Sama vanha kysymys?

Kyselisin vaan tässä asiantuntijoiden
mielipidettä että onko akvaarioni ylikansoitettu?
( taas sama vanha kysymys,mutta jaksaisko joku
taas vaivautua... =) )
Akvaario 200 l.
Vesi:Ph 6,5-7,pehmeää,n. 25 C.(en ole mitannut
muita vesiarvoja pitkään aikaan...)
Kalat:
6*Keltabarbi
10*Neontetra
3*Leväbarbi
1*Pusukala
2*Piikkisilmä
4*Leopardimonninen
2*Hunajarihmakala
1*Partamonni poikasia(joista aion luopua)
5*Kirsikkabarbi
palettikalan poikasia(joista aion pitää vain
yhden naaraan)
Akvaarioni on kyllä ylikansoitettu mutta jos
luopuisin kirsikkabarbeista olisiko sitten hyvä?
Voisinko vielä sitten hankkia 1-2
leopardimonnista lisää,että siasin kunnon parven?

Mitä mieltä olette Markku Varjon kirjoissa
olevista akvaario ehdotuksista? Kun olen tuossa
laskeskellut "omilla" säännöilläni niin sain
paljon yli akvaarion määrän... Mitenkähän kävisi
jos hankkisi sellaiset akvaariot kun markku
varjon kirjoissa? Mitenkähän pitkään kalat
eläisivät? Vai ovatko ne suunitelmat teidän
mielestänni hyviä vai huonoja?(ketkä olette
lukenut Markku Varjon kirjoja,eikös melkein
jokainen akvaristi niitä ole edes vähän
katsellut???) Kyselisin vaan teidän
mielipiteitänne asiasta...
Ja vastaajille kiitos etukäteen!!! :-)
13619
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Jep, Markku Varjon kirjoissa tosiaan ne
ehdotukset ylittävät monissa paikoissa
huomattavasti tuon perinteisen sentti/litra
säännön. Syytä olisi joskus Markulta kiva kysyä.
Kyllähän kaloja voi ottaa yli litramäärän, mutta
silloin pitää olla aivan varma, että jaksaa tehdä
tiheitä vedenvaihtoja ja muutenkin tarkkailla
vesiarvoja.
Lisäksi olen huomannut, että joissain
ulkomaisissa lehdissä esitetään aivan erilaisia
esityksiä sopivasta kalamäärästä kuin mitä
suomalaisessa AM lehdessä esitetään melkein joka
kysymyksessä.
Helpointa kuitenkin jos aloittelee harrastusta
niin on ottaa kaloja mielummin liian vähän kuin
liian paljon...säästyy monelta ongelmalta.

Äänestä
  • En nyt muista miltä vuodelta ko. läpyskä on,
    mutta on semmoinen tavallista paksumpi Tetran
    läpyskä ja käsittelee akvaarion perustamiseen
    liittyviä juttuja. Sisältää myös mm.
    kasvitaulukon ja kalataulukon.

    Läpyskän lopussa on pari esimerkkiakvaariota,
    toinen 85 litrainen Aasia-akva ja toinen 160
    litrainen seura-akvasekoitus. Aika
    mielenkiintoisia kalamääriä, sanoisin. Ei nyt
    mitään täysin järjettömiä, mutta aika moinen
    vilinä on kipossa, jos tuolla tavalla kalasto
    valitaan.

    Seura-akvassa menevät muuten surutta platyt ja
    tetrat yhdessä, niin että se vesiarvoista. Mistä
    tulikin mieleeni, että huomasittekos
    viimeisimmässä A&PK-lehdessä sen jutun milleistä?
    Kirjoittajan mukaan esiintyvät myös luonnossa
    pehmeissä vesistöissä..... Myös alkuperäisinä,
    eikä vain ihmisen levittämisen johdosta.
    Mielenkiintoista.

    Äänestä

  • Cory kirjoitti:

    En nyt muista miltä vuodelta ko. läpyskä on,
    mutta on semmoinen tavallista paksumpi Tetran
    läpyskä ja käsittelee akvaarion perustamiseen
    liittyviä juttuja. Sisältää myös mm.
    kasvitaulukon ja kalataulukon.

    Läpyskän lopussa on pari esimerkkiakvaariota,
    toinen 85 litrainen Aasia-akva ja toinen 160
    litrainen seura-akvasekoitus. Aika
    mielenkiintoisia kalamääriä, sanoisin. Ei nyt
    mitään täysin järjettömiä, mutta aika moinen
    vilinä on kipossa, jos tuolla tavalla kalasto
    valitaan.

    Seura-akvassa menevät muuten surutta platyt ja
    tetrat yhdessä, niin että se vesiarvoista. Mistä
    tulikin mieleeni, että huomasittekos
    viimeisimmässä A&PK-lehdessä sen jutun milleistä?
    Kirjoittajan mukaan esiintyvät myös luonnossa
    pehmeissä vesistöissä..... Myös alkuperäisinä,
    eikä vain ihmisen levittämisen johdosta.
    Mielenkiintoista.

    Olikohan kyseessä se sama Tetran läpyskä missä
    neuvottiin, että vettä tulee vaihtaa akvaarioon
    10 prosenttia viikon-kahden välein =)

    Äänestä

  • Cory kirjoitti:

    En nyt muista miltä vuodelta ko. läpyskä on,
    mutta on semmoinen tavallista paksumpi Tetran
    läpyskä ja käsittelee akvaarion perustamiseen
    liittyviä juttuja. Sisältää myös mm.
    kasvitaulukon ja kalataulukon.

    Läpyskän lopussa on pari esimerkkiakvaariota,
    toinen 85 litrainen Aasia-akva ja toinen 160
    litrainen seura-akvasekoitus. Aika
    mielenkiintoisia kalamääriä, sanoisin. Ei nyt
    mitään täysin järjettömiä, mutta aika moinen
    vilinä on kipossa, jos tuolla tavalla kalasto
    valitaan.

    Seura-akvassa menevät muuten surutta platyt ja
    tetrat yhdessä, niin että se vesiarvoista. Mistä
    tulikin mieleeni, että huomasittekos
    viimeisimmässä A&PK-lehdessä sen jutun milleistä?
    Kirjoittajan mukaan esiintyvät myös luonnossa
    pehmeissä vesistöissä..... Myös alkuperäisinä,
    eikä vain ihmisen levittämisen johdosta.
    Mielenkiintoista.

    Hassua, että tulit maininneeksi kyseisen
    artikkelin, kun juuri tänään sain sen käännettyä
    suomeksi :)
    Ilmestynee kohta nettiin......se asia taas ei ole
    minusta kiinni milloin *vihje asian omaiselle* :)
    juu nou huu juu aar :)

    Joo itekkin ihmettelin sitä, mutta kyseisen
    artikkelin kirjoittaja on kyllä aikaisemmissa
    lehdissä mielestäni kirjoittanut aika
    asiantuntevia artikkeleita. Ja Markku Varjon
    uusimmassa kirjassa Miljoonakala on laitettu
    taulukossa "vaihteleviin vesiin" eli esimerkiksi
    alin ph lukema sille olisi seiska? Joten tuokin
    tukee tuota artikkelia.
    Onhan Miljoonakalan levinneisyysalue kuitenkin
    Etelä-Amerikka, että vaihtelevia vesiä riittää.
    Mutta kuten sanoin niin AM lehden neuvot kyllä
    eroavat aika tavalla siitä mitä maailmalla
    puhutaan...ei nyt niin paljon, mutta kuitenkin
    pieniä eroja riittää, kun artikkeleita tarkasti
    lukee. Tiedä sitten mikä on syynä näihin
    erilaisuuksiin?

    Äänestä

  • Taika-Jim kirjoitti:

    Hassua, että tulit maininneeksi kyseisen
    artikkelin, kun juuri tänään sain sen käännettyä
    suomeksi :)
    Ilmestynee kohta nettiin......se asia taas ei ole
    minusta kiinni milloin *vihje asian omaiselle* :)
    juu nou huu juu aar :)

    Joo itekkin ihmettelin sitä, mutta kyseisen
    artikkelin kirjoittaja on kyllä aikaisemmissa
    lehdissä mielestäni kirjoittanut aika
    asiantuntevia artikkeleita. Ja Markku Varjon
    uusimmassa kirjassa Miljoonakala on laitettu
    taulukossa "vaihteleviin vesiin" eli esimerkiksi
    alin ph lukema sille olisi seiska? Joten tuokin
    tukee tuota artikkelia.
    Onhan Miljoonakalan levinneisyysalue kuitenkin
    Etelä-Amerikka, että vaihtelevia vesiä riittää.
    Mutta kuten sanoin niin AM lehden neuvot kyllä
    eroavat aika tavalla siitä mitä maailmalla
    puhutaan...ei nyt niin paljon, mutta kuitenkin
    pieniä eroja riittää, kun artikkeleita tarkasti
    lukee. Tiedä sitten mikä on syynä näihin
    erilaisuuksiin?

    >>Ilmestynee kohta nettiin......se asia taas
    >>ei ole minusta kiinni milloin *vihje asian
    >>omaiselle* :) juu nou huu juu aar :)

    Mainostanet kuitenkin sitten kun juttu on
    julkaistu? Noin niinkuin A&PK:iä lukemattomia
    ajatellen. ("asianomaisesta" minulla onkin jo oma
    arvaukseni ;)


    >>Tiedä sitten mikä on syynä näihin
    >>erilaisuuksiin?

    Se, että me ollaan Pohjolan perukoilla? ;) No ei
    kait.... Samasta syystä varmaan kun esmes
    kristinuskoakin on niin montaa eri sorttia. Ns.
    koulukunnat. Akvaarioharrastuksen parissakin
    näitä on, olen huomannut.

    Toisekseen, luonnossa polskuttelevat millit ovat
    *surprise!* - luonnonmuotoa. Vanhempia kirjoja
    selailemallahan selviää äkkiä, että ko. kala on
    varsin kestävä ja sopeutuva. Ne on nämä
    jalostetut "hienohelmat" (=huntupyrstöt, yms)
    jotka ovat herkempiä. Löytyisiköhän tästä
    selitystä?

    Äänestä

  • Cory kirjoitti:

    >>Ilmestynee kohta nettiin......se asia taas
    >>ei ole minusta kiinni milloin *vihje asian
    >>omaiselle* :) juu nou huu juu aar :)

    Mainostanet kuitenkin sitten kun juttu on
    julkaistu? Noin niinkuin A&PK:iä lukemattomia
    ajatellen. ("asianomaisesta" minulla onkin jo oma
    arvaukseni ;)


    >>Tiedä sitten mikä on syynä näihin
    >>erilaisuuksiin?

    Se, että me ollaan Pohjolan perukoilla? ;) No ei
    kait.... Samasta syystä varmaan kun esmes
    kristinuskoakin on niin montaa eri sorttia. Ns.
    koulukunnat. Akvaarioharrastuksen parissakin
    näitä on, olen huomannut.

    Toisekseen, luonnossa polskuttelevat millit ovat
    *surprise!* - luonnonmuotoa. Vanhempia kirjoja
    selailemallahan selviää äkkiä, että ko. kala on
    varsin kestävä ja sopeutuva. Ne on nämä
    jalostetut "hienohelmat" (=huntupyrstöt, yms)
    jotka ovat herkempiä. Löytyisiköhän tästä
    selitystä?

    ---Toisekseen, luonnossa polskuttelevat millit
    ovat
    *surprise!* - luonnonmuotoa. Vanhempia kirjoja
    selailemallahan selviää äkkiä, että ko. kala on
    varsin kestävä ja sopeutuva. Ne on nämä
    jalostetut "hienohelmat" (=huntupyrstöt, yms)
    jotka ovat herkempiä. Löytyisiköhän tästä
    selitystä?-------

    En osaa oikein sanoa miksi jalostetut kalat ovat
    herkempiä, kun kaiken järjen mukaan niitten
    pitäisi juuri olla kestävämpiä? Tosin jalostushan
    aina heikentää kantaa. Jos mennään koiriin niin
    saksanpaimenkoirat ainakin suomessa on jalostettu
    pilalle...harva käyttökoirista elää yli kuutta,
    seitsemää vuotta :( Ja vaikka ei olisikaan
    käyttökoira niin tuohon ikään mennessä niille
    kehittyy rustolisiä ja muita vaivoja
    selkään....ja sen jälkeen ne sairastavat loppu
    elämänsä.
    Takaisin kaloihin.
    Mutta onhan kultakalastakin sanottu, että ne
    jalostetut "luonnonoikut" ovat herkempiä kuin
    ihan perus kultakala....tosin joskushan
    juteltiin, että kultakalaa ei enään esiinny
    luonnossa vaan se on kuollut sukupuuttoon. Eikös
    alkuperäinen kultakala ollut aika vaatimattoman
    näköinen? Semmoinen heikosti kuparin värinen?

    Äänestä

  • Taika-Jim kirjoitti:

    ---Toisekseen, luonnossa polskuttelevat millit
    ovat
    *surprise!* - luonnonmuotoa. Vanhempia kirjoja
    selailemallahan selviää äkkiä, että ko. kala on
    varsin kestävä ja sopeutuva. Ne on nämä
    jalostetut "hienohelmat" (=huntupyrstöt, yms)
    jotka ovat herkempiä. Löytyisiköhän tästä
    selitystä?-------

    En osaa oikein sanoa miksi jalostetut kalat ovat
    herkempiä, kun kaiken järjen mukaan niitten
    pitäisi juuri olla kestävämpiä? Tosin jalostushan
    aina heikentää kantaa. Jos mennään koiriin niin
    saksanpaimenkoirat ainakin suomessa on jalostettu
    pilalle...harva käyttökoirista elää yli kuutta,
    seitsemää vuotta :( Ja vaikka ei olisikaan
    käyttökoira niin tuohon ikään mennessä niille
    kehittyy rustolisiä ja muita vaivoja
    selkään....ja sen jälkeen ne sairastavat loppu
    elämänsä.
    Takaisin kaloihin.
    Mutta onhan kultakalastakin sanottu, että ne
    jalostetut "luonnonoikut" ovat herkempiä kuin
    ihan perus kultakala....tosin joskushan
    juteltiin, että kultakalaa ei enään esiinny
    luonnossa vaan se on kuollut sukupuuttoon. Eikös
    alkuperäinen kultakala ollut aika vaatimattoman
    näköinen? Semmoinen heikosti kuparin värinen?

    Jalostus = sisäsiitos, noin hyvin karkeasti kuvattuna. Todella hyvin karkeasti, mutta siihenhän se perustuu.

    Ja ainakin millien kohdalla tämä on hyvinkin totta. Niiden jalostushan menee suurpiirteissään sillail, että valitaan halutun näköiset vanhemmat, risteytetään ne, otetaan syntyneestä pesueesta halutut ominaisuudet omaavat kalat, risteytetään ne keskenään ja niin edelleen, kunnes kaikki jälkeläiset ovat hyvin saman näköisiä. "Huonolaatuisia" yksilöitä ei päästetä tähän lisääntymisketjuun mukaan. Niistä tulee joko sapuskaa (feeder guppy) tai sitten saavat molskia isossa parvessa omissa oloissaan.

    Tämä erittäin homogeeninen poikue on myös se, mitä millisten kasvattajat yleensä tavoittelevat. Lue A&PK:sta pari niitä kalanäyttelyjuttuja, joissa on milleistä maininta ja huomaat tämän hyvin nopsaan. Tai seuraavan kerran kun olet Hesan keskustan Akateemisessa, vilkaisepa hyllyssä olevaa Guppy kirjaa (jos ei joku ole tekelettä kesän aikana ostanut :).

    Surullista tuo sessojen kohtalo muuten. Upea koira nimittäin. Noista perinnöllisistä vaivoistahan kärsivät toki muutkin rodut. Suosikillani, sheltillä, on suuri riski sairastua perinnölliseen silmäsairauteen. Samaan aikaan cocktailien (sekarotuisten) suosio on jonkin verran kasvussa ja lähes joka lähteessä todetaan, että ne ovat yleensä erittäin terveitä koiria. Border colliethan, joita pitkään kasvatettiin yksinomaan käyttöominaisuuksien perusteella (ulkonäkö oli toissjainen juttu), ovat myös varsin terveitä.

    Asiasta vielä vähän sivummalle, sisäsiittoisuudesta muistuu mieleeni jostain lukemani artikkeli, jossa todettiin, että se on myös syynä siihen, miksi suomalaisilla on liuta juuri suomalaisille tyypillisiä perinnöllisiä tauteja. Olemme vain yksinkertaisesti liian pieni kansa voidaksemme jatkuvasti, tuhansien vuosien ajan, olla "sisäänpäin lämpiävä". 6 miljoonaa ei loppujen lopuksi ole kovinkaan paljon, noin geneettisesti ajateltuna.

    Äänestä

  • Cory kirjoitti:

    Jalostus = sisäsiitos, noin hyvin karkeasti kuvattuna. Todella hyvin karkeasti, mutta siihenhän se perustuu.

    Ja ainakin millien kohdalla tämä on hyvinkin totta. Niiden jalostushan menee suurpiirteissään sillail, että valitaan halutun näköiset vanhemmat, risteytetään ne, otetaan syntyneestä pesueesta halutut ominaisuudet omaavat kalat, risteytetään ne keskenään ja niin edelleen, kunnes kaikki jälkeläiset ovat hyvin saman näköisiä. "Huonolaatuisia" yksilöitä ei päästetä tähän lisääntymisketjuun mukaan. Niistä tulee joko sapuskaa (feeder guppy) tai sitten saavat molskia isossa parvessa omissa oloissaan.

    Tämä erittäin homogeeninen poikue on myös se, mitä millisten kasvattajat yleensä tavoittelevat. Lue A&PK:sta pari niitä kalanäyttelyjuttuja, joissa on milleistä maininta ja huomaat tämän hyvin nopsaan. Tai seuraavan kerran kun olet Hesan keskustan Akateemisessa, vilkaisepa hyllyssä olevaa Guppy kirjaa (jos ei joku ole tekelettä kesän aikana ostanut :).

    Surullista tuo sessojen kohtalo muuten. Upea koira nimittäin. Noista perinnöllisistä vaivoistahan kärsivät toki muutkin rodut. Suosikillani, sheltillä, on suuri riski sairastua perinnölliseen silmäsairauteen. Samaan aikaan cocktailien (sekarotuisten) suosio on jonkin verran kasvussa ja lähes joka lähteessä todetaan, että ne ovat yleensä erittäin terveitä koiria. Border colliethan, joita pitkään kasvatettiin yksinomaan käyttöominaisuuksien perusteella (ulkonäkö oli toissjainen juttu), ovat myös varsin terveitä.

    Asiasta vielä vähän sivummalle, sisäsiittoisuudesta muistuu mieleeni jostain lukemani artikkeli, jossa todettiin, että se on myös syynä siihen, miksi suomalaisilla on liuta juuri suomalaisille tyypillisiä perinnöllisiä tauteja. Olemme vain yksinkertaisesti liian pieni kansa voidaksemme jatkuvasti, tuhansien vuosien ajan, olla "sisäänpäin lämpiävä". 6 miljoonaa ei loppujen lopuksi ole kovinkaan paljon, noin geneettisesti ajateltuna.

    "Kultakala on aasialaisen hopearuutanan (Carassius auratus gibelis) punakeltainen muunnos" sanoo akvaariokirjani vuodelta 1968. Tieteellinen nimi taitaa olla sittemmin muuttunut, Fish Basesta ei löydy ihan indettistä, mutta löytyy semmoinen kuin Carassius gibelio:

    Carassius gibelio (Bloch, 1782)  
    Family: Cyprinidae (Minnows or carps)
    Order: Cypriniformes
    Class: Actinopterygii (ray-finned fishes)
    FishBase name: Prussian carp
    Distribution: East Asia - Siberia. Now widely distributed throughout Europe.
    Biology: Eastern European or wild form of the goldfish (Ref. 1739).
    Max. size: 45.0 cm TL (male/unsexed); max.weight: 3,000.0 g
    Environment: benthopelagic; freshwater; brackish; pH range: 7.1 - 7.5; dH range: 12.0
    Climate: temperate; 10 - 20°C
    Importance: fisheries: minor commercial
    Threatened: Not in IUCN Red List (), (Ref. 36508)
    Dangerous: harmless


    Tutusta kultsusta on sitten enemmän tarinaa, mutta kumpikaan ei näytä olevan sukupuuttoon kuollut, eikä edes uhanalainen....

    Carassius auratus auratus (Linnaeus, 1758)  
    Family: Cyprinidae (Minnows or carps)
    Order: Cypriniformes
    Class: Actinopterygii (ray-finned fishes)
    FishBase name: Goldfish
    Distribution: Asia: central Asia and China, and Japan (Ref. 6390). Introduced throughout the world. Asian form of the goldfish (Ref. 1739). Several countries report adverse ecological impact after introduction.

    Diagnosis: Dorsal spines (total): 3-4; Dorsal softrays (total): 15-19; Anal spines: 2-3; Anal soft-rays: 4-7; Vertebrae: 30-30. Body stout, thick-set, caudal peduncle thick and short (Ref. 1998). Head scaleless (Ref. 39167, 1998), broadly triangular (Ref. 1998), interorbital space broad, snout longer than eye diameter, maxillary reaching posterior nostril or not quite to eye (Ref. 39166), barbels lacking on upper jaw (Ref. 39104, 1998). Lateral line complete. Dorsal and anal fins with serrate bony spines, pelvic fins short, broad and thoracic. Nuptial tubercles of male fine, on opercles, sometimes on back and a few on pectoral fins. Hybridize readily with carp, hybrids intermediate in most characteristics (Ref. 1998). Caudal fin with 17-19 rays (Ref. 2196).
    Pigmentation: Wild-caught specimens, olive brown (Ref. 39168, 39104), slatey olive, olive green, with a bronze sheen (Ref. 39104), silvery, grayish yellowish, gray-silver (Ref. 39169), through gold (often with black blotches) to creamy white (Ref. 1998); yellowish white or white below. Cultured forms vary through scarlet, red-pink, silver, brown, white, black and combinations of these colors (Ref. 39104).

    Biology: Inhabit rivers, lakes, ponds and ditches (Ref. 5258) with stagnant or slow-flowing water (Ref. 30578). Feed on a wide range of food including plants, small crustaceans, insects, and detritus (Ref. 5258). They live better in cold water. Goldfish lay eggs on submerged vegetation. Oviparous, with pelagic larvae. They last long in captivity (Ref. 7248). Maximum recorded salinity is 17 ppt (Ref. 39171), but unable to withstand prolonged exposure above 15 ppt (Ref. 39172, 39174). Lake dwelling individuals move into river mouths to avoid low oxygen water in winter (Ref. 39176). Used as an experimental species (Ref. 4537). Valued as ornamental fish for ponds and aquaria; edible but rarely eaten (Ref. 9987).

    Max. size: 45.0 cm TL (male/unsexed); max.weight: 2,000.0 g
    Environment: demersal; freshwater; pH range: 6.0 - 8.0; dH range: 5.0 - 19.0; depth range - 10 m
    Climate: tropical; 0 - 41°C; 53°N - 22°N
    Importance: fisheries: of no interest; aquaculture: commercial; gamefish: yes; aquarium: commercial; bait: occasionally
    Threatened: Not in IUCN Red List (), (Ref. 36508)
    Dangerous: potential pest

    (Lähde: FishBase, www.fishbase.org)

    Äänestä

  • Cory kirjoitti:

    "Kultakala on aasialaisen hopearuutanan (Carassius auratus gibelis) punakeltainen muunnos" sanoo akvaariokirjani vuodelta 1968. Tieteellinen nimi taitaa olla sittemmin muuttunut, Fish Basesta ei löydy ihan indettistä, mutta löytyy semmoinen kuin Carassius gibelio:

    Carassius gibelio (Bloch, 1782)  
    Family: Cyprinidae (Minnows or carps)
    Order: Cypriniformes
    Class: Actinopterygii (ray-finned fishes)
    FishBase name: Prussian carp
    Distribution: East Asia - Siberia. Now widely distributed throughout Europe.
    Biology: Eastern European or wild form of the goldfish (Ref. 1739).
    Max. size: 45.0 cm TL (male/unsexed); max.weight: 3,000.0 g
    Environment: benthopelagic; freshwater; brackish; pH range: 7.1 - 7.5; dH range: 12.0
    Climate: temperate; 10 - 20°C
    Importance: fisheries: minor commercial
    Threatened: Not in IUCN Red List (), (Ref. 36508)
    Dangerous: harmless


    Tutusta kultsusta on sitten enemmän tarinaa, mutta kumpikaan ei näytä olevan sukupuuttoon kuollut, eikä edes uhanalainen....

    Carassius auratus auratus (Linnaeus, 1758)  
    Family: Cyprinidae (Minnows or carps)
    Order: Cypriniformes
    Class: Actinopterygii (ray-finned fishes)
    FishBase name: Goldfish
    Distribution: Asia: central Asia and China, and Japan (Ref. 6390). Introduced throughout the world. Asian form of the goldfish (Ref. 1739). Several countries report adverse ecological impact after introduction.

    Diagnosis: Dorsal spines (total): 3-4; Dorsal softrays (total): 15-19; Anal spines: 2-3; Anal soft-rays: 4-7; Vertebrae: 30-30. Body stout, thick-set, caudal peduncle thick and short (Ref. 1998). Head scaleless (Ref. 39167, 1998), broadly triangular (Ref. 1998), interorbital space broad, snout longer than eye diameter, maxillary reaching posterior nostril or not quite to eye (Ref. 39166), barbels lacking on upper jaw (Ref. 39104, 1998). Lateral line complete. Dorsal and anal fins with serrate bony spines, pelvic fins short, broad and thoracic. Nuptial tubercles of male fine, on opercles, sometimes on back and a few on pectoral fins. Hybridize readily with carp, hybrids intermediate in most characteristics (Ref. 1998). Caudal fin with 17-19 rays (Ref. 2196).
    Pigmentation: Wild-caught specimens, olive brown (Ref. 39168, 39104), slatey olive, olive green, with a bronze sheen (Ref. 39104), silvery, grayish yellowish, gray-silver (Ref. 39169), through gold (often with black blotches) to creamy white (Ref. 1998); yellowish white or white below. Cultured forms vary through scarlet, red-pink, silver, brown, white, black and combinations of these colors (Ref. 39104).

    Biology: Inhabit rivers, lakes, ponds and ditches (Ref. 5258) with stagnant or slow-flowing water (Ref. 30578). Feed on a wide range of food including plants, small crustaceans, insects, and detritus (Ref. 5258). They live better in cold water. Goldfish lay eggs on submerged vegetation. Oviparous, with pelagic larvae. They last long in captivity (Ref. 7248). Maximum recorded salinity is 17 ppt (Ref. 39171), but unable to withstand prolonged exposure above 15 ppt (Ref. 39172, 39174). Lake dwelling individuals move into river mouths to avoid low oxygen water in winter (Ref. 39176). Used as an experimental species (Ref. 4537). Valued as ornamental fish for ponds and aquaria; edible but rarely eaten (Ref. 9987).

    Max. size: 45.0 cm TL (male/unsexed); max.weight: 2,000.0 g
    Environment: demersal; freshwater; pH range: 6.0 - 8.0; dH range: 5.0 - 19.0; depth range - 10 m
    Climate: tropical; 0 - 41°C; 53°N - 22°N
    Importance: fisheries: of no interest; aquaculture: commercial; gamefish: yes; aquarium: commercial; bait: occasionally
    Threatened: Not in IUCN Red List (), (Ref. 36508)
    Dangerous: potential pest

    (Lähde: FishBase, www.fishbase.org)

    Siinäpä oli tietoa kultakalasta! Toivottavasti
    myös kultakalan omistajat lukivat...tai niiden
    ostamista harkitsevat, varsinkin tuon kohdan
    kuinka isoiksi ne voivat kasvaa.
    Heh...huvittava oli tuo kohta Dangerous:
    Potential pet :)

    Äänestä

  • Taika-Jim kirjoitti:

    Siinäpä oli tietoa kultakalasta! Toivottavasti
    myös kultakalan omistajat lukivat...tai niiden
    ostamista harkitsevat, varsinkin tuon kohdan
    kuinka isoiksi ne voivat kasvaa.
    Heh...huvittava oli tuo kohta Dangerous:
    Potential pet :)

    Siis pest (=riesa, tuholainen) eikä pet....
    (Luitko väärin vai kirjoititko väärin? :)

    Äänestä

  • Cory kirjoitti:

    Siis pest (=riesa, tuholainen) eikä pet....
    (Luitko väärin vai kirjoititko väärin? :)

    Heh, taitaa olla väärinymmärrysten suma. Luin
    kyllä, että pest, mutta oletin, että tarkoitit
    sanaa pet :)

    Äänestä

  • Taika-Jim kirjoitti:

    Heh, taitaa olla väärinymmärrysten suma. Luin
    kyllä, että pest, mutta oletin, että tarkoitit
    sanaa pet :)

    Hauskaa! LOL

    Mutta en siis kirjoittanut tuota juttua omin sormin, eli kirjoitusvirheistä saa syyttää FishBasea.... uskon, että kyseessä on kuitenkin nimenomaan peSt, sama löytyy nimittäin esim. millien kohdalta (ymmärrettävää)....

    Äänestä

En ole asiantuntija, mutta ehkä sun kandeis
luopuu noista keltabarbeista, koska ne kasvaa
aika kookkaiksi. Kirsikoista luopuminen ei oikein
tuo paljon tilaa, koska ne ovat rauhallisia ja
pienehköjä. Sitten voisit ottaa pari monnista ja
piikkistä ja kirsikkabarbia.

Minulla on tälläinen Markku Varjon kirjoittama
kirjanen Akvaarion hoidon aakkoset. Siellä on
kalastoehdotus 100- 120 litran akvaarioihin.
-6 keltabarbia
-4 kirsikkabarbia
-10 hohtoseeprakalaa
-6 punaplatyä
-6 piikkisilmää
-2 kuparimonnia
-2 palettikalaa
-1 levänuoliainen
-1 pusukala

Eikös pusukala tuu aika reilusti tohon liian
isoks ja samoin levänuoliainen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Aloittelija... kirjoitti:

Kyselisin vaan tässä asiantuntijoiden
mielipidettä että onko akvaarioni ylikansoitettu?
( taas sama vanha kysymys,mutta jaksaisko joku
taas vaivautua... =) )
Akvaario 200 l.
Vesi:Ph 6,5-7,pehmeää,n. 25 C.(en ole mitannut
muita vesiarvoja pitkään aikaan...)
Kalat:
6*Keltabarbi
10*Neontetra
3*Leväbarbi
1*Pusukala
2*Piikkisilmä
4*Leopardimonninen
2*Hunajarihmakala
1*Partamonni poikasia(joista aion luopua)
5*Kirsikkabarbi
palettikalan poikasia(joista aion pitää vain
yhden naaraan)
Akvaarioni on kyllä ylikansoitettu mutta jos
luopuisin kirsikkabarbeista olisiko sitten hyvä?
Voisinko vielä sitten hankkia 1-2
leopardimonnista lisää,että siasin kunnon parven?

Mitä mieltä olette Markku Varjon kirjoissa
olevista akvaario ehdotuksista? Kun olen tuossa
laskeskellut "omilla" säännöilläni niin sain
paljon yli akvaarion määrän... Mitenkähän kävisi
jos hankkisi sellaiset akvaariot kun markku
varjon kirjoissa? Mitenkähän pitkään kalat
eläisivät? Vai ovatko ne suunitelmat teidän
mielestänni hyviä vai huonoja?(ketkä olette
lukenut Markku Varjon kirjoja,eikös melkein
jokainen akvaristi niitä ole edes vähän
katsellut???) Kyselisin vaan teidän
mielipiteitänne asiasta...
Ja vastaajille kiitos etukäteen!!! :-)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu