Tämän päiväisessä Hesarissa oli Ari Ojapellon mielipidekirjoitus, missä viitattiin myös professori Arto Lahden samassa lehdessä 3.3 kirjoitettuun mielipidekirjoitukseen. Näissä kirjoituksissa nostettiin kissa pöydälle eli otettiin esille tärkeä kysymys siitä, kykenevätkö länsimaat pärjäämään sillä, että ne kouluttavat, tutkivat ja tekevät tuotekehitystä. edellä mainitut kirjoittajat nimittävät tähän luottavia tietoyhteiskuntauskovaisiksi. Ojapelto nimeää sellaisiksi esim. Esko Ahon ja Erkki Liikasen. Poliitikkojen ja median kohdalla vallitsee jopa melkoinen konsensus tämän suunnan oikeellisuudesta.
Kirjoittajat eivät tähän sen sijaan usko. He pitävät välttämättömänä sitä, ettei suomalaista suurteollisuutta ulosliputettaisi maasta. Tietoyhteiskuntaa ei voi olla heidän mukaansa ilman tätä tukijalkaa. Ilmeisesti on niin, että myös pienyritysmuotoinen teollisuus on alihankkijaominaisuudessa paljossa riippuvainen suurteollisuuden olemassaolosta. Ojapellon mukaan myös palveluihin on harhaista luottaa. Palveluista kaksi kolmannesta voidaan myös ulkoistaa. Ja itse tuotekehtys tullaan myös ulkoistamaan, kun 70 % maailman insinööreistä on jo nyt kiinalaisia ja intialaisia.
Ojapelto haluaisia asiasta avointa keskustelua, mutta hänen mukaansa tietoyhteiskuntauskovaiset ovat haluttomia lähtemään tällaiseen keskusteluun.
Herrat ottivat esille Suomen ja länsimaiden näkökulmasta katsottuna yhden globalisaation tärkeimmistä asioista. He pelkäävät työn loppuvan. Ojapelto kertoo mm., että samaan aikaan, kun työllisyys on kohentunut, tethyjen tuotuntien määrä onkin rutkasti laskenut eli Suomessa tehdän selvästi vähemmän työtunteja edelleen kuin 1980-luvulla. Globalisaatio synnyttää vaurautta kehittyvissä maissa, mutta vähentää sitä kehittyneissä maissa kuten Euroopassa, USAssa ja Japanissa.
Kehitys voi olla koko ihmiskuntaa ajatellen aivan oikeudenmukainen. Vauraat länsimaat joutuvat tinkimään vaurastuvan Aasian edessä. Länsimaissa tämä voi aiheuttaa kuitenkin vakavia ongelmia, joihin tulisi varautua, jos tietoyhteiskuntauskovaiset ovatkin väärässä. Ainakin pitäisi olla rohkeutta virittää keskustelua asiasta kuten Arto Lahti ja Ari Ojapelto ovat tehneet.
Tietoyhteiskuntauskovaiset
14
412
Vastaukset
- Mielipidepankki...
Toweri Mielipidepankki on taas oikealla asialla.
Proletariaatin ei tule ryhtyä tietoyhteiskunnan riistoporvarin käsikassaraksi. Oikea sankarityöläinen ei tietokoneeseen koske, aidot työnsankarit löytyvät alipalkatuista paperimiehistä ja muista isojen tehtaiden sorretuista työläismuurahaisista.
Meidän tulee ryhtyä lakkoon tietoyhteiskunnan häätämiseksi maastamme, vain vanha kunnon teollisuus takaa leivän kaikille, senhän Pohjois-Korea meille on osoittanut. Siellä ei ole tietokoneita kuin Suurella Johtajalla, silti kaikille riittää työtä. Radioista ja televisioistakin tulee poistaa kanavien valintamahdollisuus Pohjois-Koren mallin mukaan jotta saamme kuunnella vain oikeamielisten laatimaa ohjelmaa. Yleisradiosta tulee tehdä Työväen radio ja muut kanavat lakkauttaa
Ehdotan työväenneuvostolle että valitsemme Mielipidepanki uuden uljaan Työväen radion ohjelmapäälliköksi- Pideepankki
Jotain jossa on järkeä on tarkasteltava sitäkin kriittisesti.
Aivan oikein sanoit P-Koreasta ja sen vapaamielisyydestä.
Mutta jos pitäydytään länsimaisessa mediassa on siellä jotain vialla.
Peitelty totuus eli totuuden vääristely ja hukuttaminen.
Vapaudessa on aina tiedonvälitys monipuolista ja keskeisellä sijalla mediassa.
Näin ei myöskää ole lännessä eikä idässä tietenkään.
Vaan mainokset, ilmoitukset, tiedoitukset, paisuttelut, vähäpätöiset ns. tarpeettomat viestit halkovat länsimaista mediaa.
Peittely on samaa kuin painotus, mediatila tai kirjoitustyyli, sisältö.
Kaikella tällä on tarkoitus, siis voimakas vastamedia että hölynpöly, voisi sanoa propakanda kilpailu luo mahdollisuuksia mutta ei järjestystä.
Joskus kysyy onko tiedonvälitystä.
Määrä ja laatu eivät kohtaa, jos se on edes tarkoituskaan.
Toisaalta onko järkeäkään välittää tietoa mistään muusta kuin tuotteista, ostamisesta, myymisestä ja yritysten kulloisista ailahteluista.
- D-D
Maailmankauppa ja pääomat on vapautettu jolloin kilpailu pääomista johtaa pääoman nopeaaan liikkuvuuteen jonka mahdollistaa teollisen yhteiskunnan vaihtuminen teknologia- ja tietoyhteiskunnaksi jossa tuotanto on helpommin siirrettävissä paikasta toiseen.
Hyvinvoinnin jakajia tarvitaan vähemmän samoin päätöstentekijöitä.
Yksittäisten valtioiden on vaikeampi ylläpitää sisäistä hyvinvointia verotulojen vähentyessä.Verotulojen korjaaminen lisäämällä ja laajentamalla veropohjaa johtaa taas kilpailukyvyn heikkenemiseen jolloin ei pystytä houkuttelemaan sijoittajia ja uutta pääomaa. - tieto yhteiskunta
Sosialistille tieto on kauhistus. Etenkin jos sitä tietoa saallitaan jaettavan vapaasti ja kaikille. Siinä syy miksi änkyrävasemmistolainen MPP vastustaa tietoyhteiskuntaa
Sosialistisissa maissa, näissä MPP:n tavoittelemissa onneloissa, tietoa jaetaan tarkkaan seuloen ja oikealla tavalla muunnellen. Niinpä kansalla ei ole koskaan väärää tietoa tarjolla, näemehän sen Pohjois-Koreassa. Ja näimme aikanaan naapurissammekin.
Tietoyhteiskuntaa tulee vastustaa sillä tieto ja oppi vähentävät sosialismin kannatusta. Olemmehan havainneet kotoisessa Suomessakin kuinka korkeammin koulutetut äänestävät mieluummin porvareita ja ammattikoulun käyneet vasemmistoa.Mistähän olet mahtanut saada päähäsi, että vastustaisin tietoyhteiskuntaa saati sitten tiedon vapaata levittämistä. Tiedon vapaa levitys ja yhteiskunnassa tapahtuneet sosiaaliset uudistukset korreloivat takuuvarmasti keskenään positiivisesti. Tämän vuoksi vasemmistopuolueet ovat harrastaneet ja tukeneet myös kansan sivistystoimintaa. Sivistyksen leviämisen vastustaminen on liittynyt perinteisesti maatalousvaltaisiin yhteiskuntiin, joissa on ajateltu, että peltotyöt menevät aina koulunkäynnin edelle.
Sosialismin kannatus on nykyisin Suomessa kuten muuallakin hyvin vähäistä. Venäjän vaaleissa kommunistipuolue taisi saada aika paljon äänistä, mutta Suomessa sosialismin kannatus on häviävän pientä. Elät ilmeisesti jossain vuosikymmenten takaisissa hourumaailmoissasi vieläkin, kun muuta luulet.
Niissä kirjoituksissa, joihin avauksessani viittasin, ei asetettu kyseenalaiseksi tietoyhteiskuntaa. Juttujen perimmäinen tarkoitus oli vain kyseenalaistaa se, voidaanko yhteiskuntaamme rakentaa sen varaan, että itse olemme tuottamassa tietoyhteiskunnan innovatiivisia tuotteita ja elämme sillä. Tämä pointti hukkui sinulta kokonaan, minkä vuoksi epäilenkin, että olet tyypillisen sivistymätön kepulainen, juuri sen peltötyöläisen poika, joka ei saanut käydä kouluja, koska isä katsoi paskan lapioimisen tärkeämmäksi.
Koulutetut ihmiset eivät äänestä porvaripuolueita (joihin muuten Kepu ei lukeudu) sen takia, että ovat koulutettuja. Yleensä koulutetut ovat myös muita hyvätuloisempia ja tämä selittää osuvammin äänestyskäyttäytymistä. Demarien äänestäjäkunnassa on tosin paljon myös korkealle koulutettuja henkilöitä. Tämä käy ilmi välillisesti jo siitäkin, että puolueen asettamissa ehdokkaissa on monipuolisesti ja korkeasti koulutettuja ihmisiä. Kepussahan agronomikoulutus on hyvin tavallinen ja korkein koulutusaste muutamien uskonsaarnaajan ohella.- kommentti...
Mielipidepankki kirjoitti:
Mistähän olet mahtanut saada päähäsi, että vastustaisin tietoyhteiskuntaa saati sitten tiedon vapaata levittämistä. Tiedon vapaa levitys ja yhteiskunnassa tapahtuneet sosiaaliset uudistukset korreloivat takuuvarmasti keskenään positiivisesti. Tämän vuoksi vasemmistopuolueet ovat harrastaneet ja tukeneet myös kansan sivistystoimintaa. Sivistyksen leviämisen vastustaminen on liittynyt perinteisesti maatalousvaltaisiin yhteiskuntiin, joissa on ajateltu, että peltotyöt menevät aina koulunkäynnin edelle.
Sosialismin kannatus on nykyisin Suomessa kuten muuallakin hyvin vähäistä. Venäjän vaaleissa kommunistipuolue taisi saada aika paljon äänistä, mutta Suomessa sosialismin kannatus on häviävän pientä. Elät ilmeisesti jossain vuosikymmenten takaisissa hourumaailmoissasi vieläkin, kun muuta luulet.
Niissä kirjoituksissa, joihin avauksessani viittasin, ei asetettu kyseenalaiseksi tietoyhteiskuntaa. Juttujen perimmäinen tarkoitus oli vain kyseenalaistaa se, voidaanko yhteiskuntaamme rakentaa sen varaan, että itse olemme tuottamassa tietoyhteiskunnan innovatiivisia tuotteita ja elämme sillä. Tämä pointti hukkui sinulta kokonaan, minkä vuoksi epäilenkin, että olet tyypillisen sivistymätön kepulainen, juuri sen peltötyöläisen poika, joka ei saanut käydä kouluja, koska isä katsoi paskan lapioimisen tärkeämmäksi.
Koulutetut ihmiset eivät äänestä porvaripuolueita (joihin muuten Kepu ei lukeudu) sen takia, että ovat koulutettuja. Yleensä koulutetut ovat myös muita hyvätuloisempia ja tämä selittää osuvammin äänestyskäyttäytymistä. Demarien äänestäjäkunnassa on tosin paljon myös korkealle koulutettuja henkilöitä. Tämä käy ilmi välillisesti jo siitäkin, että puolueen asettamissa ehdokkaissa on monipuolisesti ja korkeasti koulutettuja ihmisiä. Kepussahan agronomikoulutus on hyvin tavallinen ja korkein koulutusaste muutamien uskonsaarnaajan ohella.Arviosi taustastani meni pieleen
Isäni on (oli) juristi ja äitini sairaanhoitaja. - Sylttytehtaan konsultti
Mielipidepankki kirjoitti:
Mistähän olet mahtanut saada päähäsi, että vastustaisin tietoyhteiskuntaa saati sitten tiedon vapaata levittämistä. Tiedon vapaa levitys ja yhteiskunnassa tapahtuneet sosiaaliset uudistukset korreloivat takuuvarmasti keskenään positiivisesti. Tämän vuoksi vasemmistopuolueet ovat harrastaneet ja tukeneet myös kansan sivistystoimintaa. Sivistyksen leviämisen vastustaminen on liittynyt perinteisesti maatalousvaltaisiin yhteiskuntiin, joissa on ajateltu, että peltotyöt menevät aina koulunkäynnin edelle.
Sosialismin kannatus on nykyisin Suomessa kuten muuallakin hyvin vähäistä. Venäjän vaaleissa kommunistipuolue taisi saada aika paljon äänistä, mutta Suomessa sosialismin kannatus on häviävän pientä. Elät ilmeisesti jossain vuosikymmenten takaisissa hourumaailmoissasi vieläkin, kun muuta luulet.
Niissä kirjoituksissa, joihin avauksessani viittasin, ei asetettu kyseenalaiseksi tietoyhteiskuntaa. Juttujen perimmäinen tarkoitus oli vain kyseenalaistaa se, voidaanko yhteiskuntaamme rakentaa sen varaan, että itse olemme tuottamassa tietoyhteiskunnan innovatiivisia tuotteita ja elämme sillä. Tämä pointti hukkui sinulta kokonaan, minkä vuoksi epäilenkin, että olet tyypillisen sivistymätön kepulainen, juuri sen peltötyöläisen poika, joka ei saanut käydä kouluja, koska isä katsoi paskan lapioimisen tärkeämmäksi.
Koulutetut ihmiset eivät äänestä porvaripuolueita (joihin muuten Kepu ei lukeudu) sen takia, että ovat koulutettuja. Yleensä koulutetut ovat myös muita hyvätuloisempia ja tämä selittää osuvammin äänestyskäyttäytymistä. Demarien äänestäjäkunnassa on tosin paljon myös korkealle koulutettuja henkilöitä. Tämä käy ilmi välillisesti jo siitäkin, että puolueen asettamissa ehdokkaissa on monipuolisesti ja korkeasti koulutettuja ihmisiä. Kepussahan agronomikoulutus on hyvin tavallinen ja korkein koulutusaste muutamien uskonsaarnaajan ohella.pääoman ahneus tekee teknologian avulla ihmisen tarpeettomaksi: Ari Ojapelto, pitäisi olla pakollinen lukukirja päättäjille. Hyvää tekisivät myös Heikki Patomäen "Uusliberalismi Suomessa", Osku Pajamäen "Ahne sukupolvi", Ruben Stiller "Suomi Finland", samoin Leif Salmen, Arto Salminen, professori Jari Heinosen "Työmies ahdingossa?". Ulkolaisia teoksia aiheista mm. Globalisaatioloukku (ei gvobavisaatio), Velkabumerangi jne... Tavaraa löytyy, mutta ne ihmiset, jotka ymmärtäisivät viedä tätä maata edes poispäin tästä noidankehästä, eivät pääse mistään kunnolla läpi.
Läpäistävänä on 400 lehteä, 11 digipetteri telkkarikanavaa, 63 radiota! Yli sadanmiljoonan euron puoluetukipoteilla on helppo saada uusliberalismin autuaaksitekevää humpuukia ja tissiviihdettä läpi joka tuutista, mutta puhuppas asiaa, niin käy kuin Taanilan Yleisradiossa. Hyvä että edes täällä löytyy ihmisiä, jotka jaksavat puskaradion kautta levittää tosiasioita tästä jo parikymmentä vuotta jatketusta ihmiskokeesta, joka vie velkaantumisen ja jatkuvassa epävarmuudessa sinnittelyssä lopulta munaskuita ja kaulaa myöden suohon. Osa myös hukkuu. Vastahan tässä sadistisesti edellisiä pelastettiin. - siitä..
kehumastasi tiedon seulomisesta laajemminkin jos vain ehtii lukemaan, seulojana useimmiten vain on kapitalismi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001365&posting=22000000033105093
- et aloittaisi?
Minä ja monet muut olemme ehdottaneet, että sinä rupeaisit kertomaan keinoista, jolla pidämme teollisuuden Suomessa. En nyt esitä mitään vaihtoehtoja, ettet pääsisi niitä haukkumaan. Ainoat vaatimukset keinoista ovat, että ne ovat konkreettisia ja suomalaisia.
Ei minulla ole takataskussa mitään hokkuspokkuskeinoja. Varmankin me olemme paljossa globaalin kapitalismin armoilla. Suomi ei pienenä maana voi kulkea vastavirtaan ainakaan totaalisesti. Hyvinvointivaltion rakenteiden säilyttäminen voi kuitenkin pehmentää tulevia törmäyksiä.
Se mitä tästä voidaan ottaa onkeen ja mitä tehdä liittyy ongelmien tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Sitä kautta niihin on mahdollista sitten edes jotenkuten varautua. Jos edessä on työn ja toimeentulon väheneminen, huonoihin aikoihin voisi aloittaa varautumisen. Ei pyrittäisi ainakaan elämään tulevaisuuden kuvitelluilla tuotoilla. Luotaisiin omasta yhteiskunnasta toisaalta kilpailukyinen esim. lopettamalla aluepoliittinen ja tuhlaileva vouhotus. Toisaalta taas pyrittäisiin hyvinvointivaltion keinoin turvaamaan kaikkien kansalaisten toimeentulo alaspäin koheltavassakin taloudessa.
Ennen kaikkea asian suhteen pitäisi ainakin pyrkiä keskusteluun kuten Ojapelto kirjoituksessaan toivoo. Nyt ollaan tilanteessa, missä uskotaan ja luotetaan siihen, että menetetyt teollisuustyöpaikat voidaan korvata koulutuksella, tutkimuksella, tuotekehityksellä eli uuden luomisella. Onko tämä vain hyvää uskoa vai onko tälle kehitystielle olemassa vankkoja ja koeteltuja perusteita? Tämän selvittämisestähän tässä on kyse.- D-D
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei minulla ole takataskussa mitään hokkuspokkuskeinoja. Varmankin me olemme paljossa globaalin kapitalismin armoilla. Suomi ei pienenä maana voi kulkea vastavirtaan ainakaan totaalisesti. Hyvinvointivaltion rakenteiden säilyttäminen voi kuitenkin pehmentää tulevia törmäyksiä.
Se mitä tästä voidaan ottaa onkeen ja mitä tehdä liittyy ongelmien tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Sitä kautta niihin on mahdollista sitten edes jotenkuten varautua. Jos edessä on työn ja toimeentulon väheneminen, huonoihin aikoihin voisi aloittaa varautumisen. Ei pyrittäisi ainakaan elämään tulevaisuuden kuvitelluilla tuotoilla. Luotaisiin omasta yhteiskunnasta toisaalta kilpailukyinen esim. lopettamalla aluepoliittinen ja tuhlaileva vouhotus. Toisaalta taas pyrittäisiin hyvinvointivaltion keinoin turvaamaan kaikkien kansalaisten toimeentulo alaspäin koheltavassakin taloudessa.
Ennen kaikkea asian suhteen pitäisi ainakin pyrkiä keskusteluun kuten Ojapelto kirjoituksessaan toivoo. Nyt ollaan tilanteessa, missä uskotaan ja luotetaan siihen, että menetetyt teollisuustyöpaikat voidaan korvata koulutuksella, tutkimuksella, tuotekehityksellä eli uuden luomisella. Onko tämä vain hyvää uskoa vai onko tälle kehitystielle olemassa vankkoja ja koeteltuja perusteita? Tämän selvittämisestähän tässä on kyse.""Nyt ollaan tilanteessa, missä uskotaan ja luotetaan siihen, että menetetyt teollisuustyöpaikat voidaan korvata koulutuksella, tutkimuksella, tuotekehityksellä eli uuden luomisella. Onko tämä vain hyvää uskoa vai onko tälle kehitystielle olemassa vankkoja ja koeteltuja perusteita? Tämän selvittämisestähän tässä on kyse.""
Vaihtoehtona on vaurastuminen ja sijoittaminen tai jatkuvassa muutoksessa kilpaileminen.
Koulutus,tutkimus ja tuotekehittely ovat prosessi joka vaatii rinnalleen työtä/teollisuutta jos tarkoitus on tuotteistaa jotain hyödynnettävää.
Yksi tapa suojautua globaalitaloudessa on arvomaailman kautta asetettavat rajoitukset esim.ei toivotuille tuotteille jotka kuormittavat maapalloa tai ovat eettisesti arveluttavia.
Tätähän esim.ilmastonmuutokseen puuttuminen on ja mm USA vastusti pitkään ilmastosopimuksia ja rajoituksia mutta on joutunut muuttamaan kantaansa osin ympäristön painostuksesta ja osin siitä syystä että on oivaltanut pystyvänsä taistelemaan myös tätä kautta taloutensa turvaamiseksi. - tätä jauhanut
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei minulla ole takataskussa mitään hokkuspokkuskeinoja. Varmankin me olemme paljossa globaalin kapitalismin armoilla. Suomi ei pienenä maana voi kulkea vastavirtaan ainakaan totaalisesti. Hyvinvointivaltion rakenteiden säilyttäminen voi kuitenkin pehmentää tulevia törmäyksiä.
Se mitä tästä voidaan ottaa onkeen ja mitä tehdä liittyy ongelmien tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Sitä kautta niihin on mahdollista sitten edes jotenkuten varautua. Jos edessä on työn ja toimeentulon väheneminen, huonoihin aikoihin voisi aloittaa varautumisen. Ei pyrittäisi ainakaan elämään tulevaisuuden kuvitelluilla tuotoilla. Luotaisiin omasta yhteiskunnasta toisaalta kilpailukyinen esim. lopettamalla aluepoliittinen ja tuhlaileva vouhotus. Toisaalta taas pyrittäisiin hyvinvointivaltion keinoin turvaamaan kaikkien kansalaisten toimeentulo alaspäin koheltavassakin taloudessa.
Ennen kaikkea asian suhteen pitäisi ainakin pyrkiä keskusteluun kuten Ojapelto kirjoituksessaan toivoo. Nyt ollaan tilanteessa, missä uskotaan ja luotetaan siihen, että menetetyt teollisuustyöpaikat voidaan korvata koulutuksella, tutkimuksella, tuotekehityksellä eli uuden luomisella. Onko tämä vain hyvää uskoa vai onko tälle kehitystielle olemassa vankkoja ja koeteltuja perusteita? Tämän selvittämisestähän tässä on kyse.kuukausi- jos ei vuositolkulla. Nyt tuli ensimmäiset keinontapaiset. Pitäisi siis lopettaa aluepoliittinen ja tuhlaileva vouhotus. Mitähän sekin lienee. Hyvinvointivaltion keinoin pitäisi turvata kaikkien kansalaisten toimeentulo toimeentulo alaspäin koheltavassa taloudessa. Sveitsihän pärjää ja on aina pärjännyt aika hyvin. Siellähän tuota aluepoliittista vouhotusta on ehkä eniten maailmassa ainakin maatalouden osalta ja hyvinvointivaltion keinoja melko vähän.
Täytyy kyllä sanoa, että en ole koskaan kohdannut noin limboa keskustelunaloitusta tärkeästä aiheesta.
- hieman..
analyysiä tulevasta...
http://www.helsinki.fi/agora/vara/talous/amerikkakritiikki.html - kyseessä
Olet väärässä käyttäessäsi määrettä tietoyhteiskuntauskovaiset. Kyseessä on rahataloususkonto, jonka yksi ilmentymä on usko tietoyhteiskunnan menestykseen. Perimmiltään kyse on pitkästä historiallisesta trendistä, joka kuitenkin nyt on väistämättä tulossa tiensä päähän. Ahon ja Liikasen tapaiset toimijat eivät tässä näyttele kuin marionetin roolia, eikä näytelmän sankari, Maailman Pelastaja, ole toistaiseksi astunut näyttämölle.
Ihmisten pitäisi tehdä itslleen alusta alkaen selväksi se että kun nykyiseen tilanteeseen on ajauduttu rahatalouden ja reaalitalouden toisistaan irtautumisen seurauksena, ei ole mitään sellaista reaalimaailmassa tehtävää temppua, jolla tilanne korjaantuisi. Vain raha-ajattelun suuri muutos voi meidät pelastaa.
Sellaista ei ole näkyvillä, vaikka maailman viisaimmat talousnerot ovat erilaisista yrityksistä pokanneet jo monia Nobel-palkintoja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1911330
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän138893- 85842
- 51748
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?51730Martinan tarve valehdella.
Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t252622Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla
Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä311597Olisitko oikeasti valmis rikkomaan
Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk55579- 53574
Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,7570