Olen jo pidemmän aikaa ollut alla päin. Tuntuu etten saa otetta mistään ja päivät kuluvat ohitse vailla merkitystä. En oikeastaan tee muuta kuin nukun, sillä sängystä ylös pääseminen on joinakin päivinä todella vaikeaa. Minua itkettää, olen surullinen ja ahdistunut koko ajan. Lisäksi tunnen suurta hermostuneisuutta aina välillä.
Jatkuuko tämä näin vai onko parempia aikoja luvassa?
Jatkuuko tämä näin vai onko parempia aikoja luvassa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse oli samassa tilassa pari vuotta sitten. kaikki helpoimmatkin hommat tuntuivat uskomattoman vaikeilta. Onneksi on kaksi lasta, joiden takia oli pakko nousta sieltä sängystä. Ystävillekään en kehdannut kertoa. menin kuitenkin lääkäriin ja sain muutaman kuukauden kuuri jotai serotoniinilääkettä.
se vei pahan olon, toki suuren osan muitakin tunteita, mutta kun pahin tuska oli mennyt ohi,lääkäri sanoi, etten tarvitse enää lääkettä.
sen jälkeen jos parikin päivää ahdistaa, olen pelännyt vähän, että joko taas. mutta pienet ahdistukset kuuluvat elämään. Ja kun viimein uskalsin kertoa asiasta läheisilleni, olivat he tukena ja tiedän voivani turvata heihin tänäpäivänä.
Kyseessä ei aivan vakava masennus minun kohdallani, mutta ei paljoa olisi tarvittu, että sinne asti olisi tila päässyt.
Vieläkin huomaan pimeimmän talven vievän vedon minulta pois, mutta nyt taas kun päivä ja valonaika pitenevät on parempi olo.
Rohkeasti lääkäriin, omaksi parhaaksi.
Haeppa neuremax forte. B vitamiini. b 1 b6 b12. Sain eräältä ystävältä neuvon siihen. auttaa aivoihin piristyy. Todella piristyin.