AFP-uutistoimisto raportoi, että Yhdysvalloissa on tätänykyä jokaista sataa aikuista ihmistä kohden enemmän kuin yksi ihminen vankilassa.
http://news.yahoo.com/s/afp/20080229/lf_afp/usprison_080229143328
Eikö tämä anna aika hyvän kuvan tästä "maailman parhaimmasta" maasta? Onpa tosiaan taas Jumala siunannut Amerikkaa.
Pohjois-Amerikan Yhdysvallat on sellaisessa kaivossa, ettei päivänvalo ole paistanut pohjalle enää vuosikausiin. Ottaen huomioon, että kyseessä on:
-maailman sotaisin valtio
-valtio joka painaa rahaa tyhjästä minkä ehtii
-valtio joka luo uusia valtiota oman mielensä mukaan
-valtio joka verottaa omien lakiensa vastaisesti kansalaisiaan
-valtio joka toistuvasti sekaantuu muiden maiden asioihin
-maailman ainoa valtio joka on käyttänyt ydinaseita sodassa
mitä syytä meillä eurooppalaisilla, ja ennenkaikkea suomalaisilla, on enää kuunnella mitä Yhdysvallat sanoo tai ajattelee? Miksi uutissamme annetaan suhteettomasti palstatilaa jonkin yhdysvaltalaispoliitikon mielipiteille?
Ketä oikeasti kiinnostaa?
Euro on tulevaisuutta ja dollari mennyttä. Tämän muutoin tiesi presidentti Husseinkin kun ennen 2. Persianlahden sotaa muutti taloutensa europohjaiseksi.
Eihän Yhdysvalloilla ole edes kulttuurista tarjottavaa meille eurooppalaisille, toinen toistaan hölmömpiä televisiosarjoja ja elokuvia tuottavat, kuten Lost, CSI, House ym.
http://news.yahoo.com/s/afp/20080229/lf_afp/usprison_080229143328
Eikö tämä anna aika hyvän kuvan tästä "maailman parhaimmasta" maasta? Onpa tosiaan taas Jumala siunannut Amerikkaa.
Pohjois-Amerikan Yhdysvallat on sellaisessa kaivossa, ettei päivänvalo ole paistanut pohjalle enää vuosikausiin. Ottaen huomioon, että kyseessä on:
-maailman sotaisin valtio
-valtio joka painaa rahaa tyhjästä minkä ehtii
-valtio joka luo uusia valtiota oman mielensä mukaan
-valtio joka verottaa omien lakiensa vastaisesti kansalaisiaan
-valtio joka toistuvasti sekaantuu muiden maiden asioihin
-maailman ainoa valtio joka on käyttänyt ydinaseita sodassa
mitä syytä meillä eurooppalaisilla, ja ennenkaikkea suomalaisilla, on enää kuunnella mitä Yhdysvallat sanoo tai ajattelee? Miksi uutissamme annetaan suhteettomasti palstatilaa jonkin yhdysvaltalaispoliitikon mielipiteille?
Ketä oikeasti kiinnostaa?
Euro on tulevaisuutta ja dollari mennyttä. Tämän muutoin tiesi presidentti Husseinkin kun ennen 2. Persianlahden sotaa muutti taloutensa europohjaiseksi.
Eihän Yhdysvalloilla ole edes kulttuurista tarjottavaa meille eurooppalaisille, toinen toistaan hölmömpiä televisiosarjoja ja elokuvia tuottavat, kuten Lost, CSI, House ym.
Vastaukset 5
Vanhimmat
melko pitkälle samaa mieltä. Valitettavasti alkaa Venäjänmaalta myös löytyä nuo luettelemasi ilmiöt..-Täytyy muistaa, että Jenkeissä on myös fiksuja ja ajattelevia ihmisiä, vaikka hallinnon arvostelu ei ole niin helppoa siellä kuin annetaan ymmärtää. Jenkeissä tehdään hyviä elokuvia ja tv-sarjoja, makuasioita ovat nämä. Esim. Coen veljesten elokuvat kuvaavat karun kauniisti pientä ihmistä ja ottavat kantaa sitä kautta ovelasti... -House on mun mielestä hyvä sarja, onhan siinä englantilainen pääosan esittäjäkin.
Olet oikeassa, että kyseessä on suurin roistovaltio. Rahan takia sitä on kuitenkin (pakko?) suvaita. Hassua että 5% Yhdysvaltalaisista ei osaa edes lukea. Lisäksi maan työttömyystilastoja kaunistaa mukavasti se, että yli puolivuotta työttömänä olleet poistetaan tilastoista + työttömyysturvan piiristä.
Tuleekohan halvemmaksi valtiolle sitten tämän syrjäytyneen porukan rötökset? Kaikkihan yrittävät kuitenkin selvitä jotenkin.
Diplomaattipostia Washingtonista:
Nixonin USA piti itseään Suomen kummisetänä
Yhdysvallat piti 1970-luvulla itseään Suomen itsenäisyyden tärkeimpänä ja mahtavimpana suojelijana, vaikka se samaan aikaan luki kummilapsensa Neuvostoliiton etupiiriin ja arvosteli Suomea läpisuomettuneeksi maaksi.
Jokseenkin tämänkaltainen yleisarvio välittyy Yhdysvaltain ulkoministeriön uudesta virallisesta historiateoksesta, johon on koottu presidentti Richard Nixonin hallinnon salaista diplomaattipostia muun muassa Suomesta.
Nixonin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Henry Kissinger kuvaili vuonna 1970 presidentilleen suomalaisten tiedostavan, että "Yhdysvaltain voima ja vahvuus ovat pohjimmiltaan elintärkeitä tekijöitä Suomen olemassaololle".
Silti myös Suomen omia sotilaallisia ponnisteluja arvostettiin Valkoisessa talossa. Suomalaisten herkkyys lähettää sotilaitaan kuumiin rauhanturvatehtäviin johtui Kissingerin mielestä Suomen itsekkäistä pontimista.
Motiivit kuulostavat tutuilta vielä 38 vuotta myöhemminkin Suomen harkitessa osallistumistaan Naton nopean toiminnan joukkoihin:
- Suomalaiset uskovat, että tämänkaltaisilla maailmannäyttämöllä tehtävillä ponnisteluilla muut maailman maat joutuvat havaitsemaan, että niillä on panoksia pelissä Suomen itsenäisyydessä, Kissinger kirjoitti Nixonille jo 1970.
USA:n lähettilään proput paloivat
Suomen ja Yhdysvaltain suhteet eivät Nixonin ja Urho Kekkosen kaudella olleet pelkästään veljellistä hymistelyä.
Yhdysvaltain Helsingin-suurlähettiläs Val Peterson pimahti perin pohjin 1972, kun Suomi protestoi Yhdysvaltain Länsi-Saksan-suurlähettilään Martin Hillenbrandin kielteiseksi tulkittua haastattelulausuntoa "suomettumisesta". Suomettumisella tarkoitettiin Neuvostoliiton omaehtoista myötäilyä.
Suomi oli määrännyt Washingtonin-suurlähettiläänsä Leo Tuomisen ottamaan asian esille Yhdysvaltain ulkoministerin William Rogersin kanssa. Tuomisen piti valittaa Suomen "syvää huolestumista" Hillenbrandin onnettoman lausunnon vuoksi.
Helsingin-lähettiläs Peterson informoi aikeesta Washingtonia tulisessa ja tappuraisessa sähkeessä. Petersonin mukaan kollega Hillenbrandin arvio oli osunut nappiin eikä Yhdysvallat ollut Suomelle velkaa mitään selityksiä.
Petersonin mielestä suomettuminen kuvasi aivan erityisen hyvin Suomea maana, joka ei ollut aidosti puolueeton vaan monin tavoin altis Neuvostoliiton vaikutukselle.
- Itsestään selvien syiden vuoksi [vain] emme käytä tätä termiä paikallisesti täällä, Peterson kirjoitti.
Suomalaisten piti pysyä lestissään
- Suomi ei voi odottaa emmekä salli, että sille suotaisiin mahdollisuus nolata erinomainen suurlähettiläs, Hillenbrand - saati, että Suomi voisi edellyttää, että se saisi vaivata ulkoministeriämme tällä asialla. On korkea aika, että nämä [suomalais]tyypit toimivat niin kuin hurskaasti saarnaavat, Peterson sähkötti kiukkuisesti ulkoministeriölleen.
Virallisissa lausunnoissaan Yhdysvallat yleensä auliisti tunnusti Suomen puolueettomuuden, joskaan kulissien takana ei aina aivan varauksetta. Julkaisun mukaan Kissinger oli neuvonut Nixonia teroittamaan Kekkoselle, että Yhdysvallat ei lukenut Suomen kuuluvan "pelkästään" Neuvostoliiton etupiiriin.
Kekkosta Kissinger piti "taitavana manipulaattorina", joka piti näppärästi Suomen itsenäisenä. Historiateoksen esipuheen mukaan Kekkonen toi Nixonin hallinnolle hyödyllistä tietoa Neuvostoliiton johtotroikasta vieraillessaan Washingtonissa 1970.
Turvallisuuspoliittinen neuvonantaja arvosti suomalaisten Etyk-politiikkaa. Suomen kiertävä Etyk-suurlähettiläs Ralph Enckell oli tehnyt vaikutuksen Kissingeriin.
- Suomalaisten lähestymistapa (Ety-)kokoukseen on useimmiten samankaltainen kuin meillä; itse asiassa se on lähempänä kuin muutamien Nato-liittolaistemme mielipide, Kissinger kertoi Nixonille.
Karjalainen paljasti ydinvoimalakaupan taustoja
Amerikkalaiset kirjasivat huolellisesti myös ulkoministeri Ahti Karjalaisen saunassa antamat arviot Kremlin valtiaista. Kaksi ja puoli tuntia kestäneen löylyttelyn lomassa Karjalainen muun muassa luonnehti Leonid Brezhneviä joustamattomaksi ja synkkäluonteiseksi.
Lauteilla hikoillut suurlähettiläs Peterson oli mutissut Suomen Neuvostoliiton kanssa tekemistä ydinvoimalakaupoista. Amerikkalainen oli epäillyt kauppojen vaarantavan Suomen puolueettomuuden.
Lähettilään yllätykseksi Karjalainen oli varauksetta yhtynyt näkemykseen. Tärkein syy neuvostoreaktorin valintaan oli Karjalaisen mukaan ollut se, että koska niin monet ministerit olivat sekaantuneet hankkeeseen, koko maan hallitus oli mennyt toivottoman sekaisin.
Politiikkaa ja historiaa tutkivien perusteos
Nixonin presidenttikauden idänsuhteita käsittelevään dokumenttikokoelmaan Yhdysvaltain ulkoministeriön viralliset historiantutkijat ovat kelpuuttaneet 12 Suomen-suhteita käsittelevää salaista muistiota ja sähkettä vuosilta 1969 - 1972. Edellinen vastaava opus julkaistiin 12 vuotta sitten Nixonin edeltäjän Lyndon B. Johnsonin presidenttikaudelta.
Kirjaan on koottu aikakauden diplomaattipostia myös muun muassa Puolasta, Romaniasta, Tshekkoslovakiasta, Jugoslaviasta, Turkista ja Kreikasta.
Foreign Relations of the United States (Yhdysvaltain ulkomaansuhteet) -teossarjaa toimitettu jo vuodesta 1861. Sarjassa julkaistaan tärkeimmät Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ja diplomatiaa käsittelevät salaiset asiapaperit noin 30 vuotta niiden laatimisesta. Dokumenttikokoelma on kansainvälisiä suhteita tutkivien historioitsijoiden perusteos. hehhhheee
http://www.yle.fi/uutiset/kommentti/id83035.html
ei tässä ole mikään muuttunut, paitsi köyhyysluvut suurentuneet:
"USA:n taloudessa voidaan huonosti
Kanniainen esittää USA:n esimerkkinä korkean teknologian ja alhaisen työttömyyden maasta. Hän unohtaa mainita muutamia oleellisia asioita.
Ensinnäkin, USA:lla on jo maailmanlaajuiset tietotekniikan ja tietoyhteiskunnan sisältötuotannon vientimarkkinat hallussaan. Samoin maailmanlaajuiset palvelu ja viihdetuotannon markkinat. Niille ei enää pienillä mailla ja yrityksillä ole asiaa.
Kanniainen unohti myös mainita, että Euroopan ja USA:n työttömyystilastot eivät ole vertailukelpoisia. Yhdysvaltojen entinen työministeri Robert Reich on todennut, että jos Yhdysvalloissa työttömyys tilastoitaisiin samalla tavalla kuin Euroopassa, niin työttömyysprosentit olisivat sielläkin eurooppalaista tasoa. Yhdysvaltalaisen MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) kansantaloustieteen professori Lester C. Thurowin arvioiden mukaan Yhdysvaltojen työttömyys on selvästi LänsiEurooppaa pienempi vain tiettyjen tilastojen valossa.
Thurow on osoittanut, että Yhdysvaltojen työvoimasta noin 14 prosenttia muodostaa alityöllistettyjen työvoimareservin yhtä suuren osan ollessa todellisuudessa työttömiä. Virallisesti työttömiä oli syksyllä 1995 noin 5,7 prosenttia. (Nyt vajaa viisi prosenttia.) Lisäksi maassa oli 56 miljoonaa ihmistä, jotka ovat vailla työtä, mutta joita ei lueta aktiivisen työväestön joukkoon. Lisäksi tulevat 4,5 miljoonaa osapäivätyöntekijää, jotka etsivät lisää töitä.
Amerikkalaisista 8,1 miljoonaa työskentelee "tilapäisissä" töissä. Kaksi miljoonaa ovat työssä "puhelinsoiton" jälkeen ja 8,3 miljoonaa määritellään epämääräisesti keikkatyöntekijäksi omissa yrityksissä. Yhdysvaltoihin on syntynyt noin 23 miljoonaa "working poor" työläistä, jossa kokopäiväisen työntekijän markkinaehtoinen palkka on niin alhainen, että hän joutuu turvautumaan köyhäinapuun tai joutuu tekemään pakosta myös iltatöitä. Osapäivähommissa työskentelevät voivat joutua tekemään kolmeakin eri työtä, jotta pysyisivät hengissä.
Yhdysvaltojen harjoittaman politiikan seuraukset ovat monella muullakin mittarilla arvioituna kaikkea muuta kuin kadehdittavia. Edellä mainittujen ryhmien lisäksi 5,8 miljoonaa työikäistä Yhdysvaltojen kansalaista on vain väestörekisterissä, mutta ei työttömyystilastoissa. He ovat kodittomia, rikollisia, järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneita. Niiden lisäksi tulevat meksikolaiset ja muut pimeästi maassa asuvat siirtotyöläiset, jotka ovat kaikkien tilastojen ulkopuolella.
Kanniainen heittää kirjoituksessaan "huulen": "Olisikin paksua väittää, että amerikkalaisen yhteiskunnan sairaudet (huumeet, rikollisuus) johtuvat nekin roboteista". Valitettavasti tuo huulena esitetty väite pitää täysin paikkansa.
Kun Amerikan etelässä puuvillan korjuukoneet aikanaan "vapauttivat" mustat peltotöistä, he siirtyivät pohjoiseen autotehtaiden liukuhihnoille mutterinvääntäjiksi. Kun autotehtaat robotoitiin, mustat "vapautettiin" kaduille. Heidät vapautettiin näistä ikävistä, yksitoikkoisista liukuhihnatöistä. Nyt mustat elävät nykyajan ghetoissa, joissa pääasiallinen toimeentulo saadaan ryöstämällä, varastamalla, huumeiden välityksellä ja toimimalla alamaailman likaisen työn tekijöinä ampumalla toisiaan.
Yli 16vuotiaista amerikkalaisista 40 miljoonaa ei osaa lukea kunnolla. Kaikkien terveyspalveluiden ulkopuolella on 36 miljoonaa ihmistä. Lapsikuolleisuus on kehitysmaatasoa. Kolme miljoonaa amerikkalaista on riippuvaisia huumeista. Joka yö 600 000 amerikkalaista koditonta etsii roskalaatikoista ja porttikongeista yösijaa. Tässä vapauden valtakunnassa tehdään yli 30 000 murhaa vuodessa. Joka kymmenes lapsi kantaa asetta koulussa, jne.
Tulo ja varallisuuserot ovat sitävastoin kasvaneet USA:ssa hillittömästi. Viimeisten kymmenen vuoden aikana vain viisi prosenttia amerikkalaisista palkansaajista on kasvattanut tulo ja varallisuustasoaan. Tälle pienelle ryhmälle varallisuuden kasvu on ollut sitäkin rajumpaa.
Vuosina 197789 Yhdysvaltain perheiden rikkaimman yhden prosentin keskimääräiset reaalitulot nousivat 78 prosenttia, samalla kun köyhimmän 20 prosentin reaalitulot laskivat 10,4 prosenttia. Siten köyhimmät USA:ssa eivät köyhdy vain suhteellisesti, vaan myös absoluuttisesti. Kaiken lisäksi ne, joiden ansiot laskivat, tekivät myös vuonna 1989 pidempiä työpäiviä kuin vuonna 1977, ja paljon useammissa perheissä molemmat vanhemmat työskentelivät kokopäiväisesti.
Yhdysvaltain perheiden vähätuloisimman 60 prosentin keskuudessa edes pidemmät työpäivät ja vaimon palkkatyöhön ryhtyminen eivät estäneet tulojen laskua. Palkoissa ylimmän ja alimman kymmenesosan tuloerot ovat levähtäneet lähes 200 kertaiseksi.
Talouslehti Forbesin listaamien Amerikan 400 rikkaimman ihmisen nettoansiot olivat vuosina 1982-1993 yhteensä 92 miljardia dollaria, kokonaisuudessaan 328 miljardia mikä tekee enemmän kuin Intian, Bangladeshin, Sri Lankan ja Nepalin (miljardin ihmisen) vuoden 1991 bruttokansantuotteet yhteensä.
Yhdysvalloissa on herättänyt huomiota tutkimus, jonka mukaan Bulgaria on sosiaalisesti edistyneempi kuin Yhdysvallat. Pennsylvanian yliopiston sosiaalityön laitoksen johtaja Richard Estes selittää tulosta peruspalveluilla. "Bulgarian sosiaalinen tilanne on surullinen. Silti siellä on vallalla sosialistisesta järjestelmästä periytyvä sosiaalisen huolenpidon perinne: korkea lukutaito, mahdollisuus peruspalveluihin, taattu asunto ja eläke sekä tulovirta työn puuttuessa". "
http://www.helsinki.fi/agora/vara/talous/amerikkakritiikki.html