Mitä mä oon tehnyt, et jouduin tähän?

Mä en enään edes huomaa mistä mä jään paitsi täs elämäs. Miten mä piileksin ihmisiä ja vietän epäsosiaalista elämää.
En tajuu, millast elämä vois olla oikeesti. Mä oon jo niin tottunu tähän, et mä vaan oon yksin, se on mun mielest parasta. Sillon voi olla niin vapaasti, oma itsensä. Sillon voi olla vaan hiljaa ja miettii et mitä tää oikeen on.

En mä kavereiden kans oo ollu moneen vuoteen, mitä nyt välillä nähnyt nopeesti, sekin jo ahdistaa.

Päätin et tää tyttö ei nolaa enään itseesä. En puhu enään kenennkään kans. pahenee vaan, kohta päätän varmaan et tapan itteni.

ei täs vaan ole järkee, onko mun elämän yarkoitus pelätä. Tähänkö mun elämä menee? Mutta eihän se silleen haittaa, eihän tää oo muuta ku elämää, ja sen jälkee kuolee pois, ei tää kauaa kestä, ei muo kuolleena enään vituta. Koittakaa vaan kestää, elämä on lyhyt. Ainaki jos teet sen lyhyemmäks.
191259
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

masentunu kuin myös minä.

Äänestä

Mikä syy sulla on piileskellä ihmisiltä? kai siihen joku syy on? sun pitäis alkaa harrastaan jotain esim. käyt lenkillä säännöllisesti,uimista ja olet sosiaalinen. TSEMPPIÄ!

Äänestä
  • kuin tehty.

    Äänestä

Et sinä varmaan mitään ole tehnyt.

Niin,sellainen elämä mitä muilla on
ei vaan ehkä sovi meille kaikille.
Jokaisella on omanlaisensa elämä ja
sillä sitten tekee sen minkä pystyy.

Eikai sinulla ole syytä pelätä muita ihmisiä,
voit puhua kenen kanssa tahansa.
Jos nolaat itsesi jotenkin niin naura vaan
ääneen...ei se niin vakavaa ole ollenkaan.

Minulla on kyllä aika samanlainen tilanne ystävien suhteen kun en kertakaikkiaan
jaksa sitä kaikkea mitä ystävyys vaatisi.

Se on ihan hyvä miettiä asioita kunhan pitää
huolen ettei asiat pääse menemään liian synkiksi..


Kirjoita minulle niin mietitään asioita yhdessä:
[email protected]

Äänestä

Ei sun kannata ihteäs tappaa... mieti vaikka salkkareita tai jotain jota katot säännöllisesti.. kokeile jotain uutta harrastusta joissa tuo unohtuu tai lue vaikka jotain lempilehteä. Ei tuommosia kannata miettiä

Äänestä

Olet nuori nainen. Naiset selviävät aina. Mies tulee ja pelastaa. Meidän miesten tulee taistella.

Nuorena elämä on hauskaa, muista se!

Äänestä
  • ole pelastanut minua? Niin miksei?

    Äänestä

  • kukaan.. kirjoitti:

    ole pelastanut minua? Niin miksei?

    Se on niin että et ole antanut mahdollisuutta siihen..


    Luulen että jos vaan kertoisit että miten huonosti sinulla nyt on asiat niin melkeinpä
    kuka tahansa haluaisi auttaa sinua.

    Äänestä

  • D.a.r.k.s.o.u.l kirjoitti:

    Se on niin että et ole antanut mahdollisuutta siihen..


    Luulen että jos vaan kertoisit että miten huonosti sinulla nyt on asiat niin melkeinpä
    kuka tahansa haluaisi auttaa sinua.

    halunnut että kuka tahansa auttaa, koska itseänikin loukkaisi olla kuka tahansa. Tai olla melkein kuka tahansa.

    Eikä jostakusta esim. alkoholistista olisi pelastajaksi.

    Äänestä

  • en ole... kirjoitti:

    halunnut että kuka tahansa auttaa, koska itseänikin loukkaisi olla kuka tahansa. Tai olla melkein kuka tahansa.

    Eikä jostakusta esim. alkoholistista olisi pelastajaksi.

    olen vihamielinen ja hankala.

    Äänestä

  • ja... kirjoitti:

    olen vihamielinen ja hankala.

    vihainen ja hankala vaikean tilanteesi takia.

    Sellainen ymmärtää kyllä kenellä
    itselläänkin on ollut joskus vaikeaa.



    >itseänikin loukkaisi olla kuka tahansa. Tai olla melkein kuka tahansa >

    No se "melkein kuka tahansa" voisi toisin
    sanoin olla joku hyvä ja kunnollinen ihminen.
    Se on siis hieman eri asia kuin ihan kuka tahansa..


    >Eikä jostakusta esim. alkoholistista olisi pelastajaksi>

    Joo..ei ehkä sellaisesta kuitenkaan.
    Tai kaipa sitä voi olla olemassa kunnollisiakin
    alkoholisteja..enpä tiedä..

    Äänestä

tuossa suhteessa. Tai en ole tietoisesti päättänyt etten puhuisi ihmisten kanssa, mutta kun arvaan ettei ystävyys kuitenkaan onnistuisi, niin juttelen yleensä vain kohteliaisuusfraasit.
Pelkään, että jälleen kerran kävisi niin että pitäisin siitä toisesta liikaa ja takertuisin häneen läheisriippuvaisesti, tai kävisi toisinpäin ja itse en jaksaisikaan olla kunnollinen kaveri hänelle. Elämäni ei myöskään ole hyvässä järjestyksessä, ja joutuisin aina selventämään alennustilaani uusille tuttavuuksille, enkä jaksa sellaista enää yhtään.

Olen onneton ja mietin usein kuolemaa, mutta en tiedä olenko kuitenkaan oikeasti masentunut. Käyn harrastuksissani (yksin suorittamista), ja nautin syömisestä ja laiskottelusta. Mitään järkevää vaan en saa aikaan, kun se tuntuu niin väsyttävältä ja turhalta. Oma diagnoosini onkin siis "kelvoton ihminen" eikä mikään aito masennus. Minulla on joitain haaveita ja päiväunelmia, mutta kun tiedän etteivät ne voi koskaan toteutua (yritin kyllä, mutta vastaus oli EI), niin haluaisin vain käpertyä johonkin lämpimään koloon ja nukkua pois. Eikä tämä ole mitään hetkellistä tuskailua, vaan olen ollut yhtä surkea jo useita vuosia.

Äänestä
  • Ei Jumalakaan voi päättää toisen kuolemasta tai elämästä. Ei kenelläkään ole oikeutta tappaa itseään tai muita. Ajattelet ihan väärin, että sinä olet vastuussa kaikesta ja että sinun pitää tehdä kaikki. Ajattele itseäsi nuorena ihmisenä joka haluaa pitää hauskaa ja jolla on oikeus virheisiin. Kunnioita elämää ja rakasta itseäsi. Se on sinun VELVOLLISUUTESI!

    Äänestä

  • olla mitään ihmeellistä tai saavuttaa
    mitään ihmeellistä,ei ole mikään pakko.

    Juttele sellaisten ihmisten kanssa jotka
    ymmärtävät "alennustilaasi" ilman selittämistä.
    Ja kokeile joskus puhua muutakin kuin
    kohteliaisuuksia,kerro itsestäsi jotain aitoa.



    >Käyn harrastuksissani (yksin suorittamista), ja nautin syömisestä ja laiskottelusta >

    Mutta käyt-harrastat-nautit jostakin,se on jo paljon se.



    >Mitään järkevää vaan en saa aikaan, kun se tuntuu niin väsyttävältä ja turhalta >

    Tee niitä asioita mitä pystyt tekemään,
    vaikka jotain sellaistakin mikä tuntuisi turhalta.



    >Oma diagnoosini onkin siis "kelvoton ihminen" eikä mikään aito masennus >

    Heh..no se onkin sitten joku ihan uusi luokitus.
    Aika moni ihminen taitaisi kuulua sitten tuohon luokkaan..

    Voithan olla lievästi masentunut.
    Nyt sinun on tärkeää pitää huoli siitä
    ettei se masennus muutu enää siitä pahemmaksi.

    Äänestä

  • jätkä88 kirjoitti:

    Ei Jumalakaan voi päättää toisen kuolemasta tai elämästä. Ei kenelläkään ole oikeutta tappaa itseään tai muita. Ajattelet ihan väärin, että sinä olet vastuussa kaikesta ja että sinun pitää tehdä kaikki. Ajattele itseäsi nuorena ihmisenä joka haluaa pitää hauskaa ja jolla on oikeus virheisiin. Kunnioita elämää ja rakasta itseäsi. Se on sinun VELVOLLISUUTESI!

    Tuo mitä kirjoitit, on oikeaa asennetta! Yritän ajatella niin. Ja synkistä ajatuksistani huolimatta en kyllä tekisikään mitään radikaalia itselleni, koska en halua tuottaa vanhemmilleni sellaista murhetta.

    Äänestä

  • D.a.r.k.s.o.u.l kirjoitti:

    olla mitään ihmeellistä tai saavuttaa
    mitään ihmeellistä,ei ole mikään pakko.

    Juttele sellaisten ihmisten kanssa jotka
    ymmärtävät "alennustilaasi" ilman selittämistä.
    Ja kokeile joskus puhua muutakin kuin
    kohteliaisuuksia,kerro itsestäsi jotain aitoa.



    >Käyn harrastuksissani (yksin suorittamista), ja nautin syömisestä ja laiskottelusta >

    Mutta käyt-harrastat-nautit jostakin,se on jo paljon se.



    >Mitään järkevää vaan en saa aikaan, kun se tuntuu niin väsyttävältä ja turhalta >

    Tee niitä asioita mitä pystyt tekemään,
    vaikka jotain sellaistakin mikä tuntuisi turhalta.



    >Oma diagnoosini onkin siis "kelvoton ihminen" eikä mikään aito masennus >

    Heh..no se onkin sitten joku ihan uusi luokitus.
    Aika moni ihminen taitaisi kuulua sitten tuohon luokkaan..

    Voithan olla lievästi masentunut.
    Nyt sinun on tärkeää pitää huoli siitä
    ettei se masennus muutu enää siitä pahemmaksi.

    mutkikas ja sellainen mihin ei ole vastauksia (olen kysynyt kuudelta ammattiauttajalta ja muutamilta vapaaehtoistyöntekijöiltä, sekä kolmelta tutultani) eikä niistä asioistani voi puhua noin vain ihmisten kanssa. Todella harva ymmärtäisi vaikka miten selittäisin, ja sekin masentaisi jos joku ymmärtäisi ja toteaisi prykiatrini tapaan että "ompas kurja tilanne. En voi auttaa". Turvaudunkin kohteliaisuusfraaseihin, kun kyllä aidosti välitän kohtaamistani ihmisistä ja haluan osoittaa sen heille, mutta en voi mennä lähemmäs ainakaan ihan vielä ettei ongelmani enää pahenisi.

    Mutta juu, muuten olet kyllä oikeassa. Kiitos!

    Äänestä

  • on oikeasti kirjoitti:

    mutkikas ja sellainen mihin ei ole vastauksia (olen kysynyt kuudelta ammattiauttajalta ja muutamilta vapaaehtoistyöntekijöiltä, sekä kolmelta tutultani) eikä niistä asioistani voi puhua noin vain ihmisten kanssa. Todella harva ymmärtäisi vaikka miten selittäisin, ja sekin masentaisi jos joku ymmärtäisi ja toteaisi prykiatrini tapaan että "ompas kurja tilanne. En voi auttaa". Turvaudunkin kohteliaisuusfraaseihin, kun kyllä aidosti välitän kohtaamistani ihmisistä ja haluan osoittaa sen heille, mutta en voi mennä lähemmäs ainakaan ihan vielä ettei ongelmani enää pahenisi.

    Mutta juu, muuten olet kyllä oikeassa. Kiitos!

    yrittänyt löytää vastauksia jos kuudella
    ammatti-auttajalla olet käynyt.

    Tosin en nyt kyllä kovin korkealle arvosta niitä
    "ammatti" auttajia..usein niillä on vaan tietyt
    lääkkeet tiettyihin sairauksiin eikä paljoa muuta.

    Mutta ei pidä vaan luovuttaa ja tyytyä kohtaloonsa.
    Sinä voit itse vaikuttaa itseesi,
    siihen kuinka suhtaudut asioihin.

    Netissä voit hyvin keskustella anonyymina vaikeistakin asioista.

    Jonkinlaisia vastauksia löytyy kaikkiin asioihin,
    ne ei vaan aina ole sellaisia mitä niiden
    toivoisi olevan.

    Ja tajuan tuon läheisriippuvaisuus asian kyllä
    jollain tasolla mutta en ehkä ihan täydellisesti.

    Entäs jos niitä ystäviä olisi useampia niin
    ei tarvisi olla yhdestä niin riippuvainen.
    Tai sitten jos löytyisi sellainen ystävä jota
    ei se riippuvaisuus haittaisi,ehkäpä joku toinen
    läheisriippuvainen ihminen..

    Äänestä

  • D.a.r.k.s.o.u.l kirjoitti:

    yrittänyt löytää vastauksia jos kuudella
    ammatti-auttajalla olet käynyt.

    Tosin en nyt kyllä kovin korkealle arvosta niitä
    "ammatti" auttajia..usein niillä on vaan tietyt
    lääkkeet tiettyihin sairauksiin eikä paljoa muuta.

    Mutta ei pidä vaan luovuttaa ja tyytyä kohtaloonsa.
    Sinä voit itse vaikuttaa itseesi,
    siihen kuinka suhtaudut asioihin.

    Netissä voit hyvin keskustella anonyymina vaikeistakin asioista.

    Jonkinlaisia vastauksia löytyy kaikkiin asioihin,
    ne ei vaan aina ole sellaisia mitä niiden
    toivoisi olevan.

    Ja tajuan tuon läheisriippuvaisuus asian kyllä
    jollain tasolla mutta en ehkä ihan täydellisesti.

    Entäs jos niitä ystäviä olisi useampia niin
    ei tarvisi olla yhdestä niin riippuvainen.
    Tai sitten jos löytyisi sellainen ystävä jota
    ei se riippuvaisuus haittaisi,ehkäpä joku toinen
    läheisriippuvainen ihminen..

    Siis ripustaudun sellaisiin ihmisiin jotka tulevat liian lähelle. Se on kamalan ahdistavaa. Olen myös miettinyt, että auttaisi jos olisi enemmän ihmiskontakteja, mutta ei välttämättä.

    Äänestä

  • Joku. kirjoitti:

    Siis ripustaudun sellaisiin ihmisiin jotka tulevat liian lähelle. Se on kamalan ahdistavaa. Olen myös miettinyt, että auttaisi jos olisi enemmän ihmiskontakteja, mutta ei välttämättä.

    sitten ne ystävät säikähtävät sitä
    ripustautumista ja ahdistuvat siitä.

    Ehkä se toimisi että jakaisi sen riippuvaisuuden
    useampaan ystävään..silloin ei olisi yhdestäkään niin riippuvainen.

    Netissä voit kyllä helposti kirjoitella monien ihmisten kanssa.
    Ehkäpä siten löytyisi vielä sellaisiakin
    jotka oikeasti ymmärtäisivät sinua.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pahan_Vanki kirjoitti:

Mä en enään edes huomaa mistä mä jään paitsi täs elämäs. Miten mä piileksin ihmisiä ja vietän epäsosiaalista elämää.
En tajuu, millast elämä vois olla oikeesti. Mä oon jo niin tottunu tähän, et mä vaan oon yksin, se on mun mielest parasta. Sillon voi olla niin vapaasti, oma itsensä. Sillon voi olla vaan hiljaa ja miettii et mitä tää oikeen on.

En mä kavereiden kans oo ollu moneen vuoteen, mitä nyt välillä nähnyt nopeesti, sekin jo ahdistaa.

Päätin et tää tyttö ei nolaa enään itseesä. En puhu enään kenennkään kans. pahenee vaan, kohta päätän varmaan et tapan itteni.

ei täs vaan ole järkee, onko mun elämän yarkoitus pelätä. Tähänkö mun elämä menee? Mutta eihän se silleen haittaa, eihän tää oo muuta ku elämää, ja sen jälkee kuolee pois, ei tää kauaa kestä, ei muo kuolleena enään vituta. Koittakaa vaan kestää, elämä on lyhyt. Ainaki jos teet sen lyhyemmäks.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu