Yrityksemme on kiinteistössä, joka on vanha teollisuusrakennus jonka alla kulkee avoviemäri. Mielestämme tuo viemäri aiheuttaa jonkinverran hajuhaittaa ja huonontaa sisätilojen ilmanlaatua. Miten tuollaista voisi tutkia, pitäisikö jotenkin pyytää kiinteistöyhtiöltä tutkimusta, saako kiinteistöyhtiö jostain sisäilmayhdistyksestä tukea viemärin muuttamisesta avoviemäristä kunnolliseen viemäriin.
Eihän se varmaan sisäilmaa paranna että viemärijätteet osin lojuvat talon alla olevassa avokanavassa vaikka sieltä ei olisikaan suoraa yhteyttä sisätiloihin niin jostainhan se bakteeri kai tiensä sisäilmoihin löytää.
Eihän se varmaan sisäilmaa paranna että viemärijätteet osin lojuvat talon alla olevassa avokanavassa vaikka sieltä ei olisikaan suoraa yhteyttä sisätiloihin niin jostainhan se bakteeri kai tiensä sisäilmoihin löytää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ovat terveydelle vaarallisia. Ongelmallisia ne ovat silloin, kun jostain syystä viemärikanavan ilma pyrkii sisätiloihin päin. Soita työsuojelupiiriin ja kerro heille asiasta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000018072758
100349
Kosteusvauriorakennusten henkilökunnan niveloireet ja -sairaudet. Tutkimus- ja kehityshanke.
Hakija
Kansanterveyslaitos, ympäristöterveyden osasto
Toteuttaja
Kansanterveyslaitos, ympäristöterveyden osasto
Tutkimusaika
1.3.2001 - 13.2.2003
Raportti
Tuula Husman, Riitta Luosujärvi, Jukka Pelkonen, Anneli Tuomainen: Kosteusvauriorakennusten henkilökunnan niveloireet ja -sairaudet – kosteusvaurion ja autoimmuunitautien yhteys, 80 s.
Lisätietoja
Tuula Husman, Kansanterveyslaitos, ympäristöterveyden osasto, ympäristöepidemiologian yksikkö, PL 95, 70701 Kuopio, puh. (017) 201 325, faksi (017) 201 265, [email protected]
Aiheluokitus (aiheluokitukset)
Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
- Biologiset altisteet ja altistuminen (virus, home...)
Avainsanat
mikrobialtistus, aktinobakteerit, reumasairaudet, kosteusvaurio, niveloireet, atyyppiset mykobakteerit, hometalo, viemärikaasut
KOSTEUSVAURIOLLE ALTISTUNEILLA ENEMMÄN REUMASAIRAUKSIA
Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osaston alustavan tutkimuksen mukaan kosteusvauriorakennuksissa mikrobeille altistuneilla on reumasairauksia ja autoimmuunitauteja merkittävästi enemmän (10–11 prosentilla tutkituista) kuin väestössä keskimäärin (noin 1,5 prosentilla).
Kansanterveyslaitoksen tutkijaryhmä teki kliiniset reumatologiset tutkimukset 167 henkilölle kahdesta kosteusvauriotyöpaikasta. Henkilöt olivat altistuneet kosteusvauriomikrobeille.
Lisäksi Kansanterveyslaitos teki terveyskyselyn kaikkiaan seitsemän kosteusvauriotyöpaikan työntekijöille. Vastauksia tuli 477. Jopa 40–50 prosentilla vastanneista oli niveloireita.
Kosteusvauriot ja niistä aiheutuva mikrobialtistus ovat yleisiä ongelmia suomalaisessa rakennuskannassa. Altistuneilla on yleensä silmä-, nenä- ja hengitystieoireita ja -sairauksia. Lisäksi viime vuosina on herännyt epäily mikrobialtistuksen ja nivelsairauksien yhteydestä.
Kansanterveyslaitoksen tutkimus on ensimmäinen laaja epidemiologinen raportti suomalaisissa kosteusvauriorakennuksissa esiintyvistä reumasairauksien ryvästymistä ja niveloireiden epätavallisesta yleistymisestä. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto.
Kuvailevassa tutkimuksessa pystyttiin esittämään kosteusvaurioiden aiheuttaman mikrobialtistuksen ja reumasairauksien epätavallisen runsaan esiintymisen välinen ajallinen yhteys.
Todetun altistuksen ja sairaustapausten välisen syy-yhteyden puolesta puhuu se, että niveloireiset ja reumasairaat olivat altistuneet merkitsevästi pidempään mikrobeille kuin muut työntekijät.
Aihepiiristä on tekeillä lukuisia lisätutkimuksia.
Yhteenveto:
JOPA PUOLELLA NIVELOIREITA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSISSA
Kosteusvauriot ja niiden seurauksena esiintyvä mikrobialtistus ovat yleisiä ongelmia suomalaisessa rakennuskannassa. Hengitystiesairauksien lisäksi kosteusvauriomikrobeille altistuneilla on havaittu hengitystieinfektioiden ja yleisoireiden yleistymistä. Lisäksi viime vuosina on herännyt epäily mikrobialtistumisen ja nivelsairauksien yhteydestä.
Tutkimuksessa esitetään kyselytutkimusten tulokset seitsemästä kosteusvauriokohteesta, joissa on todettu laajat, monista syistä aiheutuvat kosteusvauriot ja merkittäviä mikrobikasvustoja materiaalinäytteissä.
Maaperäkosteutta ja viemärikaasuja
Yhteistä kohteille on maaperäkosteuden ja/tai viemärivesien pääsy rakenteisiin tai viemärikaasujen pääsy sisäilmaan. Yhteistä oli myös mahdollisesti toksiineja tuottavien homeiden ja aktinobakteereiden sekä atyyppisten mykobakteereiden löytyminen ilma- ja/tai -materiaalinäytteistä. Joissakin kohteissa oli mitattu myös ilman VOC-yhdisteitä (haihtuvat orgaaniset yhdisteet), todettu muovimattojen hajoamistuotteita ja viemärikaasuille tyypillisiä haaroittuneita hiilivetyjä.
Vaurioiden vakavuutta kuvaa se, että kohteista yksi oli jo päätetty purkaa, yksi oli osittain poissa käytöstä, yksi oli ollut käyttökiellossa ja loput oli joko korjattu tai korjaukset olivat suunnitteilla. Yhteistä oli myös vaurioiden ja altistuksen pitkäaikainen kesto. Kaikki kuvatut työpaikat olivat naisvaltaisia ja niissä hoidettiin potilaita tai lapsia.
Terveyskyselyyn vastasi kohteissa yhteensä 477 henkilöä. Kliiniset reumatologiset tutkimukset tehtiin kahdessa kohteessa (n=167). Serologisia erotusdiagnostisia testejä ja immunologisia lymfosyyttien alaryhmien määrityksiä ja aktivaatiotutkimuksia tehtiin kahdessa kohteessa.
Niveloireita oli kaikissa kohteissa 40–50 prosentilla vastaajista. Nivelkipujen, -turvotuksen ja nivelten aamujäykkyyden lisäksi potilaiden kliiniseen oirekuvaan kuuluivat valkosormisuusoire sekä eräillä potilailla erilaiset iho-oireet kuten livedo reticulare -ilmiö, jota esiintyy sekä sidekudossairauksissa että atyyppisten mykobakteereiden aiheuttamissa infektioissa.
Reumasairauksia merkittävästi enemmän kuin keskimäärin
Lääkärien toteamia, kansainväliset, yleisesti hyväksytyt diagnostiset kriteerit täyttäviä reumasairauksia ja autoimmuunitauteja oli tutkituissa kohteissa merkittävästi enemmän (10–11 prosentilla tutkituista) kuin väestössä keskimäärin (noin 1,5 prosentilla).
Tautitapauksissa oli sekä miehiä että naisia. Diagnoosit jakautuivat useisiin ICD-luokituksen sairausdiagnooseihin (nivelreuma, sekamuotoinen sidekudossairaus, skleroderma, psoriasisartriitti jne.) ja nivelsairauden lisäksi useilla tutkituilla oli muita autoimmuunimekanismilla syntyviä sairauksia.
Varmennettujen tautitapausten lisäksi oli useita todennäköisiä sairaustapauksia, joiden diagnoosi varmentuu kliinisen taudinkulun ja seurannan mukana.
Toisessa kliinisesti tutkitussa kohteessa varmoja ja mahdollisia tautitapauksia oli yhteensä 18 prosenttia. Diagnosoidut nivelsairaudet eivät useimmissa tapauksissa ole noudattaneet tavanomaista reaktiivisen artriitin taudinkuvaa, eikä tunnetusti reaktiivista artriittia aiheuttavien virusten tai bakteerien vasta-aineita (Yersinia, Chlamydia, Pogosta) löydetty tautitapausten ryhmästä merkittävästi muuta aineistoa useammin.
Altistuksen lopettaminen vaimensi oireita
Niveloireisilla, joilla ei ollut kliinistä sairautta, altistuksen lopettaminen tai vähentäminen on merkittävästi vaimentanut oireilua. Sairastuneiden joukossa ei ollut yhtään fibromyalgiatapausta. HLA-B27 -positiivisuus ei selittänyt tautitapausten keskittymistä kyseisiin työpaikkoihin. Annetut rokotukset eivät selittäneet havaittuja tautitapauksia tai raportoituja niveloireita. Kirjallisuudessa on esitetty, että hepatiittirokote voisi komplikaationa aiheuttaa niveltulehdusta.
Todetun altistuksen ja sairaustapausten välisen syy-yhteyden puolesta puhuu se, että niveloireisilla ja reumasairailla altistuksen kesto oli merkittävästi pidempi kuin muilla työntekijöillä. Kolmessa kohteessa sairaustapaukset liittyivät selvästi havaintoihin viemärin hajusta omissa työtiloissa. Muissakin kohteissa havainnot viemärinhajusta olivat yleisiä.
Tavallisuudesta poikkeavaa infektiosairastuvuutta (poskiontelontulehduksia lukuunottamatta) tai ripuliepidemioita ei todettu. Tupakointi tai aikaisempi tupakointi lisäsi sairastumisen riskiä, mikä on kuvattu myös aiemmassa reuman epidemiologiaa kuvaavassa kirjallisuudessa. Atopia tai aiemmin todettu allergiasairaus ei selkeästi liittynyt niveloireisiin tai reumasairauden riskiin. Eniten atoopikkoja oli hengitystieoireisten, ei niveloireisten joukossa.
Vasta-aineita rakennuksen materiaalinäytteiden mikrobeille
Immunologisissa tutkimuksissa kahden kohteen altistuneilla havaittiin tavallista enemmän kiertäviä immuunikomplekseja, jotka kuitenkin hävisivät seurannassa. Kiertäviä immuunikomplekseja ja positiivista reumatekijää on havaittu aiemmin myös homepölykeuhkosairaudessa sekä tupakointiin ja hengitystieoireisiin liittyen.
Komplementti 3 -taso oli nivelsairailla ja nivelkipuisilla korkeammalla tasolla kuin muulla aineistolla, mikä sopii immuuniaktivaation käynnistymiseen. Sairailla myös IgG4-taso oli korkein reumasairailla ja matalampi niveloireisilla ja täysin oireettomilla. Tutkituilla oli altistusta osoittavia IgG-luokan vasta-aineita monille mikrobeille, joita rakennusten materiaalinäytteissä oli kasvanut.
Reumasairaiden ja niveloireisten veren lymfosyyttien auttaja- ja tappajasolujen taso oli poikkeava ja auttaja/tappajasolujen suhdeluku merkitsevästi korkeampi kuin epämääräisemmin oireilevilla ja oireettomilla. Löydös viittaa tavallisuudesta poikkeavaan immunoaktivaatioon.
Ensimmäisessä tutkitussa kohteessa havaittiin samansuuntainen löydös verrattaessa koko aineistoa vähemmän altistuneiden kaltaistettujen verrokkien vastaaviin arvoihin.
Lymfosyyttien stimulaatiotesteissä havaittiin yhdessä kohteessa altistuneilla selvästi voimakkaampia stimulaatiokokeita tietyillä mikrobeilla kuin verrokkien soluja stimuloitaessa.
Kansainvälisiä havaintoja
Tässä raportissa esitelty tutkimus on ensimmäinen laajempi epidemiologinen tutkimusraportti suomalaisissa kosteusvauriorakennuksissa esiintyvistä reumasairauksien ryvästymistä ja niveloireiden epätavallisesta yleistymisestä pitkäaikaisessa altistuksessa kosteusvauriosta aiheutuneille mikrobiologisille ja kemiallisille altisteille.
Aikaisemmin työryhmä on julkaissut primaarihavainnon niveloireiden ja reumasairauksien epätavallisesta ryvästymästä itäsuomalaisessa pankkirakennuksessa. Myös tässä rakennuksessa oli kyse maaperäkosteuden sekä sadevesien aiheuttamasta pitkäaikaisesta vauriosta, johon liittyi viemärikaasujen hajua.
Vastaavanlaisia havaintoja reumaryvästymistä ja kosteusvaurioiden yhteydestä ei ole julkaistu muualla, mutta sekä USA:ssa että Kanadassa on havaittu kosteusvauriomikrobien altistukseen liittyvän poikkeuksellisen voimakasta lymfosyyttiaktivaatiota CD4- ja CD8 -soluilla mitattuna.
Kanadalaisessa lapsia koskeneessa tutkimuksessa immunoaktivaatio säilyi seurantatutkimuksen mukaan vielä vuoden altistuksen poistamisen jälkeenkin. Kirjallisuudessa on kuitenkin jo aikaisemmin esitetty epäilyjä ympäristötekijöiden, homeiden ja autoimmuunisairauksien välisestä yhteydestä.
Ruotsalaisessa tutkimuksessa on äskettäin havaittu reumasairauksien liittyvän homealtistukseen, mutta myös muita riskitekijöitä havaittiin samassa tutkimuksessa (maataloustyö, eläinkontaktit, bitumityö, kauneushoitola-kampaamotyö.
Muista ammattialtisteista esimerkiksi jätevesien käsittelyyn ja jätteiden lajitteluun on havaittu liittyvän epätavallisen suuri nivelvaivojen esiintyvyys.
Jo vuosikymmeniä on tiedetty niveloireiden liittyvän homeen aiheuttamien sairauksien kuten muun muassa homepölykeuhkon eli alveoliitin ja ODTS-oireyhtymän taudinkuvaan. Aiemmin on esitetty hypoteesi myös atyyppisten mykobakteerien ja reuman välisestä yhteydestä. Lapsikontaktien ja infektiopaineen merkitys on esitetty reumasairauksien riskitekijäksi tutkimuksessa, jossa havaittiin reuman ja muiden autoimmuunisairauksien aiheuttaman kuolleisuuden olevan tavanomaista korkeampi amerikkalaisilla opettajilla. Saksalainen työryhmä on esittänyt hypoteesin, että eräät aktinobakteerit (Nocardia sp.) olisivat kosteusvauriokohteissa niveloireita selittävä tekijä.
Merkittäviä muutoksia immuunipuolustuksessa
Kuvailevan tutkimuksen avulla on mahdotonta selvittää, mikä tekijä tai mitkä tekijät monien eri sisäilma-altisteiden joukosta käynnistävät altistuneilla työntekijöillä immunoaktivaation, joka pitkäaikaisessa altistuksessa joillakin, ilmeisesti geneettisesti alttiilla potilailla, johtaa kliinisen sairauden puhkeamiseen.
Tähän mennessä tutkimukset kuitenkin osoittavat, että kosteusvauriorakennuksissa tapahtuneen altistuksen ja epätavallisten tautitapausten ryvästymisen välillä on ajallinen yhteys.
Lisäksi on voitu objektiivisin keinoin osoittaa merkittäviä muutoksia altistuneiden ja oireilevien ihmisten immuunipuolustuksessa ja muiden seroimmunologisten tutkimusten avulla poissulkea tavallisimmat muut selittäjät, kuten tavallisten bakteerien ja virusten aiheuttama reaktiivinen artriitti. Tähän mennessä tehdyn, soluilla ja koe-eläimillä tehdyn kokeellisen tutkimuksen perusteella kuitenkin vaikuttaa siltä, että streptomykeettien ja atyyppisten mykobakteereiden immunologinen vaikutuspotentiaali on huomattavasti voimakkaampi kuin homeiden vastaava immunologinen vaikutus.
Mykobakteereilla tehty kerta-altistus aiheutti koeläimillä jopa useita viikkoja jatkuneen immunologisen vasteen. Streptomykeetit ovat koe-eläimissä aiheuttaneet toistetussa altistuksessa myös elinmuutoksia muun muassa pernassa (Jussila 2003, väitöskirja). Koe-eläimillä kosteusvauriohomeilla saatiin aikaan tulehdusvasteita, mutta ne olivat heikompia kuin aktinobakteereilla tai mykobakteereilla aiheutetut vasteet. Koe-eläimillä kosteusvauriohomeilla saatiin aikaan tulehdusvasteita, mutta ne olivat heikompia kuin aktinobakteereilla aiheutetut vasteet.
Mikrobialtistuksen ja reumasairauksien ajallinen yhteys
Tässä epidemiologisessa, kuvailevassa tutkimuksessa on osoitettu kosteusvaurioiden jälkeisen mikrobialtistuksen ja reumasairauksien epätavallisen runsaan esiintymisen välinen ajallinen yhteys. Reumasairaudet on diagnosoinut kansainvälisten kriteerien mukaan kokenut erikoislääkäri, potilailla on todettu immunoaktivaatio korkeatasoisilla immunologisilla menetelmillä ja muut selvittävät sairaudet on poissuljettu tavanomaisen kliinisen käytännön mukaisesti.
In vitro -soluaktivaatiotesteillä on osoitettu rakennuksesta eristettyjen bakteereiden ja homeiden aiheuttavan altistuneiden henkilöiden soluissa voimakkaampia vasteita kuin vähemmän altistuneilla verrokkihenkilöillä. Sairaustapaukset liittyvät työilmassa havaittuun viemärin hajuun ja epätavalliseen mikrobiologiseen altistukseen (aktinobakteerit, atyyppiset mykobakteerit, potentiaalisesti toksiineja tuottavat homeet).
Tutkimusryhmän alustavat havainnot on jo julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä ja monissa tieteellisissä reumatologian ja sisäilmatutkimuksen kongresseissa. Tässä tutkimusraportissa esitetyt tulokset edellyttävät jatkotutkimuksia sekä muissa tiedossa olevissa kosteusvauriokohteissa että tässä esitettyjen kohteiden sairaustapausten ja oireilevien kliinistä seurantaa.
Ilmiötä selittävät mekanismit vaativat myös runsaasti kokeellista tutkimusta rakennuksista eristetyillä mikrobeilla, soluviljelmillä ja koe-eläimillä. Myös laajempi kansallinen epidemiologinen tutkimus toisi lisätietoa reumasairauksien ympäristöperäisistä riskitekijöistä.
Tutkituissa kohteissa on jo tehty tai on suunnitteilla laajoja korjauksia haitallisen altistuksen vähentämiseksi. Riskinarvioinnin, yhteistoimintamallin ja korjaustoimien ratkaisuilla on valtakunnallisesti sovellusmahdollisuuksia, koska kosteusvauriot ovat suomalaisessa rakennuskannassa erittäin yleisiä. Lisäksi samankaltaisia sairausryväksiä on havaittu myös muualla: pankki- ja toimistorakennuksissa, suurissa sairaaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Jatkorahoitusta on haettu näiden uusien, tietoon tulleiden tautiryvästen tutkimista varten. Tutkimuksen raportointivaiheessa on myös käynnistynyt laajan sairaaloiden sisäilmatutkimuksen suunnittelu.
Kosteusvauriokorjauksista säästöä terveydenhuoltoon
Kansanterveyslaitoksella ja Kuopion aluetyöterveyslaitoksella on samanaikaisesti käynnistynyt muita tutkimushankkeita, jotka selvittävät atyyppisten mykobakteereiden ja muiden aktinobakteereiden lajistoa, esiintymistä normaaleissa ja kosteusvaurioituneissa rakennusmateriaaleissa sekä toksisuutta soluviljelmissä.
Myös koe-eläintutkimuksia on käynnistetty. Näiden tutkimusten avulla selvitetään sekä mikrobiperäisten hiukkasten että kaasumaisten epäpuhtauksien osuutta oireilun aiheuttajana ja näiden oireiden patofysiologisia mekanismeja. Näiden hankkeiden tuloksista on valmistunut tai valmistumassa useita väitöskirjoja.
Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä perusterveydenhuollon, sairaaloiden, työterveyshuollon, työsuojeluorganisaatioiden ja kiinteistönhuollon toiminnassa. Oikein ja ajoissa toteutetuilla korjauksilla on saavutettavissa säästöä terveydenhuollossa. Autoimmuunisairauksista aiheutuu suuria kustannuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Jos hypoteesi ympäristöperäisten mikrobien ja sairauden syntymekanismein välisestä yhteydestä osoittautuu oikeaksi, havainnolla on suuri merkitys koko sairausryhmän ehkäisyssä ja hoidossa.
Toimittaja
Leena Huovila 30.4.2003