Okt:ni on menossa kovaa kyytiä eteenpäin, ja seuraava projekti on vesikeirtoisen lattialämmityksen valinta. Tarjouksia on tullut pienellä viiveellä ja valintoja pitäisi tehdä?
Vaihtoehdot ovat joko asennettuna tai pelkkänä materiaalioimituksena. Onko nuo vaikeita asentaa itse, siis putkiston osalta?
Mitä muita hyviä valintaperusteita on olemassa kuin hinta? Mihn seikkoihin on syytä kiinnittää huomiota valintaa tehdessä?
Mikä on hyvä keskimääräinen neliö hinta asennetusta lattialämmityksestä? 35Eur/m2????
Taloni on 200m2 kaksikerrosta betonilattiat molemmissa kerroksissa, talo on uudellamaalla.
Kiitos vastauksista!
Vaihtoehdot ovat joko asennettuna tai pelkkänä materiaalioimituksena. Onko nuo vaikeita asentaa itse, siis putkiston osalta?
Mitä muita hyviä valintaperusteita on olemassa kuin hinta? Mihn seikkoihin on syytä kiinnittää huomiota valintaa tehdessä?
Mikä on hyvä keskimääräinen neliö hinta asennetusta lattialämmityksestä? 35Eur/m2????
Taloni on 200m2 kaksikerrosta betonilattiat molemmissa kerroksissa, talo on uudellamaalla.
Kiitos vastauksista!
Vastaukset 19
Vanhimmat
...riippuu monestakin asiasta, en minä kylläkään ole onnistunut yli 25Eur/m2 saamaan, taitaa vaihdella tekijästä riippuen 22-25Eur/m2
Jos oikein halvan tarjouksen saat niin tekee isolla putkella ja harvaan riviasennukseen,tuskin olet tyytyväinen lopputulokseen mutta milläs korjaat?
Jos sulla tulee tuo LL lämpöpumpun perään niin vielä tarkempi saat olla kuinka se homma toteutetaan, isolla putkella menoveden lämpötila väkisin nousee ja se pudottaa lämpöpumpun hyötysuhdetta samassa suhteessa, ei paljoa mutta sen verran että kannattaa asia pitää mielessä
taas uskontoaan. Laita nyt jo vihdoin kehiin
niitä tutkimustuloksia eri lattialämmitys-
putkiston asennustapojen paremmuudesta ja
huonommuudesta.
..koita tutustua aiheeseen josta metelöit!!!
itse asennettuna tänä vuonna, putkien osuus oli 7 e/ m2 .
Putkien asentaminen on helppo homma. Tein itse 200m2 asennukset. Kokonaiskulut oli n. 3000€ sis putket, jakotukit, venttiilit, ilmauskellot, virtausmittarit jokaiseen piiriin, nousukaaret, suojaputket kaikki nippelit ja nappelit.
Ihan turhaa maksat asennuksesta - tee itse vaan.
t. Raksaaja Rami
Lattialämmityksen voi myös asentaa itse. Tällöin voi tosiaan jonkun satasen säästää.
Toisaalta kannattaako muutaman satasen säästö
joka ei ole edes promillea rakentamisen kokonaiskustannuksista kun samalla menettää työn takuut. Itsestäni ainakin tuntuisi turvallisemmalta antaa ammattilaisen asentaa osio mikä vastaa koko talon lämmönjakelusta ja jää rakenteisiin ja saada tälle työlle vielä takuu.
Sitten niistä kriteereistä.
Mitä tiheämmällä putkitus on niin sen tasaisempi ja mukavampi lämpö tuntuu varpaissa.
Jos putkitus on harvalla putkituksella tehty niin väistämättä jää alueita jotka tuntuvat viileimmiltä eli kysymys on myös mukavuudesta.
Jos taloon tulee lämpöpumppu jossa shuntti niin hyötysuhteen kannalta on ihan yhdentekevää onko putkitus harvalla vai tiheällä. Tällöin ajetaan kuitenkin aina korkeaa lämpötilaa ja shuntataan siitä lattialämmitykseen.
Jos taloosi taas tulee lämpöpumppu jossa ei ole shunttia niin silloin tiheydellä on merkitystä hyötysuhteen kannalta. Tällainen lämpöpumppu pyrkii aina verkoston pyytämään lämpötilaan ja mitä matalampi ( eli miteä tiheämpi putkitus ) on lattiaan menevä lämpötila niin sitä parempi on hyötysuhde ja alhaisemmat käyttökustannukset.
Käyttöveden nämäkin tekevät huonommalla hyötysuhteella tottakai.
Niin ja lattialämmityksen laatu todellakin näkyy kokonais hyötysuhteissa edellämainitulla järjestelmällä.
kannattaa keskittyä kokonaisuuteen. Itse olemme virittäneet näitä laatujärjestelmiä ja saamme kokonaisuudesta ulos enemmän kuin valmistajat lupaavat.
Kannattaaa muistaa että lattialämmitys vaikka ei olekaan näkyvä osa taloa on se osa jota on erittäin vaikea muuttaa tai vaihtaa.
Putki kuin putki kestää eli sillä ei ole niin merkitystä vaikka monet sitä hehkuttavatkin. Paljon enemmän on merkitystä huolellisella asennuksella, hyvällä suunnittelulla ja siinä ettei putkea säästellä vain sen vuoksi että saadaan aikaiseksi halpa kilpailukykyinen hinta.
Hinnat vaihtelevat riippuen käytetystä putki, jakotukki ja piirimäärästä sekä materiaaalien laadusta riippuen varmaankin siinä 18-26€ neliöhinnan välillä asennettuna.
Olen asentanut Kesselen myymiä lattialämmityspaketteja moneen rakennukseen. Yritys tekee rakennuskuvien perusteella tarjouksen, joka sisältää lattialämmityssuunnitelman ja tarvikkeet. Olen valinnut kohteisiini muovi/alumiini/muoviputket. Hiukan kalliimpi, mutta helppo asentaa. Muoviset asennuskiskot laitetaan lattiaeristeen päälle, sen jälkeen painellaan putkisto asennuskiskossa oleviin uriin. Kun kaikki piirit on asennettu, betoniteräsverkot asennetaan koko komeuden päälle. Pysyy betoniverkko hyvin irti eristeestä ja lattialämmitysputket eivät taatusti nouse pintaan. Koska putket ovat syvällä betonilattiassa on pintalämpötila tasainen. Kaikissa kohteissani on maalämpöpumppu, hienosti on toiminut alhaisella kiertovedenlämpötilalla=hyvä lämpökerroin lämpöpumpulla. Jos ammattimies näyttää mallia parissa lämmityspiirissä, itse oppii nopeasti lukemaan suunnitelmia. Asennustyö tilattuna ei ole kovin kallis toimenpide, jos on itsellä jotain tärkeää puuhaa, ei kannata opetella yhtä rakennusta varten. Lattiavalun ajaksi lämmitysputkisto on paineistettava noin 6 bar paineeseen. Näkee heti kuplista, jos joku "torötimpuri" rikkoo vaikka lapiolla putken. Yhtään putkirikkoa ei ole sattunut, vaikka putkea olen asentanut kymmeniä kilometrejä.
Tämä ei ole mainospalsta!
Edellinen teksti on suoraan erään yrityksen sisäisestä argumentointiohjeesta.
Olen istunut useamman kerran kuuntelemassa tätä samaa tekstiä kahden toimitusjohtajan (omistajan) suusta.
Ko. yrityksen lattialämmityssuunnitelmat ovat pääsääntöisesti ihan OK, joskin olisi toivottavaa että myyjä kertoisi asiakkaalle että kaikki ei välttämättä tule tiheänä spiraaliasennuksena, vaan osa saattaa olla riviasennusta.
Ko. yritys laittaa yleensä riviputkitusta puurakenteisiin ala- ja välipohjiin.
"Kirjoittaja" ei myöskään kerro että mainittu yritys käyttää pääsääntöisesti muoviputkea kipsilevyrakenteissa. Asiakkaalle saattaa olla yllätys kun hänelle on argumentoitu muovi-alumiini-muovi-putken edut (ostopäätös tämän perusteella) ja toimitusvaiheessa toimitetaan muoviputkea yläkertaan.
"Kirjoittaja" olisi maininnut sekä harvat riviputkitukset että muoviputket jos hän olisi asentanut kymmeniä kilometrejä tätä lattialämmitystä ja olisi näin ollen aito kirjoittaja.
Kun ottaa huomioon eri materiaalien lämmönjohtavuuskyvyt ja lämmönsitomiskyvyt alkaa ihmetyttää tuo teksti tasaisesta pintalämpötilasta. Betoni johtaa, varaa ja tasaa pintalämpötilat erittäin hyvin.
Oiskohan syytä tarkistaa nuo kipsilevysuunnitelmat?
Kaikki ammattilaiset tietävät että on ihan samantekevää siirretäänkö ongelmia verkon päälle tai alle (asentajalle vai asiakkaalle).
Onneksi jotkut lattialämmitystoimittajat vuokraavat urituskoneita rakentajille.
Pyyrän siis mainostajii pysyy pois tält palstalt.
PS
Lainaus palstan säännöistä
Keskusteluissa ei saa:
- Kehottaa ketään rikokseen tai väkivaltaan
- Linkittää tiedostoihin tai sivuille, jotka sisältävät ihmisiin tai eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa
- Kirjoittaa rasistisia tekstejä, rasistiset ilmaukset ovat ehdottomasti kiellettyjä
- Kirjoittaa tai kuvata karkeaa pornografiaa
- Markkinoida tai mainostaa tuotetta tai palvelua
- Massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja
En ole todellakaan mikään mainomies, kerroin vaan mielipiteeni ja kokemukseni kyseisistä tuotteista. Tiedän yrityksen valikoimiin kuuluvan myös betonilattiaan asennettavat muoviset lämmitysputket. Asiakas voi valita mitä ostaa ja mistä ostaa, hyvä niin. Kokemuksen perusteella olen havainnut ATK-pohjaisissa lattialämmityssuunnitelmissa pienen parannuksen aiheen. Jakotukilta putket kulkevat eri huoneisiin esim. jonkun käytävätilan kautta. Kyseisen käytävän lattia on jatkuvasti lämmin, mutta samassa huonetilassa olevat lattiat ovat kylmiä, koska huonetermari sulkee lämmityspiirit. Olen ratkaissut ongelman eristämällä lattialämmitysputket siihen saakka, kunnes ne ovat siinä huonetilassa mitä on tarkoitus lämmittää. Eristeeksi riittää lämmitysputken päälle pujotettu 28mm suojaputki. Eristetyt putket laitan aivan vierekkäin, käytävätilat lämmitän kyseisen huoneen putkilla.
En kyseenalaista mitenkään muoviputken käyttöä lattialämmityksessä, olen asentanut niitäkin paljon. Jos muoviputki sidotaan betoniverkon päälle, siinä täytyy olla huolellinen, ettei putkilenkit nouse pintaan betonimassassa. Siis ei mitään mainostekstiä.
kyseisen toimittajan tämäntyyppisistä ongelmista sekä kipsilevyrakenteiden yhteydessä esiintyvistä ikkunaromahduksista sekä lämmön epätasaisuudesta.
Putkien nuosemista vältän muutamalla nippusiteellä, siinä missä tarpeen.
Harkkotalon rakentajat välttyvät siis puolesta ongelmista.
Terveisin
Mainos katko
Juu, kyllä kaksikerroksisesta rakennuksesta tulee jämäkän oloinen, kun laitaa välipohjaan betoniset ontelolaatat, 20 mm finnfoamia ja sen päälle pintavalu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Kipsilevylattiarakenteet soveltuvat parvien rakentamiseen. Joku on varmaan sitä mieltä että kallis ratkaisu nuo ontelolaatat, mutta köyhän ei kannata tehdä huonosti.
kun laitoin välipohjan ontelolaatoista.
Kaikki meni hyvin jouluun asti, mutta kun lunta kertyi katolle...
Rakenteet romahtivat...
Vaimo on enää 120 cm luistimet jalassa ja sulka päässä...
Terveiset Jussille
Mainoskatkolta
PS
Lattialämmitysmyyjän tulisi tietää jotain rakentamisestakin.
Mitkä merkit olisi hyviä?
Jos asentaisin itse mitkä suosuvat myymään materiaaleja?
Moviputkella en tee se on nyt selvillä.
Putket ja tarvikkeet voi ostaa suunnitelmineen ilman asennusta. Suunnitelman voi myös teetättää jollain lvi-yrityksellä. Itse voi sitten hankkia jakotukit, putket, venttiili ja muut "rojut". valmiin paketin hankkimisessa säästyy monelta yllätykseltä, varsinkin jos ei ole aiempaa kokemusta. Joko on tiedossa betonilaatan vahvuus? Jostain kumman syystä monilla on sellainen käsitys, että mitä paksumpi laatta sitä parempi lopputulos. Lämpöteknisesti ohut laatta on paras. Pakkasen kiristyessä ulkona laatta lämpenee nopeammin koska laatassa ei ole niin paljon varauskykyä. Pakkasen lauhtuessa lattiakin jäähtyy nopeammin, eikä tarvitse hikoilla kuumissa sisätiloissa. Siis energian säästöä. Varsinkin jos on käytössä lämpöpumppu, ohut betonilaatta on vieläkin tärkeämpää. Pakkasen kiristyessä lämpöpumppu saa lattian lämpenemään nopeammin, eikä mahdolliset lämpöpumpun sähkövastukset kytkeydy päälle nopeuttaakseen lämmitystä. Kun tehdään ohut betonilaatta, lattialämmitysputkien on hyvä olla betoniteräsverkon alla. Lattialämmitusputkien kiskot pitävät betoniverkon koholla, eikä erillisiä verkonkannattimia tarvita.
myös pelkkiä tarvikkeita. Vastuunsa tunteva myyjä ei mainosta tavaramyyntiä ainakaan tällä palstalla. Pelkkien tarvikkeiden myyminen on helppoa koska silloin ei tarvitse antaa työn takuita ja jos ongelmia tulee niin aina voi myyjä vedota siihen että olet itse asentanut.
Tosiaankaan putken materiaalilla ei ole todellisuudessa mitään väliä. Nämä ovat myyntiargumentteja isolla A:lla.
Vastuuta ei kannata hajoittaa niin että teettää suunnitelmat jollain lvi-toimistolla ja ottaa tavarat muualta. Tällaiset neuvot ovat juuri niitä joilla helppo myyjä haluaa varmistaa sen ettei joudu vastaamaan mistään ongelmatilanteissa.
Jos haluat parhaimman mahdollisen laadun niin varmista että lattialämmitys suunnitellaan ja asennetaan spiraalina jokaisessa kerroksessa.
Jos putkimateriaalilla on suuri merkitys ja se antaa turvallisuuden tunnetta, joka on kyllä arvo sinänsä niin seuraavassa linkissa tietoa siitä miten vaikeaa on saada CE hyväksyntä
www.eota.be
Ketään mainostamatta voin kertoa, että yhdellä merkillä suomessa on CE merkintä. Eräs täysin kotimainenkin valmistaja on yrittänyt vuosia saada kyseisen merkinnän.
Tuo putkien eristäminen on hyvä idea. Kaverilla on ongelmana kun koko taloon on tehty lattialämmitys yhdellä jakotukilla. Lähes kaikki jakotukilta lähtevät putket kulkevat saman huoneen läpi jossa lämpöä sitten riittää vaikka termostaatti pistäisi piirin kiinni.
Omassa talossanikin olen huomannut saman ilmiön mutta ongelmaksi asti siitä ei ole. Se laita olohuoneen lattiasta, jossa syöttöputket menevät, on lämpimin kun tarkemmin tunnustelee. Lämpö on kuitenkin sen huoneen termostaatin hallittavissa, joten ylilämpöä ei synny. Jos tekisin uudestaan niin joihinkin paikkoihin voisin soveltaa tuota suojaputkitusta.
Minulla on olohuoneessa neljä piiriä, kaksi piiriä ikkunoiden ja ulkoseinien vieressä, kaksi keskellä lattiaa. Olen kokeillut sellaista ratkaisua, että lattian keskiosassa on jatkuva lämmitys, ja ulkoseinien piireissä termostaattiohjaus. Hyvin on toiminut, lattia on aina lämmin siellä missä liikutaan, mutta sohvan telkkarin sun muiden vempaimien alla oleva lattia huolehtii sisäilman lämmönsäätelystä. Lattialaatan vahvuus noin 7 senttiä kaikissa tiloissa.
Itsellä myös 200 neliötä kahdessa kerroksessa. Asensin putket itse, ei ollu mielestäni paha homma. 2002 putket, jakotukit, termostaatit ja toimilaitteet maksoi nereuksen toimittamina muistaakseni jotain 17tmk.
Omani on nyt kahdessa säätöpiirissä, kosteat ja muut tilat. Jos tekisin uuden, niin jakaisin eri tavalla, laittaisin yhtenäiset oleskelutilta ja makuhuoneet eri piireiksi, jolloin niiden säätö toimisi itsenäisesti.
Nyt käy niin että jos lämmitän takan, niin säätö ajaa veden lämmön alas ja ainakin ovien kiinni ollessa makuuhuoneet jäähtyy.
Minä olen havainnut myös että eri tiloihin voisi käyttää erilämpöistä vettä. Alakerran betonille ja yläkerran kipsille voisi olla huomattavan erilämpöinen vesi. Kuristamalla kierrot sopiviksi on kuitenkin saatu säädöt kohdalleen.
"Nyt käy niin että jos lämmitän takan, niin säätö ajaa veden lämmön alas ja ainakin ovien kiinni ollessa makuuhuoneet jäähtyy."
Minulla ei ole tuollaista ilmiötä. Onko sinulla jokin sisäkompensointi lämpökäyrälle? Mikset ota sitä pois käytöstä kun sinulla on huonetermostaatit. Minulla olohuone/keittiö-tilasta menee piirit lähes kiinni termostaattien ohjaamana.