Säröjä muumimaassa

Svensk-Finland on RKP:n hellimä ajatus, joka alkuaan lienee tarkoittanut pikemmin ruotsinkielistä yhteisöä kuin maantieteellistä aluetta. Aikoinaan käytettiin alueista sanaa "svenskbygderna", mutta sen tilalle on nyt tullut tämä Svensk-Finland. Asun Svensk-Finlandin toiseksi suurimmassa kaupungissa, Espoossa, missä ruotsinkielisiä on n. 8 % eikä ruotsia kuule kuin aniharvoin.

Jos lehtiin olisi uskominen, Svensk-Finland olisi yhtenäinen, selvästi muotoutunut kokonaisuus. Kruunupyystä, Kristiinankaupungista ja muualtakin on kuulunut puheita, että Svensk-Finlandia johdetaan RKP:n puoluetoimistosta. Puheiden sävy ei ole ollut myönteinen.

Suomenruotsalaisuuden elinvoimaisinta aluetta on Pohjanmaan rannikko, suomenenemmistöisen Vaasan pohjois- ja eteläpuolella, ja siellä, jos missään, Svensk-Finlandiin kuuluvat alueet voidaan selvästi rajata.
Nimenomaan Vaasan eteläpuolelta kuuluu kuitenkin kummia. Syd-Österbotten kirjoittaa: " Den sydösterbottniska kustregionen är i en något märklig situation. Den saknar identitet och utåt sett finns den inte alls till."

Vaasan eteläpuolisen rannikon kunnat eivät muodosta alueellista kokonaisuutta kuin paperilla.Kristiinankaupungissa ja Kaskisissa tunnetaan vetoa Kauhajoen suuntaan, Närpiössä Mustasaareen ja Maalahteen päin. Ristiriitaa lehti kuvailee mehevästi: kaikki virkamiehet ja poliitikot eivät rakasta rannikkoaluetta eivätkä toisiaan.

Ulkopuolisen on vaikea ottaa kantaa paikalliseen ongelmaan. Sen sijaan voidaan ottaa keskustelun alaiseksi RKP:n osuus: Onko kielipolitiikka yli kaiken muun, onko ruotsikielisten kuntien hakeuduttava kielellisten syiden vuoksi läheiseen yhteistyöhön toistensa kanssa, vai onko taloudellisille ja muille kehitysnäkymille annettava suurempi merkitys. Tämä kysymys toistuu suurempana ja pienempänä eri yhteyksissä vuodesta toiseen, mutta on varsinkin nyt noussut pintaan.

http://www.sydin.fi/story.aspx?storyID=16036

(PS Voimme nostaa hattua Närpiön kasvihuoneviljelijöille, jotka ovat kehittäneet yhteistoimintaansa ja markkinointiaan valtakunnallisesti merkittävälle tasolle. Närpiö olisi eteläisen alueen keskus, mutta Kristiinassa ja Kaskisissa on epäröiviä mielipiteitä.)
9887
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

hatunnostossa syytä varovaisuuteen, eli oliskohan mahdollista että ilman suomalaisten veronmaksajien maksamia runsaita tukiaisia tomaatin tuotanto olisi edes kunnolla päässyt alkamaan ja jos siellä hyvin menee, niin kaippa ne vastaavat tuet joutaisivat myös suomenkielisille.

Äänestä
  • "kaippa ne vastaavat tuet joutaisivat myös suomenkielisille"

    Tarkoitatko, että suomenkieliset eivät saa elinkeino- tai maataloustukia?

    Äänestä

  • Tapio.Rautalapio kirjoitti:

    "kaippa ne vastaavat tuet joutaisivat myös suomenkielisille"

    Tarkoitatko, että suomenkieliset eivät saa elinkeino- tai maataloustukia?

    Jos prosentuaalisesti=demokraattisesti tuet jaetaan niin Suomalaiset ovat häviäjiä!

    Äänestä

  • %%%%%%%%%% kirjoitti:

    Jos prosentuaalisesti=demokraattisesti tuet jaetaan niin Suomalaiset ovat häviäjiä!

    Kerrotko mihin lähteisiin perustuvat epäilysi siitä että ruotsinkieliset saisivat suhteessa enemmän maataloustukia kuin suomenkieliset?
    Luulisi maanviljelijöiden nostaneen hirveän älämölön asiasta jo aikaa sitten jos näin olisi asian laita. Vai luenko vääriä sanomalehtiä?

    Tässä vähän aihetta sivuavaa tietoa.
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/tukien_osuus.html

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Kerrotko mihin lähteisiin perustuvat epäilysi siitä että ruotsinkieliset saisivat suhteessa enemmän maataloustukia kuin suomenkieliset?
    Luulisi maanviljelijöiden nostaneen hirveän älämölön asiasta jo aikaa sitten jos näin olisi asian laita. Vai luenko vääriä sanomalehtiä?

    Tässä vähän aihetta sivuavaa tietoa.
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/tukien_osuus.html

    Käsittääkseni maatalous- niinkuin muutkin elinkeinotuet jaetaan harjoitetun elinkeinon ja sen tuen tarpeen perusteella. Mikäli ruotsinkieliset saisivat enemmän maataloustukia kuin suomenkieliset, se johtuisi siitä, että ruotsinkielisissä on suhteessa enemmän maatalouselinkeinon harjoittajia.

    Äänestä

  • Tapio.Rautalapio kirjoitti:

    Käsittääkseni maatalous- niinkuin muutkin elinkeinotuet jaetaan harjoitetun elinkeinon ja sen tuen tarpeen perusteella. Mikäli ruotsinkieliset saisivat enemmän maataloustukia kuin suomenkieliset, se johtuisi siitä, että ruotsinkielisissä on suhteessa enemmän maatalouselinkeinon harjoittajia.

    Tietämäni mukaan Närpiön kasvihuoneiviljelyllä on pitkät perinteet, se on hyvin organisoitua ja markkinointipuoleen on kiinnitetty huomiota. Homma lähti kurinalaisena käyntiin; ilmeisesti siellä oli määrätietoisia ja tarmokkaita miehiä ohjaksissa.

    Kasvihuoneviljely on kuitenkin sellaista erityistoimintaa, että koko Vaasan eteläpuoleinen rannikko ei voi jäädä sen varaan. Närpiössä on löydetty jotain omalle kunnalle sopivaa, Kaskisissa ja Kristiinassa on löydettävä muuta. Sieltä on pitkä matka rannikkoalueen pohjoisempiin kuntiin, Mustasaareen ja Vaasaan. Riittääkö ruotsin kieli yhdyssiteeksi? Riittääkö yhteisöllisyys taloudellisten realiteettien maailmassa? Sulkeeko ruotsin kieleen pitäytyminen mahdollisuuksia pois?

    Äänestä

  • alennuksen energiaveroista.

    Äänestä

Kun poistat ilkkumasanat niin?

Äänestä

"Voimme nostaa hattua Närpiön kasvihuoneviljelijöille, jotka ovat kehittäneet yhteistoimintaansa ja markkinointiaan valtakunnallisesti merkittävälle tasolle."

Missä niitä Närpiön tomaatteja sittten myydään? Missään niitä ei olenäkynyt? Markkinoidaanko niitä valheellisesti vain "suomalaisiksi tomaateiksi"?

Minä nimittäin ainakin jätän jokaisen kohdalle sattuvan närpiöläisen tomaatin ostamatta! Wideroosin vaalipiiriä en rahoillani halua tukea!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Eh -? kirjoitti:

Svensk-Finland on RKP:n hellimä ajatus, joka alkuaan lienee tarkoittanut pikemmin ruotsinkielistä yhteisöä kuin maantieteellistä aluetta. Aikoinaan käytettiin alueista sanaa "svenskbygderna", mutta sen tilalle on nyt tullut tämä Svensk-Finland. Asun Svensk-Finlandin toiseksi suurimmassa kaupungissa, Espoossa, missä ruotsinkielisiä on n. 8 % eikä ruotsia kuule kuin aniharvoin.

Jos lehtiin olisi uskominen, Svensk-Finland olisi yhtenäinen, selvästi muotoutunut kokonaisuus. Kruunupyystä, Kristiinankaupungista ja muualtakin on kuulunut puheita, että Svensk-Finlandia johdetaan RKP:n puoluetoimistosta. Puheiden sävy ei ole ollut myönteinen.

Suomenruotsalaisuuden elinvoimaisinta aluetta on Pohjanmaan rannikko, suomenenemmistöisen Vaasan pohjois- ja eteläpuolella, ja siellä, jos missään, Svensk-Finlandiin kuuluvat alueet voidaan selvästi rajata.
Nimenomaan Vaasan eteläpuolelta kuuluu kuitenkin kummia. Syd-Österbotten kirjoittaa: " Den sydösterbottniska kustregionen är i en något märklig situation. Den saknar identitet och utåt sett finns den inte alls till."

Vaasan eteläpuolisen rannikon kunnat eivät muodosta alueellista kokonaisuutta kuin paperilla.Kristiinankaupungissa ja Kaskisissa tunnetaan vetoa Kauhajoen suuntaan, Närpiössä Mustasaareen ja Maalahteen päin. Ristiriitaa lehti kuvailee mehevästi: kaikki virkamiehet ja poliitikot eivät rakasta rannikkoaluetta eivätkä toisiaan.

Ulkopuolisen on vaikea ottaa kantaa paikalliseen ongelmaan. Sen sijaan voidaan ottaa keskustelun alaiseksi RKP:n osuus: Onko kielipolitiikka yli kaiken muun, onko ruotsikielisten kuntien hakeuduttava kielellisten syiden vuoksi läheiseen yhteistyöhön toistensa kanssa, vai onko taloudellisille ja muille kehitysnäkymille annettava suurempi merkitys. Tämä kysymys toistuu suurempana ja pienempänä eri yhteyksissä vuodesta toiseen, mutta on varsinkin nyt noussut pintaan.

http://www.sydin.fi/story.aspx?storyID=16036

(PS Voimme nostaa hattua Närpiön kasvihuoneviljelijöille, jotka ovat kehittäneet yhteistoimintaansa ja markkinointiaan valtakunnallisesti merkittävälle tasolle. Närpiö olisi eteläisen alueen keskus, mutta Kristiinassa ja Kaskisissa on epäröiviä mielipiteitä.)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu