Moi. :) Elikkäs mulla on ikää 15 vuotta, keväällä tulee täyteen 16.
Sain toissapäivänä tietää että olen raskaana, raskausviikkoja on nyt vähän yli 8.
Lapsen isä on kaverin kaveri, joka asuu n. 300 km päästä, jota hädin tuskin tunnen ja se oli vain sellainen yhen illan juttu, kortsu puhkesi.
Oon haaveillut aina siitä kun saan lapsia, tämä oli sinänsä jotenkin onnellinen uutinen että odotan vauvaa, mutta toisaalta.. En tiedä vieläkään pidänkö lasta vai en.
Olisin todennäköisesti yksinhuoltaja ja mitäköhän ihmiset ajattelisivat. Tiedän, ei saisi ajatella toisten ihmisten mielipiteitä.. Mutta mä vaan satun olemaan sellaisen että ajattelen liikaa mitä ihmiset ajattelevat minusta.
Tiedän että lapsen isä ei tykkäisi hyvää kuullessaan "iloisen" uutisen..
Haluaisin niin pitää tämän lapsen.. Mutta en taas toisaalta tiedä.
Siitä olen varma että vanhempani tulisivat hyväksymään asian, vaikka aluksi saattaisivat hieman järkyttyä.
Tästä tietää vain minä ja kaksi erittäin hyvää ystävääni, ja he lupasit tukea minua alusta loppuun asti ja kunnioittaisivat päätöstäni.
Olisiko jollain kokemuksia tai hyviä neuvoja?
Tiedän, minulla olisi aikaa monta vuotta tehdä lapsia kunnollisen miehen kanssa, mutta uskoisin että pärjäisin vauvan kanssa kun tarpeeksi yritän ja saan tukea. =)
Asiallisia kommentteja, Kiitos! :)
Sain toissapäivänä tietää että olen raskaana, raskausviikkoja on nyt vähän yli 8.
Lapsen isä on kaverin kaveri, joka asuu n. 300 km päästä, jota hädin tuskin tunnen ja se oli vain sellainen yhen illan juttu, kortsu puhkesi.
Oon haaveillut aina siitä kun saan lapsia, tämä oli sinänsä jotenkin onnellinen uutinen että odotan vauvaa, mutta toisaalta.. En tiedä vieläkään pidänkö lasta vai en.
Olisin todennäköisesti yksinhuoltaja ja mitäköhän ihmiset ajattelisivat. Tiedän, ei saisi ajatella toisten ihmisten mielipiteitä.. Mutta mä vaan satun olemaan sellaisen että ajattelen liikaa mitä ihmiset ajattelevat minusta.
Tiedän että lapsen isä ei tykkäisi hyvää kuullessaan "iloisen" uutisen..
Haluaisin niin pitää tämän lapsen.. Mutta en taas toisaalta tiedä.
Siitä olen varma että vanhempani tulisivat hyväksymään asian, vaikka aluksi saattaisivat hieman järkyttyä.
Tästä tietää vain minä ja kaksi erittäin hyvää ystävääni, ja he lupasit tukea minua alusta loppuun asti ja kunnioittaisivat päätöstäni.
Olisiko jollain kokemuksia tai hyviä neuvoja?
Tiedän, minulla olisi aikaa monta vuotta tehdä lapsia kunnollisen miehen kanssa, mutta uskoisin että pärjäisin vauvan kanssa kun tarpeeksi yritän ja saan tukea. =)
Asiallisia kommentteja, Kiitos! :)
Vastaukset 36
Vanhimmat
Just joo. Olethan sä uskaltanut housus kinttuihin laskee hädin tuskin tuntemasi miehen kosketeltavaksi tupsusi, tuskin ujo tyttö olet. Etköhän osanne itse ratkaista koituneet pikku ongelmatkin?
Noh,en tietenkään tunne taustaasi ja tilannettasi kovin hyvin mutta kyllä uskoisin sinun pärjäävän hyvin jos päätät lapsen pitää. Itse olen ikäisesi ja sain jokunen aikaa sitten lapsen.
pyllistämään housut kintuissa, ja katso miten käy?
Uskomatonta miten joillakin ihmisillä on vankka käsitys siitä että kaikki teiniäidit ovat olleet itseään jakelevia horoja vaikka useimmiten lapsen isä on pitempiaikainen poikaystävä.
Ja ei,en ole tehnyt tieteellistä tutkimusta eikä tietoni perustu tilastoihin. Kuitenkin tunnen ja tiedän paljon teiniäitejä ja useimmilla se isä on pitempiaikainen poikaystävä,ei mikään yhden illan juttu.
yhden illan pyllistyksiä ne todellakin ovat.
15 ei vielä edes voi asua virallisesti poikaystävänsä kanssa, jotta voisi millään muotoa puhua vakiintuneesta suhteesta.
Horo mikä horo, vaikka voissa paistais.
On jännää kuinka näissä tapauksissa kaikki haukkuvat, syyllistävät, nimittelevät, halventavat, jne. nuorta raskaana olevaa tyttöä, mutta aivan kuin "vahingossa" unohtuu että raskauden alulle paneminen (pun intended) vaatii kaksi ihmistä. Jännittävä juttu, kuinka miehen ei tarvitse ottaa vastuuta mistään, huolehtia ehkäisystä, huolehtia mahdollisesta jälkikasvusta, ja kuinka miehet eivät mystisesti ole "horoja" huolimatta kuinka "anteliaita" ovat. Kaksinaismoralismi ei kaunista ketään, mutta eräät henkilöt näemmä purkavat misogyniaansa sitä kautta näillä palstoilla.
yritän kirjotiella asiallisesti sinulle.
olet todella nuori. itse sinun ikäisenä toivoin ja halusin vauvaa. ensimmäinen vakava seurustelukin 16 v. ja oin taivaassa kuvittelin tavanneeni lapsieni isän. näin ei ollut onneksi. nyt olen 23 ja alamme yrittämään esikoista avopuolisoni kanssa ja nyt pelottaa kun olemme vielä niin nuoria.
tiedäthän ettei toisten ihmisten mielipiteitä ja ajatuksia kannata syynätä liian tarkasti. vaikka nyt sinusta vauvauutinen tuntuu ihanalta, uutiselta voi muuttua seuraavien kuukausien aikana. mieti ettet enää pääse kavereiden kanssa leffaan ja kaupungille milloin vain! vauva vaatii kaiken energian ja ajan puhumattakaan rahasta. pieni avuton ihminen on sinun käsissäsi, oletko valmis ottamaan vastuun tästä?
älä synnytä lasta jos et ole valmis olemaan äiti 24 tuntia vuorokaudessa! tuskin vanhempasi haluavat hoitaa vauvaasi kun haluat viikonloppuisin mennä ulos tuulettumaan.
mieti myös pitkään tulevaisuuteen koulutusta silmällä pitäen ja myös lapsesi isää. myös hänen mielipiteillään pitäisi olla vaikutusta.
olet todella nuori joten harkitse tarkoin mitä teet. lapsen syntymän jälkeen olet äiti koko loppuelämäsi.
mutta tsemppiä sinulle ja toivottavasti sinulla on hyvä tukiverko joka tukee sinun jokaista päätöstä. loppupeleissä on kyse sinun vartalosta ja elämästä.
Pohdit pidätkö lapsen vai et...Jos olet varma että jaksat huolehtia vauvasta ja muuttaa elämäsi vauvan tarpeiden mukaan, ja vanhempasi hyväksyvät asian niin pidä ihmeessä! Itselläni (24v)on 9,5kk tyttö ja päivääkään en vaihtaisi pois.No tiedän että olen vanhempi mutta lapsi on todellinen ilo jos siihen on valmis:) Itse en voisi ikinä tehdä aborttia, varsinkaan kun raskausviikkojakin on jo noin paljon..Toisten ihmisten mielipiteistä ei juurikaan kannata välittää, teet juuri niinkuin itsestä tuntuu hyvältä..Taloudellisesti voi tulla aika tiukkaa jos asut yksin, mutta kyllä sitä pärjää jos on hyvä tukiverkko.Tietysti lopullinen päätös on sinun,kukaan muu ei sitä voi eikä saa päättää puolestasi. Tsemppiä mitä sitten päätätkään..
Kaverisi voivat puhua mitä vaan. Yleensä aluksi vauva onkin mielenkiintoinen ja kaikki kylän nuoret haluiasi sitä tulla kattelemaan, mutta sitä ei yleensä kestä kauaa. Auttamista tapahtuu yleensä sillon kuin heille sopii.
Ei silloin kun sä sitä tarvitsisit.
Lapsen kanssa tulee syntymäpäivästä asti koko ajan rankempaa, ja mitä rankempaa siitä tuntuu tulevan, sitä vähemmän löydät enää ystäviä läheltäsi.
Jos lapsen isä ei lasta halua, olen ehdottomasti sitä mieltä että hänen elämäänsä ei saa pilata tekemällä hänelle lapsea hänen ollessa normaali nuori joka ei vielä halua, eikä kykene lapsesta huolehtimaan.
Muista että sinun on myös äärettömän vaikea löytää itsellesi enää vuosiin miestä kun sinulla on jo lapsi. Etenkään nuoret miehet ei sitä yleensä hyväksy, eikä jaksa kun lapsi on koko ajan sinussa kiinni ja temppuilee ym ym ym.
Äitiydessä on myös paljon hyvää, mutta sinun ollessa vielä noin nuori suosittelen harkitsemaan todella tarkkaan oletko valmis luopumaan nuoren elämästäsi ja tekemään kaikkesi lapsen elämän eteen.
Niin no,meillä kaikilla on erilaiset tarinat.
Vaikka itse sain lapseni ollessani vielä 15-vuotias,ei minulla kyllä ollut erityisen vaikeaa.
Onhan se rankkaa,uskomattoman rankkaa,mutta paljon onnellisempi minä olen ollut lapsen syntymän jälkeen kuin sitä ennen. Olen äärettömän onnellinen että päätin lapsen pitää.
Ja kyllä mulla on ystävät pysyny,ja hoitajia lapselle on liikaakin ja hoitopaikka on aina järjestynyt kun sitä olen tarvinnut.
Ja on noita miehiäkin kyllä ollut kimpussa vaikka tietävät että mulla lapsi on ja että olen varattu.
Minulle lapsi oli pelastus. Koulu meni huonosti, ihmissuhteet olivat hunningolla, tunsin itseni yksinäiseksi kaverienkin keskellä, olin masentunut.. Sitten sain tietää olevani raskaana entiselle poikaystävälleni ja tottakai päätin pitää lapsen. Tytär on nyt 2kk ja ex käy häntä katsomassa silloin tällöin. Onhan tämä ajoittain rankkaakin rankempaa mutta luultavasti en olisi enää tässä jos abortin olisin tehnyt.
No itse en ole edes seurustelu tyyppiä, että en etsimällä etsi poikaystävää, jos se oikea tulee niin sitten tulee. :)
Mutta kiitos asiallisita kommenteista . :)
fiksuin tapa on antaa adoptioon. Silloin et ole kostanut lapselle horoperseesi kyrvänhimoisuutta. Ja lapsella on vielä mahdollisuus kunnialliseen elämään, vaikka lumpun lapsena elämänsä aloittaakin.
Onnitteluni! Itse olen juuri 17 täyttänyt pian 10kk vanhan ihanan tytön äiti. Itse olin myös 15 kun sain tietää olevani rakaana. Aluksi oli todella rankkaa (lähinnä sosiaalikeskuksen ja vanhempieni kanssa). Tosin minulla oli poikaystäväni tukena. Välini äitini puoleiseen sukuun ovat kokonaan katkenneet. Ystäväni vähentyneet. Mutta olen kaikesta huolimatta todella tyytyväinen elämäntilanteeseeni. Olen onnellisempi kuin koskaan. On korvaamatonta nähdä kuinka pikkuisesi hymyilee ensimmäisen kerran, kuinka hän ottaa ensimmäiset heiveröiset askeleensa yms. Odotan nyt toista lasta. Laskettu aika kesäkuussa. Peruskooulun jälkeen en ole käynyt mitään koulua. Eikä se haittaa minua. Olen suunnitellut aloittavani ammatillisen koulutuksen sitten kun lapset aloittavat päivähoidossa. Mikään muu ei kasvata niin paljon ihmisenä kuin pieni lapsi. Äläkä välitä muiden sanomisista/mielipiteistä. Keskity omaan jaksamiseesi, sillä lapsi tarvitsee kaiken energiasi. Olen varma että, itse löydät sinulle ja vauvallesi parhaan ratkisun.
Itse sain esikoiseni 19v. ja aina sain kuulla kui paljon ihmiset mua auttaa jne..toista se oli kun vauva oli maailmassa..yksin jäin!!!ei se vauva kuule ole mikään tavara tms..jonka sit voi hyljätä kun siihen kyllästyy,miksi ihmeessä monet pennut haluu pilata nuoruutensa tekemällä lapsia..lapsi tekee lapsen!!!monta vuotta elin yh-äitinä ja jopa opiskelin ohella ja valmistuinkin=)kyllä siinä mietti ja sainkin valistaa monia mua nuorempia jotka haaveili vauvasta et jättää sen myöhempää..aikaa on ettei senkaa kannata kiirehtiä.miettikää tarkoin kun alatte lapsia hommailee,vastuun kantaminen ym on iso asia,eikä mene niin et lykätään lapsi sit omille vanhemmille hoitoon,te olette lapsen huoltaja ja itse hoidatte sen ei teidän vanhemmat..muistakaa se!!!
Jos sä saat asuu kotonas ja sun vanhemmat auttaa sua ja kaverit tukee ja kaikki on muuten ihan hyvin, niin kyl sä sen lapsen pystyt pitään jos haluut ja yrität tarpeeks :)
Ite 14 ja raskaana..
Mut onnee ja voimia sulle :)
en vittu voi tajuta miks tytöt rupee jakamaan sitä persettä niin helvetin nuorina. Ei tästä apua sulle oo mutta siis en vaan käsitä. Apua et ansaitsekkaan kun oot asias sotkenut. Joten selvitä ne itte. Se kuuluu aikuisuuteen, ihan kuin seksi ja lapsetkin. Joten ota ne kaikki kolme asiaa avosylin vastaan äläkä vain yhtä. Sillä sä olet vielä lapsi, lain silmissä ja muutenkin
Ei helv. pistää vihaksi tuollaset urpot.
Sekö että tulee teininä raskaaksi tarkoittaa automaattisesti että sitä on jaeltu persettä pitkin kyliä?
Sehän ei ole mikään vaihtoehto että lapsen isän kanssa olisi seurusteltu jo useampikin vuosi eikä kenenkään muun kanssa seksiä harrastettu?
Sitä vaan ollaan horo kun oman poikaystävänsä kanssa seksiä harrastetaan.
Maailmassa on aivan liikaa näitä ihmisiä jotka välittää vain itsestään.
15 vuotias seurustellut useita vuosia... sehän on lapsi vielä ja TÄYSI kakara vielä pari vuotta sitten. Jep jep.
on se kuule mahdollista! tuttavani rupesi "seurustelemaan" poikaystävänsä kanssa 11 vuotiaana ja on edelleen tämän kanssa yhdessä ja tuttavani on nyt 22 vuotias.. :) ovat naimisissa ja lapsi tulossa.
Kerron sinulle oman kokemukseni! Voi olla pahaa luettavaa joillekkin mutta ei tarvitse tulla sättimään! :)
Olin juuri täyttänyt 15 vuotta ja olin poikaystäväni ja kaverin kanssa mökillä, joka iltahan siellä ryyppäämiseksi meni. Yhtenä iltana sain päähäni että haluan lapsen. Niinpä jätin pillerit pois ukkoni tietämättä.(joo joo tiedetään! tein väärin!) meni monta kuukautta ja aina tietyin väliajoin tein testin että joko olisi tärpännyt. kerroin marraskuussa ukolleni asiasta ja että kuinka kauan olin yrittänyt niin hän sanoi siihen ettei ilmeisesti sitten voi saada lapsia. tästähän minä vasta masennuin ja rupesin ryyppäämään oikein olan takaa. Koulu meni huonosti, isän kanssa meni huonosti, en saa lasta..
Ryyppäsin 5 viikkoa putkeen joka päivä. siinä välissä kerkesin jo äitipuoleni autonkin varastamaan ja ajamaan sen lunastukseen! tammikuussa -06 lähdin äitini kanssa thaimaaseen 3 viikoksi. suunnitelmissani oli tietenkin ryypätä koko reissu, mutta ihmettelin kun menkat oli myöhässä ja oli koko ajan nälkä.. kävin ostamassa raskaustestin ja tulos oli positiivinen. Siihen loppui ryyppäämiseni.
Voitte kuvitella minkälainen krapula oli 5 viikon ryyppyputken jälkeen.. en pystynyt liikahtamaan sängystä 3 päivään.
Äitini yritti painostaa minua aborttiin, yritykseksi jäikin. samoin koko muu suku paitsi mummini oli läpi raskauden tukenani!
jopa sossu ja neuvola yritti PAINOSTAA aborttiin! mutta pidin pääni, onneksi!
Kuukaudet kului ja maha kasvoi. raskausaika meni hyvin ja minä kasvoin henkisesti valtavasti! ei tehnyt enää mieli ryypätä ja rällästää. se pieni ihminen vatsassani oli kaikkein tärkeintä!
mentiin yli lasketunajan.. päivät oli pitkiä ja koko ajan kauhea odotus päällä että joko no jos nyt sit jo.. :)
kun se vihdoin käynnistyi kunnolla niin kerkesin hyvissä ajoin saamaan epiduraalin ja ilokaasuavedin vähän väliin.. :) Synnytys oli nopea ensisynnyttäjälle. 5h 45min ja ponnistus oli 10 min.
21.09.2006 klo. 01.45 meille syntyin maailman kaunein tyttö 3640g ja 51cm.
Nyt neitimme on 1.5 vuotias ja aivan ihana! EN vaihtais päivääkään pois! Rakastan lastani yli kaiken!
ei lapsen saanti katso ikää! ikä on numeroita! mutta en nyt kuitenkaan kehota 10 vuotiaita rupeemaan lasta tekemään. :) se on niin paljon ihmisestä kiinni!
Onnea sinulle! mihin tahansa ratkaisuun päädytkin niin kaikkea hyvää!
Älä anna muiden mielipiteiden vaikuttaa äläkä anna kenenkään päättää asioista puolestasi! Tee niinkuin itse haluat! onnea ja jaksamista!!! :)
kyllä se kuule katsoo ikää. Niitä VOI saada vaikka 10-vuotiaana, mutta ellet satu tietämään niin seksi ei ole naisilla edes hyväksi, oliko se nyt jotain alle 16 vuotiaana. Paikat eivät ole valmiina ja se kasvattaa riskiä saada kohdunkaulansyöpä. Lasten ei kuulu saada lapsia. JA kun sanoit tuttus alkaneen seurustelemaan 11 vuotiaana, se on 1 tapaus miljoonan joukossa, ei kerro yhtään mitään siitä miten asiat ovat yleisellä tasolla. Ja jos 15 vuotiaana oot niin typerä että dokaat 5 viikkoa tai edes päivänkin, niin et todellakaan ole kypsä edes henkisesti. et ymmärrä oman terveytes päälle.
En varmasti ole ihminen tuomitsemaan ketään muita. MUTTA mieti, mieti tarkkaan. Itse olen seurustellut mieheni kanssa 4 vuotta joista 2 olemme asuneet yhdessä. Tämä aika ennen raskautta on ollut kasvattava ja tärkeä. Olen ensin opetellut miten hoidan omat asiat, maksan laskut ym. Minä ja miehen käymme kummatkin vakituisessa työssä. (Minä myös opiskelen, joka tosin on jäännyt tauolle :) ) Ja minulla on myös paikka mihin palata töihin. Viime syksynä sitten tein positiivisen testin eikä meistä kumpikaan voisi olla onnellisempi. Lapsi on rakastettu ja toivottu, meidän pieni yllätys. Mutta mekin olemme tiukilla raha asioiden kanssa ja rahaa ei todellakaan ole mihinkään ylimääräiseen. Asunto vie kuukaudessa 900 euroa, ja kaikki muut kulut päälle. Ja kaikki mitä lapselle pitää ostaa! Mutta haluankin lapselleni vain parasta. Mieti siis tarkkaan pystytkö tarjoamaan lapsellesi sitä mitä haluat, vai sitä mihin joudut tyytymään. Joudutko käydä hakemassa rahat sossusta vai pystytkö ne itse hankkimaan. MIETI SIIS TARKKAAN jo ihan rahalliselta puolelta ja tee esim lista kaikesta mitä joudut hankkimaan ja maksamaan.
kyl musta 15-vuotias on viel täys lapsi tekee lapsia..haloo..saatte viel itekkin lapsilisää!!!tuskimpa te ajattelette sitä vastuuta ym mikä siinä on ku lapsia tehään,eikä musta 11v voi ees seurustella viel,kuha on kuvitellut vain sitä suhteeksi,myöhemmin se vasta muuttunu oikeaksi suhteeksi ja onnellinen toki olen et ovat pysynneet yhdessä..mikäs siinä=)mutta musta on aika naurettavaa alkaa ees vääntää 15 v pikkukakaran kaa tästä asiasta.eläkää nuoruutenne ja opiskelkaa hyvät ammatit itsellenne=)ja tehkää lapsia kun olette siihen kypsiä ette 15vuotiaana.
Joissakin tapauksissa kyllä katsoo ikää, mutta enemmän se on ihmisestä kiinni!
Se ryyppääminen oli silloin villiä ja "siistiä". Ja jos en muistanut tekstissäni mainita niin olin masentunut ja millään ei ollut mitää väliä.. kaikki meni huonosti. Jos en lasta olisi saanut niin en varmasti olisi tässä nyt kirjoittamassa. Ja se odotusaika kasvattaa ihmistä aikaslailla henkisellä tasolla! :) itse ryyppään nykyään ehkä kerran kahdessa kuukaudessa jos silloinkaan! (ja nyt tuosta ruvetaan varmaan keuhkoomaan että hui kauhea kun on huono äiti kun ryyppää ja laittaa lapsensa kylmästi hoitoon!) mutta kyllä silti pitää välillä päästä tuulettumaan vaikka lapsi olisikin!
Kerroppas minulle, että kuinka moni 15vuotias ei ole ollut dokaamassa? on niitäkin jotka eivät ole olleet, mutta veikkaisin että suurinosa on.
Jännää että seksi ei ole hyväksi alle 16 vuotiaana.. :O en koskaan ole moista kuullutkaan! en edes neuvolalääkäriltäni! aina vain sanottu että sitten kun itse siihen on valmis!
Ja toi tuttuni seurustelu homma. ehkä ei kerro yleisestä tasosta, mutta tarvitseeko sen kertoakkaan. joku vain tuolla kirjoitti että ei ole mahdollista että olisi seurustellut useita vuosia 15 vuotiaana. Kerroinpahan vain että kyllä se on mahdollista! :) lasten ei kuulu saada lapsia! ei kuulukkaan! :) mutta ikä on vain numeroita.. se on paljon tärkeämpää mitä ihmisen päänsisällä liikkuu ja että onko valmis kantamaan loppuelämän vastuun lapsestaan! :) minäpä olin. ja olen erittäin ylpeä pikku prinsessastani! päivääkään en vaihtais! :)
kun neiti syntyi niin kaikki sanoi minulle, jopa oma kätilöni että hoidat lastasi kuin olisit aina hoitanut pieniä lapsia!
ÄLKÄÄ IHMISET OLKO NOIN VANHANAIKAISIA! nykypäivänä se eiole mikään ihme jos vaikka 16-17 vuotias kävelee sinua vatsa pystyssä vastaan! :)
"ÄLKÄÄ IHMISET OLKO NOIN VANHANAIKAISIA! nykypäivänä se eiole mikään ihme jos vaikka 16-17 vuotias kävelee sinua vatsa pystyssä vastaan! :) "
Eihän se olekaan ihme, mutta ihmettelen suuresti että tätä nykyä lapset niin ahkerasti tekevät lapsia. Sitten itketään kun mihinkään ei pääse ja on elämä pilalla.
tollanen tekee lapsia? juujuu, todella fiksu tyyppi ja ihme että joku ongelmalapsi vielä.
se on arvostella kun et edes tunne.. :) mut hyvät jatkot sinullekkin.. :)
Kyllä pääsee jos tietää mitä haluaa. :) itse olen tiennyt 10 vuotiaasta asti mikä minusta tulee ja siihen ammattiin ei voi kouluttautua edes ennen kuin on 21 vuotias.. :)tai no voihan sitä ammattia mennä amikseen peruskoulun jälkeen opiskelemaan, mutta siihen riittää myös ihan kurssi joka järjestetään talon puolesta ja kun saa kortin siihen! :) minulla on tässä vielä kolmisen vuotta hyvää aikaa eikä tarvitse kouluja käydä... :)
Eikä elämäni ole lapsen saannin jälkeen pilalla.. päin vastoin.. elämässäni on sentään jotai sisältöä toisin kuin aikaisemmin! taloudellisestikin pärjätty hyvin! muutaman kerran olen rahallista apua joutunut pyytämään, muttaei se paljon ole. kuka tahansa joutuu joskus apua pyytää! Pitää vain omista tarpeistaan tinkiä jotta saa kaikkea mitä lapsi oikeasti tarvitsee eikä ostele turhanpäiväisiä juttuja.
Haha,eihän se ole mahdollista ei.
Teiniäidin on pakko olla horo koska tulee nuorena raskaaksi..
Sanoin näin koska olen itse tullut raskaaksi 16-vuotiaana,ja sitä ennen olin seurustellut lapsen isän kanssa vajaat 3 vuotta.
Nyt olen 23 v. ja edelleen yhdessä ollaan.
Että varsinainen horo.
"Jännää että seksi ei ole hyväksi alle 16 vuotiaana.. :O en koskaan ole moista kuullutkaan! en edes neuvolalääkäriltäni! aina vain sanottu että sitten kun itse siihen on valmis!"
Nuorena aloitetun seksielämän ja kohdunkaulansyövän välillä on tosiaankin yhteys, vähän samanlainen kuin mäkkityylisellä ruokavaliolla/sydän -ja verisuonitaudeilla. Mutta kuten tieteessä yleensäkin, on kyse *yhteyksistä* ja *suurentuneesta riskistä*, ei tuomiosta. Liekö niin ettei nuo *termit* vain ole oikein auenneet tuolle aiemmalle kirjoittajalle.
"ÄLKÄÄ IHMISET OLKO NOIN VANHANAIKAISIA! nykypäivänä se eiole mikään ihme jos vaikka 16-17 vuotias kävelee sinua vatsa pystyssä vastaan! :)"
Ennen vanhaanhan tuo nimenomaan oli yleistä, kun ei ollut ehkäisyjä, tai niistä ei ollut tietoa ja teinit siltikin harrastivat seksiä keskenään liian nuorena. Silloin se tosiaan ei ollut mikään ihme, vaikka tytön elämän kannalta todella ikävää. Se että joku tänä päivänä, jolloin on tarjolla runsaasti eri ehkäisymenetelmiä ja tietoa niistä sekä seksivalistusta koulussa jo ala-asteelta lähtien, menee ja pamahtaa raskaaksi tuon ikäisenä - se todellakin on melko ihme. Näemmä kaikkia ei vielä ole täysin saatu sieltä viime vuosisadan alkupuoliskolta päivitettyä tähän päivään.
mutta vaikka itse olen aina ollut aikaani edellä, nyt 23-vuotiaana ajattelen niin, että onneksi tein abortin ollessani 19-vuotiaana raskaana.. Riippuu täysin mitä elämältä haluaa, tosin 15-vuotias on ehkä liian nuori sitä vielä tietämään.. Sinuna tekisin abortin, sillä lapsi on iso asia elämässä.
Kun lapsi on syntynyt. Ajattelee, kuinka olen saattanut edes ajatella, että tämä pieni lapsi ei olisi maailaan tervetutullut. Hän on varmasti äidilleen rakas ja sanotaan, että lapsi tuo leivän tullessaan.
Nuoren ikäsi takia en kyllä voi suositellakaan, että olisit yksinhuoltaja. Ethän pysty tarjoamaan lapselle mitään (paitsi elämän)!!! Lisäksi sinulla tulisi olemaan todella rankkaa, opiskelusi venyisivät, et saisi kokea nuoruutta...
Mutta aborttia en tosiaan suosittele!!! Jos olet raskaaksi hankkiutunut, niin kannat myös vastuun (toivottavasti). Käytännössä näen sinulle seuraavat vaihtoehdot
1. annat lapsesi äitisi hoiviin, niin että lapsi kasvaa kuin olisi äitisi lapsi
2. annat lapsen adoptioon
3. olet yksinhuoltaja (tämä on todellakin erittäin vaikea polku, eikä missään nimessä tule olemaan helppo tie)
Mitä ikinä päätätkin, niin onnea valitsemallesi tielle! :)
PS.Suosittelen myös, että kuuntelet lapsen isän mielipiteen asiasta!
PPS.Sinuna odottaisin vielä, ennekuin menisin seuraavan kerran sänkyyn -varsinkaan muun kuin poikaystävän kanssa!!! Olet mielestäni liian nuori seksiin...
Olen 15 ja myös raskaana, olen jo kertonut äidilleni, ja hän tykkäsi, =) sanoi vaa että älä sit mene kouluun vähään aikaan, että saat levättyä. =) oon ollu nyt 3viikkoo mun poikaystävän luona yötä, tai se meillä, =) oon nyt 4 kuulla. =) ja äiti sanoi, että se voi hoitaa sitä, ku meen jossai vaihees amiksee tai luokioon. varmaanki amikseen. =)