Sama vanha kysymys?

En nyt muista miltä vuodelta ko. läpyskä on,
mutta on semmoinen tavallista paksumpi Tetran
läpyskä ja käsittelee akvaarion perustamiseen
liittyviä juttuja. Sisältää myös mm.
kasvitaulukon ja kalataulukon.

Läpyskän lopussa on pari esimerkkiakvaariota,
toinen 85 litrainen Aasia-akva ja toinen 160
litrainen seura-akvasekoitus. Aika
mielenkiintoisia kalamääriä, sanoisin. Ei nyt
mitään täysin järjettömiä, mutta aika moinen
vilinä on kipossa, jos tuolla tavalla kalasto
valitaan.

Seura-akvassa menevät muuten surutta platyt ja
tetrat yhdessä, niin että se vesiarvoista. Mistä
tulikin mieleeni, että huomasittekos
viimeisimmässä A&PK-lehdessä sen jutun milleistä?
Kirjoittajan mukaan esiintyvät myös luonnossa
pehmeissä vesistöissä..... Myös alkuperäisinä,
eikä vain ihmisen levittämisen johdosta.
Mielenkiintoista.

Cory kirjoitti:

En nyt muista miltä vuodelta ko. läpyskä on,
mutta on semmoinen tavallista paksumpi Tetran
läpyskä ja käsittelee akvaarion perustamiseen
liittyviä juttuja. Sisältää myös mm.
kasvitaulukon ja kalataulukon.

Läpyskän lopussa on pari esimerkkiakvaariota,
toinen 85 litrainen Aasia-akva ja toinen 160
litrainen seura-akvasekoitus. Aika
mielenkiintoisia kalamääriä, sanoisin. Ei nyt
mitään täysin järjettömiä, mutta aika moinen
vilinä on kipossa, jos tuolla tavalla kalasto
valitaan.

Seura-akvassa menevät muuten surutta platyt ja
tetrat yhdessä, niin että se vesiarvoista. Mistä
tulikin mieleeni, että huomasittekos
viimeisimmässä A&PK-lehdessä sen jutun milleistä?
Kirjoittajan mukaan esiintyvät myös luonnossa
pehmeissä vesistöissä..... Myös alkuperäisinä,
eikä vain ihmisen levittämisen johdosta.
Mielenkiintoista.

Olikohan kyseessä se sama Tetran läpyskä missä
neuvottiin, että vettä tulee vaihtaa akvaarioon
10 prosenttia viikon-kahden välein =)

Cory kirjoitti:

En nyt muista miltä vuodelta ko. läpyskä on,
mutta on semmoinen tavallista paksumpi Tetran
läpyskä ja käsittelee akvaarion perustamiseen
liittyviä juttuja. Sisältää myös mm.
kasvitaulukon ja kalataulukon.

Läpyskän lopussa on pari esimerkkiakvaariota,
toinen 85 litrainen Aasia-akva ja toinen 160
litrainen seura-akvasekoitus. Aika
mielenkiintoisia kalamääriä, sanoisin. Ei nyt
mitään täysin järjettömiä, mutta aika moinen
vilinä on kipossa, jos tuolla tavalla kalasto
valitaan.

Seura-akvassa menevät muuten surutta platyt ja
tetrat yhdessä, niin että se vesiarvoista. Mistä
tulikin mieleeni, että huomasittekos
viimeisimmässä A&PK-lehdessä sen jutun milleistä?
Kirjoittajan mukaan esiintyvät myös luonnossa
pehmeissä vesistöissä..... Myös alkuperäisinä,
eikä vain ihmisen levittämisen johdosta.
Mielenkiintoista.

Hassua, että tulit maininneeksi kyseisen
artikkelin, kun juuri tänään sain sen käännettyä
suomeksi :)
Ilmestynee kohta nettiin......se asia taas ei ole
minusta kiinni milloin *vihje asian omaiselle* :)
juu nou huu juu aar :)

Joo itekkin ihmettelin sitä, mutta kyseisen
artikkelin kirjoittaja on kyllä aikaisemmissa
lehdissä mielestäni kirjoittanut aika
asiantuntevia artikkeleita. Ja Markku Varjon
uusimmassa kirjassa Miljoonakala on laitettu
taulukossa "vaihteleviin vesiin" eli esimerkiksi
alin ph lukema sille olisi seiska? Joten tuokin
tukee tuota artikkelia.
Onhan Miljoonakalan levinneisyysalue kuitenkin
Etelä-Amerikka, että vaihtelevia vesiä riittää.
Mutta kuten sanoin niin AM lehden neuvot kyllä
eroavat aika tavalla siitä mitä maailmalla
puhutaan...ei nyt niin paljon, mutta kuitenkin
pieniä eroja riittää, kun artikkeleita tarkasti
lukee. Tiedä sitten mikä on syynä näihin
erilaisuuksiin?

Taika-Jim kirjoitti:

Hassua, että tulit maininneeksi kyseisen
artikkelin, kun juuri tänään sain sen käännettyä
suomeksi :)
Ilmestynee kohta nettiin......se asia taas ei ole
minusta kiinni milloin *vihje asian omaiselle* :)
juu nou huu juu aar :)

Joo itekkin ihmettelin sitä, mutta kyseisen
artikkelin kirjoittaja on kyllä aikaisemmissa
lehdissä mielestäni kirjoittanut aika
asiantuntevia artikkeleita. Ja Markku Varjon
uusimmassa kirjassa Miljoonakala on laitettu
taulukossa "vaihteleviin vesiin" eli esimerkiksi
alin ph lukema sille olisi seiska? Joten tuokin
tukee tuota artikkelia.
Onhan Miljoonakalan levinneisyysalue kuitenkin
Etelä-Amerikka, että vaihtelevia vesiä riittää.
Mutta kuten sanoin niin AM lehden neuvot kyllä
eroavat aika tavalla siitä mitä maailmalla
puhutaan...ei nyt niin paljon, mutta kuitenkin
pieniä eroja riittää, kun artikkeleita tarkasti
lukee. Tiedä sitten mikä on syynä näihin
erilaisuuksiin?

>>Ilmestynee kohta nettiin......se asia taas
>>ei ole minusta kiinni milloin *vihje asian
>>omaiselle* :) juu nou huu juu aar :)

Mainostanet kuitenkin sitten kun juttu on
julkaistu? Noin niinkuin A&PK:iä lukemattomia
ajatellen. ("asianomaisesta" minulla onkin jo oma
arvaukseni ;)


>>Tiedä sitten mikä on syynä näihin
>>erilaisuuksiin?

Se, että me ollaan Pohjolan perukoilla? ;) No ei
kait.... Samasta syystä varmaan kun esmes
kristinuskoakin on niin montaa eri sorttia. Ns.
koulukunnat. Akvaarioharrastuksen parissakin
näitä on, olen huomannut.

Toisekseen, luonnossa polskuttelevat millit ovat
*surprise!* - luonnonmuotoa. Vanhempia kirjoja
selailemallahan selviää äkkiä, että ko. kala on
varsin kestävä ja sopeutuva. Ne on nämä
jalostetut "hienohelmat" (=huntupyrstöt, yms)
jotka ovat herkempiä. Löytyisiköhän tästä
selitystä?

Cory kirjoitti:

>>Ilmestynee kohta nettiin......se asia taas
>>ei ole minusta kiinni milloin *vihje asian
>>omaiselle* :) juu nou huu juu aar :)

Mainostanet kuitenkin sitten kun juttu on
julkaistu? Noin niinkuin A&PK:iä lukemattomia
ajatellen. ("asianomaisesta" minulla onkin jo oma
arvaukseni ;)


>>Tiedä sitten mikä on syynä näihin
>>erilaisuuksiin?

Se, että me ollaan Pohjolan perukoilla? ;) No ei
kait.... Samasta syystä varmaan kun esmes
kristinuskoakin on niin montaa eri sorttia. Ns.
koulukunnat. Akvaarioharrastuksen parissakin
näitä on, olen huomannut.

Toisekseen, luonnossa polskuttelevat millit ovat
*surprise!* - luonnonmuotoa. Vanhempia kirjoja
selailemallahan selviää äkkiä, että ko. kala on
varsin kestävä ja sopeutuva. Ne on nämä
jalostetut "hienohelmat" (=huntupyrstöt, yms)
jotka ovat herkempiä. Löytyisiköhän tästä
selitystä?

---Toisekseen, luonnossa polskuttelevat millit
ovat
*surprise!* - luonnonmuotoa. Vanhempia kirjoja
selailemallahan selviää äkkiä, että ko. kala on
varsin kestävä ja sopeutuva. Ne on nämä
jalostetut "hienohelmat" (=huntupyrstöt, yms)
jotka ovat herkempiä. Löytyisiköhän tästä
selitystä?-------

En osaa oikein sanoa miksi jalostetut kalat ovat
herkempiä, kun kaiken järjen mukaan niitten
pitäisi juuri olla kestävämpiä? Tosin jalostushan
aina heikentää kantaa. Jos mennään koiriin niin
saksanpaimenkoirat ainakin suomessa on jalostettu
pilalle...harva käyttökoirista elää yli kuutta,
seitsemää vuotta :( Ja vaikka ei olisikaan
käyttökoira niin tuohon ikään mennessä niille
kehittyy rustolisiä ja muita vaivoja
selkään....ja sen jälkeen ne sairastavat loppu
elämänsä.
Takaisin kaloihin.
Mutta onhan kultakalastakin sanottu, että ne
jalostetut "luonnonoikut" ovat herkempiä kuin
ihan perus kultakala....tosin joskushan
juteltiin, että kultakalaa ei enään esiinny
luonnossa vaan se on kuollut sukupuuttoon. Eikös
alkuperäinen kultakala ollut aika vaatimattoman
näköinen? Semmoinen heikosti kuparin värinen?

Taika-Jim kirjoitti:

---Toisekseen, luonnossa polskuttelevat millit
ovat
*surprise!* - luonnonmuotoa. Vanhempia kirjoja
selailemallahan selviää äkkiä, että ko. kala on
varsin kestävä ja sopeutuva. Ne on nämä
jalostetut "hienohelmat" (=huntupyrstöt, yms)
jotka ovat herkempiä. Löytyisiköhän tästä
selitystä?-------

En osaa oikein sanoa miksi jalostetut kalat ovat
herkempiä, kun kaiken järjen mukaan niitten
pitäisi juuri olla kestävämpiä? Tosin jalostushan
aina heikentää kantaa. Jos mennään koiriin niin
saksanpaimenkoirat ainakin suomessa on jalostettu
pilalle...harva käyttökoirista elää yli kuutta,
seitsemää vuotta :( Ja vaikka ei olisikaan
käyttökoira niin tuohon ikään mennessä niille
kehittyy rustolisiä ja muita vaivoja
selkään....ja sen jälkeen ne sairastavat loppu
elämänsä.
Takaisin kaloihin.
Mutta onhan kultakalastakin sanottu, että ne
jalostetut "luonnonoikut" ovat herkempiä kuin
ihan perus kultakala....tosin joskushan
juteltiin, että kultakalaa ei enään esiinny
luonnossa vaan se on kuollut sukupuuttoon. Eikös
alkuperäinen kultakala ollut aika vaatimattoman
näköinen? Semmoinen heikosti kuparin värinen?

Jalostus = sisäsiitos, noin hyvin karkeasti kuvattuna. Todella hyvin karkeasti, mutta siihenhän se perustuu.

Ja ainakin millien kohdalla tämä on hyvinkin totta. Niiden jalostushan menee suurpiirteissään sillail, että valitaan halutun näköiset vanhemmat, risteytetään ne, otetaan syntyneestä pesueesta halutut ominaisuudet omaavat kalat, risteytetään ne keskenään ja niin edelleen, kunnes kaikki jälkeläiset ovat hyvin saman näköisiä. "Huonolaatuisia" yksilöitä ei päästetä tähän lisääntymisketjuun mukaan. Niistä tulee joko sapuskaa (feeder guppy) tai sitten saavat molskia isossa parvessa omissa oloissaan.

Tämä erittäin homogeeninen poikue on myös se, mitä millisten kasvattajat yleensä tavoittelevat. Lue A&PK:sta pari niitä kalanäyttelyjuttuja, joissa on milleistä maininta ja huomaat tämän hyvin nopsaan. Tai seuraavan kerran kun olet Hesan keskustan Akateemisessa, vilkaisepa hyllyssä olevaa Guppy kirjaa (jos ei joku ole tekelettä kesän aikana ostanut :).

Surullista tuo sessojen kohtalo muuten. Upea koira nimittäin. Noista perinnöllisistä vaivoistahan kärsivät toki muutkin rodut. Suosikillani, sheltillä, on suuri riski sairastua perinnölliseen silmäsairauteen. Samaan aikaan cocktailien (sekarotuisten) suosio on jonkin verran kasvussa ja lähes joka lähteessä todetaan, että ne ovat yleensä erittäin terveitä koiria. Border colliethan, joita pitkään kasvatettiin yksinomaan käyttöominaisuuksien perusteella (ulkonäkö oli toissjainen juttu), ovat myös varsin terveitä.

Asiasta vielä vähän sivummalle, sisäsiittoisuudesta muistuu mieleeni jostain lukemani artikkeli, jossa todettiin, että se on myös syynä siihen, miksi suomalaisilla on liuta juuri suomalaisille tyypillisiä perinnöllisiä tauteja. Olemme vain yksinkertaisesti liian pieni kansa voidaksemme jatkuvasti, tuhansien vuosien ajan, olla "sisäänpäin lämpiävä". 6 miljoonaa ei loppujen lopuksi ole kovinkaan paljon, noin geneettisesti ajateltuna.

Cory kirjoitti:

Jalostus = sisäsiitos, noin hyvin karkeasti kuvattuna. Todella hyvin karkeasti, mutta siihenhän se perustuu.

Ja ainakin millien kohdalla tämä on hyvinkin totta. Niiden jalostushan menee suurpiirteissään sillail, että valitaan halutun näköiset vanhemmat, risteytetään ne, otetaan syntyneestä pesueesta halutut ominaisuudet omaavat kalat, risteytetään ne keskenään ja niin edelleen, kunnes kaikki jälkeläiset ovat hyvin saman näköisiä. "Huonolaatuisia" yksilöitä ei päästetä tähän lisääntymisketjuun mukaan. Niistä tulee joko sapuskaa (feeder guppy) tai sitten saavat molskia isossa parvessa omissa oloissaan.

Tämä erittäin homogeeninen poikue on myös se, mitä millisten kasvattajat yleensä tavoittelevat. Lue A&PK:sta pari niitä kalanäyttelyjuttuja, joissa on milleistä maininta ja huomaat tämän hyvin nopsaan. Tai seuraavan kerran kun olet Hesan keskustan Akateemisessa, vilkaisepa hyllyssä olevaa Guppy kirjaa (jos ei joku ole tekelettä kesän aikana ostanut :).

Surullista tuo sessojen kohtalo muuten. Upea koira nimittäin. Noista perinnöllisistä vaivoistahan kärsivät toki muutkin rodut. Suosikillani, sheltillä, on suuri riski sairastua perinnölliseen silmäsairauteen. Samaan aikaan cocktailien (sekarotuisten) suosio on jonkin verran kasvussa ja lähes joka lähteessä todetaan, että ne ovat yleensä erittäin terveitä koiria. Border colliethan, joita pitkään kasvatettiin yksinomaan käyttöominaisuuksien perusteella (ulkonäkö oli toissjainen juttu), ovat myös varsin terveitä.

Asiasta vielä vähän sivummalle, sisäsiittoisuudesta muistuu mieleeni jostain lukemani artikkeli, jossa todettiin, että se on myös syynä siihen, miksi suomalaisilla on liuta juuri suomalaisille tyypillisiä perinnöllisiä tauteja. Olemme vain yksinkertaisesti liian pieni kansa voidaksemme jatkuvasti, tuhansien vuosien ajan, olla "sisäänpäin lämpiävä". 6 miljoonaa ei loppujen lopuksi ole kovinkaan paljon, noin geneettisesti ajateltuna.

"Kultakala on aasialaisen hopearuutanan (Carassius auratus gibelis) punakeltainen muunnos" sanoo akvaariokirjani vuodelta 1968. Tieteellinen nimi taitaa olla sittemmin muuttunut, Fish Basesta ei löydy ihan indettistä, mutta löytyy semmoinen kuin Carassius gibelio:

Carassius gibelio (Bloch, 1782)  
Family: Cyprinidae (Minnows or carps)
Order: Cypriniformes
Class: Actinopterygii (ray-finned fishes)
FishBase name: Prussian carp
Distribution: East Asia - Siberia. Now widely distributed throughout Europe.
Biology: Eastern European or wild form of the goldfish (Ref. 1739).
Max. size: 45.0 cm TL (male/unsexed); max.weight: 3,000.0 g
Environment: benthopelagic; freshwater; brackish; pH range: 7.1 - 7.5; dH range: 12.0
Climate: temperate; 10 - 20°C
Importance: fisheries: minor commercial
Threatened: Not in IUCN Red List (), (Ref. 36508)
Dangerous: harmless


Tutusta kultsusta on sitten enemmän tarinaa, mutta kumpikaan ei näytä olevan sukupuuttoon kuollut, eikä edes uhanalainen....

Carassius auratus auratus (Linnaeus, 1758)  
Family: Cyprinidae (Minnows or carps)
Order: Cypriniformes
Class: Actinopterygii (ray-finned fishes)
FishBase name: Goldfish
Distribution: Asia: central Asia and China, and Japan (Ref. 6390). Introduced throughout the world. Asian form of the goldfish (Ref. 1739). Several countries report adverse ecological impact after introduction.

Diagnosis: Dorsal spines (total): 3-4; Dorsal softrays (total): 15-19; Anal spines: 2-3; Anal soft-rays: 4-7; Vertebrae: 30-30. Body stout, thick-set, caudal peduncle thick and short (Ref. 1998). Head scaleless (Ref. 39167, 1998), broadly triangular (Ref. 1998), interorbital space broad, snout longer than eye diameter, maxillary reaching posterior nostril or not quite to eye (Ref. 39166), barbels lacking on upper jaw (Ref. 39104, 1998). Lateral line complete. Dorsal and anal fins with serrate bony spines, pelvic fins short, broad and thoracic. Nuptial tubercles of male fine, on opercles, sometimes on back and a few on pectoral fins. Hybridize readily with carp, hybrids intermediate in most characteristics (Ref. 1998). Caudal fin with 17-19 rays (Ref. 2196).
Pigmentation: Wild-caught specimens, olive brown (Ref. 39168, 39104), slatey olive, olive green, with a bronze sheen (Ref. 39104), silvery, grayish yellowish, gray-silver (Ref. 39169), through gold (often with black blotches) to creamy white (Ref. 1998); yellowish white or white below. Cultured forms vary through scarlet, red-pink, silver, brown, white, black and combinations of these colors (Ref. 39104).

Biology: Inhabit rivers, lakes, ponds and ditches (Ref. 5258) with stagnant or slow-flowing water (Ref. 30578). Feed on a wide range of food including plants, small crustaceans, insects, and detritus (Ref. 5258). They live better in cold water. Goldfish lay eggs on submerged vegetation. Oviparous, with pelagic larvae. They last long in captivity (Ref. 7248). Maximum recorded salinity is 17 ppt (Ref. 39171), but unable to withstand prolonged exposure above 15 ppt (Ref. 39172, 39174). Lake dwelling individuals move into river mouths to avoid low oxygen water in winter (Ref. 39176). Used as an experimental species (Ref. 4537). Valued as ornamental fish for ponds and aquaria; edible but rarely eaten (Ref. 9987).

Max. size: 45.0 cm TL (male/unsexed); max.weight: 2,000.0 g
Environment: demersal; freshwater; pH range: 6.0 - 8.0; dH range: 5.0 - 19.0; depth range - 10 m
Climate: tropical; 0 - 41°C; 53°N - 22°N
Importance: fisheries: of no interest; aquaculture: commercial; gamefish: yes; aquarium: commercial; bait: occasionally
Threatened: Not in IUCN Red List (), (Ref. 36508)
Dangerous: potential pest

(Lähde: FishBase, www.fishbase.org)

Cory kirjoitti:

"Kultakala on aasialaisen hopearuutanan (Carassius auratus gibelis) punakeltainen muunnos" sanoo akvaariokirjani vuodelta 1968. Tieteellinen nimi taitaa olla sittemmin muuttunut, Fish Basesta ei löydy ihan indettistä, mutta löytyy semmoinen kuin Carassius gibelio:

Carassius gibelio (Bloch, 1782)  
Family: Cyprinidae (Minnows or carps)
Order: Cypriniformes
Class: Actinopterygii (ray-finned fishes)
FishBase name: Prussian carp
Distribution: East Asia - Siberia. Now widely distributed throughout Europe.
Biology: Eastern European or wild form of the goldfish (Ref. 1739).
Max. size: 45.0 cm TL (male/unsexed); max.weight: 3,000.0 g
Environment: benthopelagic; freshwater; brackish; pH range: 7.1 - 7.5; dH range: 12.0
Climate: temperate; 10 - 20°C
Importance: fisheries: minor commercial
Threatened: Not in IUCN Red List (), (Ref. 36508)
Dangerous: harmless


Tutusta kultsusta on sitten enemmän tarinaa, mutta kumpikaan ei näytä olevan sukupuuttoon kuollut, eikä edes uhanalainen....

Carassius auratus auratus (Linnaeus, 1758)  
Family: Cyprinidae (Minnows or carps)
Order: Cypriniformes
Class: Actinopterygii (ray-finned fishes)
FishBase name: Goldfish
Distribution: Asia: central Asia and China, and Japan (Ref. 6390). Introduced throughout the world. Asian form of the goldfish (Ref. 1739). Several countries report adverse ecological impact after introduction.

Diagnosis: Dorsal spines (total): 3-4; Dorsal softrays (total): 15-19; Anal spines: 2-3; Anal soft-rays: 4-7; Vertebrae: 30-30. Body stout, thick-set, caudal peduncle thick and short (Ref. 1998). Head scaleless (Ref. 39167, 1998), broadly triangular (Ref. 1998), interorbital space broad, snout longer than eye diameter, maxillary reaching posterior nostril or not quite to eye (Ref. 39166), barbels lacking on upper jaw (Ref. 39104, 1998). Lateral line complete. Dorsal and anal fins with serrate bony spines, pelvic fins short, broad and thoracic. Nuptial tubercles of male fine, on opercles, sometimes on back and a few on pectoral fins. Hybridize readily with carp, hybrids intermediate in most characteristics (Ref. 1998). Caudal fin with 17-19 rays (Ref. 2196).
Pigmentation: Wild-caught specimens, olive brown (Ref. 39168, 39104), slatey olive, olive green, with a bronze sheen (Ref. 39104), silvery, grayish yellowish, gray-silver (Ref. 39169), through gold (often with black blotches) to creamy white (Ref. 1998); yellowish white or white below. Cultured forms vary through scarlet, red-pink, silver, brown, white, black and combinations of these colors (Ref. 39104).

Biology: Inhabit rivers, lakes, ponds and ditches (Ref. 5258) with stagnant or slow-flowing water (Ref. 30578). Feed on a wide range of food including plants, small crustaceans, insects, and detritus (Ref. 5258). They live better in cold water. Goldfish lay eggs on submerged vegetation. Oviparous, with pelagic larvae. They last long in captivity (Ref. 7248). Maximum recorded salinity is 17 ppt (Ref. 39171), but unable to withstand prolonged exposure above 15 ppt (Ref. 39172, 39174). Lake dwelling individuals move into river mouths to avoid low oxygen water in winter (Ref. 39176). Used as an experimental species (Ref. 4537). Valued as ornamental fish for ponds and aquaria; edible but rarely eaten (Ref. 9987).

Max. size: 45.0 cm TL (male/unsexed); max.weight: 2,000.0 g
Environment: demersal; freshwater; pH range: 6.0 - 8.0; dH range: 5.0 - 19.0; depth range - 10 m
Climate: tropical; 0 - 41°C; 53°N - 22°N
Importance: fisheries: of no interest; aquaculture: commercial; gamefish: yes; aquarium: commercial; bait: occasionally
Threatened: Not in IUCN Red List (), (Ref. 36508)
Dangerous: potential pest

(Lähde: FishBase, www.fishbase.org)

Siinäpä oli tietoa kultakalasta! Toivottavasti
myös kultakalan omistajat lukivat...tai niiden
ostamista harkitsevat, varsinkin tuon kohdan
kuinka isoiksi ne voivat kasvaa.
Heh...huvittava oli tuo kohta Dangerous:
Potential pet :)

Taika-Jim kirjoitti:

Siinäpä oli tietoa kultakalasta! Toivottavasti
myös kultakalan omistajat lukivat...tai niiden
ostamista harkitsevat, varsinkin tuon kohdan
kuinka isoiksi ne voivat kasvaa.
Heh...huvittava oli tuo kohta Dangerous:
Potential pet :)

Siis pest (=riesa, tuholainen) eikä pet....
(Luitko väärin vai kirjoititko väärin? :)

Cory kirjoitti:

Siis pest (=riesa, tuholainen) eikä pet....
(Luitko väärin vai kirjoititko väärin? :)

Heh, taitaa olla väärinymmärrysten suma. Luin
kyllä, että pest, mutta oletin, että tarkoitit
sanaa pet :)

Taika-Jim kirjoitti:

Heh, taitaa olla väärinymmärrysten suma. Luin
kyllä, että pest, mutta oletin, että tarkoitit
sanaa pet :)

Hauskaa! LOL

Mutta en siis kirjoittanut tuota juttua omin sormin, eli kirjoitusvirheistä saa syyttää FishBasea.... uskon, että kyseessä on kuitenkin nimenomaan peSt, sama löytyy nimittäin esim. millien kohdalta (ymmärrettävää)....