Toivottavasti eri ammattitauteihin sairastuneet saavat rivinsä yhtenäisiksi, koska vakuutusyhtiöiden menettely tuntuu olevan tietyn vaiheen jälkeen kaikille ammattitautiin pysyvästi sairastuneilla yhtä vähättelevää.
http://www.oikeusturva.info/
---> valitse FOORUMI
http://www.oikeusturva.info/
---> valitse FOORUMI
Vastaukset 8
Vanhimmat
jo rakkula.
koska eihän päätön kananen pitkälle lennä!
Kyllä se Rakkulan tiedotteen mukaan enemmän siltä näytti, että kukko olisi siitä tehnyt tunkion.
yksin Rakkulan tiedotteen? Päätön kananenko?
voi sellaista keksiä, ellei pitäisi paikkaansa. Näkyihän se tunkio jo muutenkin yhdistyksen "meidän sairautemme" -kotisivuillakin. Joku kukkohan sinne taisi tarinoitaan kirjoitella.
vakuutusyhtiöt ovat tunteettomia,,siellä ei tunnuta piittavan sairastuneesta ihmisestä,vaan häntä pompotellaan jatkuvasti,eikä työtapaturmien lautakunta ole puolueeton,vaikka niin väitetäänkin.kaikki rahani ja omaisuuteni ovat menneet sairastamiseen.nyt olen tosin löytänyt ihanan lääkärin rinnalleni,joka ymmärtää,eikä ylen katso.jaksamista
Vähänhän tämä näyttää siltä, että työnantajat maksavat turhaan työntekijöidensä vakuutukset, sillä se vakuutusmaksu kyllä kelpaa vakuutusyhtiölle, mutta kun tulee maksun paikka toisin päin, niin kaikin kepulikonstein yritetään päästä maksuvelvoitteesta. Koko systeemi on läpeensä mätä!
Tämä artikkelit ovat eilisestä Hesarista:
=====================================
Helsingin Sanomat 4.3.2008 – KOTIMAA
Virkamiehet käyttävät tuomarinvaltaa lautakunnissa
STM, vakuutuslääkärit ja etujärjestöt pitävät valtaa sosiaalivakuutusasioissa
Merja Ojansivu
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkamiehillä on vahva edustus lautakunnissa, jotka toimivat erityistuomioistuimina ja käsittelevät sosiaalietuusvalituksia. Samat virkamiehet siis toimivat ministeriössä lainvalmistelijoina ja tuomareina lautakunnissa. Ministeriön vakuutusosaston tehtäviin kuuluu myös muutoksenhakuelinten valvonta.
Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on kiinnittänyt huomiota lainvalmistelun ja tuomarin roolin ristiriitaan. Se ei hänestä edistä luottamusta muutoksenhakujärjestelmään. Lainsäädäntövallan, tuomiovallan ja täytäntöönpanovallan erottaminen toisistaan on demokraattisen hallintomuodon peruspilareita.
Järjestelmää on yritetty muuttaa vastaamaan paremmin riippumattomuuden vaatimuksia, mutta siinä ei ole onnistuttu.
STM:n ylijohtaja Tarmo Pukkila puolustaa ministeriöiden virkamiesedustusta asiantuntemuksella. Sosiaali-, eläke- ja työlainsäädännön asiantuntemus on keskittynyt nimenomaan ministeriöihin, Pukkila perustelee.
STM:n virkamiehistä muiden muassa hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen toimii varapuheenjohtajana työeläkeasioiden ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnissa.
Hallitusneuvos Katriina Alaviuhkola on varapuheenjohtajana työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa ja jäsenenä sosiaaliturvan sekä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa.
Pukkila arvelee, että ilman ministeriöiden edustusta lautakunnissa koittaisi jäsenpula. "Pahaa pelkään, ettei lautakuntiin olisi erityisen kova tungos. Suomi on aika pieni maa."
STM:n lisäksi lautakunnissa on edustajia valtiovarainministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Työmarkkinajärjestöjen edustajilla on lautakunnissa myös vahva edustus. He edustavat lain tarkoittamaa "työelämän ja työmarkkinoiden sekä muutoksenhakijoiden olosuhteiden" tuntemusta.
Käytännössä nämä maallikkojäsenet tulevat työnantajapuolelta EK:sta, työntekijäpuolella SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta sekä Suomen Yrittäjistä ja MTK:sta.
Myös lautakuntien välistä ristikkäisjäsenyyttä esiintyy. Esimerkiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätoiminen varapuheenjohtaja Sinikka Kauppinen on jäsenenä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa.
Myös poliittinen edustus näyttää vaikuttavan kokoonpanoihin. Kun kokoomuksen eduskuntaryhmän pääsihteeristä Ilkka Oksalasta tuli kokoomuksen peruspalveluministeri Paula Risikon valtiosihteeri, hänen tilalleen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan tuli kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaalipoliittinen sihteeri.
Oksala on toiminut aiemmin neuvottelevana virkamiehenä stm:ssä.
Lääkärijäsenet esittää käytännössä Suomen Lääkäriliitto. Kokoonpanoissa on edelleen myös vakuutusyhtiöiden lääkäreitä.
Vakuutusyhtiöiden lääkäreiden jäsenyyksistä syntyy jääviysongelmia, kun käsiteltävänä on kyseisen yhtiön tapaturmavakuutusasia tai eläke. Näissä tilanteissa lääkärijäsenet jääväävät itsensä.
Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professorin Kaarlo Tuorin mielestä intressiedustus sopii huonosti lainkäyttötehtäviin. Hänen mielestään etujärjestöjen edustus on vain verhottu työelämän asiantuntemuksen kaapuun.
"Tämä on osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmän korporatiivista mallia."
Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätyi kannanotossaan siihen, että etujärjestöjen nimeämät intressiedustajat ovat hyväksyttäviä, kunhan he eivät muodosta enemmistöä.
Lisää aiheesta:
Lääkäriliitto pitää palkkioita surkeina
Kolmikannalla on vallan monopoli
- - - - - - - - - - - - - - - -
Helsingin Sanomat 4.3.2008 – KOTIMAA
Lääkäriliitto pitää palkkioita surkeina
"Paperilääkäreitä" vaikea saada muutoksenhakulautakuntiin
Merja Ojansivu
"Muutoksenhakulautakuntien palkkiot ovat huvittavan ja naurettavan välimaastossa", sanoo Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Mikko Kangas.
Kankaan mukaan liittoon tulee sosiaali- ja terveysministeriöstä pyyntöjä lääkäriedustajien ehdottamisesta lautakuntiin. "Minä olen hakenut ihmisiä niihin kissojen ja koirien kanssa. Näihin hommiin ei ole tunkua."
Lääkäriliitto esitti vuosi sitten STM:lle, että sosiaali- ja työttömyysturvan lautakuntien palkkiot nostettaisiin samalle tasolle kuin tapaturma- ja työeläkelautakunnissa.
"STM alensi palkkiota 2,1 prosenttia. Taksat ovat vuodelta 1991. Niihin olisi pitänyt saada vähintään 50 prosentin korotus", Kangas sanoo.
"Emme suosittele kenellekään näillä palkoilla työskentelyä."
Palkkiot vaihtelevat työmäärästä riippuen 350 eurosta 900 euroon kuukaudessa.
"Paperilääkärin" tehtävää pidetään myös varsin epäkiitollisena. Lautakunnissa lääkärit tekevät ratkaisunsa hakijoita näkemättä pelkkien lääkärintodistusten perusteella.
Lautakunnissa lääkärit yrittävät vahtia yhtenäistä päätöslinjaa, joka saattaa hakijoista näyttää hylkäysautomaatilta.
Lisää aiheesta:
Kolmikannalla on vallan monopoli
- - - - - - - - - - - - - - - -
Helsingin Sanomat 4.3.2008 – KOTIMAA
NÄKÖKULMA
Kolmikannalla on vallan monopoli
Merja Ojansivu
Tuomioistuinten pitäisi olla riippumattomia – kai. Vai toteutuuko riippumattomuus parhaiten, kun tuomioistuimessa on mukana tuttu ja turvallinen kolmikanta: työntekijöiden, työnantajien ja valtion edustus?
Näin on muutoksenhakulautakunnissa, jotka käyttävät tuomiovaltaa sosiaalietuusasioissa.
Samaiset etujärjestöjen ja ministeriöiden asiantuntijat sopivat myös isosta osasta sosiaalietuuksia ja työelämää koskevaa lainsäädäntöä.
Vallan kolmijako-oppi eli lainsäädäntövallan, tuomiovallan ja täytäntöönpanovallan pitäminen erillään kuuluu länsimaiseen demokraattiseen hallintomuotoon.
Kun vallan kahvassa ovatkin ammattiliitot, puhutaan korporaatioiden vallasta. Se on hyvin suomalainen tapa hoitaa asioita pienessä piirissä.
Ulospäin korporaatioiden hallitsema tuomiovalta hahmottuu huonosti. On vaikea selvittää, kuka on valinnut ketkä ja millä perusteella.
Kelan vastaava tutkija Maija Sakslin sanoo sen suoraan: "Virkamiesten ja etujärjestöjen edustus lautakunnissa ei näytä hyvältä."
Vaikka työmarkkinajärjestöjen edustuksella on Suomessa vahva perinne, oikeusturvapuolella edustuksellisuus ei Sakslinin mielestä ole perusteltua.
Monet ovat samaa mieltä, mutta järjestelmän uudistaminen on silti ilmeisen vaikeaa.
Sivutoimisten lautakuntien hyvä puoli on halpuus. Kun ammattituomareiden voimin toimivissa hallinto-oikeuksissa käsittelykustannus on yli tuhat euroa päätöstä kohti, lautakuntien kustannukset liikkuvat sadoissa euroissa per päätös.
[email protected] KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN KOTIMAANTOIMITTAJA.