Tilanne lienee sen kaltainen, että välttämättömyyden pakko on johtanut siihen, että ruotsinkielinen tarvitsee ainakin välttävän suomen kielen taidon voidakseen selviytyä työelämässä ja muutoinkin, kun taasen suomenkieliselle ei ruotsin osaaminen ole ehdottoman tarpeellista ja välttämätöntä. Se on vähemmistön osa, johon se joutuu käytännön tasolla tyytymään. Kielilainsäädännön tarkoituksena lienee tämän vähemmistön aseman vajeen kompensointi niissä tilanteissa, joissa kielen käyttämisellä on merkitystä henkilökohtaiseen oikeusturvaan; tuomioistuimissa, sairaanhoidossa tai viranomaisasioinnissa. Mitään järkeä ei ole laajentaa sitä sellaiseen toimintaan, joka sujuu muutenkin. Tällaisena ymmärrän kielellisen "palvelun" tarpeen.
Tämän palvelun toteuttamisen tekijöinä on varsin pitkälti vähemmistö itsessään. Vähemmistöstä täytyy rekrytoitua hyvin molemmat kielet omaavia henkilöitä kielellisen palvelun tehtäviin. Kyse on myös koulutuksesta niin, että meillä on riittävästi kaksikielisiä sairaanhoitajia, poliiseja, sosiaalityöntekijöitä; tässä vain joitain ryhmiä mainitakseni. Ns. suoritusportaan palvelujen antajien hyvä rekrytointipohja löytyy selkeimmin vähemmistöstä itsestään. Poleemisella heitolla kärjistän asiaa ja väitän, että kaikkien ruotsinkielisten ei tarvitse kouluttautua diplomiekonomeiksi. Heistä löytyy erinomaisia sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä paitsi oman kielivähemmistönsä myös meidän enemmistön tarpeeseen.
Toivon, että tämä avaus saa hetken viivähtää palstalla ja että siihen saadaan asiallisia kannanottoja. Keskustelun innostavuus katoaa, mikäli kiinnostavat aihepiirit katoavat kuin tuhka tuuleen heti kohta niiden tultua esille.
Tämän palvelun toteuttamisen tekijöinä on varsin pitkälti vähemmistö itsessään. Vähemmistöstä täytyy rekrytoitua hyvin molemmat kielet omaavia henkilöitä kielellisen palvelun tehtäviin. Kyse on myös koulutuksesta niin, että meillä on riittävästi kaksikielisiä sairaanhoitajia, poliiseja, sosiaalityöntekijöitä; tässä vain joitain ryhmiä mainitakseni. Ns. suoritusportaan palvelujen antajien hyvä rekrytointipohja löytyy selkeimmin vähemmistöstä itsestään. Poleemisella heitolla kärjistän asiaa ja väitän, että kaikkien ruotsinkielisten ei tarvitse kouluttautua diplomiekonomeiksi. Heistä löytyy erinomaisia sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä paitsi oman kielivähemmistönsä myös meidän enemmistön tarpeeseen.
Toivon, että tämä avaus saa hetken viivähtää palstalla ja että siihen saadaan asiallisia kannanottoja. Keskustelun innostavuus katoaa, mikäli kiinnostavat aihepiirit katoavat kuin tuhka tuuleen heti kohta niiden tultua esille.
Vastaukset 27
Vanhimmat
tavalla välttämätöntä suomalaiselle.
Niissä harvoissa tilanteissa, joissa ruotsinkielinen todella tarvitsee omakielistä palvelua voidaan käyttää tulkkia. Kuten esimerkiksi tuomioistuimissa, lääkärin vastaanotolla jne.
Kyse ei ole siitä etteikö ruotsinkielistä palvelua tule olla tarjolla, kyse on siitä missä laajuudessa ja miten se toteutetaan. Ei ole oikein, että kaikki suomalaiset valjastetaan pakkoruotsin ja ruotsin kielen osaamisvaatimuksin voimin ruotsinkielisen palvelun tuottamiseen.
jokaiselle ruotsinkieliselle oman henkilökohtaisen tulkin.
Ei niitä tulkkeja tarvitsisi monessakaan tapauksessa käyttää.
Enkä usko että niin moni valitsee tulkkauksen ammatikseen.
Kiintiöt ja kielitaitolisät taitavat sittenkin olla järkevimmät ratkaisut, jos aidosti halutaan pyrkiä edes jossain määrin kielelliseen tasa-arvoon.
Onko se sitä, että Suomessa on voitava elää ruotsiksi siinä missä suomeksi?
Ei valitettavasti onnistu, ei vaikka kuinka haluaisimme. Vähemmistö on vähemmistö, ja on älytöntä vaatia, että 5% olisi samalla viivalla 95% kanssa mitä tulee mahdollisuuteen käyttää omaa äidinkieltään. Ei se se ole mahdollista! Eikä sen ole tarpeen olla mahdollista.
Kyllä on ihmeellisellä tavalla suomenruotsalaisten keskuudessa annettu muhia tuollainen utopia. Sääli jos te todella uskotte keskuudessanne, että olisi jotenkin väärin se, että te joudutte opettelemaan maanne pääkielen ja käyttämään sitä selviytyäksenne arjestanne kunnialla. Sehän on vain täysin hyväksyttävä realiteetti, jokakoskettaa kaikkia keilivähemmistöjä kaikkialla maailmassa.
.. milloin joku tarvitsee tulkin?
_jos aidosti halutaan pyrkiä edes jossain määrin kieleeliseen tasa-arvoon._
Mitä on kielellinen tasa-arvo eri ryhmien välillä?
Miten voi alle 10% vähemmistöryhmä (ruotsin-, saamen-, romanin- ja kuurojenkieliset) vaatia "edes jossain määrin" kielellistä tasa-arvoa yli 90% suomenkielisen kanssa?
Nehän ovat vähemmistökieliä, jokaikinen. Eikö vähemmiskielen asema riitä? Ihan YK:n näkemyksen mukaan?
4-5% EI ole mitenkään, ei milloinkaan "tasa-arvoinen" yli 90%:n kanssa. Demokratian määritelmän mukaan.
Jos ei ymmärrettävästi pysty itseään suomeksi ilmaisemaan tai muut eivät ilmaisuasi ymmärrä, niin tulkki apuun.
Kuin myös tilanteissa, joissa pitää pystyä ilmiasemaan itseään hyvin täsmällisesti, eli tuomioistuimissa.
Niinkö?
Miten ajattelit varmistua siitä että myös ko hlö ymmärtää riittävästi? Vai eikö sillä ole niin väliä?
Allekirjoittanut on toiminut viranomaisen tulkkina erinäisiä kertoja, oikeudessa ja poliisilaitoksella y.m. joten minä tiedän mistä puhun, sinä ilmiselvästi et tiedä.
Voin vakuuttaa sinulle että viranomaistulkkaus ensinnäkin on hyvin kallista ja että se edellyttää erikoiskoulutettua, auktorisoitua tulkkia.
Viranomaistulkkauksesta ei päätä viranomainen asiakkaan puolesta, esimerkiksi niin että päättäsi ettei asiakas tarvitse tulkkia. Usein on tilanne päinvastainen, eli se että viranomainen nimenomaan edellyttää ja hankkii sen tulkin paikalle varmistaakseen että asiat menevät perille.
pakko väkisin tehdä muka joku ongelma?
Tulkkia käytettäköön tietenkin ensisijaisesti sillä perusteella, että jos suomenruotsalainen niin tahtoo ja tarvitsee.
Samojen periaatteiden mukaan, kun tulkkausta käytetään nykyisin muidenkin kielivähemmistöjen kohdalla.
En tarkemmin tulkkauskäytännöistä tiedä sanoa, kun en ole asiaan niin tarkasti perehtynyt.
No jos tulkkaus on kallista, nin sehän tarkoittaa sitä, että tulkki tienaa kivasti. Siinäpä kivoja suojatyöpaikkoja suomenruotsalaisille ;)
Ja kultturfondit tulkoot myös apuun rahatukkoineen.
"Tulkkia käytettäköön tietenkin ensisijaisesti sillä perusteella, että jos suomenruotsalainen niin tahtoo ja tarvitsee. "
Et vieläkään oikein tajua, ajattelussasi teet r.kielisestä jonkinlaisen altavastaajan ja sen joka tarvitsee suomenkielen taidolleen tukea. Et voi mihinkään vedoten velvoittaa tai korkeintaan hyvään tahtoon, ketään ruotsinkielistä puhumaan esimerkiksi oikeudessa suomea. Tulkkia käyttää aina kaksi osapuolta! Ei sitä tulkkia sinne oikeuteen pyydetä siltä varalta ettei se suru jotain tajua. Oikeudenkäynnin, kuulustelun tai muun viranomaisjutun tulee olla täysin tasa-puolinen puolin sekä toisin. Tulkkaus on ratkaisu kun parempaa ei ole mutta ei kovin hyvä sekään. Ja mitä tulkin työhön tulee niin sellaisen kivan suojatyöpaikan saaminen edellyttää valitettavasti aikamoista koulutusta ja kielitaitoa, eikä pelkästään kielitaitoa vaan myös tulkkikoulutusta, but the money is nice though ;)
Säätiöiden asia ei ole kustantaa ihmisten perusoikeuksia.
'Fondit' lahjoittelevat ruotsinkielisiä satukirjoja ja pitsiverhoja ruotsinkielisiin päiväkoteihin ja tukevat ruotsinkielistä kulttuurityötä miljoonillaan mutta yhteiskunnan velvollisuus on maksaa kansalaistensa tasa-arvon toteuttamisesta syntyvät kulut.
Ja onhan se ongelma että se tulisi aivan järkyttävän kalliiksi!
Minusta kielilain mukaiset palveluvelvoitteet, joiden määrää ja tarvetta tunnutaan monelta taholta suuresti liioiteltavan, pystytään hyvin hoitamaan - ainakin yksikielisellä alueella - ilman, että ruotsinkielen opetus olisi pakollista koko koulutettavalle ikäluokalle. Viittaan tältä osin avaukseeni, jossa puhuin siitä, mistä rekrytoida ne ihmiset, jotka kielellistä palvelua antavat.
Kielilaki itsessään ei luo kovin merkittäviä velvoitteita, joita ei pystyttäisi hoitamaan. Ylipäätänsä sen merkitystä näytetään yliarvioitavan suuresti. Näen kuitenkin merkittävänä oikeusturvakysymyksenä oikeuden oman kielen käyttöön tuomioistuimissa ja virastoissa ja terveydenhoidossa, mutten näe suurta merkitystä sillä mitä kieltä käytetään rautatieaseman lippukassalla.
Fundamentalisti-surut tulkitsevat kielilakia juuri siten, että kaikkien suomalaisten pitää osata ruotsia ja ja kaikkien on palveltava ruotsiksi. Suurin osa tavallisista suruista ei tällaista vaadi. Mutta nuo ääriainekset leimaavat kiihkoilullaan kaikki muut- ja saavat RKP:n kautta simputettua koko kansaa.
RKP:n ja ruotsinkielisten järjestöjen tulisi mobilisoida nuoret ruotsia puhuvat palvelualan tehtäviin, kuten sanoit sairaanhoitajiksi, poliiseiksi, sosiaalityöntekijöiksi. Kaksikielisyys ei säily esittämällä vaatimuksia suomenkielisille, vaan niiden, jotka ruotsia osaavat, on otettava itse vastuu.
Tästä on yritetty keskustella ennenkin, ja keskustelu kääntyy yleensä palkkapolitiikkaan ja kielilisiin. Solidaarisuus omia kohtaan väistyy, ja sitä naamioidaan moittimalla suomenkielisten kielitaitoa.
Minkä tasoista osaamista on kohtuullista vaatia matalapalkka-alalla?
Olen pitkälti kanssasi samaa mieltä. Tasa-arvoisuuteen nojaavassa poliittisessa ja yhteikunnallisessa kulttuurissamme on paljon esimerkkejä siitä miten pienten ryhmien tasaveratsuutta pyritään takaamaan.
On aluepolitiikkaa, on sosiaalipolitiikka, progressiivinen verotus ja paljon muuta. Jokainen meistä on jossain vaiheessa jossakin vähemmistössä jota yhteysin varoin tuetaan.
Mahtipontisesti voidaan puhua talvisotahengestä. Pienellä maalla ei ole varaa eripuraan tai jonkun ryhmän potentiaalin menettämiseen. Tämän yhteen hiileen puhaltamisen hyödyn olemme saaneet kokea kouriintuntuvalla tavalla ja moneen otteeseen. Ja se ohjaa meitä edelleen.
Suomenruotsalaisten omakielisen palvelun pullonkauloihin rakenteelliset ongemat ovat kaikki tavalla tai toisella kytketty väestöryhmän luukumäärän pienuuteen sekä sen maantieteelliseen hajanaisuuteen.
Hyvä esimerkki on opettajat. Ainoa ruotsinkielinen opetustieteen laitos sijaitsee Vaasassa, mutta suurin pätevien opettajien puute on pääkaupunkiseudulla.
Vanhustenhoitoon koulutetaan ruotsinkielisiä sosiaalityöntekijöitä samassa suhteessa kuin suomenkielisiäkin. Mutta koordinointi jossa heillä olsi vain ruotsinkielisiä asiakkaita ei onnistu. He hoitavat siis sujuvasti myös suomenkielisä, mutta suomenkieliset eivät yhtä sujuvasti pysty/halua palvella ruotsinkielisiä asiakkaitaan. Jolloin siis syntyy vaje.
Upporikkaatkin ovat vähemmistö. Tulisiko heitäkin valtion tukea?
Ruotsinkielisiä on noin 290.000, yhtä paljon kuin islantilaisia, jotka saavat oman yhteiskuntansa toimimaan.
Pääkaupunkiseudulta voi opettajaksi haluava lähteä Vaasaan opiskelemaan. Matka ei ole sen pitempi tai hankalampi kuin vaasalaisnuorella, joka tulee pääkaupunkseudulle opiskelemaan. Tahdosta se on kiinni.
Ymmärsinkö tämän vanhustenhoitokysymyksen oikein? Tarkoitatko, että ruotsinkieliset eivät halua hoitaa ruotsinkielisiä, kun joutuisivat samalla hoitamaan myös suomenkielisiä? Jäämmeköilman sitä kaksikielisyyttä, johon pyritään? Hoitavathan suomenkielisetkin ruotsinkielisiä vanhuksia, mutta RKP:n edustajat (eivät vanhukset) valittavat suomenkielisten puutteellista kielitaitoa, joka riittää vain työssä välttämättömiin asioihin, ei enempään.
Vanhustenhoitoon koulutetaan ruotsinkielisiä sosiaalityöntekijöitä samassa suhteessa kuin suomenkielisiäkin.>>
Väite ei ole uskottava. Korkeakoulutettujen osuus ruotsinkielisistä on suhteellisesti huomattavasti suurempi kuin suomenkielisillä.
Tilastokeskuksen sivuilla on tietoa, ero on muistaakseni jopa 5 prosenttiyksikköä. Erityisen huomattava oli korkean asteen koulutuksen saaneiden osuus ruotsinkielisten naisten joukossa. Taisi olla yli 30 % ruotsinkielisistä naisista korkeasti koulutettuja. Ei ihme, ettei löydy ruotsinkielisiä vanhustenhoitajia.
Tietyissä ikäryhmissä ruotsinkielisistä naisista yli 50 %:lla on korkeakoulututkinto.
Suomenkielisillä vastaava luku on useita prosenttiyksikköjä pienempi, joten johtopäätös: Kielielitismi on tosiasia, ruotsinkieliset naiset eivät halua suoritustason töihin, esim. hoitamaan ruotsinkielisiä vanhuksia.
http://tilastokeskus.fi/til/vkour/2006/vkour_2006_2007-12-05_tie_001.html
http://www.stat.fi/til/vkour/tau.html
"Tietyissä ikäryhmissä ruotsinkielisistä naisista yli 50 %:lla on korkeakoulututkinto"
Joutuvatko menemään Ruotsiin hoitoa saadakseen, jää nähtäväksi.
Voi hyvin olla että upprikkaat joutuvat turvautumaan väestönosuutta suurempaan osuuteen poliisipalveluja.
Kaikki on tahdosta kiinni. Ja stadin hurriopattajatr ovat siis käyneet olleet Vaasassa kouluttautumassa. Mutta olishan se kätevämpää jos vosi opiskella himass kuten suomenkieliset. Ja koska se on hankalampaa niin syntyy enemmän vajetta.
"mmärsinkö tämän vanhustenhoitokysymyksen oikein? Tarkoitatko, että ruotsinkieliset eivät halua hoitaa ruotsinkielisiä, kun joutuisivat samalla hoitamaan myös suomenkielisiä? "
Tuskin ymmärsit sen noin. Miksi siis väität niin.
Jos suomenkielisä vanhuksia on 1000 ja hoitajia on 20, niin hurrivanhuksia on 50 ja hoitajia 1.
No hurrihoidettavat sijaitsevat liian kaukana toisistaan jotta yksi hoitaja voisi hoitaa ne kaikki, niin hurrihoitaja täyttää työpäivänsä osittain myös suomenkielisistä asiakkaista.
Jos sama kielijoustavuus ei toimi toiseen suuntaan syyntyy vajaus.
Tämä voidaan ratkaista joko kouluttamalla suhteessa enemmän hurrihoitajia, tai maksaa kielilisää siitä että suomenkieliset oppisivat ruotsia jotta voisivat hoitaa vajauksen. Tai tehdään vähän molempia.
"Hoitavathan suomenkielisetkin ruotsinkielisiä vanhuksia, mutta RKP:n edustajat (eivät vanhukset) valittavat suomenkielisten puutteellista kielitaitoa, joka riittää vain työssä välttämättömiin asioihin, ei enempään."
Ensimmäiset neljä sanaa ovat asiaa, loput silkkaa panettelua. Ongelma on vain se että välillä nuo ensimmäiset neljä sanaakaan eivät päde.
Nyt on muistettava että vanhusongelma pienenee ajan myötä. Tämän päivän vanhuksissa on stadissakin suuri joukko sellaisi jotka oikeasti omaavat niin heikon suomentaidon että hiukan dementoituneena eivät enään osaa juuri mitään.
Nuorempi sukupolvi on jo oppinut sen verran paljon enemmän ettei tätä vaaraa välttämättä ole.
että hyväosaisille kelpaa aina vain korkeampi hyvinvoinnin taso.
Ei kait voi olla raja sille, mitä yhteiskunta voi tehdä upporikkaan _vähemmistön_ hyväksi, eihän? Ei ainakaan, jos asiaa kysytään heiltä itseltään.
Mitä merkitsee, että joku vanhus on dementoitunut?
Tarkoittaako se, että henkilö ei ymmärrä mitään kieltä?
Dementia, mitä se on ? Dementia on muistin ja päättelykyvyn heikkenemistä. Siihen voi myöhemmässä vaiheessa liittyä puhumisen, puheen ymmärtämisen, havaintokyvyn sekä kätevyyden häiriöitä. Dementian yleisyys lisääntyy iän myötä. Kirjan ”Muistihäiriöt ja dementia” mukaan 1985-1995 Euroopassa tehtyjen tutkimusten mukaan dementian ikäryhmittäinen esiintyvyys on seuraavanlainen:
60-64v. 1,0%
65-69v. 2,3%
70-74v. 4,2%
75-79v. 8,6%
80-84v. 13,0%
85-89v. 25,3%
90+ 33,5%
Kuinka monta suomenruotsalaista dementiavanhusta löytyykään?
Joka tapauksessaa Finlandssvenska folktinget on_selkokieliprojektina_ tehnyt 75-sivuisen ruotsinkielen oppikirjan suomalaiselle hoitohenkilökunnalle. Se on hyvin perusteellinen ruotsinkielen kurssi.
Missä määrin näitä dementiapotilaita on vain käytetty hyväksi, jotta pakotetaan suomenkieliset opettelemaan ruotsia?
Näin kielikylvetetään alalla kuin alalla.
"Ei kait voi olla raja sille, mitä yhteiskunta voi tehdä upporikkaan _vähemmistön_ hyväksi, eihän? Ei ainakaan, jos asiaa kysytään heiltä itseltään."
Toisin kun köyhät! Niinkö??
ja yksilö jää aina Suomessa suomen ruotsalaisten jalkoihin.
Eliitti osaa kahta kieltä ja samoin yläluokka.
Taas alaluokka ja oppimattomat eivät osaa kieltä ensinkään.
Kyse ei aina ole ammattivaatimuksesta vaan henkilön taidoista ja kyvyistä.
Myöskin halusta ja motivaatiosta.
Me haluamme, on päivän sana. Siksi hyvin helposti kieltäydymme asioista joita emme halua.
Valintaan vaikuttaa mitä teen elämälläni, mihin panostan, mikä on tärkeää, onko minulla osaamis mahdollisuuksia.
On luotu kielijärjestelmä joka on keinotekoinen ja sinä pysyy.
Menee viellä vuosituhat ennenkuin suomenkielenasema tunnustetaan suomenruotsalsen kielen rinnalla.
Ohi suomalaisilla on ajanut jo englanitlais-suomalainenkieli.
Lähtökuopissaan on ruotsalis-suomalainen raha eliitti joka odottaa ostavansa suomen takaisin laman alettua.
Heillä on vahva euro piilossa Sveitsissä ja se tulee näkyviin kun Eurooppalainen pääoma vetäytyy suomesta lamanalettua.
Syy ja seuraus.
He opettavat suomalsille yrittäjille ekonomiaa.
Osta halvalla ja myy kalliilla.
Tuotto ei ole sijoitus voitto ja markkinat vaan myyntivoitto ja ostovoitto.