Olemme aikeissa ostaa tonttia, mutta painokairausdiagrammien mukaan tontilla on 2-2,5m paksuinen kuiva savimaa, jonka jälkeen löyhempi n. 1-1,5m savimaa. Mitäs luulette pitäisikös tuo paaluttaa, vai hoituuko se soralla?
Savimaalle rakentaminen
Paalutanko?
10
17576
Vastaukset
- Jocu
Minulla tuo ylempi kerros on hiesunsekaista. Täystiiliverhoitu taloni on tehty 20 vuotta sitten ilman mitään paalutuksia tms., ja hyvin on pinnalla pysynyt.
- rak.ins.
Paaluttamiseen ei tarvi lähteä. Voi olla kuitenkin viisainta välttää raskaita rakenteita. (esim. takat ym).
Jos teet esim. täystiilitalon tai muita raskaita rakenteita, niin saattaisi olla varteenotettava vaihtoehto tehdä maanvarainen perustus kevytsoralle, joka toimii samalla lämpöeristeenä. Näin maapohjan kuormitus ei nouse alkuperäistä suuremmaksi. Silloin ollaan aina varmalla puolella. En itse lähtisi tekemään massanvaihtoa.
Ei muuta kuin kaivat muutaman kymmenen senttiä savea pois ja korvaat sen kevytsoralla, niin sinulla on ihan hyvä ja varma rakenne.- raksa03
Mitähän rak.inssi mahtaa tarkoittaa raskailla rakenteilla, sittenhän pitäis jättää koko talo tekemäti, eikös se ole aika raskas rakenne. Ei tommonen takka siellä paljon paina. Miten voit tietää tarviiko paaluttaa jos et kerran ole nähnyt koekairaustuloksia. Itselläni on reilun 3 metrin savikerros, enkä edes ajatellut jättää paaluja pois. kok.ala 160m2 ja paaluja lyötiin 35 kpl, joista 6 autotalliin, enkä todellakaan tule katumaan paalujen lyöntiä.
- rak.ins.
raksa03 kirjoitti:
Mitähän rak.inssi mahtaa tarkoittaa raskailla rakenteilla, sittenhän pitäis jättää koko talo tekemäti, eikös se ole aika raskas rakenne. Ei tommonen takka siellä paljon paina. Miten voit tietää tarviiko paaluttaa jos et kerran ole nähnyt koekairaustuloksia. Itselläni on reilun 3 metrin savikerros, enkä edes ajatellut jättää paaluja pois. kok.ala 160m2 ja paaluja lyötiin 35 kpl, joista 6 autotalliin, enkä todellakaan tule katumaan paalujen lyöntiä.
Talo ei todellakaan ole raskas, ellei siinä ole käytetty raskaita rakennusmateriaaleja. Normaali puurunkoinen talo ei paljon paina. Jokainen voi laskea paljonko neliökuormaa anturoille tulee rakenteista. Kun verrataan anturalle talosta aiheutuvaa kuormaa esim. suuren takan aiheuttamaan pistekuormaan (ei kohdistu anturoille), niin on siinä huima ero. Toisaalta jos verrataan täystiilitalon aiheuttamaa kuormaa puhtaasti puusta rakennettuun taloon, niin siinäkin on erittäin suuri ero. Raskas rakenne on myös esim. tiilikatto.
Jos rakennuksen alla oleva kuivakuorikerros on 2.5 m paksu ja sen alla on vain noin 1,5 m paksu löyhä savikerros, niin ei silloi puhuta vielä kovinkaan vaativasta perustamisolosuhteista.
Itse olen tehnyt painokairauksia alueilla, jossa on ohuempi kuivakuorikerros ja sen alapuolella yli 10 metriä erittäin pehmeää savea (painokairauksissa paljolti vapaata painumaa). Näissäkään tapauksessa paalutusta ei ole tarvinut tehdä kun raskaita rakenteita on vältetty ja on tehty perustus keventämällä. Anturan leveydellä on myös suuri merkitys. Perustamistapalausunnot on antanut näissä tapauksissa erittäin kokenut geoteknikko.
Eihän paalutuksesta tietenkään haittaa ole, saa ainakin mielenrauhan. - R Akentaja
rak.ins. kirjoitti:
Talo ei todellakaan ole raskas, ellei siinä ole käytetty raskaita rakennusmateriaaleja. Normaali puurunkoinen talo ei paljon paina. Jokainen voi laskea paljonko neliökuormaa anturoille tulee rakenteista. Kun verrataan anturalle talosta aiheutuvaa kuormaa esim. suuren takan aiheuttamaan pistekuormaan (ei kohdistu anturoille), niin on siinä huima ero. Toisaalta jos verrataan täystiilitalon aiheuttamaa kuormaa puhtaasti puusta rakennettuun taloon, niin siinäkin on erittäin suuri ero. Raskas rakenne on myös esim. tiilikatto.
Jos rakennuksen alla oleva kuivakuorikerros on 2.5 m paksu ja sen alla on vain noin 1,5 m paksu löyhä savikerros, niin ei silloi puhuta vielä kovinkaan vaativasta perustamisolosuhteista.
Itse olen tehnyt painokairauksia alueilla, jossa on ohuempi kuivakuorikerros ja sen alapuolella yli 10 metriä erittäin pehmeää savea (painokairauksissa paljolti vapaata painumaa). Näissäkään tapauksessa paalutusta ei ole tarvinut tehdä kun raskaita rakenteita on vältetty ja on tehty perustus keventämällä. Anturan leveydellä on myös suuri merkitys. Perustamistapalausunnot on antanut näissä tapauksissa erittäin kokenut geoteknikko.
Eihän paalutuksesta tietenkään haittaa ole, saa ainakin mielenrauhan.Meillä on rakenteilla savimaalle talo ilman mitään paalutuksia, enkä ole yhtään huolissani mahdollisista painumista. Tuo rak.inssin viimeisin kirjoitus oli ihan asiaa, eli: Tee puurunkoinen (saa olla tiilivuorattu) matalaperusteinen talo, siihen l e v e ä antura ja anturan alle suodatinkangas 30cm sepeliä 8-12 hyvin tärytettynä, niin voit olla varma että perustus kestää. Jos ja kun teet takan niin sille ja piipulle samanlainen iso perustusalue sepelistä.
- lisää ???
rak.ins. kirjoitti:
Talo ei todellakaan ole raskas, ellei siinä ole käytetty raskaita rakennusmateriaaleja. Normaali puurunkoinen talo ei paljon paina. Jokainen voi laskea paljonko neliökuormaa anturoille tulee rakenteista. Kun verrataan anturalle talosta aiheutuvaa kuormaa esim. suuren takan aiheuttamaan pistekuormaan (ei kohdistu anturoille), niin on siinä huima ero. Toisaalta jos verrataan täystiilitalon aiheuttamaa kuormaa puhtaasti puusta rakennettuun taloon, niin siinäkin on erittäin suuri ero. Raskas rakenne on myös esim. tiilikatto.
Jos rakennuksen alla oleva kuivakuorikerros on 2.5 m paksu ja sen alla on vain noin 1,5 m paksu löyhä savikerros, niin ei silloi puhuta vielä kovinkaan vaativasta perustamisolosuhteista.
Itse olen tehnyt painokairauksia alueilla, jossa on ohuempi kuivakuorikerros ja sen alapuolella yli 10 metriä erittäin pehmeää savea (painokairauksissa paljolti vapaata painumaa). Näissäkään tapauksessa paalutusta ei ole tarvinut tehdä kun raskaita rakenteita on vältetty ja on tehty perustus keventämällä. Anturan leveydellä on myös suuri merkitys. Perustamistapalausunnot on antanut näissä tapauksissa erittäin kokenut geoteknikko.
Eihän paalutuksesta tietenkään haittaa ole, saa ainakin mielenrauhan.Kerrotko miten salaojituksen ja routaeristyksien on oikeaoppisesti savimaalla oltava.
Naapurini sokkeli meni viime talvena poikki, vaikka se oli hiekkakakun ja sepelikerroksen päällä.
Pohjamaa tuossa on soran sekaista savimoreenia, kuitenkin vettäläpäisemätöntä.
Syksyllä valatti ammattimiehillä sokkelin ja huhtikuun lopulla lapioi routaeristeenä olleen lumen pois todeten sokkelin olevan poikki.
Siis talven aikana ei ollut lunta kummenpaa eristettä. - Vesa
rak.ins. kirjoitti:
Talo ei todellakaan ole raskas, ellei siinä ole käytetty raskaita rakennusmateriaaleja. Normaali puurunkoinen talo ei paljon paina. Jokainen voi laskea paljonko neliökuormaa anturoille tulee rakenteista. Kun verrataan anturalle talosta aiheutuvaa kuormaa esim. suuren takan aiheuttamaan pistekuormaan (ei kohdistu anturoille), niin on siinä huima ero. Toisaalta jos verrataan täystiilitalon aiheuttamaa kuormaa puhtaasti puusta rakennettuun taloon, niin siinäkin on erittäin suuri ero. Raskas rakenne on myös esim. tiilikatto.
Jos rakennuksen alla oleva kuivakuorikerros on 2.5 m paksu ja sen alla on vain noin 1,5 m paksu löyhä savikerros, niin ei silloi puhuta vielä kovinkaan vaativasta perustamisolosuhteista.
Itse olen tehnyt painokairauksia alueilla, jossa on ohuempi kuivakuorikerros ja sen alapuolella yli 10 metriä erittäin pehmeää savea (painokairauksissa paljolti vapaata painumaa). Näissäkään tapauksessa paalutusta ei ole tarvinut tehdä kun raskaita rakenteita on vältetty ja on tehty perustus keventämällä. Anturan leveydellä on myös suuri merkitys. Perustamistapalausunnot on antanut näissä tapauksissa erittäin kokenut geoteknikko.
Eihän paalutuksesta tietenkään haittaa ole, saa ainakin mielenrauhan.Tälläistä tiesivät Helsingin geodeetit
sanoa likimääräisesti.
Omalla tontin nurkalla tehty kairaus.
Savi 6,7 m
Siltti 7,4 m
Hiekka 7,7 m
Kivi tai kallio 10,4 m
Muuten tontilla savi 6-10m ja sitten siltti.
Naapuritontilla tehty kairausnäyte 30 m päässä.
lieju 3,3 m
savi 6,3 m
savinen siltti 7,3m
save 8,3 m
savea 11,
hiekkainen moreeni 13m
hiekka 14 m
Paalutusta ehdotettiin.
Maanvarainen reunavahvistettu laatta
kevennetyllä lecasoraperustuksella 75 cm
patjan päällä voisi mennä "kevyt-talolla".
Ainakin äitini 35 v vanha 12x8 m talo
vieressä on yhä suorassa ja laatta ehjä,
joskin ympäristö on noussut / talo painunut noin 50 cm. Oli 70 cm sokkeli aikoinaan...
Miltäs vaikuttaa ? Rak. Ins. yms ?
- Tapani
Olen ehdottomasti sun tilanteessas paalujen kannalla.
Teoreettisesti voidaan toki saada riittävä kantavuus keveillä rakenteilla, kevytsorakevennyksellä ja leveillä anturoilla.
On kuitenkin mahdollista, että valmis rakenne vuosien saatossa esim. kuivuvan maaperän, janoisen koivun tai maapohjan eri kerrosten johdosta aiheuttaa hallitsemattoman painuman.
Täällä saviseudulla on lukemattomia enemmän tai vähemmän kallellaan olevia omakotitaloja, joiden kait oletettiin pysyvän suorassa.
Painumariski ja sen korjauskustannukset huomioiden ei mielestäni ole syytä säästää tässä kohdin. - Susi hukka
Minkä hintaista paaluttaminen on?
- Solum certum est...
Pohjarakennusalan ammattilaisena toteaisin, että tällaista asiaa kannattaisi mieluummin kysyä diagrammien kanssa ammattilaiselta kuin ilman niitä täältä TTT:lta (TaksiTolpan Tietotoimisto, ent. Hevosmiesten Tietotoimisto). Sinänsä vastaukset ovat kivoja ja varmaankin pitävät paikkaansa vastaajan tapauksesssa, mutta sinulle niiden arvo on nolla. Kun ammattilainen näkee diagrammit ja assarin sekä tietää minkätyyppistä talo tontille kaavailet, niin luultavasti alle 5 minuutissa on selvillä miten talo on järkevää perustaa. Loppuosa suunnittelusta on sitten teknisten yksityiskohtien hieromista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1873856
Tekisi niin mieli laittaa sulle viestiä
En vaan ole varma ollaanko siihen vielä valmiita, vaikka halua löytyykin täältä suunnalta, ja ikävää, ja kaikkea muuta m891801Miksi ihmeessä?
Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek281502- 1651362
Erika Vikman diskattiin, tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek
Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek https://www.rumba.fi/uut231168Pitääkö penkeillä hypätä Martina?
Eivätkö puistonpenkit ole istumista varten.Ei niitä kannata liata hyppäämällä koskaa likaantuvat eikä siellä kukaan niit2071105Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?931061- 361057
Maikkarin tentti: Orpo jälleen rauhallinen ja erittäin hyvä, myös Purra oli hyvä
Lindtman ja Kaikkonen oli kohtalaisia, sen sijaan punavihreät Koskela ja Virta olivat taas heikkoja. Ja vastustavat jalk1261026Milli-helenalla ongelmia
Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell188921