.
herkullista ruokaa saa edullisesta suomalaisesta naudanlihasta. Minulla onkin hyvä kokki keittiössä.
0Äänestä
mureus
Brassiliha on loistavaa kirjoitti:
Nyt joutunut ostamaan Kobea, kun brassihärkää ei ole kaupoista saanut. Ei tuo Kobe niin hyvää ole että siitä kannattaisi maksaa 5 kertaa brassin verran. Toki Kobesta kannattaa maksaa ihan mitä tahansa, jos vaihtoehtona on suomalainen lehmänliha.
Brassilihan mureus perustuu varastointiajan käsittelyyn, vähän sama juttu kuin riistan riiputuksessa. Näin olen alan ammattilaiselta kuullut. Meikäläisessä lihateollisuudessa vastaava ei ole sallittua mikrobiologisista syistä.
0Äänestä
Vara Kaani
mureus kirjoitti:
Brassilihan mureus perustuu varastointiajan käsittelyyn, vähän sama juttu kuin riistan riiputuksessa. Näin olen alan ammattilaiselta kuullut. Meikäläisessä lihateollisuudessa vastaava ei ole sallittua mikrobiologisista syistä.
Kaikella pihvilihalla, myös Suomalaisella on neljän viikon kypsennysvaihe, jolloin liha mureutuu.
Brassiliha on vapaana laiduntanutta pihvilihaa luonnonravinnolla, joten lihan laadussa ja maussa tuskin on mitään moittimista, mikäli siinä jotain ilmenee, niin eiköhän se tule matkan varrella näiden muiden toimjoiden taholta.
Brassilihan ongelma on taudit, Brasseilla on tapana ostaa muilta tiloilta karjaa ja myydä sitä sitten suuremmissa erissä eteenpäin, eli homma on suurten toimijoiden käsissä ja niiden monopolissa. Vaikka jokin tila olisikin kunnossa ja laadultaan sertifioitu parhaaseen luokkaan, niin näiden pienempien tilojen ja muiden välittäjien karjat saastuttavat koko myyntierän.
Nautojen taudit on siinä mielessä vittumaisia, että ne voi tarttua myös ihmisiin, ainakin jotkut niistä, esim. tuberkuloosi on sellainen.
0Äänestä
Paalinpyörittäjä
Vara Kaani kirjoitti:
Kaikella pihvilihalla, myös Suomalaisella on neljän viikon kypsennysvaihe, jolloin liha mureutuu.
Brassiliha on vapaana laiduntanutta pihvilihaa luonnonravinnolla, joten lihan laadussa ja maussa tuskin on mitään moittimista, mikäli siinä jotain ilmenee, niin eiköhän se tule matkan varrella näiden muiden toimjoiden taholta.
Brassilihan ongelma on taudit, Brasseilla on tapana ostaa muilta tiloilta karjaa ja myydä sitä sitten suuremmissa erissä eteenpäin, eli homma on suurten toimijoiden käsissä ja niiden monopolissa. Vaikka jokin tila olisikin kunnossa ja laadultaan sertifioitu parhaaseen luokkaan, niin näiden pienempien tilojen ja muiden välittäjien karjat saastuttavat koko myyntierän.
Nautojen taudit on siinä mielessä vittumaisia, että ne voi tarttua myös ihmisiin, ainakin jotkut niistä, esim. tuberkuloosi on sellainen.
Senverran on totta, että brassinaudat ovat syntyneet laitumelle ja siellä kasvaneet noin kahdeksan kuukauden ikään, mutta loppulihotus kyllä tapahtuu amerikkalaiseen tapaan feedloteissa lähes pelkän maissin avulla. Jos olet katsellut kuvia noista huutokauppatilaisuuksista, niin ei sellaisia "fileselkiä" synny pelkkää laidunta kaluamalla!
Lihan mureudesta olet oikeassa, että suomessakin pihviha kyllä raakakypsytetään, mutta lypsyrotunauta myydään tuoreena heti. Monet tälläkin saitilla esiintyvät asiantuntijat vertaavat juuri suomalaista lypsyrotunautaa brassipihviin. Kaikissa makutesteissä brassinauta on hävinnyt selkeästi suomalaiselle pihvinaudalle!
0Äänestä
Vara Kaani
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Senverran on totta, että brassinaudat ovat syntyneet laitumelle ja siellä kasvaneet noin kahdeksan kuukauden ikään, mutta loppulihotus kyllä tapahtuu amerikkalaiseen tapaan feedloteissa lähes pelkän maissin avulla. Jos olet katsellut kuvia noista huutokauppatilaisuuksista, niin ei sellaisia "fileselkiä" synny pelkkää laidunta kaluamalla!
Lihan mureudesta olet oikeassa, että suomessakin pihviha kyllä raakakypsytetään, mutta lypsyrotunauta myydään tuoreena heti. Monet tälläkin saitilla esiintyvät asiantuntijat vertaavat juuri suomalaista lypsyrotunautaa brassipihviin. Kaikissa makutesteissä brassinauta on hävinnyt selkeästi suomalaiselle pihvinaudalle!
Joo, kyllähän maailmalla loppulihotusta harrastetaan juuri tällä amerikkalaisten kehittämällä systeemillä, ei pidä olla naivi, tämähän on liiketoimintaa ...
Mutta, laiduntamalla eläin kasvaa kyllä samaan kokoon, siihen menee aikaa vain pitempään.
0Äänestä
Paalinpyörittäjä
Vara Kaani kirjoitti:
Joo, kyllähän maailmalla loppulihotusta harrastetaan juuri tällä amerikkalaisten kehittämällä systeemillä, ei pidä olla naivi, tämähän on liiketoimintaa ...
Mutta, laiduntamalla eläin kasvaa kyllä samaan kokoon, siihen menee aikaa vain pitempään.
Kasvunopeus ratkaisee luokituksen ja sitä kautta arvo-osien määrän. Hitaasti hyvä tulee, ei siis pidä paikkaansa tässä tapauksessa. Maku ja väri on sitten toinen juttu, nehän lisääntyvät iän myötä lihassakin, mutta fileiden osuus jää pieneksi hitaasti kituuttamalla. Ylämaalaiset on hyvä esimerkki kuinka kyllä kasvavat vuosien myötä kokoa, mutta luokittuvat kuin holsteinit...
0Äänestä
Vara Kaani
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Kasvunopeus ratkaisee luokituksen ja sitä kautta arvo-osien määrän. Hitaasti hyvä tulee, ei siis pidä paikkaansa tässä tapauksessa. Maku ja väri on sitten toinen juttu, nehän lisääntyvät iän myötä lihassakin, mutta fileiden osuus jää pieneksi hitaasti kituuttamalla. Ylämaalaiset on hyvä esimerkki kuinka kyllä kasvavat vuosien myötä kokoa, mutta luokittuvat kuin holsteinit...
En ymmärrä käsitystäsi ylämalaisista, ainakin minulle on tullut ravintoloiden kokeilta kokoajan palautetta, missä sitä pidetään parhaana liharotuna, makunsa ja ominaisuuksiensa puolesta.
Agnusta taas moititaan rasvaisuudesta, eli makunsa kullakin. Mitä hyötyä on suuretsa teuraspainosta, jos rasvaa on puolta enempi kuin muilla roduilla ...
0Äänestä
pidä ihan paikkaansa.
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Kasvunopeus ratkaisee luokituksen ja sitä kautta arvo-osien määrän. Hitaasti hyvä tulee, ei siis pidä paikkaansa tässä tapauksessa. Maku ja väri on sitten toinen juttu, nehän lisääntyvät iän myötä lihassakin, mutta fileiden osuus jää pieneksi hitaasti kituuttamalla. Ylämaalaiset on hyvä esimerkki kuinka kyllä kasvavat vuosien myötä kokoa, mutta luokittuvat kuin holsteinit...
Meillä on ainakin tullut Highlandilla tosi hyvä määrä arvopaloja. Tärkein kaikista on kuitenkin se, että teurasprosentti on vähärasvaisuuden ansiosta mainiolla tasolla. Sitä ei ole siis rasva alentamassa. Neljänsadan kilon (teuraspaino) sonnista saa helposti myytävää lihaa kolmensadan kilon hujakoille (plus sisäelimet päälle). Suorassa tilamyynnissä tämä on aivan ehdoton asia!
Highland sonnin ruokinnassa on vain tärkeää, että niille annetaan hyvälaatuista heinää! Emoille pitää olla kortisempaa, etteivät liho, mutta sonnit saa ja pitää ruokkia kunnon ruoholla. Jotkut ovat tämän unohtaneet ja silloin tulokset ovat heikompia.
0Äänestä
Paalinpyörittäjä
pidä ihan paikkaansa. kirjoitti:
Meillä on ainakin tullut Highlandilla tosi hyvä määrä arvopaloja. Tärkein kaikista on kuitenkin se, että teurasprosentti on vähärasvaisuuden ansiosta mainiolla tasolla. Sitä ei ole siis rasva alentamassa. Neljänsadan kilon (teuraspaino) sonnista saa helposti myytävää lihaa kolmensadan kilon hujakoille (plus sisäelimet päälle). Suorassa tilamyynnissä tämä on aivan ehdoton asia!
Highland sonnin ruokinnassa on vain tärkeää, että niille annetaan hyvälaatuista heinää! Emoille pitää olla kortisempaa, etteivät liho, mutta sonnit saa ja pitää ruokkia kunnon ruoholla. Jotkut ovat tämän unohtaneet ja silloin tulokset ovat heikompia.
Empä tiennytkään, että luokittuvat hyvin? Millaisia luokituksia sonneilla ollut? Teurassaanto on tärkeä suoramyynnissä ja suoraan kait ne kaikki myydäänkin? Täällä meidän alueella oleva kasvattaja sanoi, että isot teurastamot eivät huoli ollenkaan näitä pitkäsarvisia! Ruokinnasta ainakin kaani on kertonut, että pahnat ja varvut riittää ja luonnonlaidun ympäri vuoden...
0Äänestä
Paalinpyörittäjä
Vara Kaani kirjoitti:
En ymmärrä käsitystäsi ylämalaisista, ainakin minulle on tullut ravintoloiden kokeilta kokoajan palautetta, missä sitä pidetään parhaana liharotuna, makunsa ja ominaisuuksiensa puolesta.
Agnusta taas moititaan rasvaisuudesta, eli makunsa kullakin. Mitä hyötyä on suuretsa teuraspainosta, jos rasvaa on puolta enempi kuin muilla roduilla ...
Ei se ylämaalainen taida paljoa parantua, vaikka haukkuisit heti kaikki muut rodut. Mikä teurasluokka se "kokit kehuivat" on? Onko se P- vai O ?
0Äänestä
Vara Kaani
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Ei se ylämaalainen taida paljoa parantua, vaikka haukkuisit heti kaikki muut rodut. Mikä teurasluokka se "kokit kehuivat" on? Onko se P- vai O ?
Pieneksi ojennukseksi, sinä se olet täällä useampaan kertaan ylämaan rotua moittinut, eli kyllä se tämä muiden rotujen haukkuminen on lähtenyt sieltä päin ja sinun toimesta.
Jokaisella rodulla on omat etunsa, se pitää itse päättää mikä rotu sopii omalle tilalle parhaiten, Englannissa on sananlasku, että joka hommaan on omat hevosensa ja se mielestäni kuvaa rotujen välisiä eroja parhaiten ja myös niitä periaatteita, miten valita omalle tilalle sopiva rotu.
Täälläpäin on asiat kumminkin niin, että Aberdeen Agnus hiehoja saa huomattavasti edullisemmin kuin Ylämaalaisia, niitä on yksinkertaisesti tarjolla enempi. Toisaalta, mikäli homman tarkoitus on myydä hiehoja muille kasvatajille, niin Ylämaalaisilla saa paremman katteen, sama ruokinta, samat kulut, samanikäisinä myydään, miksi valita rotu mistä saa huonomman hinnan. Ylämaalaiset myös menee kaikki kaupaksi, itse kyselin niiltä kasvattajilta etelästä lisäyäkseni karjani määrää, joita tunnen ja niillä ei ole yhtään hiehoa jäänyt myymättä tänäkään talvena, eli olin jälleen myöhässä.
Mikäli keskittyy lihan tuotantoon, niin Agnukset on ihan hyvä ratkaisu, mikäli haluaa myydä eläimiä muille kasvattajille myös, silloin Ylämaalainen on vielä parempi. Ylämaalinen sopii myös näihin meidän olosuhteisiin hyvin, sen karvapeite on paksumpi ja tiheämpi.
0Äänestä
Vara Kaani
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Empä tiennytkään, että luokittuvat hyvin? Millaisia luokituksia sonneilla ollut? Teurassaanto on tärkeä suoramyynnissä ja suoraan kait ne kaikki myydäänkin? Täällä meidän alueella oleva kasvattaja sanoi, että isot teurastamot eivät huoli ollenkaan näitä pitkäsarvisia! Ruokinnasta ainakin kaani on kertonut, että pahnat ja varvut riittää ja luonnonlaidun ympäri vuoden...
Vastaan tähänkin, kun minut mainittiin ...
Kyllä Ylämaalainen myös vaatii oikean ruokinnan, ei se ihan luonnonlaitumilla talvia mene, enkä ole sellaista koskaan väittänytkään.
Mutta ostorehuja ja viljaa en käytä, lehmä on märehtijä ja kasvaa korsirehulla ihan hyvin.
Isot ei huoli näitä, mutta pienemmät huolii ja ihan mielellään ottavat, mutta aika moni meitä myy lihansa suoraan kulutajille ainakin osittain, siitä saa silloin noin nelinkertaisen hinnan.
Ei tämä homma yksinkertaisesti lyö leiville, mikäli pitäisi elää näillä tuottajahinnoilla. Suoramyynti lihalla ja elävien eläinten myynti uusille kasvattajille, on minun valitsema tuotantosuunta. Lihasta saan keskimäärin noin 12 euroa kilolta, läpi ruhon laskettuna ja kolme vuotias lehmä lähtee noin 2500 eurolla alv, hiehon saa puoleen hintaan yhden vuoden ikäisenä.
0Äänestä
Paalinpyörittäjä
Vara Kaani kirjoitti:
Vastaan tähänkin, kun minut mainittiin ...
Kyllä Ylämaalainen myös vaatii oikean ruokinnan, ei se ihan luonnonlaitumilla talvia mene, enkä ole sellaista koskaan väittänytkään.
Mutta ostorehuja ja viljaa en käytä, lehmä on märehtijä ja kasvaa korsirehulla ihan hyvin.
Isot ei huoli näitä, mutta pienemmät huolii ja ihan mielellään ottavat, mutta aika moni meitä myy lihansa suoraan kulutajille ainakin osittain, siitä saa silloin noin nelinkertaisen hinnan.
Ei tämä homma yksinkertaisesti lyö leiville, mikäli pitäisi elää näillä tuottajahinnoilla. Suoramyynti lihalla ja elävien eläinten myynti uusille kasvattajille, on minun valitsema tuotantosuunta. Lihasta saan keskimäärin noin 12 euroa kilolta, läpi ruhon laskettuna ja kolme vuotias lehmä lähtee noin 2500 eurolla alv, hiehon saa puoleen hintaan yhden vuoden ikäisenä.
Eli elävien eläinten ja suoramyynnillä eletään ja ylämaalaiset eivät siis luokitu kovin häävisti, eli yksikään eläin ei pääsisi pihviluokkiin, jos yleensä huolittaisiin teurastamoihin. Rehunkulutus paljon isompi kuin muilla roduilla, juuri pitkästä kasvatusajasta johtuen, mutta toisaalta rehu sisältää osin rakennuskustannuksia, koska muilla roduilla on lakisääteisesti oltava sääsuoja ja tiivispohjainen (siis betoninen) ruokintapaikka. Kaikilla roduilla nopea kasvu parantaa lihakkuutta, mutta tietysti lisää rasvoittumisen riskiä. Ps. Ostorehuja käytän vain pari lavaa kivennäisiä vuosittain, mutta viljaa annan vähän vasikoille. Anguksen , herefordin ja ylämaalaisten lisäksi myös Limousin soveltuu hyvin korsirehuvaltaiseen ruokintaan.
0Äänestä
Paalinpyörittäjä
Vara Kaani kirjoitti:
Pieneksi ojennukseksi, sinä se olet täällä useampaan kertaan ylämaan rotua moittinut, eli kyllä se tämä muiden rotujen haukkuminen on lähtenyt sieltä päin ja sinun toimesta.
Jokaisella rodulla on omat etunsa, se pitää itse päättää mikä rotu sopii omalle tilalle parhaiten, Englannissa on sananlasku, että joka hommaan on omat hevosensa ja se mielestäni kuvaa rotujen välisiä eroja parhaiten ja myös niitä periaatteita, miten valita omalle tilalle sopiva rotu.
Täälläpäin on asiat kumminkin niin, että Aberdeen Agnus hiehoja saa huomattavasti edullisemmin kuin Ylämaalaisia, niitä on yksinkertaisesti tarjolla enempi. Toisaalta, mikäli homman tarkoitus on myydä hiehoja muille kasvatajille, niin Ylämaalaisilla saa paremman katteen, sama ruokinta, samat kulut, samanikäisinä myydään, miksi valita rotu mistä saa huonomman hinnan. Ylämaalaiset myös menee kaikki kaupaksi, itse kyselin niiltä kasvattajilta etelästä lisäyäkseni karjani määrää, joita tunnen ja niillä ei ole yhtään hiehoa jäänyt myymättä tänäkään talvena, eli olin jälleen myöhässä.
Mikäli keskittyy lihan tuotantoon, niin Agnukset on ihan hyvä ratkaisu, mikäli haluaa myydä eläimiä muille kasvattajille myös, silloin Ylämaalainen on vielä parempi. Ylämaalinen sopii myös näihin meidän olosuhteisiin hyvin, sen karvapeite on paksumpi ja tiheämpi.
Juu se taitaa olla haukkumista, kun kysyy kuinka ne ylämaalaiset luokittuvat teurastettaessa?
0Äänestä
Vara Kaani
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Eli elävien eläinten ja suoramyynnillä eletään ja ylämaalaiset eivät siis luokitu kovin häävisti, eli yksikään eläin ei pääsisi pihviluokkiin, jos yleensä huolittaisiin teurastamoihin. Rehunkulutus paljon isompi kuin muilla roduilla, juuri pitkästä kasvatusajasta johtuen, mutta toisaalta rehu sisältää osin rakennuskustannuksia, koska muilla roduilla on lakisääteisesti oltava sääsuoja ja tiivispohjainen (siis betoninen) ruokintapaikka. Kaikilla roduilla nopea kasvu parantaa lihakkuutta, mutta tietysti lisää rasvoittumisen riskiä. Ps. Ostorehuja käytän vain pari lavaa kivennäisiä vuosittain, mutta viljaa annan vähän vasikoille. Anguksen , herefordin ja ylämaalaisten lisäksi myös Limousin soveltuu hyvin korsirehuvaltaiseen ruokintaan.
Kuten totesin, jokaisen pitää itse miettiä, mikä tuotantosuunta sopii itselle parhaiten, ei siihen mitään yhtä oikeaa ratkaisua ole.
Mistä päättelit, että oma rotusi luokittuu paremmin, tai siinä oli jotain muuta etua.
Tämä alkaa kuulostaa vähän pystykorvakoiramiesten keskustelulta, jokaisella on se oma ja paras rotu, sekä yksilö ...
Ei se rehunkulutus sen suurempi ole, jos siirtyy samanlaiseen ruokintaan kuin muillakin roduilla, kasvu vähän nopeutuu ja maku muuttuu, kuten aina käy viljaruokinnalla.
0Äänestä
Vara Kaani
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Juu se taitaa olla haukkumista, kun kysyy kuinka ne ylämaalaiset luokittuvat teurastettaessa?
No tämähän ei ollut ensimmäinen kerta, kun tätä rotua kommentoit, varsin omaperäisin mielipitein ...
0Äänestä
ei ole suoraa
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Empä tiennytkään, että luokittuvat hyvin? Millaisia luokituksia sonneilla ollut? Teurassaanto on tärkeä suoramyynnissä ja suoraan kait ne kaikki myydäänkin? Täällä meidän alueella oleva kasvattaja sanoi, että isot teurastamot eivät huoli ollenkaan näitä pitkäsarvisia! Ruokinnasta ainakin kaani on kertonut, että pahnat ja varvut riittää ja luonnonlaidun ympäri vuoden...
merkitystä sellaiselle, joka itse myy tuotteensa. Myytävän lihan määrä ja laatu ratkaisee. Meidän porukassa on kyllä sellaisia, jotka ovat perehtyneet näihin luokituksiin, mutta tunnustan, että oma asiantuntemus on aiheessa heikohko. Ne jotka tietävät sanovat, että luokittuvat hyvin - muuta en osaa sanoa. Itse olen seurannut lähinnä teuraspainoa ja prosenttia, eli myytävän lihan saantia.
"Täällä meidän alueella oleva kasvattaja sanoi, että isot teurastamot eivät huoli ollenkaan näitä pitkäsarvisia!" Atria ei huoli, koska kuulemma ei sovellu heidän Kauhajoen teurastamon linjalle. Silti siellä menee vuosittain joitain Highlandeja läpi... LSO:n ostamina! Snellman ottaa normaalisti, mutta tavallisesti kasvattajat ottavat lihat takaisin omaan myyntiin. Yksi iso kasvattaja käyttää juuri Snellmannia ja kertoi juuri miten alkukäsitykset ovat totaalisesti muuttuneet vuosien varrella - alussa oli vähättelyä, mutta nykyään enemmän ihailua. Pääasiassa käytämme pienten teurastamoiden palveluja.
"Ruokinnasta ainakin kaani on kertonut, että pahnat ja varvut riittää ja luonnonlaidun ympäri vuoden..." Riittää emoille, mutta sonnikasvatukseen saa olla paremmat syötävät, eikä se luonnonlaidun tietenkään käy talvella, koska sopimukset estävät lisäruokinnan. Eihän ne tokikaan itse kaiva ruokaa lumen alta. Tuskin tälläistä nyt kukaan on tarkoittanutkaan.
Kaikki kunnia eri roduille. Ehkä tässä kuitenkin joillain saattaa olla mukana kateutta Highlandia kohtaan kun niiden määrät kasvavat nopeasti ja lisää uusia kasvattajia tulee koko ajan. Lisäksi tilamyynnit ovat hyvin onnistuneet ja menekki olisi paljon suurempi, kun vain olisi enemmän teuraita. Toki tämä on yleisestikin tilanne naudanlihalla.
Yhdistyksen postimyyntiin on pian tulossa juuri julkaistu vuosikirja 2008. Siellä on paljon lisää asiaa näistä teurasjutuista jne. Kannattaa hankkia, vaikka ei muuten kyseisen rodun kanssa ole tekemisissä. Kirja on tosi hieno ja laaja (120 sivua) ja paljon asiaa luettavaksi. Jos kirjan painosta riittää vielä kesän näyttelyihin saakka myyntiin, niin tervetuloa osastollemme joko Okraan Oripäähän tai Farmariin Lahteen.
Arvostan kovasti mielipiteitäsi arvoisa "paalinpyörittäjä" ja niitä on mukava lukea - arvosta sinäkin puolestasi edustamaani nautarotua. Yhteisellä asialla tässä ollaan (jo uuden pihvikarjankasvattajien liitonkin kautta), eikös?
0Äänestä
sellainen lisäys
ei ole suoraa kirjoitti:
merkitystä sellaiselle, joka itse myy tuotteensa. Myytävän lihan määrä ja laatu ratkaisee. Meidän porukassa on kyllä sellaisia, jotka ovat perehtyneet näihin luokituksiin, mutta tunnustan, että oma asiantuntemus on aiheessa heikohko. Ne jotka tietävät sanovat, että luokittuvat hyvin - muuta en osaa sanoa. Itse olen seurannut lähinnä teuraspainoa ja prosenttia, eli myytävän lihan saantia.
"Täällä meidän alueella oleva kasvattaja sanoi, että isot teurastamot eivät huoli ollenkaan näitä pitkäsarvisia!" Atria ei huoli, koska kuulemma ei sovellu heidän Kauhajoen teurastamon linjalle. Silti siellä menee vuosittain joitain Highlandeja läpi... LSO:n ostamina! Snellman ottaa normaalisti, mutta tavallisesti kasvattajat ottavat lihat takaisin omaan myyntiin. Yksi iso kasvattaja käyttää juuri Snellmannia ja kertoi juuri miten alkukäsitykset ovat totaalisesti muuttuneet vuosien varrella - alussa oli vähättelyä, mutta nykyään enemmän ihailua. Pääasiassa käytämme pienten teurastamoiden palveluja.
"Ruokinnasta ainakin kaani on kertonut, että pahnat ja varvut riittää ja luonnonlaidun ympäri vuoden..." Riittää emoille, mutta sonnikasvatukseen saa olla paremmat syötävät, eikä se luonnonlaidun tietenkään käy talvella, koska sopimukset estävät lisäruokinnan. Eihän ne tokikaan itse kaiva ruokaa lumen alta. Tuskin tälläistä nyt kukaan on tarkoittanutkaan.
Kaikki kunnia eri roduille. Ehkä tässä kuitenkin joillain saattaa olla mukana kateutta Highlandia kohtaan kun niiden määrät kasvavat nopeasti ja lisää uusia kasvattajia tulee koko ajan. Lisäksi tilamyynnit ovat hyvin onnistuneet ja menekki olisi paljon suurempi, kun vain olisi enemmän teuraita. Toki tämä on yleisestikin tilanne naudanlihalla.
Yhdistyksen postimyyntiin on pian tulossa juuri julkaistu vuosikirja 2008. Siellä on paljon lisää asiaa näistä teurasjutuista jne. Kannattaa hankkia, vaikka ei muuten kyseisen rodun kanssa ole tekemisissä. Kirja on tosi hieno ja laaja (120 sivua) ja paljon asiaa luettavaksi. Jos kirjan painosta riittää vielä kesän näyttelyihin saakka myyntiin, niin tervetuloa osastollemme joko Okraan Oripäähän tai Farmariin Lahteen.
Arvostan kovasti mielipiteitäsi arvoisa "paalinpyörittäjä" ja niitä on mukava lukea - arvosta sinäkin puolestasi edustamaani nautarotua. Yhteisellä asialla tässä ollaan (jo uuden pihvikarjankasvattajien liitonkin kautta), eikös?
että tuntemani risteytysrotuisten kanssa toimiva henkilö vaihtoi Atrialta Snellmannille. Samalla kuulemma luokitukset nousivat kertaheitolla. Atriaa on paljonkin moitittu, että vaikka miten olisi hyvä eläin niin aina luokittuu yhtä huonosti....
Eli pointtini on se, että luokitukseen vaikuttaa myös teurastamo (ja sen politiikka?) ei yksin eläin...
0Äänestä
lisää mieleen....
ei ole suoraa kirjoitti:
merkitystä sellaiselle, joka itse myy tuotteensa. Myytävän lihan määrä ja laatu ratkaisee. Meidän porukassa on kyllä sellaisia, jotka ovat perehtyneet näihin luokituksiin, mutta tunnustan, että oma asiantuntemus on aiheessa heikohko. Ne jotka tietävät sanovat, että luokittuvat hyvin - muuta en osaa sanoa. Itse olen seurannut lähinnä teuraspainoa ja prosenttia, eli myytävän lihan saantia.
"Täällä meidän alueella oleva kasvattaja sanoi, että isot teurastamot eivät huoli ollenkaan näitä pitkäsarvisia!" Atria ei huoli, koska kuulemma ei sovellu heidän Kauhajoen teurastamon linjalle. Silti siellä menee vuosittain joitain Highlandeja läpi... LSO:n ostamina! Snellman ottaa normaalisti, mutta tavallisesti kasvattajat ottavat lihat takaisin omaan myyntiin. Yksi iso kasvattaja käyttää juuri Snellmannia ja kertoi juuri miten alkukäsitykset ovat totaalisesti muuttuneet vuosien varrella - alussa oli vähättelyä, mutta nykyään enemmän ihailua. Pääasiassa käytämme pienten teurastamoiden palveluja.
"Ruokinnasta ainakin kaani on kertonut, että pahnat ja varvut riittää ja luonnonlaidun ympäri vuoden..." Riittää emoille, mutta sonnikasvatukseen saa olla paremmat syötävät, eikä se luonnonlaidun tietenkään käy talvella, koska sopimukset estävät lisäruokinnan. Eihän ne tokikaan itse kaiva ruokaa lumen alta. Tuskin tälläistä nyt kukaan on tarkoittanutkaan.
Kaikki kunnia eri roduille. Ehkä tässä kuitenkin joillain saattaa olla mukana kateutta Highlandia kohtaan kun niiden määrät kasvavat nopeasti ja lisää uusia kasvattajia tulee koko ajan. Lisäksi tilamyynnit ovat hyvin onnistuneet ja menekki olisi paljon suurempi, kun vain olisi enemmän teuraita. Toki tämä on yleisestikin tilanne naudanlihalla.
Yhdistyksen postimyyntiin on pian tulossa juuri julkaistu vuosikirja 2008. Siellä on paljon lisää asiaa näistä teurasjutuista jne. Kannattaa hankkia, vaikka ei muuten kyseisen rodun kanssa ole tekemisissä. Kirja on tosi hieno ja laaja (120 sivua) ja paljon asiaa luettavaksi. Jos kirjan painosta riittää vielä kesän näyttelyihin saakka myyntiin, niin tervetuloa osastollemme joko Okraan Oripäähän tai Farmariin Lahteen.
Arvostan kovasti mielipiteitäsi arvoisa "paalinpyörittäjä" ja niitä on mukava lukea - arvosta sinäkin puolestasi edustamaani nautarotua. Yhteisellä asialla tässä ollaan (jo uuden pihvikarjankasvattajien liitonkin kautta), eikös?
Viime viikonloppuna olimme taas isolla porukalla koolla yhdistyksemme vuosikokouksessa. Sellainen mielenkiintoinen juttu on se, että kun porukkamme on koolla, niin kukaan ei valita huonosta taloudellisesta tuloksesta. Ainahan kaikilla on rahasta puutetta, mutta melkoisen tyytyväistä väki on tässä(kin) suhteessa. Kun taas on koolla sellaisten nautaihmisten kanssa, jotka (joutuvat) myyvät teuraansa isolle teurastamolle, niin aina tulee keskustelua huonosta tilityshinnasta ja sen tuomasta heikosta taloudellisesta tilanteesta.
HC porukka usein toimii uusilla tavoilla, jotka ovat toimivia monelle. On selvää, että markkinointi ei kaikille sovi ja jos esim. oman tilan ympäristö on kuin "raatteen tieltä", niin ei sellaisesta voi haaveilla tilamyyntiä....
Siiten tähän kasvujuttuun/rehumäärään saisi vastauksen tekemällä kokeen. 10 eläimen ryhmä eri rotuja ja kaikille juuri samat sapuskat eteen kuin HC ryhmä saisi. Olisi mielenkiintoinen nähdä tulos - en ainakaan itse uskaltaisi vetoa lyödä suuntaan tai toiseen...
0Äänestä
Vara Kaani
lisää mieleen.... kirjoitti:
Viime viikonloppuna olimme taas isolla porukalla koolla yhdistyksemme vuosikokouksessa. Sellainen mielenkiintoinen juttu on se, että kun porukkamme on koolla, niin kukaan ei valita huonosta taloudellisesta tuloksesta. Ainahan kaikilla on rahasta puutetta, mutta melkoisen tyytyväistä väki on tässä(kin) suhteessa. Kun taas on koolla sellaisten nautaihmisten kanssa, jotka (joutuvat) myyvät teuraansa isolle teurastamolle, niin aina tulee keskustelua huonosta tilityshinnasta ja sen tuomasta heikosta taloudellisesta tilanteesta.
HC porukka usein toimii uusilla tavoilla, jotka ovat toimivia monelle. On selvää, että markkinointi ei kaikille sovi ja jos esim. oman tilan ympäristö on kuin "raatteen tieltä", niin ei sellaisesta voi haaveilla tilamyyntiä....
Siiten tähän kasvujuttuun/rehumäärään saisi vastauksen tekemällä kokeen. 10 eläimen ryhmä eri rotuja ja kaikille juuri samat sapuskat eteen kuin HC ryhmä saisi. Olisi mielenkiintoinen nähdä tulos - en ainakaan itse uskaltaisi vetoa lyödä suuntaan tai toiseen...
Totta, en ole kuullut, että kukaan olisi katunut siirtymistään ylämaalaisten kasvattajaksi, yleensä ovat olleet hyvin tyytyväisiä, tosin varmaan tuotantosuunnan vaihtoa on yleensä mietitty jo pitkään ...
Mutta homma helpottuu ja talous tasapainottuu, kun ostopanokset radikaalisti vähenevät.
0Äänestä
Huomiomerkki
Vara Kaani kirjoitti:
Pieneksi ojennukseksi, sinä se olet täällä useampaan kertaan ylämaan rotua moittinut, eli kyllä se tämä muiden rotujen haukkuminen on lähtenyt sieltä päin ja sinun toimesta.
Jokaisella rodulla on omat etunsa, se pitää itse päättää mikä rotu sopii omalle tilalle parhaiten, Englannissa on sananlasku, että joka hommaan on omat hevosensa ja se mielestäni kuvaa rotujen välisiä eroja parhaiten ja myös niitä periaatteita, miten valita omalle tilalle sopiva rotu.
Täälläpäin on asiat kumminkin niin, että Aberdeen Agnus hiehoja saa huomattavasti edullisemmin kuin Ylämaalaisia, niitä on yksinkertaisesti tarjolla enempi. Toisaalta, mikäli homman tarkoitus on myydä hiehoja muille kasvatajille, niin Ylämaalaisilla saa paremman katteen, sama ruokinta, samat kulut, samanikäisinä myydään, miksi valita rotu mistä saa huonomman hinnan. Ylämaalaiset myös menee kaikki kaupaksi, itse kyselin niiltä kasvattajilta etelästä lisäyäkseni karjani määrää, joita tunnen ja niillä ei ole yhtään hiehoa jäänyt myymättä tänäkään talvena, eli olin jälleen myöhässä.
Mikäli keskittyy lihan tuotantoon, niin Agnukset on ihan hyvä ratkaisu, mikäli haluaa myydä eläimiä muille kasvattajille myös, silloin Ylämaalainen on vielä parempi. Ylämaalinen sopii myös näihin meidän olosuhteisiin hyvin, sen karvapeite on paksumpi ja tiheämpi.
Sinulla, Kaani, on tapa jättää vastaamatta hankaliksi kokemiisi kysymyksiin. Vastauksen sijasta siirryt muihin aiheisiin, aivan kuin tueton työläinen. Paalinpyörittäjä kysyi teurasluokkaa. Asialliset toteamukset leimaat kateudeksi. Muuten kirjoitat aika asiallisesti.
0Äänestä
Vara Kaani
Huomiomerkki kirjoitti:
Sinulla, Kaani, on tapa jättää vastaamatta hankaliksi kokemiisi kysymyksiin. Vastauksen sijasta siirryt muihin aiheisiin, aivan kuin tueton työläinen. Paalinpyörittäjä kysyi teurasluokkaa. Asialliset toteamukset leimaat kateudeksi. Muuten kirjoitat aika asiallisesti.
Mitä se jollekkin läpikateelliselle Hämäläiselle, minun teurasluokkani kuuluvat ...
En muutenkaan käsitä tätä hyökkäilyä, valitsemaani rotua kohtaan, miten se liittyy alkuperäiseen aiheeseen.
Rotu on niinpaljon makuasia, jollekin sopii joku suuri rotu, toiselle tilalle jokin pieni ja vaatimaton, miksi tässä asiassa pitäisi olla jokin yksi ja ainoa oikea vaihtoehto ...
0Äänestä
Paalinpyörittäjä
Vara Kaani kirjoitti:
Mitä se jollekkin läpikateelliselle Hämäläiselle, minun teurasluokkani kuuluvat ...
En muutenkaan käsitä tätä hyökkäilyä, valitsemaani rotua kohtaan, miten se liittyy alkuperäiseen aiheeseen.
Rotu on niinpaljon makuasia, jollekin sopii joku suuri rotu, toiselle tilalle jokin pieni ja vaatimaton, miksi tässä asiassa pitäisi olla jokin yksi ja ainoa oikea vaihtoehto ...
Kiemurtelet ja vittuilet, mutta vastausta ei saa!
0Äänestä
faktaa yhdeltä
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Ei se ylämaalainen taida paljoa parantua, vaikka haukkuisit heti kaikki muut rodut. Mikä teurasluokka se "kokit kehuivat" on? Onko se P- vai O ?
tilalta paalinpyörittäjälle ja kaanille.
Nauta-lehti1/2008, eli uusin numero. Sivulta 63 alkaa hyvä juttu Itäsuomalaisesta kasvattajasta. Hänen tilastojensa mukaan teuraspainot ovat olleet 360-430 kg. Ruholuokat O :sta R :aan ja rasva 2-3.
Tässä siis yhden kasvattajan tuloksia.
Sitten vielä pitää huomioida se, että Suomessa on kahta pääsuuntaa eläinsukuja. Kanadalaiset, jotka ovat tulleet tänne Ruotsin kautta ja Skotlantilaiset, jotka ovat tulleet Saksan kautta. Tietysti kaikki ovat Skotteja alunperin, mutta Kanadaan eläimiä vietiin jo 1800-luvun lopussa ja ne on jalostettu siellä korkeammiksi. Alkuperäinen on tyypiltään matalampi, pidempi ja pyöreämpi. Myös näiden tyyppiero näkynee teurastuloksissa. Väittävät, että saksalaisperäiset olisivat parempia ruhoja nimenomaan arvopalojen osalta (pitkä selkä=pitkät fileet). Tämä on hiukan sellainen juupas-eipäs tilanne, joka aiheuttaa ajoittain pientä tervettä vänkäämistä kasvattajienkin kesken.
0Äänestä
Paalinpyörittäjä
faktaa yhdeltä kirjoitti:
tilalta paalinpyörittäjälle ja kaanille.
Nauta-lehti1/2008, eli uusin numero. Sivulta 63 alkaa hyvä juttu Itäsuomalaisesta kasvattajasta. Hänen tilastojensa mukaan teuraspainot ovat olleet 360-430 kg. Ruholuokat O :sta R :aan ja rasva 2-3.
Tässä siis yhden kasvattajan tuloksia.
Sitten vielä pitää huomioida se, että Suomessa on kahta pääsuuntaa eläinsukuja. Kanadalaiset, jotka ovat tulleet tänne Ruotsin kautta ja Skotlantilaiset, jotka ovat tulleet Saksan kautta. Tietysti kaikki ovat Skotteja alunperin, mutta Kanadaan eläimiä vietiin jo 1800-luvun lopussa ja ne on jalostettu siellä korkeammiksi. Alkuperäinen on tyypiltään matalampi, pidempi ja pyöreämpi. Myös näiden tyyppiero näkynee teurastuloksissa. Väittävät, että saksalaisperäiset olisivat parempia ruhoja nimenomaan arvopalojen osalta (pitkä selkä=pitkät fileet). Tämä on hiukan sellainen juupas-eipäs tilanne, joka aiheuttaa ajoittain pientä tervettä vänkäämistä kasvattajienkin kesken.
No niin löytyyhän sitä tietoa luokituksistakin.
Suoramyynti taitaa olla ainoa kannattava vaihtoehto, koska teurastamoille myyden hinta jäisi huonommaksi kuin perinteisillä roduilla ja mielikuvat jäisi muuttamatta rahaksi.
0Äänestä
ilman muuta järkevin
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
No niin löytyyhän sitä tietoa luokituksistakin.
Suoramyynti taitaa olla ainoa kannattava vaihtoehto, koska teurastamoille myyden hinta jäisi huonommaksi kuin perinteisillä roduilla ja mielikuvat jäisi muuttamatta rahaksi.
vaihtoehto, jos vain pystyy sen hoitamaan. En tunne ketään joka myisi tuotteensa isolle teurastamolle, mutta varmasti sellaisiakin ehkä on. Muutamat myyvät eläimensä eräälle isolle toimijalle, joka taas myy lihat pääkaupunkiseudun erikoismyymälöihin.
Lihan laatu ei muuten ole vain mikään "mielikuva". Oletko Paalinpyörittäjä itse koskaan maistanut? Jos väität, että et huomaa eroa, niin silloin et ole kyllä päässyt maistamaan AITOA highland-lihaa....
Ei ehkä kannata puhua täällä laadusta ja makueroista, ellei sitten ole riittävästi omia kokemuksia. Minulla niitä on nimittäin runsaasti.
0Äänestä
teurastamot kyllä
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
No niin löytyyhän sitä tietoa luokituksistakin.
Suoramyynti taitaa olla ainoa kannattava vaihtoehto, koska teurastamoille myyden hinta jäisi huonommaksi kuin perinteisillä roduilla ja mielikuvat jäisi muuttamatta rahaksi.
ottaisivat, jos vain joku myisi (siis Atriaa lukuunottamatta).
Siis miten niin hinta jäisi huonommaksi? Ei siitä mitään hinnanalennusta tulisi verrattuna mihin tahansa muuhun naudanlihaan. Jos luokitus, paino ja rasva on sama, niin tili olisi sama riippumatta rodusta....
0Äänestä
Paalinpyörittäjä
ilman muuta järkevin kirjoitti:
vaihtoehto, jos vain pystyy sen hoitamaan. En tunne ketään joka myisi tuotteensa isolle teurastamolle, mutta varmasti sellaisiakin ehkä on. Muutamat myyvät eläimensä eräälle isolle toimijalle, joka taas myy lihat pääkaupunkiseudun erikoismyymälöihin.
Lihan laatu ei muuten ole vain mikään "mielikuva". Oletko Paalinpyörittäjä itse koskaan maistanut? Jos väität, että et huomaa eroa, niin silloin et ole kyllä päässyt maistamaan AITOA highland-lihaa....
Ei ehkä kannata puhua täällä laadusta ja makueroista, ellei sitten ole riittävästi omia kokemuksia. Minulla niitä on nimittäin runsaasti.
Olen puhunut pelkästään luokituksesta en makuasioista. Mielikuviin markkinointi perustuu ainakin siihen asti kun asiakas maistaa tuotetta. Itse en ole Ylämaalaista syönyt, mutta asia täytyy korjata pikimmiten. Olette kyllä saaneet eläimillenne ja toivottavasti kaikelle pihvilihalle hyvää imagoa laitumella kirmaavien karvapäiden ja pörröisten vasikoiden avulla!
0Äänestä
Paalinpyörittäjä
teurastamot kyllä kirjoitti:
ottaisivat, jos vain joku myisi (siis Atriaa lukuunottamatta).
Siis miten niin hinta jäisi huonommaksi? Ei siitä mitään hinnanalennusta tulisi verrattuna mihin tahansa muuhun naudanlihaan. Jos luokitus, paino ja rasva on sama, niin tili olisi sama riippumatta rodusta....
Jos tuottaa pihvirotuisia teuraita, niin kannattavuuden ehdoton edellytys on se (ainakin täällä etelässä), että jokainen eläin saa pihvilisät! O luokalle ei makseta vielä pihvilisää, vaan ärrää täytyy olla!
0Äänestä
olen koko ajan
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Olen puhunut pelkästään luokituksesta en makuasioista. Mielikuviin markkinointi perustuu ainakin siihen asti kun asiakas maistaa tuotetta. Itse en ole Ylämaalaista syönyt, mutta asia täytyy korjata pikimmiten. Olette kyllä saaneet eläimillenne ja toivottavasti kaikelle pihvilihalle hyvää imagoa laitumella kirmaavien karvapäiden ja pörröisten vasikoiden avulla!
sanonut, niin olen ensisijaisesti pihvikarjan ystävä ihan rodusta riippumatta ja seuraavaksi nautojen ihailija tuotantosuunnasta riippumatta.
Uskon, että laiduntavat eläimet tuovat imagoa ja hyvää mielikuvaa kaikelle nautalihatuotannolle ja se on hyvä asia koko kentälle.
Kun sitten hommaat Highland lihaa, niin ota huomioon, että maku poikkeaa merkittävästi muusta naudasta. Asiakkaiden mielestä (myös omasta) maku on hirven ja naudan puolivälistä. Siinä on selvä riistan vivahde. Tosin jos ruokit omat sonnisi pelkällä ruoholla, niin silloin ero lienee vähäisempi. Jos haluat lähteä kokeilemaan oikein korkealta laatutasolta, niin kerää sopiva porukka ja matkusta Riikan luo Korkeaan Tammeen. Voin suositella lämpimästi.
0Äänestä
C-alueella
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Jos tuottaa pihvirotuisia teuraita, niin kannattavuuden ehdoton edellytys on se (ainakin täällä etelässä), että jokainen eläin saa pihvilisät! O luokalle ei makseta vielä pihvilisää, vaan ärrää täytyy olla!
taitaa olla siinä suhteessa hiukan helpompaa....
0Äänestä
Vara Kaani
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Jos tuottaa pihvirotuisia teuraita, niin kannattavuuden ehdoton edellytys on se (ainakin täällä etelässä), että jokainen eläin saa pihvilisät! O luokalle ei makseta vielä pihvilisää, vaan ärrää täytyy olla!
Mitähän se tekee kilolle, tämä ärrä lisä.
Mikäli hinta on 2,70 kilolta.
0Äänestä
Sulo*'*
Aivan sama, että mistä tulee kunhan on halpaa.
0Äänestä
Se mitä
tungen suustani sisään ja joka menee lävitseni ei saa maksaa maltaita. Kun vedän vessan, niin siinähän huuhtelen alas sen mitä olen kaupassa maksanut ruuasta. Mitä halvemmalla syön, niin sitä vähemmän vituttaa.
0Äänestä
kukkuu
Se mitä kirjoitti:
tungen suustani sisään ja joka menee lävitseni ei saa maksaa maltaita. Kun vedän vessan, niin siinähän huuhtelen alas sen mitä olen kaupassa maksanut ruuasta. Mitä halvemmalla syön, niin sitä vähemmän vituttaa.
Puurothan ovat hyvin edullia ja terveellisiä.Ei ainakaan pitäisi potuttaa.
0Äänestä
Vara Kaani
Brasiliassa on muutamia pahoja tauteja, jotka EU päättänyt laittaa kuriin, niin ettei ne leviä tänne meille.
Meillä on hyvin muistissa, se muutama vuosi sitten tapahtunut suu- ja sorkktautiepidemia, mikä syntyi Britanniassa. Se maksoi maltaita Briteille ja koko EU:lle, kun eläimiä teurastettiin tuhansittain ja koko maan elintarviketuotanto oli kaksi vuotta täydessä boikotissa muuhun EU:hun nähden.
Suu- ja sorkkatauti ei ole ainoa vakava tauti, mikä naudoilla esintyy, esim. nautojen tuperkuloosi tarttuu myös ihmiseen ja sille ei löydy lääkkeitä. Nautojen tautien kanssa täytyy olla tarkkana, ne on muille eläimille hyvin vaarallisia ja myös ihmisille.
0Äänestä
Terttu
Lomaillessani espanjassa luin siellä jutun paikallisesta lehdestä, jossa kerrottiin, ettei brasilialaisilla tuontilihalla ollut tarvittavia tautivapausselvityksiä.Nimenomaan koskien suu-ja sorkkatautia.EU:lla on tarkoitus pysytellä tautivapaana ja se lienee kaikkien etu.Niin kuluttajien, kuin tuottajien.Espanjaan tuodaan Brasiliasta vuosittain yli 500000 tonnia lihaa.Hintakysymyshän tuo on espanjalle.Siinä lehdessä luki, että lihantuotanto brasiliassa maksaa 1 dollarin kilolta, kun taas euroopassa 3 dollaria kilolta.Brassilihan osuus suomen markkinoilla ei ole kovin suuri.Välimeren maihin, etenkin espanjaan menee varmaan valtaosa euroopan tuonnista.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
...aletaan saada taas kunnon pihvilihaa!
Eikö herättänyt epäilyä tuonnin rajoittaminen?
Että puhdasta lihaa puhtaasta luonnosta, kuten eräs tollero jo jossakin totesikin ulkolaisesta lihasta...kun eläimet liikkuvat ulkona luonnossa, niin pihvi on puhtaampaa kuin navetassa kasvatetussa
eläimessä....jäin ihmettelemään, että eikä brasialaiset sonnit ollenkaan paskokaan vai onko ne opetettu vessassa käymään?
Vuosikaudet samoilla laitumilla, saattaahan sinne jokunen kakkakin kerääntyä, miten liene nuo loistartunnat, saattaa niitäkin esiintyä tiheämmin.
Trikiinia ym. muuta mukavaa.
Jos tuo eu:n kieltojuttu olisi tapahtunut Suomessa, niin olisit ikenet irvessä vieläkin palstalla haukkumassa suomalaista tuotantoa...kateusko tuota teettää?
Nyt joutunut ostamaan Kobea, kun brassihärkää ei ole kaupoista saanut. Ei tuo Kobe niin hyvää ole että siitä kannattaisi maksaa 5 kertaa brassin verran. Toki Kobesta kannattaa maksaa ihan mitä tahansa, jos vaihtoehtona on suomalainen lehmänliha.
herkullista ruokaa saa edullisesta suomalaisesta naudanlihasta. Minulla onkin hyvä kokki keittiössä.
Brassilihan mureus perustuu varastointiajan käsittelyyn, vähän sama juttu kuin riistan riiputuksessa. Näin olen alan ammattilaiselta kuullut. Meikäläisessä lihateollisuudessa vastaava ei ole sallittua mikrobiologisista syistä.
Kaikella pihvilihalla, myös Suomalaisella on neljän viikon kypsennysvaihe, jolloin liha mureutuu.
Brassiliha on vapaana laiduntanutta pihvilihaa luonnonravinnolla, joten lihan laadussa ja maussa tuskin on mitään moittimista, mikäli siinä jotain ilmenee, niin eiköhän se tule matkan varrella näiden muiden toimjoiden taholta.
Brassilihan ongelma on taudit, Brasseilla on tapana ostaa muilta tiloilta karjaa ja myydä sitä sitten suuremmissa erissä eteenpäin, eli homma on suurten toimijoiden käsissä ja niiden monopolissa.
Vaikka jokin tila olisikin kunnossa ja laadultaan sertifioitu parhaaseen luokkaan, niin näiden pienempien tilojen ja muiden välittäjien karjat saastuttavat koko myyntierän.
Nautojen taudit on siinä mielessä vittumaisia, että ne voi tarttua myös ihmisiin, ainakin jotkut niistä, esim. tuberkuloosi on sellainen.
Senverran on totta, että brassinaudat ovat syntyneet laitumelle ja siellä kasvaneet noin kahdeksan kuukauden ikään, mutta loppulihotus kyllä tapahtuu amerikkalaiseen tapaan feedloteissa lähes pelkän maissin avulla. Jos olet katsellut kuvia noista huutokauppatilaisuuksista, niin ei sellaisia "fileselkiä" synny pelkkää laidunta kaluamalla!
Lihan mureudesta olet oikeassa, että suomessakin pihviha kyllä raakakypsytetään, mutta lypsyrotunauta myydään tuoreena heti. Monet tälläkin saitilla esiintyvät asiantuntijat vertaavat juuri suomalaista lypsyrotunautaa brassipihviin. Kaikissa makutesteissä brassinauta on hävinnyt selkeästi suomalaiselle pihvinaudalle!
Joo, kyllähän maailmalla loppulihotusta harrastetaan juuri tällä amerikkalaisten kehittämällä systeemillä, ei pidä olla naivi, tämähän on liiketoimintaa ...
Mutta, laiduntamalla eläin kasvaa kyllä samaan kokoon, siihen menee aikaa vain pitempään.
Kasvunopeus ratkaisee luokituksen ja sitä kautta arvo-osien määrän. Hitaasti hyvä tulee, ei siis pidä paikkaansa tässä tapauksessa. Maku ja väri on sitten toinen juttu, nehän lisääntyvät iän myötä lihassakin, mutta fileiden osuus jää pieneksi hitaasti kituuttamalla. Ylämaalaiset on hyvä esimerkki kuinka kyllä kasvavat vuosien myötä kokoa, mutta luokittuvat kuin holsteinit...
En ymmärrä käsitystäsi ylämalaisista, ainakin minulle on tullut ravintoloiden kokeilta kokoajan palautetta, missä sitä pidetään parhaana liharotuna, makunsa ja ominaisuuksiensa puolesta.
Agnusta taas moititaan rasvaisuudesta, eli makunsa kullakin.
Mitä hyötyä on suuretsa teuraspainosta, jos rasvaa on puolta enempi kuin muilla roduilla ...
Meillä on ainakin tullut Highlandilla tosi hyvä määrä arvopaloja. Tärkein kaikista on kuitenkin se, että teurasprosentti on vähärasvaisuuden ansiosta mainiolla tasolla. Sitä ei ole siis rasva alentamassa. Neljänsadan kilon (teuraspaino) sonnista saa helposti myytävää lihaa kolmensadan kilon hujakoille (plus sisäelimet päälle). Suorassa tilamyynnissä tämä on aivan ehdoton asia!
Highland sonnin ruokinnassa on vain tärkeää, että niille annetaan hyvälaatuista heinää! Emoille pitää olla kortisempaa, etteivät liho, mutta sonnit saa ja pitää ruokkia kunnon ruoholla. Jotkut ovat tämän unohtaneet ja silloin tulokset ovat heikompia.
Empä tiennytkään, että luokittuvat hyvin?
Millaisia luokituksia sonneilla ollut?
Teurassaanto on tärkeä suoramyynnissä ja suoraan kait ne kaikki myydäänkin?
Täällä meidän alueella oleva kasvattaja sanoi, että isot teurastamot eivät huoli ollenkaan näitä pitkäsarvisia!
Ruokinnasta ainakin kaani on kertonut, että pahnat ja varvut riittää ja luonnonlaidun ympäri vuoden...
Ei se ylämaalainen taida paljoa parantua, vaikka haukkuisit heti kaikki muut rodut.
Mikä teurasluokka se "kokit kehuivat" on?
Onko se P- vai O ?
Pieneksi ojennukseksi, sinä se olet täällä useampaan kertaan ylämaan rotua moittinut, eli kyllä se tämä muiden rotujen haukkuminen on lähtenyt sieltä päin ja sinun toimesta.
Jokaisella rodulla on omat etunsa, se pitää itse päättää mikä rotu sopii omalle tilalle parhaiten, Englannissa on sananlasku, että joka hommaan on omat hevosensa ja se mielestäni kuvaa rotujen välisiä eroja parhaiten ja myös niitä periaatteita, miten valita omalle tilalle sopiva rotu.
Täälläpäin on asiat kumminkin niin, että Aberdeen Agnus hiehoja saa huomattavasti edullisemmin kuin Ylämaalaisia, niitä on yksinkertaisesti tarjolla enempi.
Toisaalta, mikäli homman tarkoitus on myydä hiehoja muille kasvatajille, niin Ylämaalaisilla saa paremman katteen, sama ruokinta, samat kulut, samanikäisinä myydään, miksi valita rotu mistä saa huonomman hinnan.
Ylämaalaiset myös menee kaikki kaupaksi, itse kyselin niiltä kasvattajilta etelästä lisäyäkseni karjani määrää, joita tunnen ja niillä ei ole yhtään hiehoa jäänyt myymättä tänäkään talvena, eli olin jälleen myöhässä.
Mikäli keskittyy lihan tuotantoon, niin Agnukset on ihan hyvä ratkaisu, mikäli haluaa myydä eläimiä muille kasvattajille myös, silloin Ylämaalainen on vielä parempi.
Ylämaalinen sopii myös näihin meidän olosuhteisiin hyvin, sen karvapeite on paksumpi ja tiheämpi.
Vastaan tähänkin, kun minut mainittiin ...
Kyllä Ylämaalainen myös vaatii oikean ruokinnan, ei se ihan luonnonlaitumilla talvia mene, enkä ole sellaista koskaan väittänytkään.
Mutta ostorehuja ja viljaa en käytä, lehmä on märehtijä ja kasvaa korsirehulla ihan hyvin.
Isot ei huoli näitä, mutta pienemmät huolii ja ihan mielellään ottavat, mutta aika moni meitä myy lihansa suoraan kulutajille ainakin osittain, siitä saa silloin noin nelinkertaisen hinnan.
Ei tämä homma yksinkertaisesti lyö leiville, mikäli pitäisi elää näillä tuottajahinnoilla.
Suoramyynti lihalla ja elävien eläinten myynti uusille kasvattajille, on minun valitsema tuotantosuunta.
Lihasta saan keskimäärin noin 12 euroa kilolta, läpi ruhon laskettuna ja kolme vuotias lehmä lähtee noin 2500 eurolla alv, hiehon saa puoleen hintaan yhden vuoden ikäisenä.
Eli elävien eläinten ja suoramyynnillä eletään ja ylämaalaiset eivät siis luokitu kovin häävisti, eli yksikään eläin ei pääsisi pihviluokkiin, jos yleensä huolittaisiin teurastamoihin.
Rehunkulutus paljon isompi kuin muilla roduilla, juuri pitkästä kasvatusajasta johtuen, mutta toisaalta rehu sisältää osin rakennuskustannuksia, koska muilla roduilla on lakisääteisesti oltava sääsuoja ja tiivispohjainen (siis betoninen) ruokintapaikka.
Kaikilla roduilla nopea kasvu parantaa lihakkuutta, mutta tietysti lisää rasvoittumisen riskiä.
Ps. Ostorehuja käytän vain pari lavaa kivennäisiä vuosittain, mutta viljaa annan vähän vasikoille. Anguksen , herefordin ja ylämaalaisten lisäksi myös Limousin soveltuu hyvin korsirehuvaltaiseen ruokintaan.
Juu se taitaa olla haukkumista, kun kysyy kuinka ne ylämaalaiset luokittuvat teurastettaessa?
Kuten totesin, jokaisen pitää itse miettiä, mikä tuotantosuunta sopii itselle parhaiten, ei siihen mitään yhtä oikeaa ratkaisua ole.
Mistä päättelit, että oma rotusi luokittuu paremmin, tai siinä oli jotain muuta etua.
Tämä alkaa kuulostaa vähän pystykorvakoiramiesten keskustelulta, jokaisella on se oma ja paras rotu, sekä yksilö ...
Ei se rehunkulutus sen suurempi ole, jos siirtyy samanlaiseen ruokintaan kuin muillakin roduilla, kasvu vähän nopeutuu ja maku muuttuu, kuten aina käy viljaruokinnalla.
No tämähän ei ollut ensimmäinen kerta, kun tätä rotua kommentoit, varsin omaperäisin mielipitein ...
merkitystä sellaiselle, joka itse myy tuotteensa.
Myytävän lihan määrä ja laatu ratkaisee.
Meidän porukassa on kyllä sellaisia, jotka ovat perehtyneet näihin luokituksiin, mutta tunnustan, että oma asiantuntemus on aiheessa heikohko. Ne jotka tietävät sanovat, että luokittuvat hyvin - muuta en osaa sanoa. Itse olen seurannut lähinnä teuraspainoa ja prosenttia, eli myytävän lihan saantia.
"Täällä meidän alueella oleva kasvattaja sanoi, että isot teurastamot eivät huoli ollenkaan näitä pitkäsarvisia!" Atria ei huoli, koska kuulemma ei sovellu heidän Kauhajoen teurastamon linjalle. Silti siellä menee vuosittain joitain Highlandeja läpi... LSO:n ostamina! Snellman ottaa normaalisti, mutta tavallisesti kasvattajat ottavat lihat takaisin omaan myyntiin. Yksi iso kasvattaja käyttää juuri Snellmannia ja kertoi juuri miten alkukäsitykset ovat totaalisesti muuttuneet vuosien varrella - alussa oli vähättelyä, mutta nykyään enemmän ihailua. Pääasiassa käytämme pienten teurastamoiden palveluja.
"Ruokinnasta ainakin kaani on kertonut, että pahnat ja varvut riittää ja luonnonlaidun ympäri vuoden..." Riittää emoille, mutta sonnikasvatukseen saa olla paremmat syötävät, eikä se luonnonlaidun tietenkään käy talvella, koska sopimukset estävät lisäruokinnan. Eihän ne tokikaan itse kaiva ruokaa lumen alta. Tuskin tälläistä nyt kukaan on tarkoittanutkaan.
Kaikki kunnia eri roduille. Ehkä tässä kuitenkin joillain saattaa olla mukana kateutta Highlandia kohtaan kun niiden määrät kasvavat nopeasti ja lisää uusia kasvattajia tulee koko ajan. Lisäksi tilamyynnit ovat hyvin onnistuneet ja menekki olisi paljon suurempi, kun vain olisi enemmän teuraita. Toki tämä on yleisestikin tilanne naudanlihalla.
Yhdistyksen postimyyntiin on pian tulossa juuri julkaistu vuosikirja 2008. Siellä on paljon lisää asiaa näistä teurasjutuista jne. Kannattaa hankkia, vaikka ei muuten kyseisen rodun kanssa ole tekemisissä. Kirja on tosi hieno ja laaja (120 sivua) ja paljon asiaa luettavaksi. Jos kirjan painosta riittää vielä kesän näyttelyihin saakka myyntiin, niin tervetuloa osastollemme joko Okraan Oripäähän tai Farmariin Lahteen.
Arvostan kovasti mielipiteitäsi arvoisa "paalinpyörittäjä" ja niitä on mukava lukea - arvosta sinäkin puolestasi edustamaani nautarotua. Yhteisellä asialla tässä ollaan (jo uuden pihvikarjankasvattajien liitonkin kautta), eikös?
että tuntemani risteytysrotuisten kanssa toimiva henkilö vaihtoi Atrialta Snellmannille. Samalla kuulemma luokitukset nousivat kertaheitolla. Atriaa on paljonkin moitittu, että vaikka miten olisi hyvä eläin niin aina luokittuu yhtä huonosti....
Eli pointtini on se, että luokitukseen vaikuttaa myös teurastamo (ja sen politiikka?) ei yksin eläin...
Viime viikonloppuna olimme taas isolla porukalla koolla yhdistyksemme vuosikokouksessa. Sellainen mielenkiintoinen juttu on se, että kun porukkamme on koolla, niin kukaan ei valita huonosta taloudellisesta tuloksesta. Ainahan kaikilla on rahasta puutetta, mutta melkoisen tyytyväistä väki on tässä(kin) suhteessa. Kun taas on koolla sellaisten nautaihmisten kanssa, jotka (joutuvat) myyvät teuraansa isolle teurastamolle, niin aina tulee keskustelua huonosta tilityshinnasta ja sen tuomasta heikosta taloudellisesta tilanteesta.
HC porukka usein toimii uusilla tavoilla, jotka ovat toimivia monelle. On selvää, että markkinointi ei kaikille sovi ja jos esim. oman tilan ympäristö on kuin "raatteen tieltä", niin ei sellaisesta voi haaveilla tilamyyntiä....
Siiten tähän kasvujuttuun/rehumäärään saisi vastauksen tekemällä kokeen. 10 eläimen ryhmä eri rotuja ja kaikille juuri samat sapuskat eteen kuin HC ryhmä saisi. Olisi mielenkiintoinen nähdä tulos - en ainakaan itse uskaltaisi vetoa lyödä suuntaan tai toiseen...
Totta, en ole kuullut, että kukaan olisi katunut siirtymistään ylämaalaisten kasvattajaksi, yleensä ovat olleet hyvin tyytyväisiä, tosin varmaan tuotantosuunnan vaihtoa on yleensä mietitty jo pitkään ...
Mutta homma helpottuu ja talous tasapainottuu, kun ostopanokset radikaalisti vähenevät.
Sinulla, Kaani, on tapa jättää vastaamatta hankaliksi kokemiisi kysymyksiin. Vastauksen sijasta siirryt muihin aiheisiin, aivan kuin tueton työläinen. Paalinpyörittäjä kysyi teurasluokkaa.
Asialliset toteamukset leimaat kateudeksi.
Muuten kirjoitat aika asiallisesti.
Mitä se jollekkin läpikateelliselle Hämäläiselle, minun teurasluokkani kuuluvat ...
En muutenkaan käsitä tätä hyökkäilyä, valitsemaani rotua kohtaan, miten se liittyy alkuperäiseen aiheeseen.
Rotu on niinpaljon makuasia, jollekin sopii joku suuri rotu, toiselle tilalle jokin pieni ja vaatimaton, miksi tässä asiassa pitäisi olla jokin yksi ja ainoa oikea vaihtoehto ...
Kiemurtelet ja vittuilet, mutta vastausta ei saa!
tilalta paalinpyörittäjälle ja kaanille.
Nauta-lehti1/2008, eli uusin numero. Sivulta 63 alkaa hyvä juttu Itäsuomalaisesta kasvattajasta. Hänen tilastojensa mukaan teuraspainot ovat olleet 360-430 kg. Ruholuokat O :sta R :aan ja rasva 2-3.
Tässä siis yhden kasvattajan tuloksia.
Sitten vielä pitää huomioida se, että Suomessa on kahta pääsuuntaa eläinsukuja. Kanadalaiset, jotka ovat tulleet tänne Ruotsin kautta ja Skotlantilaiset, jotka ovat tulleet Saksan kautta. Tietysti kaikki ovat Skotteja alunperin, mutta Kanadaan eläimiä vietiin jo 1800-luvun lopussa ja ne on jalostettu siellä korkeammiksi. Alkuperäinen on tyypiltään matalampi, pidempi ja pyöreämpi. Myös näiden tyyppiero näkynee teurastuloksissa. Väittävät, että saksalaisperäiset olisivat parempia ruhoja nimenomaan arvopalojen osalta (pitkä selkä=pitkät fileet). Tämä on hiukan sellainen juupas-eipäs tilanne, joka aiheuttaa ajoittain pientä tervettä vänkäämistä kasvattajienkin kesken.
No niin löytyyhän sitä tietoa luokituksistakin.
Suoramyynti taitaa olla ainoa kannattava vaihtoehto, koska teurastamoille myyden hinta jäisi huonommaksi kuin perinteisillä roduilla ja mielikuvat jäisi muuttamatta rahaksi.
vaihtoehto, jos vain pystyy sen hoitamaan. En tunne ketään joka myisi tuotteensa isolle teurastamolle, mutta varmasti sellaisiakin ehkä on. Muutamat myyvät eläimensä eräälle isolle toimijalle, joka taas myy lihat pääkaupunkiseudun erikoismyymälöihin.
Lihan laatu ei muuten ole vain mikään "mielikuva". Oletko Paalinpyörittäjä itse koskaan maistanut? Jos väität, että et huomaa eroa, niin silloin et ole kyllä päässyt maistamaan AITOA highland-lihaa....
Ei ehkä kannata puhua täällä laadusta ja makueroista, ellei sitten ole riittävästi omia kokemuksia. Minulla niitä on nimittäin runsaasti.
ottaisivat, jos vain joku myisi (siis Atriaa lukuunottamatta).
Siis miten niin hinta jäisi huonommaksi? Ei siitä mitään hinnanalennusta tulisi verrattuna mihin tahansa muuhun naudanlihaan. Jos luokitus, paino ja rasva on sama, niin tili olisi sama riippumatta rodusta....
Olen puhunut pelkästään luokituksesta en makuasioista. Mielikuviin markkinointi perustuu ainakin siihen asti kun asiakas maistaa tuotetta. Itse en ole Ylämaalaista syönyt, mutta asia täytyy korjata pikimmiten.
Olette kyllä saaneet eläimillenne ja toivottavasti kaikelle pihvilihalle hyvää imagoa laitumella kirmaavien karvapäiden ja pörröisten vasikoiden avulla!
Jos tuottaa pihvirotuisia teuraita, niin kannattavuuden ehdoton edellytys on se (ainakin täällä etelässä), että jokainen eläin saa pihvilisät! O luokalle ei makseta vielä pihvilisää, vaan ärrää täytyy olla!
sanonut, niin olen ensisijaisesti pihvikarjan ystävä ihan rodusta riippumatta ja seuraavaksi nautojen ihailija tuotantosuunnasta riippumatta.
Uskon, että laiduntavat eläimet tuovat imagoa ja hyvää mielikuvaa kaikelle nautalihatuotannolle ja se on hyvä asia koko kentälle.
Kun sitten hommaat Highland lihaa, niin ota huomioon, että maku poikkeaa merkittävästi muusta naudasta. Asiakkaiden mielestä (myös omasta) maku on hirven ja naudan puolivälistä. Siinä on selvä riistan vivahde. Tosin jos ruokit omat sonnisi pelkällä ruoholla, niin silloin ero lienee vähäisempi. Jos haluat lähteä kokeilemaan oikein korkealta laatutasolta, niin kerää sopiva porukka ja matkusta Riikan luo Korkeaan Tammeen. Voin suositella lämpimästi.
taitaa olla siinä suhteessa hiukan helpompaa....
Mitähän se tekee kilolle, tämä ärrä lisä.
Mikäli hinta on 2,70 kilolta.
Aivan sama, että mistä tulee kunhan on halpaa.
tungen suustani sisään ja joka menee lävitseni ei saa maksaa maltaita.
Kun vedän vessan, niin siinähän huuhtelen alas sen mitä olen kaupassa maksanut ruuasta.
Mitä halvemmalla syön, niin sitä vähemmän vituttaa.
Puurothan ovat hyvin edullia ja terveellisiä.Ei ainakaan pitäisi potuttaa.
Brasiliassa on muutamia pahoja tauteja, jotka EU päättänyt laittaa kuriin, niin ettei ne leviä tänne meille.
Meillä on hyvin muistissa, se muutama vuosi sitten tapahtunut suu- ja sorkktautiepidemia, mikä syntyi Britanniassa.
Se maksoi maltaita Briteille ja koko EU:lle, kun eläimiä teurastettiin tuhansittain ja koko maan elintarviketuotanto oli kaksi vuotta täydessä boikotissa muuhun EU:hun nähden.
Suu- ja sorkkatauti ei ole ainoa vakava tauti, mikä naudoilla esintyy, esim. nautojen tuperkuloosi tarttuu myös ihmiseen ja sille ei löydy lääkkeitä.
Nautojen tautien kanssa täytyy olla tarkkana, ne on muille eläimille hyvin vaarallisia ja myös ihmisille.
Lomaillessani espanjassa luin siellä jutun paikallisesta lehdestä, jossa kerrottiin, ettei brasilialaisilla tuontilihalla ollut tarvittavia tautivapausselvityksiä.Nimenomaan koskien suu-ja sorkkatautia.EU:lla on tarkoitus pysytellä tautivapaana ja se lienee kaikkien etu.Niin kuluttajien, kuin tuottajien.Espanjaan tuodaan Brasiliasta vuosittain yli 500000 tonnia lihaa.Hintakysymyshän tuo on espanjalle.Siinä lehdessä luki, että lihantuotanto brasiliassa maksaa 1 dollarin kilolta, kun taas euroopassa 3 dollaria kilolta.Brassilihan osuus suomen markkinoilla ei ole kovin suuri.Välimeren maihin, etenkin espanjaan menee varmaan valtaosa euroopan tuonnista.