Suodatusnopeudesta....

Tällä keskustelussa on usein kyselty, että ulko-
vai sisäsuodatin ja kuinka tehokas sen pitäisi
olla jne. Tässä olis yhdelle kyselijälle antamani
vastaus, joka kiinnostanee muitakin:

Lueskelin tuossa yhtä tähän viestiin kirjoitettua
vastausta, jossa suositeltiin jopa 900l
tuntiteholla toimivaa suodatinta ko. olevaan
akvaarioon (200l). Tässä törmätään yhteen usein
unohdettavaan asiaan eli vastaako suodattimen
suodatusteho suodattimen pumpun aiheuttamaa
virtausta???

Suodattimessa toimivat nitrifikaatiobakteerit
nimittäin elävät ja toimivat parhaiten, kun veden
virtaus on suhteellisen pieni eli puhutaan
virtauksista, jolla akvaarion koko vesimäärä
kiertää suodattimen kautta 4-6 tunnissa. Toisin
sanoen ko. olevassa akvaariossa virtaus olisi
näin ollen n. 30-50l/h. Tämä siis käytettäessä
ulkosuodatinta, jonka säiliön tilavuus on 2,5-
3,5l ja käytettäessä Ehfisubstraatin tapaista
keraamista suodatinmassaa, jonka toiminnallinen
pinta-ala on vähintään 250m2/l (Ehfisubstraatilla
450m2/l). Kyseisellä virtauksella ja
suodatinmassamäärällä saadaan aikaiseksi hyvä
biologinen suodatus, mutta tietysti teho on sitä
parempi, mitä suurempi säiliö on virtauksen
kuitenkin pysyessä samana. Itselläni on 250l
puljussa 5l säiliöllä varustettu Eheimin
suodatin, jonka pumppuosa on kuitenkin yhtäkokoa
pienemmästä mallista ja lisäksi letkuhanan
sulkijaa avuksi käyttäen on virtaus rajoitettu n.
40-60l tunnissa (oma puljuni on 250l). Tämän
ulkosuodattimen lisäksi puljussa on 200l tunnissa
kierrättävä sisäsuodatin, joka huolehtii siis
mekaanisesta suodatuksesta ja pintaveden
riittävästä kierrosta ja näin ollen veden
riittävästä hapettumisesta. Tällä menettelyllä
ulkosuodatinta ei tarvitse "pestä" useisiin
kuukausiin, sillä veden virtauksen ollessa
sopiva, ulkosuodatin ei juuri jaksa vetää
sisäänsä hirveästi silminnähtävää likaa, mutta
hoitaa silti pääasiallisen tehtävänsä eli
biologisen suodatuksen. Tästä johtuen
sisäsuodatin onkin sitten puhdistettava
viikoittain, mutta sehän ei suuri homma ole.

Tietysti suodatustarpeeseen vaikuttaa myöskin
vedenvaihtoväli sekä tietysti akvaarion asukit;
jos pieniä kaloja on runsaasti, on lopputulos
sama kuin olisi vain pari isompaa...

Että tämmöstä!
1245
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Alan tuntea itseni jo aika viisaaksi *kröhöm*.
Tämä suodatin asia kun on askarruttanut mieltäni
muutenkin viimme aikoina.. En tajua niistä mitään
ja sellainen pitäisi ostaa. Pistän sinun tapasi
korvan taa jos (KUN!) tulevaisuudessa hankin
isomman akvaarion :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Biologi kirjoitti:

Tällä keskustelussa on usein kyselty, että ulko-
vai sisäsuodatin ja kuinka tehokas sen pitäisi
olla jne. Tässä olis yhdelle kyselijälle antamani
vastaus, joka kiinnostanee muitakin:

Lueskelin tuossa yhtä tähän viestiin kirjoitettua
vastausta, jossa suositeltiin jopa 900l
tuntiteholla toimivaa suodatinta ko. olevaan
akvaarioon (200l). Tässä törmätään yhteen usein
unohdettavaan asiaan eli vastaako suodattimen
suodatusteho suodattimen pumpun aiheuttamaa
virtausta???

Suodattimessa toimivat nitrifikaatiobakteerit
nimittäin elävät ja toimivat parhaiten, kun veden
virtaus on suhteellisen pieni eli puhutaan
virtauksista, jolla akvaarion koko vesimäärä
kiertää suodattimen kautta 4-6 tunnissa. Toisin
sanoen ko. olevassa akvaariossa virtaus olisi
näin ollen n. 30-50l/h. Tämä siis käytettäessä
ulkosuodatinta, jonka säiliön tilavuus on 2,5-
3,5l ja käytettäessä Ehfisubstraatin tapaista
keraamista suodatinmassaa, jonka toiminnallinen
pinta-ala on vähintään 250m2/l (Ehfisubstraatilla
450m2/l). Kyseisellä virtauksella ja
suodatinmassamäärällä saadaan aikaiseksi hyvä
biologinen suodatus, mutta tietysti teho on sitä
parempi, mitä suurempi säiliö on virtauksen
kuitenkin pysyessä samana. Itselläni on 250l
puljussa 5l säiliöllä varustettu Eheimin
suodatin, jonka pumppuosa on kuitenkin yhtäkokoa
pienemmästä mallista ja lisäksi letkuhanan
sulkijaa avuksi käyttäen on virtaus rajoitettu n.
40-60l tunnissa (oma puljuni on 250l). Tämän
ulkosuodattimen lisäksi puljussa on 200l tunnissa
kierrättävä sisäsuodatin, joka huolehtii siis
mekaanisesta suodatuksesta ja pintaveden
riittävästä kierrosta ja näin ollen veden
riittävästä hapettumisesta. Tällä menettelyllä
ulkosuodatinta ei tarvitse "pestä" useisiin
kuukausiin, sillä veden virtauksen ollessa
sopiva, ulkosuodatin ei juuri jaksa vetää
sisäänsä hirveästi silminnähtävää likaa, mutta
hoitaa silti pääasiallisen tehtävänsä eli
biologisen suodatuksen. Tästä johtuen
sisäsuodatin onkin sitten puhdistettava
viikoittain, mutta sehän ei suuri homma ole.

Tietysti suodatustarpeeseen vaikuttaa myöskin
vedenvaihtoväli sekä tietysti akvaarion asukit;
jos pieniä kaloja on runsaasti, on lopputulos
sama kuin olisi vain pari isompaa...

Että tämmöstä!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu