Minulla on ihan hirveä kuolemanpelko! Ei se että koska ja miten, vaan ylipäätänsä kuolema pelottaa.. EN TAHDO KUOLLA!
En ole uskovainen ja en usko kuoleman jälkeiseen elämään ja en tahtoisi lähteä minnekkään.. Tiedän että kukaan ei ole pysyvästi täällä mutta mä haluan olla :( Pelottaa ihan hirmusesti :( Olen yritttänyt miettiä että en ole yksin kun kuolen ja että menen rakkaitteni luo mutta ei se auta.. Mietin vaan sitä että kun kuolen niin minua ei kertakaikkiaan enään ole :( en näe enään mitä maailmassa tapahtuu ja en vai ole enään enkä edes tiedä itse sitä.. vain katoan ja aivoni sammuvat ja en vain ole enään.. Haluaisin uskoa jotain joka helpottaisi tätä pelkoa mutta se tuntuu niin vaikeelta. Saan hirveitä paniikkikohtauksia päivittäin ja tämä kuolemanpelko haittaa jo arkea. Se ei auta että joku sanoo että kukaan ei jää tänne pysyvästi, päinvastoin se vain pahentaa oloa :( pelottaa kovasti :(
Kuolema pelottaa!
119
14436
Vastaukset
- nainen5
älä sellasia mieti. Elä elämääsi nauttien.
- löytänyt..
Niin kuolema mietityttää varmaan jokaista , elämän jossain vaiheessa. Mitä on kuoleman jälkeen ?
Itse uskon kuoleman jälkeiseen elämään, uskon Jumalaan.
Raamattu puhuu kuolemasta aika suoraan.. Ja myös kuoleman jälkeisestä elämästä.
Olin isäni hautajaisissa, ne olivat tofdella toivoa antavat hyvästijätöt, taivas oli lähellä ja tiesin, että isä on perillä siellä missä ei ole surua eikä murhetta.
" älä sellasia mieti. Elä elämääsi nauttien. "
Ketä tuon luulet auttavan ? Pistä vaan pääsi pensaaseen ja herää vasta sitten kun on myöhäistä, niinkö ?
Teemalta tuli hyvä sarja,( ei mikään uskonnollinen ..), jossa aivokuolleet tai muut kuoleman lähellä olleet kertoivat kokemuksistaan. Ja kuoleman jälkeen oli todellakin elämää.. Olisiko se
Evankeliumi Johanneksen mukaan 10
Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 5
Sillä niinkuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä hän tahtoo.
Mutta hae ihmeessä apua, jos kärsit noin paljon, seurakunnasta tms. - Anonyymi
Itse uskon kuoleman jälkeiseen elämään
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse uskon kuoleman jälkeiseen elämään
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730"Bhagavad Gitassa" puhutaan reinkarnaatiosta
Reinkarnaatio kuului alunperin kristinuskoon. Se poistettiin sieltä Nikean ja muiden kirkolliskokousten toimesta poliittisista syistä. Raamatusta poistettiin paljon tekstiä. Jäljellä jäi se, mikä on nyt jäljellä!
m - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Veda kirjat on käännetty sanskritin kielestä. Ilman kommentaareja on näitä kovin vaikea ymmärtää. Tieto on "monen lukon takana". Voisit aloittaa lukemalla kirjoja, joissa on Srila Prabhupadan kommentaarit.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Krishnan Pyhän Nimen laulaminen
(12. joulukuuta 2004)
Krishnan Pyhän Nimen laulaminen on korkein prosessi kaikkien muiden itsetietoisuuden polkujen joukossa. Tämä tarkoittaa sitä, että aikakaudellamme, Kali yugan aikakaudella, ei ole ylevämpää ja tehokkaampaa tapaa itsensä toteuttamiseen kuin Jumalan Pyhän Nimen laulaminen. Mietiskely, pyhien kirjoitusten tutkiminen tai uskonnollisten rituaalien suorittaminen eivät voi tuoda hyötyä, jota henkilö saa Pyhän Nimen laulamisesta. Miksi? Koska sanotaan, että Pyhä Nimi — shuddha, purna, sanatana — puhdas, täysin täydellinen ja on korkeamman tietoisuuden ruumiillistuma. Siksi, jos olemme erittäin onnekkaita ja olemme yhteydessä Krishnan Nimeen harinama-sankirtanan muodossa, pystymme saavuttamaan alkuperäisen Korkeimman Totuuden.
Yhteys Krishnan bhaktoihin ja Krishnan Nimeen — se on oikea valinta elämässä. Kun Krishnan Nimen laulaminen toteutetaan, niin tietyllä hetkellä tietoisuus puhdistuu ja tulee käsitys omasta ”minästä”.
Krishna-tietoisuus — ei ole teoria, kuten Darwinin idea tai alkuräjähdyksen idea. Krishna-tietoisuus on Todellisuus, ja vain tässä tietoisuuden tilassa voidaan ymmärtää, mitä Todellisuus on. Tiettyä ymmärrystä tarvitaan sen ymmärtämiseen.
Tällä tavoin laulamme Pyhää Nimeä ja yritämme kommunikoida. Tämä Pyhän Nimen laulamisen prosessi, joka on kirjoitettu Veda-teksteissä, ei ole ollut olemassa kolme tai viisi tuhatta vuotta tai sata tuhatta vuotta, vaan se on olemassa ikuisesti. Nykymaailmassa on monia erilaisia menetelmiä — joku professori on keksinyt jonkinlaisen menetelmän, joku muu taas on keksinyt meditaation metodin ja niin edelleen. Mutta tämä kaikki on väliaikaista. Kaikki nämä menetelmät Totuuden ymmärtämiseksi ovat epäsuoria tai eivät johda todelliseen tavoitteeseen.
Pyhissä kirjoituksissa sanotaan, että Krishnan Nimi on niin täydellinen, että laulamalla Häntä — jokainen elävä olento voidaan puhdistaa ja Todellisuuden korkein taso voidaan saavuttaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Krishnan Nimen laulaminen sisältää kaikki nämä potentiaaliset olemassaolon tasot. Krishnan Nimi saa ihmisen tajuamaan hänen suhteensa Jumalaan ja asettaa hänet Todellisuuden korkeammalle tasolle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Krishna, Jumaluuden Ylin Persoonallisuus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Jeesus ei myös kertonut ihan kaikkea, koska häntä ei olisi ymmärretty oikein. Raamatussa (Johannes 16 - Raamattu 1992 (KR92) - RAAMATTU.FI)
on teksti, jossa sanotaan:
”Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan”.
Eli tieto tuotiin eri kansoille eri aikoina sen mukaan, mitä ihmiset juuri sillä hetkellä pystyisivät omaksumaan.
mn - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Jälleensyntyminen poistettu raamatusta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730https://pavitra108.mycashflow.fi/product/37/ajaton-viisaus
Tämä kirja kertoo ikuisesta viisaudesta, jota suuret ajattelijat ovat opettaneet kautta aikojen. Ajaton viisaus paljastaa omaa minuuttamme, luontoa ja maailmankaikkeutta koskevat salaisuudet. Jälleensyntyminen.
bv - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Sielun subjektiivinen maailma ja ehdollistuneen tietoisuuden vankila
(12. joulukuuta 2004)
Maailma on täysin subjektiivinen, ja se, mitä ajattelemme siitä tietoisuudessamme, on aivan erilaista, kun sitä tarkastellaan hengellisestä näkökulmasta. Yleensä materialistit näkevät korkeamman maailman kauheana ja tämän maailman kauniina. Mutta itse asiassa olemme tyytyväisiä mihin tahansa olemassaolon tasoon, jossa voimme toteuttaa suunnitelmamme. Tämä on luonteemme paradoksi.
Sen sijaan Veda-tekstit kuvaavat korkeamman tietoisuuden maailmaa, toisin sanoen hengellistä maailmaa, jossa ”jokainen askel on tanssi, ja jokainen sana on laulu”, ja jossa kaikki olemassa oleva on elävää, kaikella on tietoisuus. Tässä maailmassa, jossa elämme, meistä näyttää siltä, että kaikki on kuollut. Meistä tuntuu, että meitä ympäröi vain kuollut luonto, ja että vain minä olen elossa. Mutta missä määrin olen itse elossa? Minussa on jonkinlaista elämää, mutta se lämpenee. Hyvin usein tunnemme itsemme uupuneiksi ja musertuneiksi. Miksi? Koska sielua ei peitä pelkästään ainekerros, emme ole vain fyysisen kehon vankilassa, suuremmassa määrin olemme tietoisuutemme vankilassa. Ihmisillä oli erilaisia ajatuksia siitä, miten luoda täydellinen vankila, josta on mahdotonta paeta. Mutta kun puhumme korkeammasta tietoisuudesta, korkeammasta todellisuudesta, niin tämä maailma on luotu siten, että emme ole vain aineen, materian vankilassa, vaan meillä on erillinen selli ja kaikki mitä tarvitsemme.
Tietoisuutemme samaistuu täysin kehoomme ja koko maailmaan. Pyhissä kirjoituksissa sanotaan: ”Pölyä kuljettava tuuli on pohjimmiltaan puhdas, toisin sanoen tuulessa ei ole koskaan vikaa. Tuuli vain nostaa pölypilviä, joten näyttää siltä, että tuuli on hyvin likaista. Itse asiassa tuuli ei ole koskaan likainen”. Samaa voidaan sanoa sielusta ja tietoisuudesta. Sielun puhdas tietoisuus nostaa pölypilviä, joita kutsutaan materiaksi. Aineesta tulee keho, mieli ja kaikki muu. Näin ollen fyysinen keho samaistuu ”tuuleen”, mutta se on ”pölyä”, eikä sillä ole mitään tekemistä ”tuulen” kanssa. Tuuli nosti pölyn, mutta jonkin ajan kuluttua pöly laskeutui ja tuuli jatkoi matkaansa. Sitten tuuli nostaa seuraavan pölykerroksen ja niin edelleen loputtomasti.
Pyhät kirjoitukset selittävät, että sielu ei ole mukana tässä maailmassa. Sielulla ei todellisuudessa ole mitään toimintaa tässä maailmassa. Tavallisesti toimintomme supistuvat syömiseen, nukkumiseen, puolustautumiseen ja lisääntymiseen. Mutta tällä kaikella ei ole mitään tekemistä sielun kanssa. Sielulla on vain yksi tehtävä — halu, toive. Kun haluja ja tarpeita ei voida tyydyttää, ihmiset uppoutuvat epätodelliseen, virtuaaliseen elämään, samalla kun he tuntevat olevansa todellisia hahmoja. Näin koko elämä voi mennä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Hengellinen todellisuus ilmestyy äänen kautta
(12. joulukuuta 2004)
Maailma, jossa elämme, ja materialistiset näkökulmamme kuluttavat meitä liikaa. Elämässämme pitää aina valita yksi tai toinen tie. Mitä tapahtuu, jos valitset hengellisen polun? Veda-tekstien mukaan korkein transsendenttinen todellisuus ilmestyy äänen kautta. Kun puhumme Jumalasta, puhumme Krishnasta. Emme sano ”Jumala”, sanomme ”Krishna”.
Jumalalla on paljon erilaisia nimiä, ja jokaisella nimellä on tietty arvo, merkitys itsessään, aivan kuten meillä on nimiä, sukunimiä, lempinimiä, jotka heijastavat erityispiirteitämme. Kun puhumme alkuperäisestä Totuudesta, sanaa ”Krishna” käytetään, koska se tarkoittaa Kauneutta. Krishna — Se, joka vetää puoleensa jokaista. Olemisen korkeimmalta tasolta Kauneus, Rakkaus ja Harmonia tulevat tähän maailmaan äänen muodossa. Juuri sen takia menemme kaupunkien kaduille, kuten Shri Chaitanya Mahaprabhu teki, ja laulamme Krishnan nimeä. Tämä ei ole teko, joka tehdään tunteiden vaikutuksen alaisena, tämä on mahdollisuuden tarjoaminen, niin että jokainen henkilö, joka kuulee tiettynä ajankohtana Krishnan nimen (Kṛṣṇa Nām), jopa epäsuorasti ottaa Häneen yhteyttä ja aloittaa paluumatkansa henkimaailmaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Anteeksiantavan Jumalan armo ja rakkaus
(12. joulukuuta 2004)
Puhumme Krishnasta, Jumalasta. Krishna toteaa, että kun sielu antautuu Hänelle, niin Hän antaa anteeksi ja poistaa sielusta kaikki sen pahojen tekojen seuraukset. Tuomari voi antaa anteeksi vain tietyn osan rikoksista, hän ei voi täysin armahtaa. Mutta kuninkaalla ei ole rajoituksia, hän voi vapauttaa.
Pyhissä kirjoituksissa sanotaan: ”Ei ole sellaisia syntejä, joita Krishna ei voisi antaa anteeksi”. Miksi? Koska mikään ei rajoita Häntä. Ainoa asia, jonka Krishna haluaa tehdä, on antaa anteeksi jokaiselle elävälle olennolle. Hän ei halua kohdella sieluja rikollisina, ja Hän haluaa vapauttaa meidät kaikista synneistämme. Mutta toisaalta, jos Jumala vapauttaa meidät kaikista synneistämme nyt, niin mitä me sen jälkeen teemme? Siksi saamme initiaation Hare Krishna maha mantraan. Kuinka paljon ihminen todella tarvitsee armahdusta? Jos hänet armahdetaan, vapautetaan ja hän palaa taas entiseen, rikolliseen elämäänsä, niin mitä hyötyä armahduksesta oli? Silloin siinä ei ole mitään järkeä. Armahdus on järkevää vain, jos tulla paremmaksi ihmiseksi. Mutta miten muuttua paremmaksi?
Pyhissä kirjoituksissa sanotaan: ”Jīvo jīvasya jīvanam”. Tässä maailmassa on mahdotonta muuttua paremmaksi. ”Bhagavad-gitassa” Krishna sanoo: ”Kaikki toiminta on epätäydellistä”. Jokaisella askeleellamme tapamme tuhansia eläviä olentoja. Jokaisella toimellamme syyllistymme tahattomaan tappoon. Elämme väkivallan maailmassa. Jopa syömällä kasveja tapamme ne. Pyhissä kirjoituksista sanotaan: ”Älkää vahingoittako puita, kukkia…”, mutta me tapamme ne. Olemme hyväksikäytön maailmassa kuin vankilassa.
Jos rikolliselta kysyä hänen tekojensa syytä, hän vastaa: ”Minun on tapettava muita taistellessani hengestäni”. Mikä on paras tapa antaa syylliselle anteeksi? Paras tapa antaa anteeksi on siirtyä maailmaan, jossa ei tarvitse antaa anteeksi, koska siinä ei ole väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Krishna antaa enemmän kuin anteeksiannon. Paras tapa antaa anteeksi on siirtyä maailmaan, jossa ei tarvitse antaa anteeksi. Krishna pystyy vapauttamaan elävän olennon kokonaan. Rangaistusta ei tarvitse heikentää tai lieventää, mutta on annettava täysi vapaus. Jopa paratiisi planeetat, korkeammat maailmat, ovat myös aineellisen hyväksikäytön maailma, vaikka kärsimystä siellä ei ole niin paljon.
Mitä täydellinen vapaus antaa meille? Rakkaus. Miksi käytimme vapauttamme väärin? Koska meillä ei ollut rakkautta. Emme halunneet rakastaa Jumalaa. Siksi Krishna ei anna vain täydellistä vapautta, vaan myös rakkautta. Vasta sen jälkeen alkaa todellinen elämä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Illuusioiden maailmasta ikuisen todellisuuden maailmaan
(12. joulukuuta 2004)
Srila Avadhut Maharaj: Krishna sanoo Bhagavad-gitassa: ”Jumalallisesta maailmasta kukaan ei tule takaisin”. Miksi? Koska emme voi luopua rakkaudesta. Se on mahdotonta. Jos meillä on valinnanvaraa, valitsemme aina parhaan. Jos meistä tulee korkeimman maailman asukkaita, emme koskaan halua palata alempaan maailmaan. Emme voi enää asua täällä. Tulemme elämään ikuisesti jumalallisessa maailmassa. Kun olemme löytäneet aidon kodin, emme voi enää jättää sitä. Aineellinen maailma on yritys rakentaa ”korttitalo”. Täällä kukaan ei rakasta meitä, kukaan ei välitä meistä, kukaan ei tarvitse meitä. Meidän on ymmärrettävä, että meillä on todellinen koti, jossa meitä odotetaan ja rakastetaan. Meidän mottomme on siirtyä illuusioiden maailman ”korttitalosta” ikuisen todellisuuden maailmaan, jossa kaikki syntimme annetaan anteeksi. Syntimme annetaan anteeksi ja unohdetaan.
Kysymys: Onko meillä tämä mahdollisuus?
Srila Avadhut Maharaj: Jos ei olisi ollut tätä mahdollisuutta, emme olisi tehneet niin. Jokaisella ei ole vain mahdollisuuksia, vaan valtava potentiaali hengelliseen elämään. Ymmärrämme tämän, kun tietoisuutemme herää, ja saamme todella yhteyden siihen. Tällä hetkellä pelkäämme tätä maailmaa, koska emme tunne sitä emmekä ymmärrä sitä. Jokaisella meistä on isä, mutta emme tunne todellista isämme. Jokaisella on ystäviä, mutta emme tunne todellisia ystäviämme. Todellinen isä ja ystävät eivät ole vain hieman parempia kuin nykyiset, heillä on todellinen olemus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Jumala luo kaikkien kanssa suhdepelin
(12. joulukuuta 2004)
Esitämme kysymyksen: ”Miksi Jumala loi meidät?” Ja Hän loi meidät täysin erilaisiksi. Identtisiä ihmisiä ei ole. Jokainen elävä olento on ainutlaatuinen — tietyt kasvot, silmät, ajatukset, luonne. Jopa kaksoisveljet, jotka näyttävät usein samannäköisiltä — ovat erilaisia ihmisiä. Korkeimmassa merkityksessä olemassaolomme tarkoitus on luoda suhde Jumalaan. Jumala haluaa suhdetta jokaisen sielun kanssa. Se muistuttaa osallistumistamme virtuaalipeliin, jossa luomme oman kuvitteellisen maailmamme. Jumala myös luo Oman todellisen maailmansa ja leikkii siinä. Sekä sielulla että Jumalalla on yksi yhteinen ominaispiirre — halu leikkiä. Mutta kun Jumala luo Oman pelinsä, se on täydellistä ja tuo hyvää kaikille. Mutta kun me luomme oman pelimme, voimme rajoitustemme vuoksi vain aiheuttaa kärsimystä muille eläville olennoille. - Anonyymi
löytänyt.. kirjoitti:
Niin kuolema mietityttää varmaan jokaista , elämän jossain vaiheessa. Mitä on kuoleman jälkeen ?
Itse uskon kuoleman jälkeiseen elämään, uskon Jumalaan.
Raamattu puhuu kuolemasta aika suoraan.. Ja myös kuoleman jälkeisestä elämästä.
Olin isäni hautajaisissa, ne olivat tofdella toivoa antavat hyvästijätöt, taivas oli lähellä ja tiesin, että isä on perillä siellä missä ei ole surua eikä murhetta.
" älä sellasia mieti. Elä elämääsi nauttien. "
Ketä tuon luulet auttavan ? Pistä vaan pääsi pensaaseen ja herää vasta sitten kun on myöhäistä, niinkö ?
Teemalta tuli hyvä sarja,( ei mikään uskonnollinen ..), jossa aivokuolleet tai muut kuoleman lähellä olleet kertoivat kokemuksistaan. Ja kuoleman jälkeen oli todellakin elämää.. Olisiko se
Evankeliumi Johanneksen mukaan 10
Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.
Evankeliumi Johanneksen mukaan 5
Sillä niinkuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä hän tahtoo.
Mutta hae ihmeessä apua, jos kärsit noin paljon, seurakunnasta tms. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Bhagavad Gitassa" puhutaan reinkarnaatiosta
Reinkarnaatio kuului alunperin kristinuskoon. Se poistettiin sieltä Nikean ja muiden kirkolliskokousten toimesta poliittisista syistä. Raamatusta poistettiin paljon tekstiä. Jäljellä jäi se, mikä on nyt jäljellä!
mVeda kirjat on käännetty sanskritin kielestä. Ilman kommentaareja on näitä kovin vaikea ymmärtää. Tieto on "monen lukon takana". Voisit aloittaa lukemalla kirjoja, joissa on Srila Prabhupadan kommentaarit. Hyvin selitetty ja kuolemanpelkosi häviää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Veda kirjat on käännetty sanskritin kielestä. Ilman kommentaareja on näitä kovin vaikea ymmärtää. Tieto on "monen lukon takana". Voisit aloittaa lukemalla kirjoja, joissa on Srila Prabhupadan kommentaarit. Hyvin selitetty ja kuolemanpelkosi häviää.
ui - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Vaikka haluaisi, niin ei kuole. Kuolee ainoastaan fyysinen keho. Kun ikuinen sielu on irtaantunut ruumiistaan fyysisen kuoleman jälkeen, niin hän huomaa, että elää. Sielu ei tuhoudu ei vedessä, ei tulessa, eikä millään muulla konstilla. Pitää vaan syntyä uudestaan ja uudestaan.
Saṃsāra (sanskritiksi संसार 'läpikulku; eteneminen monien vaiheiden kautta').
tr - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue seuraavat kirjat, niin kuolema ei sinua enää pelota:
Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623
jälleensyntyminen, kuolematon sielu
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1974932
Kliininen kuolema:
Toinen mahdollisuus, kertomus rajakokemuksesta:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/39730Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj
Shloka | Ero ihmisen ja eläimen välillä
[om ajñāna-timirāndhasya jñānāñjana-śalākayā
chakṣur unmīlitaṁ yena tasmai śrī-gurave namaḥ (1)]
āhāra-nidrā-bhaya-maithunaṁ ca
sāmānyam etat paśubhir narāṇām
dharmo hi teṣām adhiko viśeṣo
dharmeṇa hīnāḥ paśubhiḥ samānāḥ (2)
Tässä maailmassa eläimillä ja muilla elävillä olennoilla on samat olemassaolon elementit. Kaikki nämä elävät olennot, jotka ovat kehityksensä eri tasoilla, voivat nauttia samoista eduista: elää perhe-elämää, syödä, nukkua ja nauttia toisistaan. Tämä on luontaista kaikille eläville olennoille niiden ehdollistumisen vuoksi.
Ihmiset eroavat muista elävistä olennoista siinä, että sen lisäksi, että he voivat vain elää ja nauttia kaikesta tästä, myös kehittää henkistä tietoisuuttaan. Prosessia, joka auttaa luomaan yhteyden henkiseen maailmaan, kutsutaan uskonnoksi. Tämä prosessi toteutetaan henkisen yhteyden ja henkisen tiedon havaitsemisen kautta.
Henkinen yhteys on meille äärimmäisen tärkeää tässä olemisen ulottuvuudessa, koska henkinen yhteys ja aidosti henkinen yhteisö voivat auttaa meitä nousemaan transsendenttiselle tasolle. Todellisen, aidon henkisen yhteyden välityksellä mielemme ja aistimme tulevat tyydytetyiksi. Silloin aistien levottomuus vähitellen poistuu meistä.
iout - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jälleensyntyminen poistettu raamatusta.
Hale Krishna.
- maltsi
Uskoisin että aika monella on jonkinlaista kuoleman pelkoa elämässään ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. Mutta sinulla tuntuu olevan melkoinen kuoleman pelko. Sinä et siis tiedä mikä sinussa pelottaa kuolemassa? Minulla itsellänikin oli jossain vaiheessa elämää kuolemanpelko, mutta olen päässyt siitä pois. Oletko koskaan puhunut asiasta sun läheiselle ihmiselle? Seuraavaan kysymykseen ei ole pakko vastata, mutta minkä ikäinen olet?
- ahdistunut
Olen kyllä puhunut, mutta yleensä vaan sanotaan että älä mieti tommosta ja kaikki kuolee joskus.. Olen 20 vuotias.
Minua pelottaa se että minua ei vain sitten enään ole, enkä tiedä mitä maailmassa tapahtuu ja vaan katoan tyhjyyteen.. Myös se että kuolen nuorena ja yksin pelottaa.. Haluaisin elää vanhaksi ja että minulla olisi paljon rakkaita ja lapsenlapsia jne. - maltsi
ahdistunut kirjoitti:
Olen kyllä puhunut, mutta yleensä vaan sanotaan että älä mieti tommosta ja kaikki kuolee joskus.. Olen 20 vuotias.
Minua pelottaa se että minua ei vain sitten enään ole, enkä tiedä mitä maailmassa tapahtuu ja vaan katoan tyhjyyteen.. Myös se että kuolen nuorena ja yksin pelottaa.. Haluaisin elää vanhaksi ja että minulla olisi paljon rakkaita ja lapsenlapsia jne.Niin tuollainen vastaus on helppo antaa, että älä mieti tommosta ja kaikki kuolee joskus. Mutta sinä tiedät parhaiten pelkosi ja jos sulla on tuollainen kuoleman pelko niin se ei varmasti ole kovinkaan kivaa. Olet vielä nuori ja sinulla pitäisi olla vielä elämää edessä paljon. Sanoisin vain sinulle sellaisen asian, että nauti elämästä joka sinulla on edessä mieti kivoja asioita ja suunnittele elämääsi eteenpäin niin uskon, että jossain vaiheessa kuolemanpelkosi helpottaa. Kuolema ja syntymä ovat vain niin arkipäiväisiä asioita, että niitä kumpaakaan ei ole kovin helppo käsittää.
Kuten edellisessä viestissä kirjoitin niin minullakin on joskus ollut hieman kuolemanpelkoa, mutta olen voittanut ne menemällä eteenpäin ja mietin tulevaisuutta mitä haluan tehdä. Kannattaa nauttia elämässä joka hetkestä mikä on ihmisille annettu täällä maapallolla olemiseen. - Anonyymi
Śrī Īśopaniṣad
Mantra yksi:
Kaikki tässä maailmankaikkeudessa, olipa se sitten elollista tai elotonta, on Hänen vallassaan ja kuuluu Hänelle. Siksi jokaisen tulisi käyttää vain sitä, mikä on välttämätöntä ja mikä on myönnetty hänen osuudekseen, eikä kajota mihinkään muuhun, ymmärtäen hyvin, kenelle kaikki kuuluu.
y76
- aikuinen mies
Mutta voin omasta kokemuksesta todeta, että myöhemmin ehkä pelkää enemmän toisen kuolemaa kuin omaa.
En muista varsinaisesti pelänneeni kuolemaa koskaan, läheisten kuolema ja sen tuoma menetys on pelottanut ja joskus vieläkin pelottaa.
Tietysti pelottaisi, jos sanottaisiin, että kuolen huomenna, tai ylihuomenna.
Tiedän kuolevani joskus, eikä se pelota yhtään, se on niin luonnollinen asia kuin olla voi.
Parempi on koittaa vaan elää elämäänsä eikä hukata sitä pelkoihin liikaa.
Kyllä joskus tietty haikeus valtaa mielen, kun ajattelee katoavaisuutta, mutta se menee ohi kun ei jää sitä murehtimaan.- ahdistunut
Haluaisin elää täysillä ja nauttia kaikesta mutta olen murehtia.. Murehdin aina ihan kaikesta vaikka ei olisi murehtimisen aihetta (kuuluu luonteeseen) Myös pelkoni vaikeuttaa sitä täysillä elämistä. En haluaisi miettiä ja murehtia asiota, varsinkaan kuolemaa, mutta en tiedä miten saisin sen pois mielestäni!?
ahdistunut kirjoitti:
Haluaisin elää täysillä ja nauttia kaikesta mutta olen murehtia.. Murehdin aina ihan kaikesta vaikka ei olisi murehtimisen aihetta (kuuluu luonteeseen) Myös pelkoni vaikeuttaa sitä täysillä elämistä. En haluaisi miettiä ja murehtia asiota, varsinkaan kuolemaa, mutta en tiedä miten saisin sen pois mielestäni!?
toi sun juttus kuulostaa ihan mun kirjoittamaltani. mullakin on kamala kuoleman pelko mutta en aina ajattele sitä..oletko koulussa tai missään jossa ois jotain mielekästä
tekemistä? millasta musiikkia kuuntelet? Musiikki
voi synnyttää tälläisiä ajatuksia. Mitä sä siinä
kuolemisessa pelkäät? sitä tuskaako jonka se tuo
sun läheisillesi? vai sekö ettet näe,koe etkä tunne enää mitään? Mä sanoisin vaan että koita keskittyä elämään..mäkin olen liian nuori vielä ajattelemaan moista. oikeestaan kerroppas, mikä laukas nää sun kuolemanpelon ajatukset?
älä murehdi jos ei ole mitään murehdittavaa sä alat vain voida huonosti..kokemusta on! opettele säkin uusi asenne..aurinko paistaa niin sulle kuin muillekin. elämä on ihanaa..älä tuhlaa sitä
koska elämä ei tule uusintana takasin. näin se vain on. iloitse siitä mitä sinulla on..ja elämällä on sullekin vielä paljon annettavaa..
katse vain aurinkoa kohti..huomaa miten se häikäsee:)- 654321
ahdistunut kirjoitti:
Haluaisin elää täysillä ja nauttia kaikesta mutta olen murehtia.. Murehdin aina ihan kaikesta vaikka ei olisi murehtimisen aihetta (kuuluu luonteeseen) Myös pelkoni vaikeuttaa sitä täysillä elämistä. En haluaisi miettiä ja murehtia asiota, varsinkaan kuolemaa, mutta en tiedä miten saisin sen pois mielestäni!?
minullakin on kuollut molemmat vanhemmat eli orpo olen...
- Anonyymi
Tyttönalle-83 kirjoitti:
toi sun juttus kuulostaa ihan mun kirjoittamaltani. mullakin on kamala kuoleman pelko mutta en aina ajattele sitä..oletko koulussa tai missään jossa ois jotain mielekästä
tekemistä? millasta musiikkia kuuntelet? Musiikki
voi synnyttää tälläisiä ajatuksia. Mitä sä siinä
kuolemisessa pelkäät? sitä tuskaako jonka se tuo
sun läheisillesi? vai sekö ettet näe,koe etkä tunne enää mitään? Mä sanoisin vaan että koita keskittyä elämään..mäkin olen liian nuori vielä ajattelemaan moista. oikeestaan kerroppas, mikä laukas nää sun kuolemanpelon ajatukset?
älä murehdi jos ei ole mitään murehdittavaa sä alat vain voida huonosti..kokemusta on! opettele säkin uusi asenne..aurinko paistaa niin sulle kuin muillekin. elämä on ihanaa..älä tuhlaa sitä
koska elämä ei tule uusintana takasin. näin se vain on. iloitse siitä mitä sinulla on..ja elämällä on sullekin vielä paljon annettavaa..
katse vain aurinkoa kohti..huomaa miten se häikäsee:)Vaikka haluaisi, niin ei kuole. Kuolee ainoastaan fyysinen keho. Kun ikuinen sielu on irtaantunut ruumiistaan fyysisen kuoleman jälkeen, niin hän huomaa, että elää. Sielu ei tuhoudu ei vedessä, ei tulessa, eikä millään muulla konstilla. Pitää vaan syntyä uudestaan ja uudestaan.
Saṃsāra (sanskritiksi संसार 'läpikulku; eteneminen monien vaiheiden kautta').
- ,,,,,,,,,,,,,,,,,
- mmm
Mulla oli nuorena samanlainen pelko. Välillä iski kauhea paniikki ajatusten kanssa. Sitten muutin opiskelemaan toiselle paikkakunnalle 21 vuotiaana ja pääsin eroon peloista.
Lääkärin määrämä paniikkilääkitys voisi myöskin auttaa pelkoihin - Lasaroff
Kerroit ettet ole uskossa. Ongelma on juuri siinä. Et usko kuolemanjälkeiseen elämään koska et ole uskossa. On tosi asia että olotilamme ei lopu kuolemaan. Henkemme jättää ruumiin ja jatkaa olemassa oloaan.
Vaikka haluat kieltää asian kuitenkin sisimpäsi tietää että asia on niin. Tosiasiat ei muutu sillä että ne yrittää kieltää. Pelkäät kuolemaa koska et ole siihen valmis. Raamattu kertoo että jokainen joutuu kuoleman jälkeen Jumalan tuomioistuimen eteen. Tarvitset Jeesusta sille matkalle.
Jeesus on kuollut puolestasi ja sovittanut kaikki syntisi. Jeesus on myös noussut kuolleista ja elää tänään. Sinun tarvitsee tulla uskoon eli tulla Jeesuksen omaksi. Hänen omanaan et enää pelkää kuolemaa koska ei ole mitään kadotusta Jeesuksen omille. Raamattu kertoo että ilman Jeesuksen antamaa anteeksiantoa emme ole matkalla taivaaseen.
Pyydä rukouksessa Jeesusta elämääsi, luovuta koko elämäsi, kaikki asiasi ja pelkosi Hänen käsiin. Saat kokea että kuolemanpelko väistyy, saat pelastusvarmuuden sisinpääsi ja uskon Jeesuksen mahdollisuuksiin.- sfdsfsfsffsfsfsf
uskomalla yliluonnolliseen kaikki ongelmat väistyy.. hehheh!
- sanat
suustani. Asia on täsmälleen näin. Ainut turva ja apu löytyy Jeesuksesta. Hän ottaa pois kuolemanpelon, vaikka epäuskossa olevat ihmiset eivät sitä haluaisikaan myöntää. On todennäköistä, että parhaillaan Jeesus kutsuu sinua omakseen ja vastaus Hänelle onkin, että sanot Hänelle: 'Tässä olen, ota omaksesi minut ja anna syntini anteeksi. Vie taivaaseen. Amen.' Niin miljoonat ihmiset ovat tämän kokeneet ympäri maailmaa ja jokainen voisi tämän siis omakohtaisesti kertoa. Kuuntelen parhaillaan mielenkiintoista kanavaa: www.wstw.fm Nuorena ihmisenä varmaan pystyt sitä kuuntelemaan, kun se on suurelta osin englanninkielistä. Myös: www.nokiamissio.fi ja www.radiodei.fi ovat hyviä kanavia. Palstalla tulee antaa ihmisille myös mahdollisuus saada apua uskonasioihin. Jollekin aina apu kelpaa. Ole siunattu, Jeesus rakastaa sinua.
- minääääöä
sanat kirjoitti:
suustani. Asia on täsmälleen näin. Ainut turva ja apu löytyy Jeesuksesta. Hän ottaa pois kuolemanpelon, vaikka epäuskossa olevat ihmiset eivät sitä haluaisikaan myöntää. On todennäköistä, että parhaillaan Jeesus kutsuu sinua omakseen ja vastaus Hänelle onkin, että sanot Hänelle: 'Tässä olen, ota omaksesi minut ja anna syntini anteeksi. Vie taivaaseen. Amen.' Niin miljoonat ihmiset ovat tämän kokeneet ympäri maailmaa ja jokainen voisi tämän siis omakohtaisesti kertoa. Kuuntelen parhaillaan mielenkiintoista kanavaa: www.wstw.fm Nuorena ihmisenä varmaan pystyt sitä kuuntelemaan, kun se on suurelta osin englanninkielistä. Myös: www.nokiamissio.fi ja www.radiodei.fi ovat hyviä kanavia. Palstalla tulee antaa ihmisille myös mahdollisuus saada apua uskonasioihin. Jollekin aina apu kelpaa. Ole siunattu, Jeesus rakastaa sinua.
justjust.. Ota minut vastaan, AIVOPESE minut, amen. Nyt pääsen taivaaseen, kunnes kuolema tulee ja lopulta sinne minne muutkin - mullan alle. Jos surullisen kuoleman voisi välttää jeesuksella, kait siihen olisi lääkekin jolla saisi ianikuisen elämän. Ainiin mutta, "Herra pistäs yks kalja ja sellane ElänAina Tm. tabletti kiitos"
- säälittävä olet
minääääöä kirjoitti:
justjust.. Ota minut vastaan, AIVOPESE minut, amen. Nyt pääsen taivaaseen, kunnes kuolema tulee ja lopulta sinne minne muutkin - mullan alle. Jos surullisen kuoleman voisi välttää jeesuksella, kait siihen olisi lääkekin jolla saisi ianikuisen elämän. Ainiin mutta, "Herra pistäs yks kalja ja sellane ElänAina Tm. tabletti kiitos"
"Just.. Ota minut vastaan, AIVOPESE minut, amen " Aivopesty sinä jo olet.
- Anonyymi
sanat kirjoitti:
suustani. Asia on täsmälleen näin. Ainut turva ja apu löytyy Jeesuksesta. Hän ottaa pois kuolemanpelon, vaikka epäuskossa olevat ihmiset eivät sitä haluaisikaan myöntää. On todennäköistä, että parhaillaan Jeesus kutsuu sinua omakseen ja vastaus Hänelle onkin, että sanot Hänelle: 'Tässä olen, ota omaksesi minut ja anna syntini anteeksi. Vie taivaaseen. Amen.' Niin miljoonat ihmiset ovat tämän kokeneet ympäri maailmaa ja jokainen voisi tämän siis omakohtaisesti kertoa. Kuuntelen parhaillaan mielenkiintoista kanavaa: www.wstw.fm Nuorena ihmisenä varmaan pystyt sitä kuuntelemaan, kun se on suurelta osin englanninkielistä. Myös: www.nokiamissio.fi ja www.radiodei.fi ovat hyviä kanavia. Palstalla tulee antaa ihmisille myös mahdollisuus saada apua uskonasioihin. Jollekin aina apu kelpaa. Ole siunattu, Jeesus rakastaa sinua.
Pelkään kuolemaa jätjettömästi
- Anonyymi
Ihan syystä kuule ei uskita mihinkään raamattu paskaan kun siinä ei ole vaan mitään mahdollisuutta ettå se on totta, miks vitussa kuoleman jälkestä elämää olis, me ollaan vaan jotai saatana olentoi ja muistaks sä ite mitä sulle taåahtu ennen ku synnyit
- Ymmärrystä asiaan
Ahdistuksesi on elämää häiritsevä ja kärsit siitä. Yleensä asia, mistä ihminen kärsii pitäisi saada lievemmäksi tai pois kokonaan. Kun olet noin nuori, kannattaisi puhua vaikka alkuun ihan terveydenhoitajan kanssa. Muistelen omaa taivaltani tuon asian kanssa. Sinun ikäisenä kuolema pelotti minuakin, ei tosin noin voimakkaasti kun sinua. Hain hoitajakouluun ja meillä koulutukseen tietenkin kuului myös kuolemaan liittyvät asiat. Minua ainakin auttoi kaikki fakta tieto, esim. mitä ihmisessä silloin tapahtuu, kun hän kuolee ym. Ruumiinavaukseen en kyllä pystynyt kouluaikana menemään, vaan katsoin sen videolta. Tavallaan iän tuomat kokemukset asiassa auttavat paljon. Hoitotyössä kohtasin potilaan kuoleman. Rakkaiden ja läheisten ihmisten kuolemat peilautuvat omaan itseen. Ensin anopin kuolema, kävin senkin hyvin läheltä. Juttelin silloin hoitajien ja lääkärinkin kanssa. Muutama vuosi sitten oman aviopuolison kuolema teki minussa jonkinlaisen läpikäynnin, että en pelkää enää kuolemaa.Juttelin kuolemasta silloin poliisin, kriisiryhmäläisten,diakonissan ja srk. sururyhmän vetäjien kanssa. Nyt toivon, että saisin elää viellä pitkään ja nauttia lapsenlapsistakin. Mutta, ihan sydämestäni toivon, että keskustelet jonkun hoitohenkilöammattilaisen kanssa. Hänellä kuitenkin asia on tuttu, ja hän pystyy vastaamaan tarpeisiisi, koska tunnut kärsivän noin paljon asiasta. Itse sinuna kuitenkin menisin ehkä ihan terveyskeskuslääkärille. Toivon sinulle kaikkea hyvää tämän asian kanssa.
- khoolbear
Oli joitain kuukausia sitten kuolemanpelkoa ja ahistuskohtauksia mutta äidilläni todettiin syöpä n. 4 kuukautta sitte ja se kuoli tänäaamuna. Uskon että mitä enemmän kuolemaa näkee ni kyl se pelkoki siitä helpottuu, mua ei pelota oma kuolema mut läheisen kuolema on aina kamalaa.
- sakarias
Itseltä lähti kuolemanpelko kun tulin uskoon. Saan olla turvallisella mielellä uskossa Jeesukseen Kristukseen luottaen siihen, kun täältä on aika lähteä niin hän vie taivaan kotiin.
Minullakin oli nuorempana paljon pelkoja ja kuolema oli sellainen pelko, ettei voinu oikein ajatellakkaan. Kerran mm näin kuoleman silmästä silmään, kun lapsena olin enojen kans veneellä järvellä ja oli kyllä aika kova tuuli ja isot aallot ja pelkäsin koko ajan, etten selviäsi ja joudun sinne veteen. No sieltä jotenkin selvittiin pois. Minulla oli kaikenlaisia pelkoja. Kuoleman pelkokin yhtenä. Olin kerran kauppakoulussa ja joku kaveri sanoi, että mikä on elämän tarkoitus? Itsekkin sitä mietin, mutta hänelle en kyllä osannut vastata. Siellä kauppakoulussa ollessa eräänä päivänä äitini tuli kotiin ja hän loisti sellaista rakkautta. Oli tullut uskoon. Siis rakastunut Jeesukseen. Hän oli sitä ennen vain huutanut. No sit minäkin kiinnostuin ja rupesin kuuntelemaan salaa hengellisiä lauluja ja ne kosketti. Itkin ja itkin. Tiesin, että tämä on sitä mitä olen kaivannut. Tätä olen aina etsinyt. Sydämen kaipaus oli täyttymässä. Menin eräänä päivänä sit sellaiseen hengelliseen tilaisuuteen ja itkin sielläkin ja eräs henkilö johdatti minua eteen. Siellä kysyttiin mitä haluat Jeesukselta? Minähän halusin tulla uskoon. Silloin sain kokea sellaisen voiman päälläni, niinkuin sähköiskun ois saanut. Siitä se taival alkoi. Olin tosi janoinen ja janosin koko ajan lisää. Tunsin et sanasta saan sen mitä olen kaivannut. Hengelliset laulut puhutteli. Eräänä päivänä olin nuorten tilaisuudessa ja Pyhä Henki tuli minun päälleni ja koin sellaista hyvän olon tunnetta, jota en ole koskaan kokenut. Tiedätkö.. sieltä se elämän tarkoituskin löytyi ja kuolemakaan ei ole pelottava, kun tietää menevänsä Taivaaseen, jossa on aina hyvä olla. Siellä Hän pyyhkii kaikki kyyneleet meidän silmistämme. Sinne ei pääse sairaudet, eikä varsinkaan kuolema. Taivaan Isän siunausta sinulle.
- dsdsdsd
huh huh mitä skepeliä
- viesti!
Kiitos siitä, se oli itsellenikin tuttua. Kiitos, kun toit kertomuksesi rohkeasti, vaikka tiedämmekin, että jopa tällä palstalla hyökkää vastaan epäuskoiset ja ateistit myös. Mitäpä siitä, he eivät voi meidän iloamme ja toivoamme Jeesuksessa viedä pois. Kyllä sitä vain toivoisi, että mahdollisimman moni voisi antaa elämänsä Jeesukselle, sillä Hän antaa iankaikkisen ja ihana elämän taivaassa kerran.
- Anonyymi
viesti! kirjoitti:
Kiitos siitä, se oli itsellenikin tuttua. Kiitos, kun toit kertomuksesi rohkeasti, vaikka tiedämmekin, että jopa tällä palstalla hyökkää vastaan epäuskoiset ja ateistit myös. Mitäpä siitä, he eivät voi meidän iloamme ja toivoamme Jeesuksessa viedä pois. Kyllä sitä vain toivoisi, että mahdollisimman moni voisi antaa elämänsä Jeesukselle, sillä Hän antaa iankaikkisen ja ihana elämän taivaassa kerran.
Pelkään kuolemaa. Sitä että lakkaa olemasta hirveästi.
- ..muutos
"KUOLEMA
Kuolema on kaikista varmin tapaus ihmiselämässä, jokainen ihminen tietää kerran kuolevansa, ja kuitenkin kuolema samalla on kaikista salaperäisin tapahtuma. Paitsi sitä, ettemme tiedä hetkeä milloin se tulee, on kaikki se, mikä sitä mahdollisesti seuraa, verhottuna mitä salaperäisimpään hämäryyteen. Halusta ihminen tahtoisi tietää, mitä kuoleman jälkeen tulee, sillä semmoinen tieto olisi ylen tärkeä hänen nykyiselle elämälleen. Eikä olekaan mahdotonta saavuttaa sitä tietoa. Uskonto, joka tahtoo olla ihmiselle apuna ja ohjauksena elämässä, on julistanut yhtä ja toista kuolemasta ja haudantakaisesta olosta; ja kun muistamme, että uskontojen perustajat ovat olleet ihmisiä, joilla on ollut tietoa näistä tavallisilta kuolevaisilta salatuista asioista, ymmärrämme, ettei ole mahdotonta saavuttaa niistä tietoa; sillä kaikkien saavutettavissa on se, minkä yksi on saavuttanut.
On erittäinkin kaksi kohtaa, jotka kuolemasta puhuttaessa kaipaavat selitystä. Toinen koskee sitä luultua tietoa, jonka muutamat uskovat omistavansa, sanoessaan, että kuolema on kaiken loppu. Nämä nk. materialistit väittävät, että ihminen kuolee niinkuin puu kaatuu — ruumiin hajotessa haihtuu koko sieluelämäkin. Vaikkei enää ole ajanmukaista olla materialisti, koska on alettu ymmärtää, ettei kuoleman arvoitus ole noin helposti ratkaistu, on meidän kumminkin oltava kiitolliset materialismille siitä, että se on selvittänyt meille tärkeän kysymyksen elämän ja aineen suhteesta toisiinsa. Se on itse asiassa näyttänyt, että elämä ja aine kulkevat rinnakkain — että kaikki elämä on ainehiukkaisten värähtelyä. Värähtelyn lakkautuminen on siis kuolemaa ja kuolema elämän häviö!
Mutta materialismi ei tietänyt, että aine eli materia on olemassa toisissakin olomuodoissa kuin fyysisesti näkyvässä, materialismi ei aavistanut, että elämä, lakatessaan värähtelemästä näkyvässä ruumiissa, vain vetäytyi pois fyysiselle silmällemme näkymättömään henkiruumiisen ja että ihmisen tajunta kuolemassa siirtyi fyysisestä ruumiista tähän henkiruumiisen.
Sillä kuolemaa ei ole. Kaikki on elämää. Kuolema on vain elämän poistuminen kuluneesta muodosta ja sen pukeutuminen uuteen muotoon. Meille ihmisille kuolema vain on tilan muutos. Me emme häviä emmekä muutu. Me olemme sieluja, eläviä, kuolemattomia henkiolentoja. Me olemme sieluja nyt eläissämme ja me olemme sieluja kuolemankin jälkeen. Heitämme ainoastaan päältämme näkyväisen ruumiin, joka välitti meidän yhteytemme näkyväisen maailman kanssa, ja olemme puettuina henkiruumiisen, joka taas välittää yhteytemme henkimaailman kanssa. Eikä henkimaailma silloin enää ole näkymätön; peite on pudonnut silmiltämme ja me näemme, että olemmekin oikeastaan koko ajan olleet jäseniä toisessa maailmassa eikä suinkaan yksinomaan fyysisessä. Sillä me olemme sieluja ja me olemme nyt jo jäseniä henkimaailmassa, vaikka se maailma tavallisesti on meille näkymätön.
Toinen kohta koskee erästä henkistä sairautta, joka on laajalle levinnyt ja jota kutsutaan kuolemanpeloksi. "Luurankoinen viikatemies, ihmiskunnan vitsaus" — tämänkaltaisia nimiä on kuolemanpelko antanut sille totuuden sanansaattajalle, jonka pitäisi olla meille kaikille pyhä ja rakas.
Sillä kuolemanpelko johtuu tiedottomuudesta, ja tämä tiedottomuus pukeutuu useimmin siihen luuloon, että kuolemaa saattaisi seurata ikuinen kadotus, ikuinen tuska ja kärsimys ja helvetti. Luullaan, että Kristus on sitä opettanut, että uusi testamentti sitä opettaa. Tämä on erehdys, sillä kreikan ja latinan samoinkuin nykyisissä kielissä käytetään usein sanoja semmoisia kuin "ikuinen, ääretön, mahdoton, loppumaton", vaikka vain tahdotaan ilmaista, että jokin on hyvin pitkä, suuri, ihmeellinen jne. Sanotaanhan puhekielessäkin esim. "tästä minulla on ikuista harmia". Se on luonnollista liioittelua. Sitäpaitsi ei kreikan kielessä ole sanaa, joka täysin vastaisi käsitettä "ikuinen". Uudessa testamentissa käytetty sana "aionios" merkitsee "yhtä pitkä kuin aioni" ja "aioni" on "aikakausi". Korkeintaan tarkoitetaan siis uudessa testamentissä "pimeyttä", joka kestää yhden aikakauden eli maailman iän.
Pois siis kaikki semmoinen väärä usko, että Jeesuksen taivaallinen isä, joka antaa lempensä auringon paistaa sekä hyville että pahoille, olisi julmuri, joka antaisi yhdenkään ihmissielun kärsiä loppumattomia tuskia! Päinvastoin hän, meidän jumalamme, tahtoo että me kaikki "tulisimme autuaiksi", so. että kaikki kehittyisimme täydellisiksi, täydellisiksi rakkaudessa ja täydellisiksi tiedossa, jotta meillä olisi voimaa ja kykyä häntä palvella ja auttaa ja hänen suureen luomistyöhönsä ottaa osaa.
Yhtäkaikki on suuri totuus kätkettynä tuohon uskoon kärsimyksiin kuoleman perästä — ja yhtä suuri totuus on usko äärettömään onneen ja autuuteen haudan tuolla puolen.
Sillä kun ruumiista erotessamme joudumme henkimaailmaan, astumme samalla elämään, jossa surut ja ilot ovat erillään ajassa, ei niinkuin maan päällä alituisesti vaihdellen, vaan siten, että kaikki suru tulee ensin ja kaikki ilo sen jälkeen. Kuolema on suuri ja ankara kasvattaja. Se johtaa meitä paratiisin onnelaan, mutta se johtaa meitä omien syntiemme ja vikojemme luomaa tietä pitkin, ja se tie on jyrkkä ja ohdakkeinen, sillä meidän täytyy luopua synnistä, ennenkuin taivaan portit meille avautuvat. Kuolemanjälkeinen olo on täten jaettuna välitilaan ja taivaiseen elämään.
Välitila on useimmiten kiirastulta, jossa itsekkyytemme, pahat halumme ja himomme poltetaan pois, ja saattaa välistä olla vaivan ja tuskan helvettiä. Kadottaessamme fyysisen ruumiin joudumme pois maallisen elämän piiristä emmekä saata tyydyttää maallisia haluja ja mielitekoja, ja jos sielumme on semmoisia täynnä, on kärsimys kova, kun himojen täytyy kuolla omaan kykenemättömyyteensä. Samalla kuitenkin ymmärrys ja omatunto heräävät ja katkerasti kadumme, että olemme päästäneet käsistämme monta tilaisuutta parannukseen, kääntymykseen ja kehitykseen.
Vaan kukaan ihminen ei ole yksinomaan paha. Olkoot harvassa puhtaat ja hyvät ihmiset, kaikissa on kuitenkin hyvän siemen, kaikissa on jumalallisen elämän alku. Kaikki ovat johonkin määrin osanneet rakastaa ja kieltää itseään, kaikki ovat joskus kammoksuneet pahaa ja tunteneet ikävöimistä hyveeseen ja puhtauteen — ja tämä se on valmistanut heille sijan taivaissa. Kun kiirastulessa ovat puhdistuneet, astuvat sielut, "loistaviin häävaatteihin puettuina", taivaiseen kotiinsa ja viettävät siellä sanomattoman autuaallista elämää. Mitä hyvää he ovat oppineet ja kokeneet maan päällä, sen he nyt täällä ikäänkuin sulattavat omaan olemukseensa, sitä he ajattelevat ja nauttivat opetusta niiltä jumalallisilta opettajilta, joita he maan päällä ovat rakastaneet.
Ikuisesti ei kuitenkaan taivas kestä. Jonkun ajan — sanotaan: tavallisesti 1500 vuoden — kuluttua ihminen taas ikävöi takaisin maan päälle uutta kokeakseen ja uutta oppiakseen, sillä vielä hän on koonnut hyvin vähäsen niitä "taivaallisia aarteita, joita ei ruoste raiskaa eikä koi syö". Niin hän on tehnyt tuhannesti ennen ja niin hän on tekevä vielä pitkinä aikajaksoina. Hänen elämänsä on alituiseen tämmöistä vaihtelua tilasta toiseen — ainoastaan tilasta toiseen eikä paikallisesti, sillä ei kiirastuli eikä taivas ole paikallisesti erillään näkyvästä maailmasta, vaan kaikki ovat samassa paikassa, kiirastuli on vain ikäänkuin taivaan kuori ja näkyväinen maailma niinkuin sekä taivaan että kiirastulen kuori. Aivan samalla tavalla on nykyinen fyysinen ruumiimme vain ulkonaisin kuoremme eli verhomme, joka peittää meiltä henkiset ruumiimme ja tekee sielumme aivan näkymättömäksi.
Itsessämme olemme sieluja ja sieluina ei kuolema meitä kohtaa. Kuolemassa heitämme verhon eli ruumiin toisensa perästä, mutta aikoinamme pukeudumme taas uusiin verhoihin eli ruumiisin. Tämä on elämän ihmissieluja kehittävä kiertokulku ja siitä puhutaan suurissa uskonnoissa, niiden joukossa alkuperäisessä kristinuskossakin.
Kuolema on mahtava nimi ja se tuo mieleemme majesteettisen tunteen. Ylevä ja opettava onkin se hetki, jona eroamme maallisesta elämästä; opittava sekä meille että jälkeenjääville. Sinä hetkenä totuus vilahtaa mieleemme. Sinä hetkenä ymmärrämme paljon, näemme äkkiä, missä olemme erehtyneet, missä kulkeneet oikeata tietä. Jospa kuoleman ajatus opettaisi meitä kuolemaan kaikesta pahasta ja itsekkyydestä nyt jo eläessämme!
--------------------------------------------------------------------------------
Pekka Ervast kirjoitti nimellä Elia v. 1904 – 09 yo. neljä 'lentolehtistä'."- mitä..
humpuukia se P. Ervastikin on aikanaan saanut aikaan. No, ilmeisesti kuuluu illuminaatille ja vapaamuurarille uskoa tuota hömpötystä. No, eipä tuossa ollut siis mitään päätä eikä häntää eikä anna toivottomalle ihmiselle mitään toivoa. Hänen uskomuksensa voi laittaa romukoppaan ja on siis hyvä tietää, että Jeesus on myös tuon 'uudenmaailmanajan' vaapaamuurarien opin voittanut omalla kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan. Jeesus on myös kuoleman Voittaja: ihmisellä on mahdollisuus siis päästä Hänen luokseen kuolemansa hetkellä. Mikä ihana tulevaisuus kaikille, jotka Hänen, Jeesuksen, puoleen, haluaa kääntyä.
- mmm
Kuolema ja sen pelko on luonnollista. Lapsena ja nuorena oman kuolevaisuuden tajuaminen tuo äärimmäistä ahdistusta ja ehkä myös paniikkioireita.
Iän ja kokemuksen karttuessa kuoleman ajatus helpottuu.
Kuoleman ajatusta helpottaa myös totuus siitä että jos kuolemaa ei pelättäisi, ei olisi myöskään elämää.
Elämää voisi ajatella myös kokonaisuutena. Syntymä saattaa olla rajumpi kokemus kuin kuolema.
Suora muistutus siitä että kaikki kuolee joskus, ei helpota kuolemanpelkoista. Kyse on pelon hallinnasta. Kenenkään ei pitäisi ahdistua liikaa kuoleman ajatuksesta vaan keskittyä elämään.- Anonyymi
Ei ole helpottanyt. Pelkään järjettömästi ja koko ajan.
- jjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjj...
käy laskettelemassa alppeilla...
- on aika..
vakava kuolemanpelko. Pelkään läheisteni kuolemaa, mutta ehkä viellä enemmän omaani (kuulostaa itsekkäältä ja onkin varmaan). Pelkään koko ajan, että minulla on jonkin vakava sairaus, mutten uskalla mennä lääkäriin. Oireitakin on ja ne alkoivat jo vuosia sitten, ennen tätä pelkoa, joten ei voi johtua pelkästä luulosta.
Minua pelottaa kuolema joka tapauksessa, vaikka kuolisin 100 vuotiaana. Tämä on aika ikävä pelko, mutta toistaiseksi hallinnassa niin, että pahimmat pelkotilat tulevat vain iltaisin, eivätkä ainakaan ulkopuolisen silmin vaikuta elämääni.
Sinua en siis oikeastaan osaa auttaa, kun itse olen samassa veneessä. Ainoastaan voin sanoa, että älä anna itsesi miettiä sitä koko ajan, vaan keksi tekemistä, tapaa ihmisiä jne. - leivonpolku
Aivan samaa olen tuskaillut,,kuulosti ihan minun ajatuksiltani...ainoa vaan,etten saa paniikkikohtauksia,...mutta joskus ns.vajoan miettimään miltä tuntuu olla kuollut...sitten se alkaa ahdistaa...hyi..silloin tulee sellainen paniikki...ei pysty ajattelemaan pitkälle...minun vanhemmat ovat uskovaisia..en tieä uskonko itse??joku sanoi kerran viisasti:jos epäilet niin eikö se silloin kerro;että uskot??sitähän kuulemma uskovan elämä on?
- apua!
minulla on kauheita ahdistuksia siitä kun kuolen kun vajoan vain ajattelemaan asiaa iskee kauhea paniikki! kun puhuu jollekkin kuoleman pelosta esim isälleni se ei auta yhtään kun kukaan ei ota tosissaan minusta tuntuu että tarvitsen jonkin näköistä ammatti apua olen vasta 8 luokalla ja enkä keksinyt muuta kuin kirjoittaa tänne toivoisin todella että joku vastailisi)=
- itsekkin pelkään
apua! kirjoitti:
minulla on kauheita ahdistuksia siitä kun kuolen kun vajoan vain ajattelemaan asiaa iskee kauhea paniikki! kun puhuu jollekkin kuoleman pelosta esim isälleni se ei auta yhtään kun kukaan ei ota tosissaan minusta tuntuu että tarvitsen jonkin näköistä ammatti apua olen vasta 8 luokalla ja enkä keksinyt muuta kuin kirjoittaa tänne toivoisin todella että joku vastailisi)=
Minulla on itselläni ollut myös monta ahdistus jaksoa elämässä, johtuen juuri kuolemasta. Kuolema on pelottanut, ahdistanut ja kaikki on tuntunut aivan turhalta. Iltaisin olen miettinyt, että taas päivä vähemmän... Näistä jaksoista on vaikea nousta ylös. Jokaisella ahdistus jaksolla olen etsinyt vastauksia. Tietoa kuolemasta ja ihmisten mielipiteitä kuoleman jälkeisestä elämästä. Nämä tiedot ovat auttaneet minua. Joka kerta myös olen löytänyt uskoni uudestaan ja se on varmasti ollut suurin avun tuoja. Koita ottaa asia rohkeasti esille hyvin ystävien kanssa, tai luotettavien aikuisten. Jos se tuntuu vaikealta niin mene juttelemaan vaikka kouluterveyden hoitajan kanssa. Voimia!!
- Suicider
KUN HAUTAA KAIKEN MIKÄ SUN ELÄMÄSSÄS ON. NIIN SILLOIN KATSOT KUOLEMAA MYÖS ERI NÄKÖKULMASTA. JA KÄVELY HAUTAUSMAALLA. EN MUUTA NYT OSAA KIRJOITTAA.
- ..
Tiesitkö sen että kun kuolemaa pelkää ja ei halua tulla vanhaksi jne, ja se että ''on vain 100 vuotta hyvällä tuurilla'' ajattelu ja se että häviää kokonaan. On suurempi riski saada noin 40-50 vuotiaana sydän kohtaus ja kupsahtaa siihen. Tätä on kyllä tutkittu amerikoissa johon valittiin 1950-2000 ihmisiä titkittaviksi. en muista linkkiä tähän mutta voit löytää sen artikkelin googlettamalla.
- anataaSSaatana
Ainoastaan 666 voi sinut pelastaa. Jumlan valo on heikoille ja niille jotka kuolevat ikuisiksi ajoiksi. Minun herrani voima pitää jopa sairaudet loitolla.
- ......
taidat olla pikkuisen sairas sinuna todella hankkisin apua mutta noita sanoja luultavasti tulet vielä joskus katumaan ja muuten sinun herrasi ei ole mitään verrattuna jumalan valoon........
- Ancelique83
Jeesuksen Kristuksen nimessä poistu demoni täältä häiritsemästä ihmisiä.
Tulessa ole palava ja kärsivä ikäsi!
- Ancelique83
Niin..Kun et usko Jumalaan etkä kuoleman jälkeiseen elämään niin silloin sun ei pidä olettaa, että pääset rakkaitesi luo myöskään kuolemasi jälkeen.
- Psychonaut x
Lueskele kuolemanrajakokemuksia esim. sivulta
http://www.nderf.org/
Olen itse lukenut yli 2000 kokemusta, suurimman osan edellä mainitulta sivulta. Yhteenvetona voitaneen sanoa, että elämä ei näiden perusteella pääty kuolemaan.- ....
mites te luulette että missä te ootte nimittäi joskus koko maailma lakkaa olemasta ollaankos sit kaikkien rakkaitten ihmisten kanssa taivaassa? voidaanko me sillo seurata enää maailman menoja vastaus on ei missä se taivas oikein on jossain päin avaruutta? vai onko asia vaan niin että uskonto antaa meille lohdun asiasta jota ei pystys muute hyväksymää tää sit ei tarkota et en uskos jumalaa
- hertsileijaaa
Se että pertustelee kuoleman jälkeistä elämää "kuolleena olleena" koettuina asioina on aika kapeakatseista. Mahtaa aikamoiset aineet erittyä aivoissa kun ruumis kuolee. Kiinassa juodaan käärmeen verta koska siinä on paljon addrenaliinia (koska eläin on vielä "elänyt" kun veri on vuodatettu) samalla tavalla ihmiselle tulee sellaset luonnolliset kipulääkkeet kuoleman hetkellä ettei kokemus ole kivulias, kyseiset aineet ovat vaikutukseltaan sitä samaa kuin huumeissa.
Itsekin joskus ahdistun kuolemanpelossani, mutta silloin ajattelen, että minun sukulaiseni ja jotkut rakkaat ihmiset ovat sen kokeneet, niin kerran kun hekin ovat siitä "selvinneet" niin miksen minäkin! tietenkään en tietentahtoen pyri kuolemaan, mutta jos sitä tapahtuu muillekin niin olisi typerää jos itse en koskaan sitä kokisi. En haluaisi kuolla mitenkään niin että aivot tuhoutuisivat heti, sillä silloin en ehtisi kokemaan vaipumista pois, lyhyttä Trippiä ennen kuin valot sammuu ;) - myös pelotttaaa
hertsileijaaa kirjoitti:
Se että pertustelee kuoleman jälkeistä elämää "kuolleena olleena" koettuina asioina on aika kapeakatseista. Mahtaa aikamoiset aineet erittyä aivoissa kun ruumis kuolee. Kiinassa juodaan käärmeen verta koska siinä on paljon addrenaliinia (koska eläin on vielä "elänyt" kun veri on vuodatettu) samalla tavalla ihmiselle tulee sellaset luonnolliset kipulääkkeet kuoleman hetkellä ettei kokemus ole kivulias, kyseiset aineet ovat vaikutukseltaan sitä samaa kuin huumeissa.
Itsekin joskus ahdistun kuolemanpelossani, mutta silloin ajattelen, että minun sukulaiseni ja jotkut rakkaat ihmiset ovat sen kokeneet, niin kerran kun hekin ovat siitä "selvinneet" niin miksen minäkin! tietenkään en tietentahtoen pyri kuolemaan, mutta jos sitä tapahtuu muillekin niin olisi typerää jos itse en koskaan sitä kokisi. En haluaisi kuolla mitenkään niin että aivot tuhoutuisivat heti, sillä silloin en ehtisi kokemaan vaipumista pois, lyhyttä Trippiä ennen kuin valot sammuu ;)Itsekin pelkään kuolemaa...olen uskossa, mutta joskus silti epäilen, että onko sitä taivasta sittenkään.
Jos kuolema onkin samanlainen tila kuin syvä uni....ja tila ennen syntymää. Mitä järkeä tässä elämässä silloin on? Eihän tästä jää edes mitään muistoja kun kuolee.
Mutta sitten kun ajattelee....niin pakkohan tällä kaikella on olla jokin tarkoitus, ei tämä kaikki voi olla vain evoluution seurausta ja sattumaa.
Sama kai tämä elämä on kuitenkin elää..sitten jos kuolema on lopullinen elämän päättyminen, niin ei kai se sitten enää haittaa mitään kun ei mistään mitään tiedä.
Mutta yritän kaikkeni, että jaksaisin uskoa taivaaseen, Jumalaan, Jeesukseen ja ruumiinylösnousemukseen.
Vielä semmoinen juttu...vaarini kuoli muutama vuosi sitten. Hän oli uskovainen, tätini valvoi vaarin vuoteen vierellä ja yhtäkkiä vaarin ilme kirkastui ja hän kohotti kätensä onnellisen näköisenä kohti kattoa. Tätini sanoi vain että : "Mene vain, kyllä me pärjätään" Tämä auttaa ehkä vähän itseäni uskomaan siihen, että kai siellä jotain on myös kuoleman jälkeen.
Kuolema tulee...kaikille. Kuolemalta ei voi välttyä. Ja jos se siis yhtään lohduttaa, niin me kaikki olemme olleet ainakin sen 4 miljardia vuotta olemattomia ennen syntymäämme. Jos taivasta ei ole ja kuolemme lopullisesti..niin sehän on sitten samanlainen tila kuin ennen syntymää. Eli tavallaan, olemme jo kaikki kokeneet sen kerran.
Mutta sanon kaikille sen, että uskokaa taivaaseen. Ei siinä ainakaan mitään menetä. - on jossain
.... kirjoitti:
mites te luulette että missä te ootte nimittäi joskus koko maailma lakkaa olemasta ollaankos sit kaikkien rakkaitten ihmisten kanssa taivaassa? voidaanko me sillo seurata enää maailman menoja vastaus on ei missä se taivas oikein on jossain päin avaruutta? vai onko asia vaan niin että uskonto antaa meille lohdun asiasta jota ei pystys muute hyväksymää tää sit ei tarkota et en uskos jumalaa
Ihminen ei taivasta pysty käsittämään, ihmisen ymmärrys ei ikinä tule riittämään kuoleman jälkeisen ajan ymmärtämiseen. Ei taivas ole täällä...taivas on siellä kuoleman jälkeisessä ajassa, se on meidän jokaisen sydämessä.
Ei meille tulla tänne tuomaan mitään todistetta taivaasta tai jumalasta, mikään tieteellinen tutkimus ei koskaan voi sitä todistaa. Jumalassa, taivaassa, niissä on kyse USKOSTA. Mutta me olemme vain ihmisiä, ihminen kun ei pysty uskomaan sellaiseen mitä ei ole konkreettisesti todistettu.
Mutta avaa oma sydämesi ja usko, saat kokea semmoisen ihmeen, että sen avulla tiedät kyllä mikä on TOTUUS.
Itse uskon Jumalaan ja taivaaseen, silti aina välillä tulee niitä hetkiä kun se tuntuu mahdottomalta, silloin alan epäilemään. Mutta taas kun muistaa, että kyse on uskosta ja uskoo, niin se helpottaa. Olen myös saanut paljon todisteita asiasta, uskon, että ne on niitä Jumalan pieniä merkkejä joita hän meille haluaa antaa, kun alamme epäillä.
Silti uskon täytyy tulla sydämestä, uskoa ei voi perustaa niille todisteille, uskoa täytyy puhtaasti, ilman todisteitakin. - wrere
myös pelotttaaa kirjoitti:
Itsekin pelkään kuolemaa...olen uskossa, mutta joskus silti epäilen, että onko sitä taivasta sittenkään.
Jos kuolema onkin samanlainen tila kuin syvä uni....ja tila ennen syntymää. Mitä järkeä tässä elämässä silloin on? Eihän tästä jää edes mitään muistoja kun kuolee.
Mutta sitten kun ajattelee....niin pakkohan tällä kaikella on olla jokin tarkoitus, ei tämä kaikki voi olla vain evoluution seurausta ja sattumaa.
Sama kai tämä elämä on kuitenkin elää..sitten jos kuolema on lopullinen elämän päättyminen, niin ei kai se sitten enää haittaa mitään kun ei mistään mitään tiedä.
Mutta yritän kaikkeni, että jaksaisin uskoa taivaaseen, Jumalaan, Jeesukseen ja ruumiinylösnousemukseen.
Vielä semmoinen juttu...vaarini kuoli muutama vuosi sitten. Hän oli uskovainen, tätini valvoi vaarin vuoteen vierellä ja yhtäkkiä vaarin ilme kirkastui ja hän kohotti kätensä onnellisen näköisenä kohti kattoa. Tätini sanoi vain että : "Mene vain, kyllä me pärjätään" Tämä auttaa ehkä vähän itseäni uskomaan siihen, että kai siellä jotain on myös kuoleman jälkeen.
Kuolema tulee...kaikille. Kuolemalta ei voi välttyä. Ja jos se siis yhtään lohduttaa, niin me kaikki olemme olleet ainakin sen 4 miljardia vuotta olemattomia ennen syntymäämme. Jos taivasta ei ole ja kuolemme lopullisesti..niin sehän on sitten samanlainen tila kuin ennen syntymää. Eli tavallaan, olemme jo kaikki kokeneet sen kerran.
Mutta sanon kaikille sen, että uskokaa taivaaseen. Ei siinä ainakaan mitään menetä.Pienestä pitäen mummolassa huomasin alle kouluikäisenä jo tämän pelkoni. Samanlaiset ovat oireet. Parikymppinen olen ja tässä lähiaikoina alkanut voimistua hurjasti nämä ajatukset.
- Vebbe
Kaikki me kuollaan joskus, eläimmet, kasvit ja jopa aurinko pamahtaa joskus ja maapallokin katoaa.. Itsekin pelkään kuolemaa, mutta ei sitä kannata vatvoa ja pelätä sen enempää, kuitenkin Kuolema on ainoa varma asia joka elämässä on ja luonnollinen.
Itseäni ainakin helpottaa ajatus, kun mietin että eipä ollut mulla kauhean hirveää vuonna 1920, kun en itse ollut edes syntynyt, puhumattakaan äidistäni tai jopa mummistani!
Joten miten paljon hirveämpää voi olla vuonna 2299?
Mutta jokainen käsittelee pelkonsa omalla tavallaan, ja jos minulta kysytään, vaikka kuolema onkin itsessään pelottava asia, se on myös erittäin mielenkiintoinen.
Ja kuvittele miten ahdasta täällä maanpäällä olisi? Jos emme kuolisi? - nodeathyeathhh
Odotas, kun koet pelon, missä ei näe mahdollisuutta, että kuolisi. Se se vasta onkin hirveää.
Tai on siis, jos on.se paikka mihin bemarin kone alkoi jäähtyä. se pimeys ja sumu . ja se et enään jaksa tätä elämää. et kaikki on nyt lopullista.
- P.Arikka
Ikää vasta 43 v ja suht terve mies. Ajattelen usein vanhenemista, selailen vanhempia 15-25 v vanhoja valokuvia. Niissä on nuori opiskeleva lupaus, täynnä energiaa ja positiivisuutta, ympärillä kavereita.
Tilanne 2010: kyynistynyt, masentunut raittiina pääosin pyristeleväalkoholisti. Työssä kyllä,mutta ei nuoruuden haavepaikassa. Kavereita ei lainkaan. Tuntuu että vuodet menevät hukkaan. Keho rappeutuu, ja katson kauhuissani loisteputkivalon alla lisääntyneitä ryppyjä naamassa.
Kuolema pelottaa. Se siis,että kaikki päättyy siihen. En jaksa uskoa iänkaikkiseen tiedolliseen elämään rajan tuolla puolen. Luulen, että ihmiselle käy kuten eläimelle tai kasville; kun biologiset toiminnot lakkaavat niin kaikki lakkaa. Itselläni hyvässä lykyssä aikaa kenties 25-35 vuotta, kukaties. Huonossa lykyssä vain minuutti.
Pahinta on se, että kun on tyrinyt parhaan nuoren aikuisikänsä, ja hukannut intohimottomassa avoliitossa viimeiset 11 vuotta, niin on menettänyt paljon. ja sitä ei saa takaisin. Maailman tilanne ahdistaa lisää: ilmastonmuutos, eliölajien sukupuutot, ihmisten hirvittävä määrä, sodat, terrori ja katuväkivalta. Työelämän rankkuus.
Miten tätä jaksaa kuolemaan asti tyynenä? Yritin tappaa itseni . bmw vain 160 nopeutta. vain se ja mun elämäni. sit vedin sen auton levähdys paikalle ja sydämeni hakkas. se oli silloin lähellä. putosin siihen auton viereen ja mä olin täysin loppu. mut miks mä selvisin, ei se 7 sarjan bmw eikä v-8. vaan se johtajuus minkä sä tunnet omassa elämässä.
- Jep Jep
ei kannata miettii sitä, kannattaa ottaa kaikki ilo elämästä irti ;)
- 12v
Jos uskot Jumalaan, niin minä ainakin uskon että kun kuolen niin pääsen ikuiseen elämään sinne minne haluankin.
- Suvi48
Jeesus sanoo, että joka elää ja uskoo häneen, ei ikinä kuole. Uskovalle kuolema on vain osoitteenmuutos taivaan kotiin. Ota Raamattusi ja ala lukea sitä! Aloita uudesta testamentista! Tuskin mikään on niin rauhoittavaa, kuin Jumalan sana. Jeesus vakuuttaa, että Hän on kanssasi joka päivä maailman loppuun asti. Mitään ei tarvii pelätä. Ei edes kuolemaa.
Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto. Fil. 1:21 - Jenna162527
Mullakii ihan sama juttu!!!! :(
- .Vlck
Mikä kuolemassa pelottaa? Minä ennemmin pelkäisin tuota haluasi elää ikuisesti. Ihminen lopulta kyllästyy ja ikuisuus samojen ihmisten parissa varmasti ajaisi hulluuteen. En tiedä mitä kuoleman jälkeen tapahtuu mutta otan sen kokemuksen vastaan mielenkiinnolla koska ihminen on pohtinut kautta aikojen, että mitä kuoleman jälkeen seuraa. Itse luulen, että kuolema on vaipuminen uneen, josta ei ole heräämistä. Kuoleman demo version kokee kun ihminen nukahtaa tavalliseen uneen. Ei ihminen ajattele unessa, että onpa tylsää, taidanpa herätä. Ihminen vain nukkuu kunnes aamu sarastaa, ikuiseen uneen nukahdettuaan jatkaa nukkumista koska ruumistakaan ei todennäköisesti enää ole.
- varmasti ainakin
vähän pelottaa oma kuolema, mutta jos se pelko häiritsee elämää ja on ajatuksissa suunnilleen 24/7 niin silloin kannattaa harkita terapiaa tai jtk.
- gfhfhgfhfghtfrh
Ei kuolemaa tarvitse pelätä, kannattaa ennemmin ajatella, että se on palkinto eletystä elämästä. Kuolemassa kaikki huolet, surut, murheet, stressit, vastuut ja velvollisuudet katoavat ja lakkaavat olemasta. Ei ole enää muistoja menneestä tai pelkoa tulevasta.
Kuolemassa ihminen palaa tilaan jossa hän oli ennen syntymistään. Kuolema on täydellistä vapautta ja ikuista rauhaa. - josonnoin
gfhfhgfhfghtfrh kirjoitti:
Ei kuolemaa tarvitse pelätä, kannattaa ennemmin ajatella, että se on palkinto eletystä elämästä. Kuolemassa kaikki huolet, surut, murheet, stressit, vastuut ja velvollisuudet katoavat ja lakkaavat olemasta. Ei ole enää muistoja menneestä tai pelkoa tulevasta.
Kuolemassa ihminen palaa tilaan jossa hän oli ennen syntymistään. Kuolema on täydellistä vapautta ja ikuista rauhaa.On kyllä helpottavaa lukea tuo.
- -öo i
pelottaa, välillä enemmän välillä vähemmän. Kaikki pelkää ainakin vähän sitä.
- Uskova
Sydän kun auki on sinne Jeesus tekee asunnon ; ))))
- Kaiken turhuus
Minäkin pelkäsin kuolemaa ennen kuin elämä alkoi v*tuttaa niin paljon, että kuolemasta tuli lähinnä kaivattu ystävä.
- en plkää lähtöäni
Itse pelkäsin kuolemaa ihan kuollakseni, mutta kun tulin sukoon ja löysin rauhan Jeesuksessa, pelkoni lakkasi. Nyt teidän että kuolema on vain porri tosi elämään.
- JJ
VAI IIN
- ateismi vs helpotus
Nuorena oltiin kovia brassareita ostarin jengissä. Vedettiin röökiä, mällit huulessa, kaljaa valtsun kassissa, vedettiin turpaan satunnaisia ohikulkijoita jne jne jne. Kaverimme, joka oli useimmin poliisin kanssa tekemisiin, oli meistä pahimpia. Hänellä oli aina stiletti mukana, jota ei kaihtanut vilautella kun oli tilanne päällä. Kuunneltiin ihan uutta musiikkia, joka oli juuri rantautunut suomeen. Se oli sitä itseään, satanistista musiikkia. Slayeria, Venomia jne. Slayerin eka saatiin ulkomailta ennekuin se oli kaupoissamme. Oltiin kovia, saatana oli kova häiskä. Meillä oli musta raamattu, ouija-lauta, mustia kynttilöitä, messuja ja vaikka mitä.
Kerran oltiin häiläämässä siellä täällä ja päätettiin murtautua kouluun ikkunan kautta varastelemaan. Huomattiin, että eräässä salissa oli meneillään jokin uskonnollinen kokous. Hipsittiin pois sieltä ja koluttiin luokkia. Pengottiin laatikoita ja tungettiin taskuihin kaikki varastamiseen kelpaava. Stilettijannu hävisi yhtäkkiä. Lähdettiin etsimään häntä. Kun mentiin kohti salin avonaisia ovia, niin nähtiin kuinka hän istui takarivissä tuijottaen messun pitäjää. Jäätiin siihen oville ihmettelee, et mikä juttu toi nyt on. Sitten jannu nousi ja tuli silmät vettä valuen meidän luokse. Kaverin ilme oli kuin se olisi aaveen nähnyt. Sitten se sano aika sanatarkalleen näin. "Joku piti mua olkapäästä ja vei tonne saliin. Mä tunnen sen vieläki". Tämän jälkeen kaveri muuttui täysin. Agressiivisuus, riidanhaastaminen, uhoaminen, stiletin esittely jne kaikki oli pois. Koulunkäynti alko paranemaan, se hankki ite kesäduunit, lopetti tupakan ja kännäämisen. Ja lopulta ei sitä meidän seurassa enää näkynyt.
Jos olet näin onnekas, että koet jotain, vaikka "uskonnollisen herätyksen" tms. niin se muuttaa sun elämäsi totaalisesti. Sen jälkeen et enää pelkää kuolemaa, etkä niistä lukuisista muista fobioista, jotka kuolemanpelon rinnalla rassaa elämää. Vaik kuinka meitä hävettää jeesusjumalajutut, niin näin lähellä loppujenlopuksi apu on. Jos terapiat, psykologit tms tuntuu liian epäaidoilta tai synteettiseltä avulta, niin miksi ei antaisi mahdollisuutta uskonnollisilla asioilla. Jos haluaa jatkaa piinantäyteistä elämää niin siitä vain. Mut sinä päivänä kun uskallat ottaa edes askelleen lähemmäs, niin se typerä asennevammaisuus alkaa hävitä. Meillä on tää kovanahkaisuus, juppeilu, raha ja menestys yms. niin ttärketä, että ei siihen mikään jesse tai jumala mahdu, eikä sellaista kehtaa kaverilleen myöntää. Siispä jatkamme entiseen tapaan:) - pitchblacknothing
Jumala loi maan ja taivaan ja ihmisen, elämän, kaiken. Mutta kuka loi Jumalan? Se joka on, on alkanut jostain, syntynyt jostain. Mistä? Miten sai alkunsa se, joka loi Jumalan?
Sielu. Mikä se on? Onko se vain muinaisten ihmisten keskuudessa syntynyt ajatus, kun silloin ei tiedetty missä tietoisuus sijaitsee, miten se syntyy, mitä se yleensä on. ja miten ihminen tietää olevansa olemassa.
Miten ensimmäiset ihmiset alkoivat uskoa Jumalaan? Mistä he tiesivät sellaisen olemassaolosta, jos se on näkymätön ihmiselle? Oliko Jumala, luoja, sen tulosta, että kun ei tiedetty, mistä maailma syntyi, ja ihmiset, ja eläimet? Syntyikö Jumala ja sielu tietämättömyydestä, että jotenkin mysteerit oli selitettävä?
Tarkoittaako uskon järkkymättömyys sitä, että huolimatta tällaisist kysymyksistä ja päänvaivoista sinä vain itsepintaisesti uskot?
Mitä sitten jos tulen uskoon? Kalvaako minua silti ajatus, että kun en näe niin Jumalan ja sielun olemassaolo on vain uskoni järkkymättömyyden varassa? Vai luonko omakohtaisesti Jumalan näkymään kaikeassa minkä voin nähdä?
Onko Jumalaan uskominen vain todellisuuspakoa? Onko kuoleman totaalisuus niin paha asia, että hyvän olon turvaksi tarvitsen jonkin korkeamman voiman, joka johdattaa minut kuoleman jälkeen johonkin toiseen elämään tai olomuotoon. Enkö voi hyväksyä. että kun kuolema tulee niin kaikki on ohi, lopullisesti?
Kuoleman totaalisuus on jotain pelottavaa, huolestuttavaa. Ei sitä pysty käsitellä mielessään, että minä vain lakkaan olemasta, enkä tiedä minkään olemassaolosta yhtään mitään. Mitä jos se tapahtuu nyt yhtäkkiä jostain syystä? yhtäkkiä vain kaikkia häviää, enkä enää tiedosta mitään.
Auttaako tuon pelon poistamiseen usko Jumalaan? Onko minulla kiire uskoa Jumalaan? Mutta onko Jumala olemassa...- Anonyymi
Jumala on olemassa, kukaan ei luonut Jumalaa.🙂🙃
- En pelkää kuolemaa
Unohda nuo uskon höpötykset. Itse uskon että tämän elämän jälkeen voi olla elämää tai sitten ei. Yhtä suuri todennäköisyys molemmille. Mutta pikkuisen enemmän uskon kuoleman jälkeiseen elämään. Esim jokin aika sitten tätini sai viestiä pojaltaan joka oli juuri kuollut. Mutta jos ei ole kuoleman jälkeistä elämää. Niin voit lohduttautua sillä. Että kun olet kuollut. Niin et sinä sitä enää voi silloin ajatella koska ei ole koko tietoisuutta. Nauti elämästäsi täysillä. Sinulla on pitkä elämä edessäsi
- Maailmassa on useita
eri asioita joita kannattaa pelätä enemmän kuin kuolemaa, esim neliraajahalvaus tai kuuromykkäsokeus tai nämä yhdistettynä, tuossa tilassa olevalle kuolema olisi ilon asia ja kaiken kärsimyksen loppu siitä huolimatta onko kuoleman jälkeen elämää vai ei.. . Kuolemaa ei pääse pakoon joten turha sitä on pelätäkkään, se tulee jokaisen kohdalle ennemmin tai myöhemmin.
- Anonyymi
Loppu on uusi alku. Reinkarnaatio
- cycy
Kyllä se kuolema saa pelottaa viellä 20 vuotiaana. Ei se mikään ihme ole kun kuolevat on poissa silmistä ja mielestä, saattaa tulla epärealistinen kuva kaiken lopusta. Mikään ei lopu, kun ihminen lakkaa hengittämästä hän muuttaa muotoaan. Se pelottaa jokaista, vain harva uskaltaa siitä puhua.
Minulla oli 20 vuotiaasta eteenpäin 30 vuotiaaksi kova kuolemanpelko.. Paniikkikohtauksia sain siis. Ne menevät ohi kun käy lääkärillä puhumassa ja elää ihanaa elämää. Aika hoitaa kyllä ne loput pelot. Ette te nuoret minnekään kuole vielä pitkään aikaan joten eläkää!
Kun olette tässä 43 kieppeillä naiset niin kuolemanpelko on jo paljon pienempi kumminkin. Ehkä asiaa on jo käsitellyt mielessä niin paljon ja kokenut menetyksiä.
Eläkää, kyllä sitä kuolemaa ehtii miettimään ihan tarpeeksi kun on sen aika. - 199913
kuoleman pelkoni alkoi trilogiasta universumin tomu. Tai tutummin kultainen kompassi, salaperäinen veitsi ja maaginen kaukoputki. En tiedä mikä minut kirjassa sai ajattelemaan kuolemaa. Toinen joka vain vahvisti oli koulussa fysiikka ja aiheena maailmankaikkeus luin osaa aurinko sen räjähtäminen 5000miljardin vuoden päästå. Ajattelin ettei minua silloin enää ole ja sain kamalan ahistus kohtauksen.
- Kaikki aikanaan
Keskity elämään - ensin.
- ajattele näin:)
Yritä olla miettimättä kuolemaa se tulee kun on tullakseen ja sitä ei voi mitenkään kieltää mutta se kuuluu elämän kiertokulkuun jokainen meistä täältä lähdetään kun on vuoro. Uskon että kun on kuollut niin silloin on ikuinen rauha eikä enää mitään kärsimyksiä. Mutta nyt nauti ihanasta elämästäsi! =) vanha ketju mutta oli pakko vastata :)
- Suomifani
Mua pelottaa se että sua ei sen jälkeen vaan oooD':
- Kannasoja
Mulla on täsmälleen sama pelko mutta se tulee öisin ja olen 13
- Anonyymi
Mäkin pelkään hysteerristi kuolemaa. Se vaan odottaa. Olen nyt vahva ja hyvä oloinen. Mutta se kauheus odottaa.
- Anonyymi
Loppu in aina uusi alku. Kuoleman jälkeen pitää syntyä uudestaan. Reinkarnaatio.
- Anonyymi
En minäkään mutta taitaa olla lähellä kun en nuku
- Anonyymi
Minulla on myös kuolema pelko olen nyt 13 poika ja pelkään kuolemaaa niin paljon esim jos äitini kuolee nii haluisin nähdä hänet taivaassa
- Anonyymi
Minulla on ihan hirveä kuolemanpelko! Ei se että koska ja miten, vaan ylipäätänsä kuolema pelottaa.. EN TAHDO KUOLLA!
En ole uskovainen ja en usko kuoleman jälkeiseen elämään ja en tahtoisi lähteä minnekkään.. Tiedän että kukaan ei ole pysyvästi täällä mutta mä haluan olla :( Pelottaa ihan hirmusesti
Pelkosi on aiheeton. Kun ihminen niin sanotusti kuolee, niin kuolee vain fyysinen keho, mutta sielu elää ikuisesti, eikä sielua pysty kukaan tuhoamaan. - Anonyymi
Et kuole. Sielu on ikuinen.
- Anonyymi
Mitä hemmettiä? Tyyppi tulee tänne avautumaan sen sijaan, että menisi lääkäriin?
- Anonyymi
No sellaista se on. Olitpa sikarikas miljardööri -kuten Applen Steve Jobs- tai köyhä spurgu Hakaniemenrannasta, kuolema ottaa kaikki. Ei auta raha, Porsche, merenrantatalo tai golfreissut.
Kuolee eläimetkin. Kuvitelkaas vaikka sinitiaista, joka elää keskimäärin 3 vuotta. Ehtii kasvattaa poikasia, laulaa kauniisti ja lentää. Sitten loppu. Me sentään eletään jopa 100 vuotta. Nii-in, kun pumppu sanoo stop, verenkierto tyssää ja aivot jää hapetta. Taju pois ja lopullinen ikuinen pimeys. Et enää juo, syö, katsele auringonlaskua suviyössä, kuuntele musaa tai linnunviserrystä, et tunne, et tee seksiä, et mitään. - Anonyymi
Minä joka odottaa kuolemaa mutta älä mieti kuolemasta mieti kivoista jutuista älä kuolemasta
- Anonyymi
Ota huomioon, kun olet kuollut ei sinua pelota.
Pelko pois ja kohti kuoleman antamaa vapautta. 😅 - Anonyymi
Sinun ei tarvitse kuolla,jos et halua.Sinä voit elää ikuisesti jos niin haluat.😊
- Anonyymi
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17883955/bhagavad-gita--matka-ajattomaan-viisauteen
Bhagavad Gita. 2.13
Ruumiillistunut sielu vaihtaa vähitellen lapsen kehosta nuoren miehen kehoon ja sitten vanhan miehen kehoon, ja samalla tavalla sielu siirtyy kuoleman jälkeen toiseen kehoon. Henkilö, joka on tietoinen omasta henkisestä luonteestaan, ei hämmenny tällaisesta muutoksesta.
Bhagavad Gita 2.20
Sielu ei synny eikä kuole. Hän ei ole koskaan syntynyt, ei synny eikä tule koskaan syntymään. Hän on syntymätön, ikuinen, aina olemassa oleva ja alkuperäinen. Hän ei tuhoudu, kun keho kuolee.
Bhagavad Gita. 2.12
Koskaan ei ole ollut aikaa, jolloin Minua, sinua ja kaikkia näitä kuninkaita ei olisi ollut olemassa, eikä kukaan meistä lakkaa olemasta tulevaisuudessakaan.
Meidän on myös muistettava, että olemme elävän tietoisuuden hiukkasia. Sillä hetkellä kun tunnemme jättävämme kehomme, meidän on ymmärrettävä: "Tämä on minun kehoni, olen jättämässä sen, mutta olen itse elävä tietoisuuden hiukkanen, en ole kuolemassa.
Kuolemasta sanotaan,ei siis ”kuolema”, vaan että jätämme (fyysisen) kehomme.
Itse asiassa tämä kuoleman prosessi ei ole meille kovin uusi, koska olemme kuolleet jo tuhansia kertoja eli jättäneet kehomme. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17883955/bhagavad-gita--matka-ajattomaan-viisauteen
Bhagavad Gita. 2.13
Ruumiillistunut sielu vaihtaa vähitellen lapsen kehosta nuoren miehen kehoon ja sitten vanhan miehen kehoon, ja samalla tavalla sielu siirtyy kuoleman jälkeen toiseen kehoon. Henkilö, joka on tietoinen omasta henkisestä luonteestaan, ei hämmenny tällaisesta muutoksesta.
Bhagavad Gita 2.20
Sielu ei synny eikä kuole. Hän ei ole koskaan syntynyt, ei synny eikä tule koskaan syntymään. Hän on syntymätön, ikuinen, aina olemassa oleva ja alkuperäinen. Hän ei tuhoudu, kun keho kuolee.
Bhagavad Gita. 2.12
Koskaan ei ole ollut aikaa, jolloin Minua, sinua ja kaikkia näitä kuninkaita ei olisi ollut olemassa, eikä kukaan meistä lakkaa olemasta tulevaisuudessakaan.
Meidän on myös muistettava, että olemme elävän tietoisuuden hiukkasia. Sillä hetkellä kun tunnemme jättävämme kehomme, meidän on ymmärrettävä: "Tämä on minun kehoni, olen jättämässä sen, mutta olen itse elävä tietoisuuden hiukkanen, en ole kuolemassa.
Kuolemasta sanotaan,ei siis ”kuolema”, vaan että jätämme (fyysisen) kehomme.
Itse asiassa tämä kuoleman prosessi ei ole meille kovin uusi, koska olemme kuolleet jo tuhansia kertoja eli jättäneet kehomme.https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271273/gunat---materian-kolme-olomuotoa
Aineellisessa maailmassa voimme havaita kolme perusprosessia, joita tapahtuu kaikkialla mikroskooppisesta tasosta universaalille tasolle:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271908/gunat---materian-kolme-olomuotoa--osa2
Nämä aineellisen luonnon kolme ominaisuutta ovat itsessään ajan energian sisäinen rakenne. Tätä voi olla hieman vaikea ymmärtää. Aika on sellainen näkymätön voima, näkymätön virtaus, ja me olemme siinä. Aivan kuten kala ei tunne vettä, se on vedessä, samalla tavalla kaikki prosessit, joita meille elämässä tapahtuu, tapahtuvat tässä ajan virtauksessa. Emme ole kovin hyviä huomaamaan sitä, emmekä varsinkaan tiedä, miten tämä aika on järjestetty, mitä se on.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274383/hienojakoinen-keho
Toisin sanoen uskotaan, että tämä toiminta on korkeampaa hermostollista toimintaa. Heillä on tästä omat selkeät vahvistuksensa. He sanovat esimerkiksi, että jos vaikuttaa joihinkin aivojen osiin, jotkut emootiot vahvistuvat, tai päinvastoin, joitakin emootioita voi tukahduttaa. Väitetään, että he löysivät joitakin aivojen osia... muistin varastointi jne. Eli näyttää olevan tietty yhteys sisäisen hienovaraisen henkisen toimintamme ja tiettyjen fyysisten prosessien välillä. Se on todellakin totta, mutta tämä yhteys ei ole suora. Jos esimerkiksi otat ja lähetät...iskun televisioon, niin jonkun hetken ajan ruudulla kulkee viivoja. Eli nämä säteet television kaukosäätimessä, ne poikkeavat tuosta fyysisestä iskusta.
Mutta voit lyödä kovempaa, voit rikkoa television, eikä ohjelma pyöri lainkaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olemme tällä toiminnalla tuhonneet itse lähetyksen, koska niissä televisiovastaanottimissa, jotka toimivat kunnolla, se toimii normaalisti. Kyse on siis siitä, että televisio ei näytä meille ohjelmaa, vaan televisio on vain johdin. Itse ohjelma tai itse tieto muunnetaan toisesta lähteestä, joka on täysin kaukana. Samalla tavalla, vaikka näyttääkin siltä, että sisäinen henkinen toimintamme tulee aivoista. Itse asiassa se ei tule aivoista vaan aivojen kautta. Ja se tulee toisesta, hienovaraisemmasta taustalla olevasta rakenteesta, sielusta eli yksilöllisestä tietoisuudesta, josta puhuimme viime kerralla. Materialistit uskovat siis, että hienojakoinen keho eli psyyke syntyy aivoista. Niinpä luonnollisesti heidän yrityksensä vaikuttaa jotenkin psyykeen rajoittuvat myös tällaisiin aineellisiin keinoihin.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Jos siis joku meissä haluaa ikuista elämää, se tarkoittaa, että tämä on tämän halun esittäjän, eli tietoisuuden, luonne. Tietoisuus pyrkii ikuiseen tilaan.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274310/ihmisen-metafyysinen-rakenne--osa-2
Kaikki prosessit, yksinkertaisimmatkin, edellyttävät jonkinlaista organisointia. Jonkinlaista tietoista ohjausta. Ja nämä kehossamme tapahtuvat prosessit, fysiologiset prosessit, psykologiset prosessit, ne ovat hyvin monimutkaisia. Äärimmäisen monimutkaisia.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin
Monien kansojen tiedossa on karman laki, vaikka he eivät tietäisikään, että kyse on karman laista.
Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin. Kultainen sääntö tekee meidät tietoisiksi teoistamme, jotta voimme pohtia lopputulosta ennen kuin ryhdymme mihinkään toimiin tai käytämme voimaa.
- Anonyymi
Niin se itselläkin pelottaa. Arkea ei vielä haittaa, mutta unen saamista kyllä. En oikein uskalla kenellekkään asiasta puhua enkä tiedä miksi, kuolemahan on luonnollinen asia ja se vain tulee eteen jossakin vaiheessa kaikilla. Niin pelkona kuin tapahtuvana asiana. Sen osaan ymmärtää
Ahdistaa itselläkin nimenomaan se, että mitä sen jälkeen on. En ole itse uskonnollinen juuri millään tapaa. Kaikki mitä haluaisin tietää on se että mitä meidän mielelle ja tajunnalle tapahtuu, onko mahdollista että me synnytään uudelleen vai onko se vaan siinä.
Kaikki tälläiset kysymykset heräsi viimevuonna kun papan menetin.
Aina kun itken papan menetystä, niin tykkään muistuttaa itseä että ainakin tiedän pappaa silti rakastavan vaikkei täällä enää meidän kanssa ainakaan fyysisesti ole. Kumpa olisi.
Haluaisin mielelläni kuulla muiden ajatuksia. - Anonyymi
Minuakin pelottaa kuoleminen entä jos kukaan ei enään edes jää kaipaamaan minua kun kuolen
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3026907Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill652079- 1751807
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä151297- 1121257
Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691190Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie71166RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j541076Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411041Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.288982