Päätinpä kirjoittaa tänne tunteistani, jos se auttaisi jotain.
Jo pidemmän aikaa sitten elämä on alkanut tuntua minusta täysin turhalta, samat rutiinit toistuvat päivästä toiseen ja eläminen tuntuu siltä, ettei se sisällä yhtään mitään. Itsemurhakin on mielessä melkein joka päivä, mutta tätä en kuitenkaan usko pystyväni tekemään niin kauan kuin äitini on elossa. En pystyisi aiheuttamaan hänellä sitä tuskaa, mikä hänelle tulisi jos tekisin itsemurhan. Äiti on minulle muutenkin hirveän tärkeä henkilö, en uskalla edes kuvitella sitä ahdistuksen tunnetta ja tuskaa mikä todennäköisesti tulee sitten kun hänen aikansa tulee täyteen
Asioita on erittäin vaikea pukea sanoiksi, mutta toivottavasti joku ymmärtää mitä ajan takaa ja kertoo mitä voisin tehdä
Jo pidemmän aikaa sitten elämä on alkanut tuntua minusta täysin turhalta, samat rutiinit toistuvat päivästä toiseen ja eläminen tuntuu siltä, ettei se sisällä yhtään mitään. Itsemurhakin on mielessä melkein joka päivä, mutta tätä en kuitenkaan usko pystyväni tekemään niin kauan kuin äitini on elossa. En pystyisi aiheuttamaan hänellä sitä tuskaa, mikä hänelle tulisi jos tekisin itsemurhan. Äiti on minulle muutenkin hirveän tärkeä henkilö, en uskalla edes kuvitella sitä ahdistuksen tunnetta ja tuskaa mikä todennäköisesti tulee sitten kun hänen aikansa tulee täyteen
Asioita on erittäin vaikea pukea sanoiksi, mutta toivottavasti joku ymmärtää mitä ajan takaa ja kertoo mitä voisin tehdä
Vastaukset 4
Vanhimmat
pakota itsesi menemään lääkäriin.meidän elämä on niin pirun lyhyt,että sitä ei ole pakko hampaat irvessä masentuneena kahlata eteenpäin.Apua on saatavilla ja varmasti kannattaa.
Hei!!
Itselläni on ollut jo pitkään samanlainen tunne, mielenkiinto elämään ja tähän maailmaan on lähes kokonaan kadonnut. En anna itselleni ollenkaan arvoa ja sitä kautta tuomitsen kaikki muutkin ja koko maailman, kaikki on silmissäni arvotonta.. Nyt vasta olen tajunnut että olen tainnut vaipunut masennukseen.. ennen olin todella positiivinen ja iloinen, otin tämän maailman vastaan juuri sellaisena kuin se on..on ollut vaikea tajuta että en kykene enään samaan, siksi olenkin nyt etsinyt ja etsinyt ratkaisua joka paikasta jotta en vaipuisi liian syvälle negatiivisiin ajautksiin..olen alkanut ajatella niin että tämä on ohimenevä vaihe joka vain kasvattaa. Olen ehkä luonut liian suuren kuvan tästä maailman hohdokkuudesta ja ihmisistä itselleni. Minulle tämä on kasvun paikka, minun täytyy aidosti oppia nauttimaan pienistä, pienen pienistä asioista jotka ympäröivät elämääni.. Missään mikään ei ole sen parempaa. En tällä hetkellä pysty toteuttamaan näitä asioita vaikka tajuan ne, siksi olenkin tyytynyt olotilaani. Luulen että jokaiselle ihmiselle jossakin elämänvaiheesa tulee tälläisiä vaiheita ne on vain kestettävä, niiden kautta tulee vain vahvemmaksi ja vahvemmaksi. Älä menetä toivoasi ja yritä elää itsesi vuoksi älä äitisi. Sinussa on varmasit hyviä ihania puolia, arvosta niitä. Aloita vaikka joku uusi harrastus :) niin minäkin olen ajatellut tehdä. Joo ja muista että jokaisella meistä on jonkinlainen tarkoitus täällä. JA muista elämä on melko lyhyt ja siitä voi tehdä todella ihanan, itseään joutuu vain koulimaan. Jos on positiivinen ja iloinen, luottaa itseensä niin elämä sujuu..silloin luottaa muihinkin ja tähän maailmaan. Ei kannata lähteä liikaa pohtimaan maailman pahuuksia vaan keskittää energiansa hyviin asioihin.. Itse odotan kevättä, kun luonto herää ja aurinko paistaa, silloin ajatuksetkin yleensä selkiytyvät. .Näin talviaikaan ihmiset suomessa yleensäkin vetäytyvät eikäö kenelläkään oikein ole energiaa tehdä mitään, moni masentuu mutta odotappas vain kun kesä tulee .)) niin minä ainakin teen. Hyväksyn olotilani ja odotan kesää!!!
auttaa ihan oikeasti masentunutta mieltä.. kiitos hyvä mielipide, ihan oikeasti.. lukekaa ja miettikää, pohtikaa,
Ainakin on hyvä että on edes joku syy elää.
Ehkä ajan kanssa löytyy vielä muitakin syitä jatkaa elämää.
Varmasti sinulla on jo nytkin olemassa
muitakin syitä mutta et vaan näe niitä.
Kerro hieman taustaa niin jospa heti löydetään
jotain..oletko kuinka nuori,käytkö koulua/oletko töissä,onko sinulla ystäviä/läheisiä ym.?