Tulin sattumoisin laskeneeksi parin veneen muinaisen uusmyyntihinnan nykyeuroiksi muutettuna. Tulos oli nykyhintatasoon nähden yllättävän alhainen, joten laskin pari lisää. Saattoi johtua sattumasta eli valintaosumista, mutta vaikutelmaksi jäi, että esim. halpikseksi haukuttu Bavaria on reaalihinnaltaan jopa aika selvästi kalliimpi kuin vastaavankokoinen vene olisi ollut 20 vuotta sitten. No, elektroniikkaa on vähän enemmän (mutta se on oikeastaan aika halpaa), öljy on kalliimpaa, mikä vaikuttaa materiaalikustannuksiin, mutta sittenkin. Alkoi herätä ajatus, että Bavankin hinnassa on aika törkeästi ilmaa ja kilpailijoiden hinnoissa vielä törkeämmin. Siitä taas heräsi kysymys, olisiko skandimerkeillä ehkä sittenkin vähän luultua enemmän elintilaa yksinkertaisesti tyytymällä alhaisempaan katteeseen?
Veneiden hintatasosta
JRxxx
121888
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Veneala on aina ollut hyvin konkurssien sävyttämä. Bavaria on yksi hyvin harvoista oikeasti kannattavista purjeveneveistämöistä. Suuria katteita ei siis sieltä ole koskaan löytynyt, mutta ehkäpä epätehokkuutta.
Yksikään suomalainen purjeveneveistämö ei tee kummoista tulosta. Kyse ei siis ole siitä, että voisi tyytyä alhaisempiin katteisiin.
Pohjoismaisten veneiden hinnat ovat nousseet todella paljon 80-luvulta. Silloin Bavariat ja monet muut eurooppalaiset olivat selvästi kalliimpia kuin pohjoismaiset, mutta nykyään asetelma on vahvasti toisinpäin.
Esimerkiksi Vene 2/1988 pituusjärjestyksessä:
Sweden Yachts 340 399 tmk
Feelings 346 359 tmk
Oceanis 350 396 tmk
Bavaria 340 375 tmk
Artina 33 307 tmk
First 325 339 tmk
Maxi 33 327 tmk
Maxi 999 289 tmk
Seawind 32 275 tmk
Gib'sea 96 346 tmk
Comfortina 32 255 tmk
Inferno 31 289 tmk
Guyline 247 tmk
First 305 280 tmk
Bavaria 30 268 tmk
Osatotuus lienee se, että 80-luvulla usea pohjoismainen vene tehtiin "halpatuotantona" ruiskulaminoimalla, laajoja sisämoduleita käyttäen ja melko suurina sarjoina (jopa tuhansia/malli). Nykyään tehdään panostetaan enemmän käsityöhön. Varmasti myös työvoimakustannuksissa on tapahtunut merkittävää eroa.
Mikäs on rahan kerroin vuodelta 1988? Tuskin viimevuotinen Bavaria 31 on realihinnaltaan kalliimpi, kun se oli vain ~20% kalliimpi kuin 1988 Bavaria 30. Sen sijaan Maxi/FG jne. maksavat nykyään ~150% enemmän kuin 1988, joten lienevät realihinnaltaankin merkittävästi kalliimpia.
Hinnannousussa oli tarkoitus verrata Bavaria 30:een eikä 31:een ja samalla meni myös prosentit väärin eli nousua ~40%. Ero kuitenkin valtava pohjoismaisiin nähden.
Meinaatko että muut hinnat eivät ole nousseet?
Asunnot, autot, ruoka, vaattett....?
Elinkustannusindeksi näyttää Tilastokeskuksen mukaan nousseen lähes 60% vuodesta 1988. Bavariat jne. ovat siis kallistuneet aika lähelle tuon mukaan tai jopa hiukan alle, mutta pohjoismaiset huomattavasti tuota nopeammin.
Elinkustannusindeksissä ei taida olla työnhintaa mukana, tuota pitää arvioidaan ilman työvoimakuluja.
Tulos on muutenkin varsin huono arviointikriteeri koska se ei kuvaa kannattavuutta oikein.
Miten sitten hinnanmutosta pitäisi arvoida.
1. Verrata materiaalien hinnankehitystä
2. Verrata työvoimakustannusten muutosta
3. Verrata työmäärän kehittymistä / vene
Lisäksi rahoituksen hinnalla on merkittävä vaikutus.
Käytin "mittakeppinä" Nordean sivuilta löytyvää rahanarvolaskuria. Käsittääkseni siinä on muutakin kuin elinkustannusindeksi mukana, mutta periaatteessa laskurin pitäisi joka tapauksessa kertoa varsin tarkasti, paljonko esim. 350 000 markkaa vuonna 1987 olisi nykyrahassa. Jos siis jokin asia maksoi vuonna 1987 350 000 markkaa ja tänään merkittävästi enemmän tai vähemmän kuin 93 000 euroa, on reaalihinnassa tapahtunut selkeä muutos. Esimerkiksi työvoimakustannukset ovat huono selitys, koska niiden reaalitaso on ainakin Suomessa pysynyt melko vakiona.
Eli eli. Näyttää siltä, että jos vuonna 1987 latoi venekauppiaan karvaiseen kouraan n. 380 000 markkaa eli suunnilleen 100 000 euroa, sai n. 35-jalkaisen (skandi)purkkarin kohtuullisen hyvin varustein. Mitä sillä saa tänään? Bavaria 34:n tai Delphia 33:n. Ei niin, että niissä jotain vikaa olisi, mutta mielestäni tämä vertailu asettaa puheen "halpisveneistä" vähän outoon valoon.
Sellainen samanlainen skandi nykyään, saako tuolla 100000 eurolla?
Kaikki hinnat ovat nousseet, miksi ei siis veneiden?
...sinulla kenties jotain vaikeuksia luetun ymmärtämisessä? Tuo rahanarvon muutos nimenomaan kertoo sen nimellishintatason nousun. "Kaikki hinnat ovat nousseet" on totta vain nimellishintojen suhteen, reaalihinnat ovat monien tavaroiden ja hyödykkeiden suhteen samalla tasolla tai jopa alempia kuin 1987. Rautalangasta: jos jokin maksaa nyt euron ja 1987 se maksoi 3,76 markkaa, niin se ei ole kallistunut. Jos se maksoi 1987 5,95 markkaa ja tänään euron, niin se on rutkasti halventunut.
Veneiden kohdalla on nimenomaan tapahtunut yleiseen hintatasoon nähden poikkeava reaalihintojen nousu ja sitä tässä kummastelin.
Ei olisi.
Muuta kuin elektroniikassa?
Kyllä ne hinnat on kallistunut ihan kaikessa.
...tuotteiden reaalihinta on tänään alhaisempi kuin 20 vuotta sitten. Elintarvikkeiden, vaatteiden, autojen, elektroniikan. Miksi ihmeessä veneet ovat menneet toiseen suuntaan?
Koska vene ei ole yleishyödyke, vaan öykkäreiden diivaliuväline niin silloin otetaan rahat pois. Ja tottakai otetaan, jos tyhmät maksaa.
Muuta loogista selitystä aiheelliseen kysymykseesi en keksi. Keksiikö joku muu?
...käyttäisi aivan noita termejä, mutta hieman tuonsuuntaista olen kyllä itsekin mietiskellyt. Ts. että vene on luonteeltaan jossain määrin ylellisyyshyödyke, joten taloustieteen normaalit hintamallit eivät kenties täysimääräisesti päde siihen. Vähän jotenkin siihen suuntaan, että uusi matkavene on joka tapauksessa niin iso investointi ja ostajien/myyjien lukumääräsuhde sellainen, että keskimäärin maksetaan se mitä pyydetään paljoa tinkimättä. Jos on varaa pistää veneeseen 100 000, niin todennäköisyys on aika iso sen puolesta, että löytyy muutama kymppitonni lisääkin. Etenkin löysän lainarahan aikana...