Nollatoleranssi työelämässä?

Nollatoleranssi itsessään on mielestäni kannatettava ajatus.
Seuraamukset nollatoleranssin rikkomisesta päättävät muut, mutta laakista potkut on kohtuuton ensikertalaiselle. Varoituksesta ja/tai tarvittaessa hoitoonohjauksesta pitäisi mielestäni aloittaa.

Nollatoleranssin todentaminen on helppoa, mutta entäs mihinkään kykenemätön krapulainen, joka puhaltaa nollat? Hän saa krapuloida vapaasti, ja on tekevinään jotain, vaikka ei teekään.

Kovassa krapulassa oleva on kykenemättömämpi tehokkaaseen ja järkiperäiseen toimintaan
kuin pienessä hiprakassa oleva.

En todella halua, että minua leikataan pienessä sievässä, enkä lapsilleni sellaista kuskia, enkä lentokapteeninkaan soisi olevan pienessä sievässä.
Tämä on nyt jotenkin uutta Suomessa, isoilla kansainvälisillä yhtiöillä on jo pitkään ollut käytössä puhallukset, esimerkiksi Siperiassa, öljylauttojen rakennuksessa (3000 työntekijää) ei kellään ollut asiaa työmaalle alkoholia veressä ja kassan kautta sai mennä heti. Meillä pomoillakin oli asuntolan alakerroksessa puhalluslaite, jos epäili kaljoittelun menneen pitkäksi.
Edellinen kirjoitteli jotain saunakaljoista tai viinistä. Jos käy saunassa klo20 ja ottaa kolme kaljaa, niin ei varmasti puhalla aamulla tai illallisella kolme viiniä, ei kukaan normaali edes tarvitse enempää.
Olen ehdottomasti nollatoleranssin kannalla, vaikutuksen alainen tai krapulassa oleva työntekijä on tehoton, hankala, jopa vaarallinen.