Tässä muutaman viikon olen pähkäillyt masentuneiden itsemurha riskiä, koska läheisilläni on masentuneisuus diagnosoitu.
Ja seuraan päivittäin heidän taisteluaan masennusta vastaan ja samalla taistelua Kelan kanssa sairapäivärahoista!
Onko kenelläkään tietoa miten voisi auttaa masentunutt ja hänen perhettään.
Mietin vaan kun ihminen on niin masentunut että ei pääse ylös sängystään ja sitten KELA pompottaa kaiken maailman lausuntojen kanssa. Ei mielestäni ole sairastuneen vika jos lääkäri kirjoittaa sairasloma todistuksen A-lausunnon ja ihminen vie sen Kelalle (kukaan ei kelalta sano ettei kelpaa) Sitten kun rahat pitäisi olla tililla tuleekin päätös että olisikin pitänyt olla B-lausunto.
Kunika kukaan tavan ihminen voi tietää mikä milloinkin pitää olla jos kelalta ei informoida silloin kun todistusta sinne viedään.
Sitten pieni ihminen itkee kun rahat ei riitä ja lapsetkin pitäisi ruokkia.
Enpä ihmettele jos vanhemmat turvautuvat viimeiseen lopulliseen ratkaisuun.
ELI miten tälläistä perhettä voit auttaa, jos itselläkään ei ole liikaa rahaa!
Ja seuraan päivittäin heidän taisteluaan masennusta vastaan ja samalla taistelua Kelan kanssa sairapäivärahoista!
Onko kenelläkään tietoa miten voisi auttaa masentunutt ja hänen perhettään.
Mietin vaan kun ihminen on niin masentunut että ei pääse ylös sängystään ja sitten KELA pompottaa kaiken maailman lausuntojen kanssa. Ei mielestäni ole sairastuneen vika jos lääkäri kirjoittaa sairasloma todistuksen A-lausunnon ja ihminen vie sen Kelalle (kukaan ei kelalta sano ettei kelpaa) Sitten kun rahat pitäisi olla tililla tuleekin päätös että olisikin pitänyt olla B-lausunto.
Kunika kukaan tavan ihminen voi tietää mikä milloinkin pitää olla jos kelalta ei informoida silloin kun todistusta sinne viedään.
Sitten pieni ihminen itkee kun rahat ei riitä ja lapsetkin pitäisi ruokkia.
Enpä ihmettele jos vanhemmat turvautuvat viimeiseen lopulliseen ratkaisuun.
ELI miten tälläistä perhettä voit auttaa, jos itselläkään ei ole liikaa rahaa!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kyllä se nyt vaan on niin, että aikuisten ihmisten on tultava toimeen omillaan. Itse olen käynyt läpi ihan saman rumban pariin otteeseen kun byrokratian rattaat junnaa, mutta hengissä on selvitty. Leipäjonot ovat olemassa, niitä on aika monella paikkakunnalla. Vähän vaan säästäväisyyttä ja kekseliäisyyttä peliin niin kaikki järjestyy! Olen oppinut paljon, kun vanhemmat ovat kieltätyneet jatkuvasti auttamasta. On otettava tosissaan vastuu itsestään. Rahan takia ei todellakaan kannata itseään tappaa.
... Olen itsekin aikoinaa saiarstunut unettomuuden kautta masennukseen...
Ei oo herkkua!
Terveysalan ammattilaisena pelkään saiarstuvani uudelleen itsekin koksa tutkimusten mukaan masentuneet sairastuvat myöhemmin uudelleen.
Niin mitä se rahaan liittyy? Mulla on 10 vuoden sairastaminen takana, jatkuu edelleen, lisukkeena on unettomuuskin. Totta kai on aina riski sairastua uudelleen masennukseen, jos sen kerran on sairastanut. Mitä useampi mas.jaksoja, sitä suurempi riski sairastua uudelleen. Sen kanssa on vaan opittava elämään, ehkä säästettävä vaikka pienistäkin tuloista sukanvarteen, jottei kela-katastrofit enää kaada koko maailmaa.
KELAhan ei myöntänyt minulle mitään. Kun lääkäri määrääsi minulle kuntoutusta/hoitoa niin ensin olin liian sairas hyötyäkseni terapiasta ja sitten liian terve.
Sossu on myöntänyt minulle toimeentulotukea ja maksanut kaikki lääkärin määräämät hoidot.
Toiset ovat Kelan toimintaan tyytyväisiä, mutta kun itse sairastin vakavaa masennusta sain kokea Kelan puolelta samantyyppistä pompotusta kuin, josta kirjoitit. Tosin kuutisen viikkoa sain sairastaa A-todistuksella, sitten vaadittiinkin jo B-todistus. Mutta eipähän Kela kelpuuttanut psykiatrin kirjoittamaa B-todistusta, vaan ilmoitti, että päivärahat on hylätty ja että olen työkyinen.
Siinä oli vitsit vähissä, varsinkin kun olin niin huonossa kunnossa, että olisin oitis lähtenyt tästä maailmasta, jos vaan olisin pystynyt. Mutta olin täysin toimintakyvytön, joten en kyennyt edes poistamaan itseäni elävien kirjoista. Viimeistään Kelalta saamani kirjeen jälkeen itsemurha olisi ollut ns. varma nakki, jos minulla olisi ollut edes hitunen toimintakykyä. Mutta eipähän ollut.
Yritin kysellä Kelalta neuvoja, miten toimia, mutta täytyy sanoa, että ei sieltä minulle mitään neuvoja herunut. Ei sen puoleen, ehkä en olisi niistä mitään ymmärtänytkään.
Vaikka pitkän tappelun ja erilaisten lausuntojen jälkeen sainkin takautuvasti sairauspäivärahani, niin kyseinen episodi vei minulta lopullisesti uskon tähän "hyvinvointivaltioon".
Toivotan jaksamista kaikille niille, jotka vakavasti sairaina ovat kokeneet kovia byrokratian rattaissa.
sairaista ihmisistä yhä sairaampia tolla pompottelulla ja hylkäyspäätöksillä,tuntuu että ne virkailijat oikeen nauttii kun saa sairaan ihmisen tuhon partaalle.Kokemusta on.
Tässä yksi juttu monien joukossa:
Asumistukeni oli väliaikaistarkistuksessa.
Viime viikon lopulla kelan virkailija, joka muuten oli hyvin ystävällinen soitti minulle. Siellä oli jotain lisäselvitettävää menoista ja tuloista. Oli muuten ensimmäinen kerta elämässä kun KELA:n virkailija soittaa sen sijaan että olisi lähettänyt nivaskan uusia kaavakkeita täytettäväksi.
Huomasi samalla että kahden vuoden ajalta minulle oli maksettu tukiaista sen mukaan kuin avoliitossa asuvalle maksetaan. Erosin kaksi vuotta sitten ja muutin omaan asuntoon, toimitin silloin kaikki mahdolliset paperit toimistoon talonkirjaotetta myöden.
Jännä kuitenkin että kelalla on tähänkin oma sääntö. Heillä on velvollisuus korvata takautuvana vain 6 kk, ei siis kahta vuotta vaikka virhe oli heidän.
Siis, olit täysin toimintakyvytön mutta jaksoit pitkään tapella??? Kuule et olisi jaksanut tapella ja lausuntoja hakea jos olisit ollut TÄYSIN toimintakyvytön. Täysin toimintakyvyttömät eivät nouse edes sängystä eivätkä soittele minnekään, jos eivät sitten ole peräti sairaalassa.
Eli näin, sinnikkyyttä kuitenkin löytyy aika monesta masentuneesta! Minäkin olen masentuneena taistellut asioideni puolesta, koska rahattomuus on aika kurja vaihtoehto.
Ensiksikin en puhunut itsestäni vaan läheisestäni.
Toiseksi lääkärissä käydessä Lääkäri oli kirjoittanut a-lausunnon eli lääkärintodistuksen jonka läheiseni oli vienyt Kelalle (yhteensä,kolme lääkärintodistusta) eka sairaspäivärahat tuli ajallaan. Mut sitten kolmanen lääkärin lausunnon jälkeen toisten päivärahojen maksu päivänä kelalta oli tuulut päätös jossa sanottiin että olisi pitänyt toimittaa B-lausunto. Jota siis kelalla ei ollut sanottu silloin kun lääkärintodistukset oli viety.Eikä siis rahoja saa kuin vasta sitten kun lääkäri kirjoittaa B-lausunnon.
Ehkä sana tapella on väärä mutta kyllä mielestäni Kela on velvoitettu kertomaan tidistuksia viedessä jos on väärä todistus eikä vasta sitten kun rahat pitäisi olla titlillä.
Kyllä ihmisten pitää elää sairaanakin töissä ollessa rahat on tilipäivänä tilillä eikä tarvitse arvailla millonkahan käydään ruokakaupassa.
Ja vielä sen verran luulisi lääkärien tietävän mitä todistuksia kela vaatii missäkintapauksessa sen verran useampia satoja potilaita he hoitavat myös masentuneita.
"Mullakin on ollut Kelan kanssa ongelmia". (Muistinkohan nyt otsikon/nikin oikein?) Vastasin siis hänelle.
Lääkärit ei tiedä sen puupennin vertaa siitä, mitä Kela vaatii. Itse olen lääkärin tietämättömyyden ja laiskuuden ja mokien takia venannut rahoja 2,5kk. Asioista pitää itse huolehtia. Ja Kelasta kun kyselet mitä tahansa asioita, yksi virkailija sanoo yhtä ja toinen toista.
Hei, tää on SUOMI! Ei täällä välitetä ihmisistä, kukin pärjätköön ihan itse!
ollut Kelan kanssa. Miksi eivät voi heti ja selkeästi kertoa mitä papereita haluavat. Papereita on myös älyttömän vaikea selväjärkisenkin täyttää. Täyttöaikaa oli itselläni vajaa 1 viikko ! Työnantajatkaan eivät ain a hoida osuuttaan kunnolla. "On kasaantunut näitä", ei oikein ole hyvä syy, jos jään vaille rahojani. Ja pienistä palkoista ei säästellä!
Ihmettelen, että tartuit moiseen pikkuasiaan vastauskessani. Täällä pitäisi ilmeisesti kirjoittaa kieli keskellä suuta, kun hyväntahtoista ymmärtämystä ei näytä löytyvän.
Tietysti tein tappeluni vasta sen jälkeen, kun toimintakykyä alkoi olla tunti silloin toinen tällöin. Lääkäri minut arvioi täysin toimintakyvyttömäksi.
Toivon, että sinulla riittää edes pikkiriikkisen empatiaa ja / tai ymmärrystä täällä kirjoittaville.
Kelan nettisivuilta löytyy erittäin seikkaperäiset tiedot kaikista lomakkeista ja papereista, mitä minkäkin hakemuksen liitteeksi pitää laittaa. Sivut ovat yllättävän selkeät, suosittelen piipahtamaan välillä sielläkin keskustelupalstojen lomassa!
Siskolla ei ole nettiä. Ei sillä ole tulotkaan kuin jotain 1500€ kaikkinensa vuokra vie 700 kaikki muut menot
Kirjastosta pääsee nettiin tai voisitkohan sinä aktiivisena netin käyttäjänä etsiä tietoa siskollesi? Tulotietojen perusteella hänellä on oikeus asumistukeen ja toimeentulotukeen, joiden maksatusperusteet löytyvät esim. jokaisen kunnan nettisivuilta tai ainakin googlettamalla. Tukea ei tule kukaan tarjoamaan ja erilaisten tukien viidakko on sekava. Uupunut ihminen ei toisiaankaan jaksa etsiä tietoa saati hakea sitä ja siihen jos sattuu vielä joku ymmärtämätön virkailija, niin soppa on valmis. Läheisen auttaminen on vaatii paljon aikaa, tiedon etsintää ja usein myös läheisen tsemppaamista. Toivon sinulle voimaa siihen Tiikeriemo, koska apua on oikeasti saatavilla, vaikka voikin tuntua siltä, että kukaan ei auta tai välitä!
Läheiseni soitti aamulla : oli mennyt hakemaan eilen lääkäriltä B-lausuntoa, kun läkäri oli perjantaina soittanut että oli sanellut lausunnon ja käski hakea tällä viikolla. Hoitaja oli sanonut eilen että lausunto on keskeneräinen, ja että lääkäri on lomalla kaksi viikkoa. Kelalle olisi pitänyt toimittaa B-lausunto jo perjantaina.
Harmittaa niin vietävästi tälläinen pienen ihmisen pompottelu!
Pelkään että läheiseni tekee ittelleen jotakin!
Hän ei kuulema voi ostaa edes ruokaa, kun ei oo rahaa! Sossu ei auta kun saa liitolta päivärahat, paitsi nyt kelalta sairasloma rahaa (sitten joskus kunhan lääkärimtulee lomalata ja kirjoittaa b-lausunnon!!
Mutta eikö se raha tulee siis liitosta eli rahatta hlö ei ole? Minulla oli aikoinaan samankaltainen tilanne, lääkäri ryssi kaiken, unohteli, sairasteli, pisti väärät pvm:t papereihin eikä hoitanut asioitaan, eikä rahaa tullut mistään.
Eikö läheiselläsi oli lapsia? Ei kai se itelleen mitään tee sitten.
Niin ja onko sillä paikkakunnalla leipäjonoja? Seurakunnilta ainakin saa jotain apua, soittaa vaan diakonianroon tms. Ja kai sillä on hiutaleita, makaronia ja semmoista kaapissa? Kyllä 2 viikkoa puurolla pärjää ihan hyvin koko perhe.
Miksi kelalle olisi lausunto pitänyt toimittaa jo pe? Eikö se toimitetaan sitten kun se on valmis?
sairasloma oli alkanut 21 tammikuuta eka kuukauden läheiseni oli saanut sairaspäivärahan kelalta omavastuu osuuden liitosta.
Seuraavan läärin todituksen ja kolmanne n vei kelalle, ja kun toiset rahat olisi pitänyt olla tilillä tulikin päätös että oliis pitänyt olla se B-lausunto. ja olis pitänyt toimittaa silloin perjantaina. kello oli jo niin paljon että lääkäri soitti että oli sanellu lausunnon ja läheiseni piti hakea se tällä viikolla. Kävi eilen kysymässä hoitajalta joka kertoi että lausunto on keskeneräinen ja lääkäri lähtenyt kahden viikon lomalle. Eli soitto kelalle ja hakemus jäissä siihen asti kunnes toimittaa lausunnon. Sossu ei auta koska tulot sen verran isot ettei oikeutta avustukseen ja nonot niin pitkät että lääkärin lausunto kerkeää sitä ennen. Diakoni ei auta koska pitäisi olla toimeentulolausunto jota ei siis saa.
Säälittää pientä ihmistä ja varsinkin lapsia!
Läheiseni sanoikin että kaurapuuroa on ja kuivamaitoo sekä leipää. muuta ei!
Lapsia on 4 perheessä.
No jos tulot liitosta on/oli niin isot että sossu ei auta eli on jäänyt PLUSSAA yli toimeentulonormin (jolla oikeesti tulee toimeen), niin mihin ne rahat meni? Oisko kannattanut miettiä tätä etukäteen ennen kuin pisti rahat palamaan? Ja jos tässä nyt on jo tuon aikaa selvinnyt, kyllä selviää vielä 2 viikkoa. Kokemuksesta tiedän että kaikesta selviää, vaikka kuinka kauhealta tuntuis. Ja sinne ruokajakeluun/leipäjonoon jos menee, ei vaadita mitään todistuksia.
ja nyt kunon lomaa niin sukuloimaan ...
Lapsille vaihtelua kun pääsivät mummolaan.