DG M54.4 ???

varmaan kukaan siis tiedä??
Eikö kukaan ole kuullut moista diagnoosia.
Jos vähänkään voitte auttaa niin kertokaa jotain.

Minulla on ollut selkävaivoja(M54) vuodesta 1992 lukien. On siis mainitsemasi issiaiskipu ja myös kaksi välilevyä lasahtanut. Selkärankareuma todettiin 1994 ja nyt viime syksynä vielä uutena nivelpsori.Uuden lääkityksen ja hoidon takia olen nyt sairaslomalla pari kuukautta.

Kokemuksesta tiedän että ei saa jäädä paikoilleen, on liikuttava, jumpattava, käytävä kuntosalilla. Tehtävä vatsa- ja selkälihaksia vahvistavia liikkeitä, vaikka ei viitsisi ja käy kipeää.
Työssä pidettävä taukoja ja muistettava taukoliikunta ja käytävä jaloittelemassa. Annettava kylmähoitoa. Saunassa olo pahenee.

Kipulääkkeitä olen syönyt niin että maksa-arvot nousivat. Nyt on uusi lääkitys ja vaikutusta odottelen. Tällä hetkellä en paljoa pysty liikkumaan, mutta joka päivä yhä enemmän.
Minulla oli kipukynnykseen Triptyl, mutta se ei sopinut minulle. Se teki minut superhyper aktiiviseksi. En pysynyt hetkeäkään paikoillaan, siis levoton olin. Lääkettä käytetään myös masennukseen. Koska en ollut masentunut vaan muutenkin aktiivinen, niin vaikutus oli minulla tuollainen. Maksa-arvojen nousun aiheutti kipulääke Panacod, jonka annostus oli vuosia 6-8/vrk.

Öisin on pirullista, mutta eipähän tartte olla yksin. On tuo luissa ja ytimissä viihtyvä "kipuolio" ainaisena seurana.

En ole päässyt kivuista eroon kokonaan, mutta siitä huolimatta menen hammasta purren eteenpäin.
Nyt sairaslomalla käyn omaan tahtiin kävelemässä päivisin ja jumppailen.
Lääkäri on esittänyt osatyökyvyttömyyseläkettä, mutta en ole vielä halukas. Työelämää edessä n. 10 vuotta. Tässä aikani kuluksi hunttailen minkä ratkaisun tekisi. Työni on toimistotyötä ja paljon päätteellä työskentelyä.

Onneksi tulee kesä ja on puuhaa paljon pihalla. Saa istuksia kuistilla ja kuunnella kesän ääniä. Ja sitten pääsee liikkumaan luontoon, verkostelemaan isännän kanssa.

Tsemppiä Sinulle. Kunhan et vain masentuisi ainaisten kipujen kanssa. Masentunut tuntee kivutkin suurempina.
Minua on auttanut kun olen lainannut kirjastosta kipu-kirjoja, kivunhallintaa, kivun fysiologiaa.
Sitten lääkäri Antti Heikkilän kirjoja, mm Selkä-kirja.

Itse olen Mangneettikuvat käynnyt ja pari puudutusta käynnyt saman vaivan takia ja 8kk sairastanut
itselläni vaivaa hoidettu puuduttamalla selkää(epiduraali)
Selkä oli magneettikuvissa normaali
Enmg tulos normaali (vaikka varpaat3 kpl ukkovarpaassa ja pikkuvarpaassa tunto muut ei toimi)
Tuttuja ovat kortisooni ja Tramal piikit.
Saa kysellä sähköpostitse.

On samanlaista kovaa kipua pian ollut tosin"vain 2 kk"kärsinyt,melkein kaikissa mahdollisisa kokeissa ollut ja mistään ei löydy selvää vikaa ja syytä.Vahvoja läälleitä syön-eivät auta,välillä pitänyt hakea kipupiikkiä mikä auttaa yöksi vain.
Tämä on todella masentavaa ja vielä kaiken huipuksi työnantaja solvaa ja haukkuu kun s-loma jatkuu,mutta töitäkään ei tehdä voi kun kävelee ei pääse kunnolla ja olo onkuin pakarassa ja takareidessä olisi puukkoja.
Kaipa tässä pitää vain oppia elämään kivun kanssa

Meille röntgenkuvissakin selvästi näkyvät vammat ja kulumat. madaltumat, hermoja puristuksissa, osteofyyttejä(luunsäröja, luupiikkejä) mm. ylävartalossa ei määrätä, kuin lisätä liikuntaa ja käydä fysiöterapeutilla jumppa ohjeita kokeilemassa. Höh, ei pysty, kuin kylykeä kääntämään kipujen takia, särkylääkityksestä huolimatta, 6 Banacodia ja 4 600 millistä Ibumaxia vrk. Miksei yhteiskunnta jotenkin avittais oikeisiin hoitoihin, esim. akupunktiohoitoihin ynnä huonosta verenkierrosta kärsiville ihmisille hierontoja, joista oikeasti saa avun. Pienituloisena ei varaa niihin. Hyvä, kun pystyin tämän tässä kirjpoittamaan iskiaksen ja selkäkipujeni takia!

Itsellä todettiin 2022 M54.4 diagnoosilla välilevynpullistuma magneettikuvausten jälkeen. Itsellä käytössä kipulääkkeenä Etoricobix 90 mg. Auttaa itsellä kipuihin. Syvien selkä- ja vatsalihasten treenaaminen hyvin tärkeää sen kannalta. Omalla osalla kipua säteilee ihan nilkkaan asti. Voin kokemuksen kohdalla sanoa, että kipu helpottaa treenaamisen ja lääkkeiden avulla. On niitäkin päiviä, kun ei sängystä pysty nousta. Mutta kyllä normaalia elämää pystyy elämään, vaikka kipuja onkin :)

Terve. En olis ensinnäkään uskonu että tänne päättäisin kirjottaa. vähän hukassa? Olen vasta 25 vuotias nuori nainen ja sain joskus syksyllä yhtäkkiä ihan hirveen alaselkäkivun. odotin tk:ssa omaa aikaa ihan toisella asialla ja siinä odotuksessa kaikki vaa yhtäkkiä tapahtui. en päässyt liikkumaan mihinkään, seisoin ja nojailin sänyä vasten pitkin käytävää ja huusin lääkettä. olin ihan varma että mulla katkeaa vyötärö enkä voi kävellä, kipu oli sietämätön. luojan kiitos olin tk:ssa tämän satuttua.. sain piikkinä alaselkään kipulääkettä ja suun kautta mansikan makuusta diapamia. huono olo tuli ja ehkä vähän autto selkää, muttei sen enempää ja hetken siellä sain maata. luojan kiitos minulla on herttaisin poikaystävä. siitä sit lähettiinki anopin kyydillä pois ja oman auton ajaa joku muu.

väli keskeytys, anteeksi mun adhd ja en jaksa keskittyä oikeinkirjoitukseen :D

siitä lähtien näin 4kk myöhemmin pääsin magneettikuviin, luojan kiitos. oon ollut puolivuotta yhteensä saikulla ja pomo vaihtunut ja kyllähän ne töihin haluaisivat.. vaan en pysty. oon masentunu ja oon väsyny ja loppu ja voimaton ja turhautunu. tiiän että mun pitäis liikkua ja tiiän että pahennan ite omia kipuja mutta nyt näinä kolmena kivuliaimpana päivänä on pitäny levätä enimmäkseen koska tää on jotain next level kipua.

en oo ikinä kärsiny mistää tämmösestä. nyt kaikilla hirvee kiire saada pudotettua painoa ku oon jopa 172cm pitkä ja painan 104kg niin onhan siinä hirmuisesti ylipainoa... siis on oikeesti joo mutta cmoon ei mulla pitäis kiire olla. voin juosta tarvittaessa (vihaan sitä :D) ja kävellä tykkäsin ennen enemmän mutta nyt se on vähän jääny. enemmänki ahistus ihmisistä jos jotain. poikaystävä on käyny meille kaupassa kaikista eniten ja hän on vaan niin lottovoitto🥹💕

oon jopa miettiny huumeita. i know aika lapsellista mutta oikeesti mäxen tiiä mitä teen ku tarvisin motivaatioo mutta oon yksin tässä kaupungissa (muutin poikaystävän perässä toiselle puolelle suomes ja en oo saanu yhtään ystävää ja työilmapiiri on perseestä ja haluisin lopettaa kun siellä vähän myös kiusataan..) oon miettiny jopa sitä että alan vetelee kohta tässä näitä nappeja miten vaan missä vaan ja käy mitä käy. en olis ikinä uskonu ett näin nuorena mulla on näin vittumainen ja kivulias elämä..

en oikee ees tiiä mitä selittää ku aivot käy ylikierroksilla. täss nyt tämmönen perkeleen realistinen teksti mutta mun epätoivo om jossain muualla. mun perhe on toisella puolella suomea joita en oo nähny ku viimeks tyyyliin kesällä ja tosiaan oon yksinäinen paska toisessa kaupungisssa ja olen siis todella onnellinen ei siinä mutta se onki kaikki mitä on. onnellisuuskaan ei oo enään niin iloista kun ennen. oon kirjottanu ja manannut päiväkirjaan kaikkea ja näköjän tähän on hyvä avautua myös mutta tätäkin kaikkea kirjoitan itku silmässä. oon niin loppu ja donen näihin kipuihin. t: modic1 nyt käynnissä joka muuttuu joskus modic2. voiko tästä tosissaan selvitä😔❤️‍🩹

Vasemmanpuoleinen(sin)nervus ischiadicus oireisto. Iskiaskipu vaatii selvittelyjä, magneettikuvantamista ja jos ärtyy pahaksi, niin leikkausta. Kipulääkkeitä voi käyttää tramadolia, panadolia, ibuprofeenia, gabapentiinia, panacodia, eterocoxubia ynnä muuta.

Se on iskiaslihaskipu. Mullon sama. Ajoittain kipeämpi. Riippuu miten lepää ja tekee.

Mä en anna mitään pistoksia siihen laittaa, syön muutenki normisärkylääkettäkin. Harvoin.

Siihen kipuun jotenki vaan turtuu.

Mut joku pikkulääkitys tietysti vois olla paikallaan.

jos tarvitsee leikellä niin esim eräs pälvimäen esa osaa arvioida

Jos saat pitemmän naprometiinikuurin, se korjaa vaivaa. Älä jää paikallesi, jos suinkin kivulta voit liikkua. Esimerkiksi kuntopyörä, polkupyöräily ovat hyvästä, ja vesijuoksu, sekä ihan varovainen alaselkäjumppa, ja vatsalihasjumppa.
Kannattaa käydä fysioterapeutilla: saat hyvät jumppaohjeet.
Itselläni on ollut elämän aikaan useita kertoja, korjaantuu jumpalla ja sopivalla lääkekuurilla. Se pyöräily ja selkäjumppa on olleet ne, joista on apua. Tärähdyksiä tekevää liikuntaa, raskaita nostoja, kiertoliikkeitä rajuja on ihan hyvä välttää akuutissa vaiheessa.
Sänky ja istuminen: pitkittävät paranemista. Nimimerkillä, kyllä on kokemusta.

Erityisen hyvä akuutin kivun hoidossa
Kivun­hoi­dossa käytet­tä­vistä puudu­tuk­sista on vaihte­levia tutki­mus­tu­loksia. Puudu­tukset toimivat parhaiten akuutin kivun hoidossa. Jos kipuun liittyy tuleh­dusta ja turvo­tusta, kolmasosa potilaista hyötyy puudu­tuk­sesta. Puudu­tus­hoitoja annetaan sarjoittain ja niiden vaiku­tusaika vaihtelee. Yleisin puudu­tus­hoito on selkä­rangan hermo­juuri- tai faset­ti­puu­dutus, joihin myös sakraa­li­puu­dutus kuuluu.

Puudu­tus­toi­men­pi­teistä hyötyvät erityi­sesti potilaat, joilla on sätei­levää tai hermo­pe­räistä selkä­kipua. Toimen­pi­teessä voidaan tarkasti ja tieto­ko­ne­ku­van­ta­mista hyödyntäen puuduttaa ja rauhoittaa joko pinteessä olevat tai ärtyneet hermo­juuret tai oireh­tivat faset­ti­ni­velet. Puuduttaa voidaan myös perifee­risiä eli ääreis­hermoja.

Hermosto ja lihakset ovat yhteydessä toisiinsa sidekudosjatkumolla. Sidekudos suojaa yksittäisiä hermosäikeitä, hermokimppuja ja perifeeristä hermoja. Perifeerisista hermoista noin 50 prosenttia on sidekudosta.

Hermokudos on tiheästi verisuonitettua, sillä ne taritsevat runsaasti happea suhteessa niiden massaan. Hermon verenkierto voi häiriintyä kompression tai venytyksen seurauksena, eikä hermokudos siedä suurta venyttämistä

Kipu on yleinen hermostoperäinen oire, mutta hermoston toiminnan häiriöt voivat olla myös kivuttomia. Lihasheikkous, halvaantuminen, kihelmöinti, lämmöntunto, pahoinvointi ja tunnottomuus voivat olla hermostoperäisiä oireita.

Neuraalikudoksen toiminnan mahdolliset häiriöt voidaan havaita erilaisilla neurodynaamisilla testeillä. Häiriötiloja voidaan hoitaa neuraalikudoksen mobilisaatiotekniikoilla, jotka perustuvat neurodynamiikkaan, joka on hermoston mekaniikkaa ja fysiologiaa. Neuraalikudoksen mobilisoinnilla vaikutetaan mekaanisesti verisuonistoon, hermoviestien kulkuun, hermokudokseen sekä ympäröiviin kudoksiin. Sillä voidaan vähentää turvotusta ja demyelinaatiota, palauttaa normaali toiminta kudosten välille trauman jälkeen, uusia hermosäikeitä, pidentää hermoa, lisätä verenkiertoa hermoon, taloudellistaa hermoston toimintaa sekä vähentää riskiä tulehduksen jälkeiseen arpikudoksen syntymiseen.

Hermon pitäisi pystyä mukautumaan kaikkiin nivelten sallimiin liikkeisiin.
Hermokudokseen kohdistuvien harjoitteiden tavoitteena on mahdollistaa hermon vapaa liike tuki- ja liikuntaelimistön liikkeitä mukaillen. On myös hyvä tiedostaa, että kaikki kehon liike mobilisoi myös hermokudosta. Esimerkiksi lihasta venyttäessä hermo sekä liukuu että venyy. Neuraalikudoksen mobilisoinnissa tulisi ymmärtää keho kokonaisuutena: nivelten, lihasten ja faskian yhteys hermostoon. Neuraalikudokseen voidaan vaikuttaa joko ympäröivien kudosten kautta tai kohdistamalla käsittely suoraan hermoon.

Neuraalikudoksen mobilisointi
Neuraalikudoksen mobilisointiin käytettyjä tekniikoita ovat liu'utus ja venytys. Liu'utuksessa neuraalikudoksen liike tapahtuu joko pitkittäis- tai poikittaissuunnassa suhteessa viereisiin kudoksiin. Neuraalikudoksen liukuminen on välttämätöntä hermon toiminnalle. Neuraalikudosta voidaan mobilisoida liu'utus -tekniikalla joko yhdestä tai molemmista päistä hermoa. Liike on myös mahdollista kohdistaa tarkasti tiettyyn osaan hermoa.

Liu'utus -tekniikka lisää laskimoverenkiertoa ja nostaa kudoksen happipitoisuutta. Sitä suositellaan käytettäväksi ongelmissa, joissa kipu on pääosassa.

Neuraalikudoksen mobilisoinnin annostelu on yksilöllistä ja etenkin hermo-oireiden kanssa kannattaa olla varovainen. Turvallisin vaihtoehto on tehdä liu'utus -tekniikoita. Hoito toteutetaan kudoksen ärsyyntyvyys huomioiden. Se on korkea silloin, kun pieni liike aiheuttaa kovan kivun tai vähäinenkin liike aiheuttaa kivun pitkäksi aikaa. Mobilisoinnin ei tulisi aiheuttaa kipua harjoitteen aikana eikä sen jälkeen, mutta voimakkaiden toistojen seurauksena saattaa esiintyä venytyksen, kireyden sekä raskaan olon tunnetta. Oireiden tulisi mennä ohi nopeasti. Harjoitteiden paras vaikutus tuntuu vasta vuorokauden kuluessa.

Yleensä harjoitteita ei tehdä kovin paljoa, esimerkiksi 1 -20 mobilisaation toistoa on usein riittävästi. Harjoitteissa on vaarana, että oireet pahenevat. Harjoitteet on hyvä aloittaa mielummin varovasti ja annostellen liian vähän kuin liikaa.

Liu'utus soveltuu kotiharjoitteeksi, kun asiakas haluaa ehkäistä tai vähentää provosoitunutta kipua. Aluksi tekniikkaa tulee testata useita kertoja ja kun liu'utuksesta saadaan hyödyllinen vaste, voidaan sitä toistaa useita kertoja, jopa 5×30 toistoa pitäen välissä taukoa 10 sekunnista tai jopa useisiin minuutteihin.

Alla esimerkki femoraalihermon liu'utus tekniikasta.

Urheilijan pakaraperäiset iskiasoireyhtymät
Suomen Lääkärilehti
2003;58(35):3423-3427
Yleiskatsaus
Sakari Orava, Tommi Vasankari ja Ilmo Helttula
Jalkaan säteilevä iskiasoire voi myös urheilijalla johtua monesta syystä. Jo varsin nuorillakin urheilijoilla ilmenee välilevyvaurioita. Magneettitutkimuksella voidaan kasvuikäisen nuoren urheilijan selästä löytää välilevyn degeneraatio- ja hajoamismuutoksia tai nikamakaaren osteopatia- ja rasitusmurtumamuutoksia (1). Useinkaan nuorella ei oireena ole muuta kuin selän kipu ja jäykkyys, vasta myöhemmällä iällä vaivaan liittyy säteilyoireita. Välilevyn pullistuma tai prolapsi aiheuttaa nuorelle tavallisesti vain positiivisen Laseguen kokeen tuloksen, muut kliiniset löydökset saattavat olla varsin vähäisiä. Riittävän pitkä lepo ja rajoitus kovasta liikunnasta johtavat yleensä parantumiseen muutaman kuukauden aikana. Leikkaushoitoa tarvitaan harvoin. Taulukossa 1 on lueteltu tavallisimmat iskiasoireyhtymän syyt.

Takareiden lihasvammat, venähdykset, revähdykset, krampit ja rasitusperäiset kivut ovat urheilijoilla yleisiä. Kiputilan paikantuminen pysyvästi pakaraan ja istuinkyhmyn seutuun on harvinaisempaa ja viittaa piriformis- tai hamstring-oireyhtymän mahdollisuuteen (2,3).

Piriformisoireyhtymä
Patofysiologia ja etiologia
Piriformis-lihas lähtee 2-4 nikaman pedikkeleistä ja vierekkäisiltä alueilta sacrumin lateraalipinnalta. Lisäksi sakroiliaalinivelestä lähtee faskia, joka on kontaktissa nivelen anteroriseen nivelsiteeseen ja sakraalihermoihin 1-3. Iskiashermo kulkee ulos lantiosta tavallisesti piriformis-lihaksen alapuolelta, mutta gemellus superiorin, inferiorin ja obturatus internus -lihasten yläpuolelta. Iskiashermon pinnettä tässä kohdassa kutsutaan piriformis-oireyhtymäksi. Yeoman on kuvannut vaivan jo vuonna 1928 (4). Ensimmäinen selostus iskiashermon kirurgisesta vapautuksesta tällä alueella julkaistiin 1934 (5).

Piriformis-oireyhtymässä on tavallisesti kyse piriformis-lihaksen poikkevasta kireys- ja jännitystilasta. Vaivan voi aiheuttaa pakaran alueen vamma (6,7) tai piriformislihaksen tai iskiashermon kulun anomalia (8). Pecina (9) havaitsi 130 kadaaverin tutkimuksessa 6,2 %:lla iskiashermon n. peroneus communis -osan kulkevan piriformislihaksen jännemäisen osan lävitse ja arveli tämän altistavan piriformis-oireyhtymän oireiden kehittymiselle. Kireä piriformis aiheuttaa lantion sisältä ulos tulevaan iskiashermoon lisääntynyttä hankausta ja painetta. Hankaus saa iskiashermon ympärillä olevan löysän rasvakudospehmusteisen tupen paksuuntumaan ja fibrotisoitumaan. Syntyy hermorungon pinne eli entrapment-oireyhtymä. Hermon runsas liike esimerkiksi urheilun ja liikunnan yhteydessä sekä lihasten toistuva jännittyminen ja hypertrofia voivat vielä edistää oireiston kehittymistä (kuva 1).

Harviaisempia syitä pakaran alueen piriformistyyppiseen kipuun ovat kasvaimet (6,10), verisuonianomaliat (11), gluteuslihasten ja gluteaalihermojen muutokset (12,13).

Tutkimukset ja diagnoosi
Piriformis-oireyhtymän tyyppioireet ja -löydökset on esitetty taulukossa 2. Tärkein oire on pakaran keski-yläosaan paikantuva rasituskipu. Tavallisesti alueella on selvä palpaatioarkuus. Piriformis-iskiaksen diagnostiikka ei ole helppo, mutta sulkemalla pois muut iskiaksen syyt diagnoosiin yleensä päästään. Oireita provosoiva liikunta voi olla melkein mitä hyvänsä, mutta tyypillisiä urheilulajeja ovat mm. tennis, luisteluhiihto ja juoksu.

Piriformis- ja hamstring-oireyhtymän tutkimuksissa tärkeintä on toistettu hyvä kliininen tutkimus (14). Röntgentutkimus kuuluu rutiinitutkimuksiin. Kaikututkimus osoittaa lihasten vammat, nestekertymät ja bursiitit. Magneettitutkimus on kokeneen lihas- ja jänneradiologin tulkitsemana kuitenkin paras tutkimus. Siinä voivat näkyä piriformislihakset, niiden koko, paksuus, puoliero, eräät anomaliat ym. (15,16). Istuinkyhmyn ympärillä ja alapuolella voidaan todeta hamstring-lihasten insertion tendinoosi, paksuuntuminen, puoliero toiseen, arvet, eriasteiset repeämät ja lisäksi itse istuinkyhmyn luun muutokset (17,18). ENMG-tutkimustulos on hamstring-oireyhtymässä negatiivinen, mutta piriformis-oireyhtymässä todetaan joskus distaalinen radikulopatia, joka voidaan tulkita piriformisperäiseksi. H-refleksi on usein pidentynyt lonkan koukistus-, abduktio- ja sisäkiertoasennossa (19). ENMG-tulos on joskus positiivinen myös siksi, että potilaalla on ollut tai on samanaikaisesti myös selkäperäinen radikulaarioireisto. Diagnoosiin voidaan tavallisesti päästä ilman magneettitutkimustakin. Jos leikkaushoitoa mietitään, tehdään magneettitutkimus lantiosta rutiininomaisesti ja epäselvissä tapauksissa myös lannerangasta.

Hoito

Konservatiivinen hoito riittää valtaosaan piriformis-oireyhtymistä. Tärkeintä on venyttää piriformis-lihasta ja koko lonkkanivelen, lantion ja sakroiliaalinivelten mobilisointi ja liikkuuuden lisääminen tavallisesti auttaa (19,20,21). Rentoutus, lihasten venyttäminen ja vahvistaminen symmetrisesti kuuluu myös piriformis-oireyhtymän fysioterapiaan.

Kortisoni-puuduteinjektio piriformis-lihaksen sisään lamaa lihaksen kiristystilastaan, jolloin lihasta on helpompi venyttää. 1-3 injektiota auttaa usein pääsemään vaivasta. Paras tulos saadaan kun 1 ml keskipitkävaikutteista kortikosteroidia lisätään 4-5 ml:aan (joskus jopa 8-10 ml:aan) puudutetta. Injektioita voidaan antaa tarvittaessa enemmänkin, ja ne tulisi yhdistää fysioterapiaan (19,20). Useissa urheilulajeissa piriformis-potilaan on kiinnitettävä huomiota suoritustekniikkaan ja oikeanlaatuiseen palautumiseen sekä lihashuoltoon.

Leikkaushoitoa voidaan harkita, jos vaiva muuttuu krooniseksi eikä reagoi muuhun hoitoon. Leikkauksessa piriformis-lihaksen alta lantion sisään menevä iskiashermo vapautetaan, lihas tai sen jänneosa katkaistaan ja mahdollinen poikkeava hermon kulkureitti lihaksen läpi normalisoidaan (7,19,22). Piriformis-lihaksen katkaisu ei heikennä lonkan ulkokiertovoimaa, sillä muut pienet lonkan uloskiertäjälihakset jäävät intakteiksi. Kevyt harjoittelu voidaan aloittaa yleensä 3-4 viikon kuluttua leikkauksesta. Toimenpiteen jälkeen venytys ja lihasten vahvistaminen kuuluvat myös hoitoon ennen kovaan urheiluharjoitukseen siirtymistä, ehkä noin 2 kuukauden ajan. Leikkaushoitoa tarvittiin Fishmanin ym. suuressa aineistossa (19) vain 6,5 %:lle piririformis-potilaista.

Hamstring-oireyhtymä
Patofysiologia
Hamstringsyndrooman patologia on biceps femoris- ja semimembranosus-lihasten istuinkyhmyn kiinnittymiskohdan jännemäisen insertioalueen tendinoosi. Istuinkyhmyn lateraalipuolelle kiinnittyvät jännejuosteet paksuuntuvat ja degeneratiivista tendinoosikudosta syntyy paksun arpeutuvan jänneosan sisälle. Venytys- tai revähdysvammat saavat aikaan samanlaisia muutoksia alueelle (14,23). Elimistö yrittää korjata tilannetta kasvattamalla fibroosia. Vieressä lateraalipuolella kulkevan iskiashermon ympärille syntyy kiinnikkeitä, hermon liikkuvuus vähenee ja siihen kohdistuva hankaus lisääntyy (3,14,17) (kuva 2).

Oireet ja diagnoosi
Hamstring-oireyhtymän oireet ovat hyvin samankaltaiset kuin piriformis-oireyhtymän - sijaitsevathan patologiset kudokset vain 5-6 cm:n päässä toisistaan. Taulukossa 3 on lueteltu tavallisimmat hamstring-oireyhtymän oireet ja löydökset. Tyypillinen oire on istumiskipu (sekä tuolilla, että erityisesti autossa) istuinkyhmyn seudussa. Toinen tärkeä oire on kipu jalan ojentuessa esimerkiksi juostessa. Hamstring-potilas ei yleensä voi juosta kuin hiljaa ja koukkupolvella. Tärkein kliininen löydös on ns. aitajuoksijan asennossa tapahtuvan venytyksen yhteydessä provosoituva ja istuinkyhmyn seutuun paikantuva kipu, eli Purasen-Oravan testi on tavallisesti positiivinen (3,14,17) (kuva 3).

Diagnostiikka on pitkälti myös muiden alueelle paikantuvien vaivojen poissulkemista. ENMG-, kaiku-, magneetti- ja dynamometritutkimuksia on käytetty. Tavallinen röntgenkuvaus jo näyttää, onko kysymyksessä istuinkyhmyn avulsio tai osteokondroosi (2,18). Avulsiomurtumaan ja sen jälkitilana syntyvään pseudotuumoriin voi toisaalta myöhemmin liittyä tyypillinen hamstring-oireyhtymä primaarivamman tai -sairauden jo parannuttua (18). Hamstring-lihasten jänneinsertion paksuuntuminen, tendinoosi ja repeämäarvet havaitaan kaiku- ja magneettitutkimuksessa. Lukuisia radikulaarioireyhtymän syitä on aina ajateltava erotusdiagnostiikassa (1,10,14). Reiden taka-aition krooninen aitio-oireyhtymä on myös muistettava (24). Lonkan takana sijaitsevien muiden lihasten vammat voivat nekin aiheuttaa pitkittyviä kiputiloja (25) Taulukossa 4 esitetään tavallisimpia erotusdiagnostiikassa muistettavia sairaus-ja kiputiloja. Urheilulajeista eniten hamstring-oireyhtymää aiheuttavat pika- ja aitajuoksu sekä kestävyysjuoksu, mutta sitä on ilmennyt useiden muidenkin lajien harrastajilla (14).

Hoito
Hamstring- oireyhtymän konservatiivinen hoito käsittää lonkkaa mobilisoivia ja venyttäviä harjoituksia. Puhdas passiivinen Laseguen nosto ja venytys spagaati- ja aitajuoksija-asennossa puolestaan lisää oiretta. Relatiivisen jäykkyyden vuoksi venytetään usein liian herkästi ja liian intensiivisesti takareittä huonolla tuloksella. Takareiden passiivinen venytys on jopa vasta-aiheinen vaikeissa tapauksissa. Poikittainen lihashieronta ja manuaalinen takareiden ja etenkin istuinkyhmyn seudun käsittely voi auttaa, samoin syväkyykkyharjoitus ja takareiden lihasharjoitukset (2). Useasti jo pelkkä lepo ja 50-75 %:n teholla tapahtuva kestävyystyyppinen harjoitus palauttavat tilanteen lähelle normaalia. Hamstring-insertion revähdysvammojen hoidon tulee olla huolellista alueen arpimuutoksen minimoimiseksi. Kortisonipistokset ovat osoittautuneet hyväksi hoidoksi hamstring-oireyhtymässä.

ei koske pelkästään urheilijoita