Olimme tyttöystäväni kanssa raskaana yhdeksännellä viikolla. Hänellä alkoi lievä verenvuoto sitä kesti muutaman päivän kunnes menimme ultraan selvittämään onko kaikki kunnossa. Kohdussa oli sikiö, koon perusteella noin kuusi viikkoa vanha. Ei havaittu sykettä. Lapsemme oli siis kuollut ennen kuin oli syntynytkään.
Tiedän että näin kävi koska kaikki ei ollut kunnossa, mutta se ei poista surua. Olimme molemmat kovasti odottaneet lasta ja ehdimme jo suunnitella elämämme sen perusteella. Kaikki muuttui yhdessä päivässä. Nyt ei oikein tiedä olisiko parasta yrittää uutta heti kun se on mahdollista vai elää vähän aikaa vain toisillemme.
Onko kohtalotovereita? Miten te menettelitte keskenmenon kohdatessanne?
Tiedän että näin kävi koska kaikki ei ollut kunnossa, mutta se ei poista surua. Olimme molemmat kovasti odottaneet lasta ja ehdimme jo suunnitella elämämme sen perusteella. Kaikki muuttui yhdessä päivässä. Nyt ei oikein tiedä olisiko parasta yrittää uutta heti kun se on mahdollista vai elää vähän aikaa vain toisillemme.
Onko kohtalotovereita? Miten te menettelitte keskenmenon kohdatessanne?
Vastaukset 17
Vanhimmat
HEI HALOO ei 6 viikon ikäisen sikiön pitäisikään " sykkiä" !! Missä te oikein olette käyneet ja mitä tumpeloita siellä on ollut? Sydänäänet voi kuulua vasta 13-14 viikolla, joskus myöhemminkin riippuen kohdun asennosta.
Tarkistakaa nyt ihmeessä asia vielä, 6 viikon vanha sikiö on aikasen pieni että mitään ihmeellistä touhua sen ympärillä ei kyllä ole havaittavissa. Tsekatkaa asia, ja jos todella meni kesken koettakaa kestää, nuorilla ihmisillä on vielä toivoa.
Sikiön sydän alkaa sykkiä 25 vuorokauden ikäisenä idiootti! Se näkyy kyllä ultrassa muttei ääntä kuulu. Muutenkin olet loukkava ja asiaton. Lapsen tulo voi olla monelle järkytys ja sitten kun asian saa mielessään kuntoon ja alkaa odotella innolla ja sitten tuleekin keskenmeno. Eipä ole aina niin helppoa, kaikki eivät ole niin kylmiä ja tunteettomia kuin sinä!!!
kyllä nyt olet lukenut niinkuin piru raamattua! oletko ihan oikeasti lukutaidoton vai muuten vain vähän paksu yläpäästäsi???
En kyllä kirjoittanut mitään loukkaavaa enkä tunteetonta, yritin kyllä ihan lohduttaa ja kertoa miten asiat ovat. Sinun tietosi saapas ovat yhtä fiksuja kuin saippuakuppini eli et oikeasti tiedä mitään vohkaat vain joutavia.
Jos oli keskenmeno, sikiö oli jotenkin ei-elinkelpoinen olettaisin vähäisellä hoitajan kokemuksella, olen auttanut enemmän ihmisiä kuin sinä koskaan tulet auttamaan että mitä jos vähän miettisit ennenkuin jeesustelet siinä!!!#####
...mikä hoitaja ei tuota tiedä lapsen sydämen sykkeestä??? vanhainkodin hoitaja kenties? Ja alkaa vielä tuolla tavalla tapella täällä, huh. Lue lisää vaan raamattuasi.Amen.
Voisit hieman miettiä kuinka ihmisille kirjotat.
Arvostelet toisia, paria joka odottaa uutta perheen jäsentä ja hoitajaa.. eiköhän ne hoitajat siellä jotka ovat töissä tiedä paremmin kuin sinä.
Kannattaisia hieman miettiä kuinka kirjoitat, ei varmasti auta yhtään eikä piristä surevaa pariskuntaa.
Pahoitteluni teille jotka olette kokeneet suuren menetyksen.
luuletko itse tulevasi valkoisemmaksi kun haukut muita? minulla on 15 vuoden kokemus hoitotyöstä, tiedän tismalleen miten kirjoitan, jos joku Nipodeemus kokee sen loukkaavana niin voi voi.
Kun asiaa et ymmärrä, on turha vouhkata ja esittää jotain pyhimystä. parannapa tapojasi nipodeemus.
Olet varmastikkin aika lahjakas kun osaat tehdä diaknoosin näiden juttujen kautta, ei voi muuta kuin ihailla.
Ja olet varmasti ylpeä siitäkin kun olet muita parempi ihminen, se on hieno piirre tuollaisessa hoitajassa.
Kumppanin tuki on hyvä ja tärkeä asia keskenmenossa.
Jotkut ottavat asian hyvinkin järkiperäisesti. Tai eivät sitten näytä muille suruaan. Itselleni asia on kipeä, ehkä pahinta oli tuen puute, yksin sureminen.
Mulla vauva meni 11-viikolla.
Yritimme uutta hetipian, ja se oli tuulimunaraskaus ja meni 8.viikolla. Sitten pidettiin taukoa kauemmin, ehkä puoli vuotta, en muista enää, mutta se raskaus onnistui. Tosin alkuraskaudesta oli kirkasta veristä vuotoa, ja piti tapella että sain sairaslomaa. Olin raskaassa fysisessä työssä kuten edellisenkin keskenmenon aikana ja luulen etä se oli osasyy keskenmenoon.
Syntyi sitten terve lapsi aikanaan.
Kun oli eka keskenmeno, nuori hoitaja "lohdutti" sanomalla: sinä olet vielä nuori, saat uuden lapsen" ja minä itkin enemmän, ajattelin: niin, mutta en TÄTÄ lasta!
Toka kerralla vanhempi hoitaja sanoi: itse vain, sinulla on siihen täysi oikeus. Hän siis antoi luvan surra.. toisin kuin tuo eka tapauksen hoitsu.
Joskus on siis parempi ettei sano mitään, jos ei keksi mitään sanottavaa sillä lohdutuksesti tarkoitetut kliseet vain satuttavat.
Kiitos teille jotka oikeasti lohdutitte.
Ja teille jotka väittelite sikiön sykeäänistä:
Jos luitte alkuperäisen viestini oli kyseessä, raskausviikko 9! Perusteluna viimeiset kuukautiset ja raskaustesti.
Mutta sikiön koko viittasi viikkoon kuusi. Eli kasvu oli pysähtynyt, ehkä sikiö kuollutkin jo viikolla kuusi tms. Eli viikolla 9 olisi sykeäänten pitänyt löytyä jopa vatsan päältä ultralla, mutta viimeistään emättimen kautta ultrattaessa. Eli kaikki ei ollut kunnossa, mutta suru se ei poista...
sykeääni ei todella kuulu vielä viikolla 9 !
eikä tietenkään viikolla 6! onko niin vaikeata saada asiallista infoa? katsokaa " libero" ja siinä näettä tismalleen mikä on minkäkin kokoinen ja koska. surettaa teidän puolestanne jotka menetitte tulevan lapsenne, ei ole helppoa selvitä siitä, eikä yhtään helpota että vieraat ihmiset kinastelevat milloin mistäkin asiasta. Lohdutuksen sanoja teille on vaikea sanoa, koska ei niitä oikein ole, mutta myötäelän surussanne - ventovieraita olemme - mutta silti. Latteuksilla jatkaen: elämä jatkuu, te olette nuoria yms eiväthän nämä tyhjät, typerät sanat mitään teitä auta mutta muutakaan ei voi, jos kohtaisi teidät jossakin, niin pitäisin ihan hiljaa kädestänne, lohduttaisin sillä tavalla, mutta kun ei voi niin täytyy tyytyä tähän: jaksakaa, ajatelkaa, että näin vain oli tarkoitus käydä. olen elämäni varrella oppinut että kipeilläkin asioilla on jokin tarkoitus, joskus se tarkoitus ei selviä tai kesää vuosikausia, mutta elämä on sellaista, raadollista, epäoikeudenmukaistakin.
Ultrassa sikiön sydämen syke pitäisi olla havaittavissa jo viikolla yhdeksän. Ei se vielä kuulu, mutta sykkivä sydän erottuu kuvassa jo silloin.
...muukalainen minulla mahtaa masussa asustella, koska sydänäänet kuului viikolla 9 oikein loistavasti. Ja vielä mahan päältä!!!
Yleensä neuvolassa vaan sanotaan että "ei pidä huolestua, ei VÄLTTÄMÄTTÄ vielä kuulu". Riippuu paljon siitäki paljonko on rasvakerrosta...
Minullakin on ilmeisesti asunut viisi muukalaista mahassa. Kaikkien sykkeet ovat kuuluneet mahan päältä viikolla 9.
viikolla 6 siköpussi on 1,5 cm - että mikähän siellä sitten tuntuvasti sykkii ja huomataan??????????
Hoitsulle tiedoksi:
Mun avovaimoni on hoikka. Sikiön sydänäänet näkyi viikolla 7. Ei kuulunut, mutta ultran näytöllä vilahteli välillä lukuja 122 tms. Voin kertoa että äidin pulssi se ei ollut. Mitä tuo signaali sitten oli?
Ja kun tästä nyt täytyy kinata niin mennään edes uuden otsikon alle, ja kunnioitetaan keskustelun aloittaneen menetystä. Hän pyysi tukea ja lohtua, mutta sai vain lukea teidän (ja minun) besserwissaamista.
Anteeksi kaikkien kinaajien puolesta. Olen pahoillani menetyksestänne.
minun keskenmenostani on jo parisen kuukautta aikaa meni kesken viikolla 11 ja nyt pikku hiljaa kipu rupeaa helpottamaan vaikka on päiviä ja öitä kun en saa sitä pois mielestä ....tukekaa toisianne ja koettakaa jatkaa elämää...päivä kerrallaan
jaksamista ja kesän jatkoa
aika auttaa... päivä päivältä helpottaa. suru ei mielestä koskaan poistu kokonaan, mutta sen kanssa oppii elämään eikä se enää hallitse koko elämää.