SUOMESSA voi valmistua ummikkoruotsinkielisenä – mutta ei suomenkielisenä:
Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan:
A) Suomessa voi opiskella esikoulusta tohtoriksi asti täysin ruotsinkielellä osaamatta sanaakaan suomea. Samoin kuntien ja valtion virkaan pääsee osaamatta suomea.
Ahvenanmaan itsehallintolaki 16.8.1991/1144/ 41 §
Maakunnassa toimivassa oppilaitoksessa tutkinnon suorittanut voi, siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään, päästä valtion ylläpitämään tai valtionapua saavaan ruotsinkieliseen tai kaksikieliseen oppilaitokseen sekä suorittaa tutkinnon siinä, vaikkei hänellä ole sisäänpääsyä ja tutkinnon suorittamista varten vaadittavaa suomen kielen taitoa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144
Suomessa kun ei ole kuin kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaitoksia.
Suomalaiset ovat onnistuneet luomaan järjestelmän jossa aivan legitiimisti syrjitään suomenkielisiä.
B) Suomenkielinen ei sen sijaan voi saada mistään opintoasteeltaan päättötodistusta osaamatta ruotsia. Kaiken huippu on yliopistossa vaadittava ns. virkamiesruotsitutkinto. Käytännössä vain pieni osa yliopistosta valmistuvista sijoittuu virkamieheksi.
Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan:
A) Suomessa voi opiskella esikoulusta tohtoriksi asti täysin ruotsinkielellä osaamatta sanaakaan suomea. Samoin kuntien ja valtion virkaan pääsee osaamatta suomea.
Ahvenanmaan itsehallintolaki 16.8.1991/1144/ 41 §
Maakunnassa toimivassa oppilaitoksessa tutkinnon suorittanut voi, siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään, päästä valtion ylläpitämään tai valtionapua saavaan ruotsinkieliseen tai kaksikieliseen oppilaitokseen sekä suorittaa tutkinnon siinä, vaikkei hänellä ole sisäänpääsyä ja tutkinnon suorittamista varten vaadittavaa suomen kielen taitoa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144
Suomessa kun ei ole kuin kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaitoksia.
Suomalaiset ovat onnistuneet luomaan järjestelmän jossa aivan legitiimisti syrjitään suomenkielisiä.
B) Suomenkielinen ei sen sijaan voi saada mistään opintoasteeltaan päättötodistusta osaamatta ruotsia. Kaiken huippu on yliopistossa vaadittava ns. virkamiesruotsitutkinto. Käytännössä vain pieni osa yliopistosta valmistuvista sijoittuu virkamieheksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
enemmän ja saavat mkäärätä itse lakinsa
Ei pelkästään nuoriso ole ihmeissään:
***********************************************
Kirje Valtioneuvostolle
Valtioneuvostolle
Kansanedustaja Mikko Elo on tehnyt aloitteen ruotsin kielen pakollisen opiskelun poistamiseksi Suomen koulujärjestelmästä. Toinen kansanedustaja Henrik Lax on määritellyt suomalaisuutta Helsingin Sanomissa maamme itsenäisyyspäivänä 6.12.1995. Sen mukaan ruotsin kieli kuuluu jokaisen suomalaisen yleissivistykseen ja identiteettiin. Nyt siis tiedämme, että emme ole sivistyneitä. Kukaan allekirjoittaneista ei osaa ruotsia. Mutta raskaammin koskee tieto siitä, että emme ole suomalaisia, koska suomalaiseen identiteettiin kuuluvaa ruotsin kieltä me emme ymmärrä emmekä osaa puhua. Meille sotaveteraaneille on arvokasta tietää, pitääkö nykyinen valtiovalta meitä suomalaisina.
Euroopan Unionin myötä suurten kielten taito korostuu. Siksi pidämme tärkeänä, että nuoremme voisivat tuntea olevansa suomalaisia siitä huolimatta, että he käyttäisivät jonkun suuren kielen oppimiseen sen ajan, joka nyt menee ruotsin oppimiseen. Valtiovallan tulisi harkita, eikö sivistyksen mitaksi riittäisi, jos äidinkielen lisäksi osaisi esimerkiksi ranskaa, saksaa ja englantia. Ulkomaalaisen näkökulmasta Laxin oppi suomalaisesta sivistyksestä ja suomalaisesta identiteetistä on oikea sillä perusteella, että tietomme mukaan Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa valtiovalta pakottaa enemmistön lapset oppimaan vähemmistön kielen.
Suomalaisten nuorten arvostusta Euroopassa heikentää myös se, että ruotsin kielen oppimiseen käytetyn ajan takia heillä ei ole ollut mahdollisuutta oppia suuria kieliä kuten muilla. He joutuvat turvautumaan ruotsalaiseen tulkkiin. Emme ymmärrä, mitä mieltä on tällaisessa suomalaisten nuorten itsetajunnan nöyryyttämisessä. Pidämme välttämättömänä, että koulujemme kielten opetuksessa ruotsin kieli tehdään valinnaiseksi muiden kielten rinnalla.
Tampereella, joulukuun 18. päivänä 1995
Matti Lehtinen
sotaveteraani
Kalevi Mäkinen
sotaveteraani
Lauri Vilenius
sotaveteraani
Eino Lehtiniemi
sotaveteraani
Olli Salovaara
sotaveteraani
Verner Haaga
sotaveteraani
Suomi on varmaankin maailman ainoa maa, missä enemmistön on pakko opetella 6% vähemmistön kieli. On todella erikoista, että suomalaisten täytyy osata puhua ruotsia, mutta ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvien ei tarvitse välttämättä osata suomea, vaikka suomen kieli on valtakieli.
Itse filologina voin myös todeta, että on todella vaikeaa kaiken lisäksi hallita hyvin kaksi kotimaista kieltä sekä vähintään kaksi vierasta kieltä. Monet ovat lukeneet ties kuinka montaa kieltä, mutta eivät käytännössä osaa sanoa edes omaa nimeään ko. kielellä.
En oikeastaan edes ymmärrä, että miksi suomalaisilta odotetaan näin paljon, vaikka opetusresurssit eivät edes anna edellytyksiä näiden kielten todelliselle hallitsemiselle. Moni varmasti kokee aivan hukkaaheitetyksi ajaksi ns. kouluruotsin, koska eivät kuitenkaan sitä kieltä osaa käyttää. Mieluummin ruotsin sijasta voisi valita vaikka taideaineita, ja opiskella sellaista mikä kiinnostaa ja mikä ei ole aina sitä kaupallista pääomaa vaan itsensä kehittämistä.
Onhan selvää, että kieltä ei edes voi oppia aivojen rakenteen vuoksi n. 13 ikävuoden jälkeen koskaan täydellisesti ellei siis asu sellaisessa ympäristössä pitkään, jossa vierasta kieltä puhutaan. Minusta on riittävää, että suomalaiset osaisivat oman äidinkielensä lisäksi yhden tai kaksi vierasta kieltä hyvin tiedoin eikä kymmentä eri kieltä heikosti. Kyllähän meidän kansallisidentiteetin tulisi olla niin korkealla, että me kokisimme olevamme maailmalla riittäviä ja osaavia ilman jok'ikisen maan kielen osaamista.
"6% vähemmistön kieli".
Manner-Suomessa ruotsinkielisiä on 4%. Ahvenanmaata ei voi laskea mukaan, koska Ahvenanmaa on kansainvälisin lain hyväksytty itsehallinnolliseksi alueeksi, missä ainoa sallittu kieli on RUOTSI.
Vaikka Ahvenanmaalaisetkin laskisi mukaan, niin silloin ruotsinkielisten määrä Suomessa nousee lähelle 5%:a.
Jopa ruokatunnilla on kiellettyä puhua suomea.
Suomessa ei tarvitse kuvitella, mikä olisi tilanne, jos ruotsinkielisiä olisi 92,5 % ja suomenkielisiä 5,5 %, sillä sellainen maakunta löytyy Suomesta.
Se tarkoittaa sitä, että vähemmistökielisiltä lapsilta olisi kielletty kokonaan omakielinen koulutus. Suomessa ei olisi yhtään suomenkielistä seurakuntaa. Ruotsi olisi ainoa hyväksytty ja virallinen kieli. Sairaaloissa ja kouluissa olisi kielletty puhumasta suomea. Vähemmistöä saisi syrjiä, kunhan sen tekee ”ystävällisesti", kuten Ahvenanmaan entinen kansanedustaja Gunnar Jansson tv:ssa totesi.
Tällainen olisi tilanne, jos ruotsinkieliset olisivat enemmistönä Manner-Suomessa. Luojan kiitos näin ei ole ja vihdoin suomenkieliset ovat ryhdistäytymässä.
Pakkoruotsin alasajo on käynnistynyt ilahduttavan ripeästi ylioppilastutkinnon kautta. Nythän lainsäädännön mukaan Suomessa vain ruotsi on koko tasavallassa virallinen kieli.
Yksi suuri ero tulee olemaan jatkossakin suomalaisten ja ruotsinkielisten välillä – suomalaiset eivät koskaan pysty samanlaiseen kielivähemmistöjen sortamiseen kuin Ruotsi, ahvenanmaalaiset ja suomenruotsalaiset.
Suomen kansainvälisten valtiosopimusten perusteella Ahvenanmaa on yksikielisesti ruotsinkielinen ja sillä on oma itsehallintolaki, jossa on säädetty mm.
36 §
Virkakieli
Maakunta on ruotsinkielinen. Maakunnassa valtion ja maakunnan viranomaisten sekä kunnallishallinnon virkakieli on ruotsi.
Ahvenanmaan valtuuskunnan virkakieli on ruotsi. Korkeimman oikeuden tässä laissa tarkoitetut lausunnot ja ratkaisut on laadittava ruotsin kielellä.
Mitä tässä laissa säädetään valtionhallinnossa käytettävästä kielestä, koskee soveltuvin osin myös evankelis-luterilaisen kirkon viranomaisia, mikäli kirkkolaista ei johdu muuta.