Laskettiin ankkuri Mustan Hevosen (Sipoon edustalla) suojaan lounastaukoa varten viikko sitten maanantaina. Huomiota kiinnitti neljän nuoren porukka, joka leikki vesijetillä lähistöllä. Leikkiin kuului mm. takana istuvien kaverien pudottelu veteen, minkä jälkeen kuljettaja yritti mahdollisimman tiukasti kaartaen ajaa pudonneen ohi mahdollisimman läheltä. Ainakin kymmenisen kertaa näytti sivusta seuraten siltä, että ajetaan suoraan kaverin päältä. Katseluetäisyytemme oli noin 100 metriä.
Kukin tietysti leikkiköön niin kuin haluaa; niin kauan kuin ei törmäillä toisten veneisiin niin sehän on oma asia. Minua jäi kuitenkin mietityttämään asiaa tuntemattomana, onko tuollainen touhu yhtä hengenvaarallista kuin miltä se näyttää. Jetissähän ei tiettävästi ole ulkonevaa potkuria, joka voisi silpoa uimarin. Mutta eikös se jetti itsessäänkin paina aika tavalla, joten kolhiva vaikutuskin on ihan riittävä? Imuaukkokin varmaan imaisee hiukan toisella teholla kuin pölynimuri. Olisin ihan kiinnostunut kuulemaan, jos joku asiasta paremmin tietää.
Kukin tietysti leikkiköön niin kuin haluaa; niin kauan kuin ei törmäillä toisten veneisiin niin sehän on oma asia. Minua jäi kuitenkin mietityttämään asiaa tuntemattomana, onko tuollainen touhu yhtä hengenvaarallista kuin miltä se näyttää. Jetissähän ei tiettävästi ole ulkonevaa potkuria, joka voisi silpoa uimarin. Mutta eikös se jetti itsessäänkin paina aika tavalla, joten kolhiva vaikutuskin on ihan riittävä? Imuaukkokin varmaan imaisee hiukan toisella teholla kuin pölynimuri. Olisin ihan kiinnostunut kuulemaan, jos joku asiasta paremmin tietää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olet aivan oikeassa että moisen leikin seurauksena on kallon halkeaminen, piste.
Tosin on syytä muistaa että jetillä ajaessa välimatka vedessä olevaan on usein penkistä katseltuna huomattavasti suurempi kuin mitä sivustaseuraamalla tuntuu.
Jetissä on ns. propulsiovetolaite eli tutummin suihkuturbiini, ja ulkonevaa potkuria ei näin ollen ole, joka tekee osaltaan jetistä loistavan pelastusaluksen vedenvaraan joutuneen poimimiseksi. Jetit ovat jo vuosia olleet käytössä amerikassa, ranskassa ja espanjassa viranomaisten työkaluina.
Usein kuitenkin jetin pysymistä "kiinni" vedessä kovissa vauhdeissa parannetaan vaihtamalla ottoaukon edessä oleva rauta ns. kauhamalliseen. Tämä ottorauta tulee helposti 5 senttiä pohjan alareunaa alemmas ja osuessaan höylää päälaesta kyllä tukevan palan pois. Muutenkaan en itse jettikuljettajien parissa jo vuodesta -95 tekemäni valistustyön pohjalta katso suopeasti moista tiputusleikkiä.
Mitä tulee turbiinin imuvoimaan, mainittakoon että laitevalmistajien ohjeen mukaan jettiä ei tulisi lainkaan käyttää alle 60 senttisessä vedessä, koskapa turbiinin imuvoima kiskaisee puolen nyrkin kokoisen kiven pohjasta tunneliin niin että soi (ja paukkuu). Kokonaan toinen riski tulee turbiinista ulos syöksyvän veden repivään voimaan. Tiedossa on esim Floridasta tapaus (1995) missä vesijetin takana rannassa seissyt nainen menehtyi turbiinisuihkun osuessa vaginaan ja paineen repiessä sisuskalut rikki aiheuttaen voimakkaan sisäisen verenvuodon. Voidaan siis vain ajatella miltä painesuihku tuntuu esim osuessaan kyydistä pudonneen silmiin.
Jetti sellaisenaan tarjoaa uskomattomia elämyksiä ja vesiurheilua parhaimmillaan mutta valitettavasti laitteen helppo hallittavuus ja uskomaton suorituskyky on toisille hieman liikaa ja toiminta tahtoo riistäytyä käsistä yltiöpäiseksi pelleilyksi.
Kuitenkin on syytä muistaa ettei esim helsingin vesialueilla ole enää tarvinut kirjoittaa kolmeen vuoteen ainuttakaan sakkoa jettikuskille häiritsevästä ajosta. Eli voinemme todeta valistustyön tavoittaneen ainakin suurimman käyttäjämassan.
Kokonaan toinen ongelma on se ettei vesijetille asetettuja rajoituksia ja kieltoja saada merkityksi maastoon ja tästä syystä monet sortuvat tahtomattaan ja tietämättään ajeluun väärillä alueilla. Tällaisessa tapauksessahan ei sakkoa voida määrätä koska teko ei ole tuottamuksellinen.
Ympäristöministeriön ja infojetti-yhdistyksen yhdessä tekemän tutkimuksen (VTT) mukaan (ymp.minist. julkaisu "veneiden melu ja aallonmuodostus") mukaan uudenpolven vesijetti oli koko testin selkeästi hiljaisin ja pieniaaltoisin venetyyppi. Tämä ihan vaan statistiikkana mainittakoon.
Parhain terveisin kaikille veneilijöille, kulkulähteeseen ja runkopituuteen katsomatta toivoo
Infojetti-Yhdistys
näsijärvellä joka mökinpihaa koristaa tuo hieno ja äänekäs UUSI menopeli ja meno sen mukaista..
kun tankki uhkaa tyhjetä, isipappa tankkaa pojalle lisää menovettä että pääsee uistelijoiden häiriöksi pörräämään kesäiltana ympäri yhtä ainoaa selkää, on niille nulikoille se sentään menny jakeluun että kiertää edes 50m päästä...parhaillaan makkaraa paistaessa auringonlaskiessa ennen nulikoiden nukkumaanmenoaikaa niitä näyttää pyörivän pari-kolme, sitä samaa selkää, poliisista ei tietoakaan.
oikein jonkun yhdistyksen nimissä kirjoittelet, niin kirjoituksessa pitäisi olla myös asiantuntemusta. Kirjoitat "Jetissä on ns. propulsiovetolaite eli tutummin suihkuturbiini" Nythän on niin, että kaikenlaiset venettä/jettiä tai vaikkapa laivaa liikuttavat systeemit perustuvat juuri propulsioon. Propulsiolaitteita on sitten erilaisia, kuten suihkuturbiini, peräveto ja vaikkapa azipov. Eli propulsiovetolaite EI ole automaattisesti suihkuturbiini.
Mutta en katso että tehtäväni olisi briljeerata nippelitiedolla ja shokeerata ihmisiä tietämyksellä fysiikan laeista. Tällaisella toiminnalla on kautta aikojen vieraannutettu kuulijat/lukijat aiheen parista pois.
Niin kauan kuin itse aihe, eli rantarauhan / vapaan liikkumisen jatkuminen taataan tekemällä vapaaehtoistyötä kuka minkäkin harrasteen parissa, katson aiheellisemmaksi jakaa informaatiota oleellisista asioista.
Kuitenkin, kyseinen määre on tullut aikanaan merenkulkuhallitukselta joka märitteli vesijetin ominaispiirteeksi alle 4 metriset vesisuihkupropulsiota käyttävät laitteet.
Kiitos kuitenkin oikaisustasi jonka viesti tosin jäi agressiivisen lähestymistapasi vuoksi lähinnä henkselinpaukuttamisen asteelle.
Hyvää kesänjatkoa oman propulsiosi parissa toivoo Infojetti-Yhdistys
kaiken häiritsevän ajon, tapahtuipa se sitten vetouisteluveneellä tai tankkilaivalla, puhumattakaan jeteistä.
Itse olen pyrkinyt välttämään aina omien arvojen pönkittämistä vertaamalla jetteilyä muihin tapoihin liikkua vedessä. Vetouistelu hienona harrasteena on aiheuttanut niin ikään närää monissa, johtuen mökkilaiturien edessä edestakaisin junnaavista siimahimmeleistä. Tosiasiassa kuitenkin vakavasti harrasteensa ottavat ovat aina osanneet kunnioittaa muitakin. Osaavat uistelijat eivät viritä ansojaan väylille tai kisko rapaloitaan neljänmetrin päästä muiden laitureita. Tämä samainen kulttuuri tulisi saada taottua päähän myös jettikäyttäjille.
Aikanaan jetteilijöitä syytettiin ahnaasti vesilintujen epäonistuneista pesinnöistä vaikka myöhemmin esim. ruotsissa ja tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin uhka pesintöjen häiriintymisille tulikin yllätys yllätys, melojista.
Itse aiheesta: Jokainen vesijetti tulee lain mukaan rekisteröidä moottorivenerekisteriin ja laitteen kyljessä tulee olla rekisterinumero aivan kuten veneissäkin (yli 20hv ulkolaita-, tai yli 50hv sisäperämoottori). Mikäli katsoo aiheelliseksi, voi jokainen tehdä poliisille ilmoituksen häiritsevästä ajosta ja esim. nässyllä liikkuu kaksi poliisivenettä tarvittaessa.
Se että kuka minkäkin katsoo häiritseväksi ajoksi, onkin kokonaan toinen juttu. Sitä asiaa kun ei laissa ole selkeästi määritelty. Tulee myös muistaa että vesijetin kuljettamiseen vaaditaan vähintään 15 vuoden ikä.
Omasta mielestäni Näsijärvellä on tilaa kaikille, kyseessä on kuitenkin verrattain iso vesialue. Sopu sijaa antaa ja kannataa muistaa että vetouistelukin ärsyttää suurta joukkoa ihmisiä (tosin itseäni ei pätkääkään). Helsingin ja sipoon merialueilla vetouistelijoista tehtyjen valitusten määrä on jotakuinkin yhtä suuri kuin jetteilijöihin kohdistuvat valitukset.
Suomalainen perusluonne on siitä kumma, että heti kun rantatontti on hankittu, luullaan omistavan koko edessä avautuva vesialue. Toivoisin myös ettei sen enempää melonta, purjehdus, vetouistelu kuin vaikkapa sukellus harrasteena tarkoita sitä että muut pitää sulkea pois. Kunhan kaikki vaan pitävät kiinni toisten huomioimisesta, on ongelmat jotakuinkin ratkaistu.