aloin tuossa miettimään,että mitenkähän se käytännössä toimii tuo yhtälö..meillä on kaksi ihanaa kissaa,ei mitään pentuja 3v. ovat aika paljon omissa oloissa,ja on toisista tosipaljon seuraa. tosin kyllähän ne on tällähetkellä meidän vauvoja.mut mitenkähän sit ku tulee ihan oikee vauva taloon???eivät ainakaan kavereiden vauvoista ole ollu mustiksia vaikka olen sylissä pidellyt..
vanhempani olivat heti sillä kannalla että kissat pois,mikä ei kävisi itselläni mielen vieressäkään..ainakaan tässä vaiheessa,kun ei tiesdä miten homma toimii. onko muilla kokemuksia/samoja mietteitä?olis kiva kuulla.
mulla rv12 3 vasta.
vanhempani olivat heti sillä kannalla että kissat pois,mikä ei kävisi itselläni mielen vieressäkään..ainakaan tässä vaiheessa,kun ei tiesdä miten homma toimii. onko muilla kokemuksia/samoja mietteitä?olis kiva kuulla.
mulla rv12 3 vasta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mikä siinä voisi olla ongelmallista? Kissojen mustasukkaisuus? No ei todellakaan! Sinä näytät toiminnallasi heti vauvan synnyttyä, että vauva on nokkimisjärjestyksessä ennen kissoja. Kissat kyllä ymmärtävät.
Meillä on kaksi kissaa, jotka käyttäytyivät tosi hienosti vauvaa kohtaan. Vauvan unien ajan voi kissat pitää muualla, jos pelkäät jotain häiriötä niistä vauvalle koituvan.
Lapselle on alusta lähtien opetettava, miten eläimiä kohdellaan: ei vedetä hännästä jne. Näin yhteiselo sujuu ongelmitta. Kissa on myös hyvin siisti eläin, joten bakteeripaniikkiinkaan ei ole syytä joutua.
Vielä se juttu, että allergioiden kannalta on hyvä, että teillä on eläimiä. Lapsi tottuu eläinpölyyn jo vauvana.
Ei ole mitään syytä niistä hankkiutua eroon. Varsinkin kun niitä on kaksi, ja todellakin jo nyt viihyvät paljon keskenään. Kyllä eläimet tajuavat että vauva on uusi lauman jäsen, vaikka kissat eivät varsinaisesti laumaudu ihmisen kanssa aivan kuten koirat. Itse olen perheestä jossa meillä oli aina koiraa ja kissaa, sekä äiti useampaan kertaan raskaana. Älä huoli :)
itse tulen myös perheestä, jossa oli parhaimmillaan kolme kissaa ja kerrostaloasunnossa vielä. Meistä kolmesta lapsesta esim. kukaan ei tullut allergiseksi millekään ja muutenkin oltiin terveitä.
niin olen itsekkin ajatellut,että kyllä ne asiat on ruukannu lutviutua. eikä varmaan ole mikään maailman seitsemäs ihme että samassa taloudessa on eläimiä ja lapsia. kuitenkin eläimet varmaan aika nopeaan tottuu tollasiin muutoksiin. kissoistani en luovu:)kivaa kevään jatkoa ja odotusta kaikille:)
iso saksanpaimenkoira,joka on välillä melko hellyyden kipeä ja luulee olevansa sylikoira x)
Tulee erittäin hyvin toimeen lasten kanssa,mieheni veljellä on niitä kaksi,eikä koiramme välitä vaikka jompikumpi lapsista on sylissä tai leikin kanssa.
Vilkaisee vaan mitä teemme ja jatkaa nukkumista.
Jos kissat ei ole ollut mustasukkasia ku on ollu lapsi sylissä,niin en usko että oli "mitää hätää"
=)
kissanne? meillä on kolme kissaa, eikä mun tarvii edes miettiä että oisko ne mustasukkaisia vauvalle..jokainen elää omaa elämäänsä, ja tietää paikkansa meidän "laumassa". aivan käsittämätöntä..en edes voi ymmärtää miten kissat on mustasukkaisia, narttujen kusipäisyys kyllä on tuttua, mutta herraisä, nehän on eläimiä?!?
ja tuo taas..miten ne vanhemmat pääsee mielipiteensä esittämään? käsittääkseni niillä ei ole ko. asiaan mitään sanomista jos eivät asu teillä tai ruoki kissoja/ siivoa paskoja. ennen lapsen tuloa kannattavaa voisi olla vierottaa itsensä myös vanhemmistaan eroon.
Meillä myös 2 kissaa ja vähän yli vuoden vanha muksu. Kissat jopa "vahtii" lasta, se kuuluu ihan selvästi porukkaan eikä ne tykkää yhtään pahaa, päinvastoin. Näin on ollut alusta saakka. Ja lapsi tykkää eläimistä ja kissoista tosi paljon, aina paijaa ja pussaa kun lähelle tulee - ollaan pienestä pitäen opetettu, että kissoja pitää paijata hellästi ja hyvin on mennyt ja menee. Lapsi saa siitä paljon kun oppii hoivaamista ym. Itse synnyin aikanaan myös talouteen missä oli kissa ennen minua ja hyvin on mennyt. Eläimet vaistoaa että on pieni. Kun alkaa liikkua jne. niin sitten vähän katsoo, ettei aja kissoja nurkkaan tm. koska silloin kissa tietenkin puolustautuu.
Mutta tsemppiä vaan, älä huoli yhtään ja muista osoittaa kissoille huomiota myös vauvan synnyttyä niin ei tule ongelmia. :)
Kahden kissan ja yhden lapsen äiti
Minullekaan ei ole koskaan tullut mieleenkään, että vauvan synnyttyä pitäisi karvaisista _perheenjäsenistä_ luopua. Eivät taida vanhempasi olla kovin eläinrakkaita, tai sitten ovat vain vieraantuneet liiaksi luonnosta.
Aina sitä on eläimet ja lapset samassa tuvassa olleet sulassa sovussa. Sitten tietysti eri asia, jos muksulle tai jollekulle muulle puhkeaa allergia (terveydellään ei kuitenkaan kannata leikkiä).
Usko tai älä, mutta kuten ketjussa on jo mainittu, niin on jopa hyväksi, että vauva tottuu eläinpölyyn. :)
Ei sun kissoista tarvii olla huolissaan! Meillä kolme kissaa tällähetkellä, enkä ole edes ajatellu, et ne laitettais pois!
Pienempänä mummolassa vedettiin lehmän ja kananpaskaa mutsin saappaista naamaan, kun sen silmä vältti, eikä mitään allergioita ole ollu koskaan. Ja könyttiin navetan lattialla ja lampaiden karsinoissa kun karattiin talolta sillon ku mutsi autto mummoa iltahommissa.