Olen kierrellyt katsomassa käytettyjä pikkupurkkareita ja olen huomannut, että aika monessa on ollut kölipultit ruosteisia. Onko tästä syytä olla huolissaan vai onko se enemmän sääntö kuin poikkeus? Tiettyhän tuonne pilssiin kertyy talven aikana vettä. Voiko noita pultteja ja kiinnityksiä helposti uusia ja mistä ihmeestä tietää kuinka hyvin ne pitää?
Onhan ostettaessa ekaa kertaa paljon pähkäiltävää mutta tämä päällimmäisenä. Onko tiedossa esim. Helmsman 23:en osalta noista kölin kiinnityksistä jotain heikkouksia?
Onhan ostettaessa ekaa kertaa paljon pähkäiltävää mutta tämä päällimmäisenä. Onko tiedossa esim. Helmsman 23:en osalta noista kölin kiinnityksistä jotain heikkouksia?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Omistamani vene mallin uudemmissa versioissa pultit ovat rosteria ja vanhemmissa eivät. Lienee jokin syy miksi mallia on parannettu ja moiset asiat on korjattu.
Oletko varma, että itse pultit ovat ruostuneet? Yleensä pultit ovat ruostumatonta/hapnkestävää terästä, mutta aluslevyt eivät. Kun aluslevyt sitten oikein kunnolla hapettuvat niin likaa ja ruostetta leviää siihen pultinkin päälle ja pultit nätttävät ruosteisiltä. Aluslevyjen kuuluu olla vähemmän jaloa tavaraa kuin pulttien, jolloin ne uhrautuvat sensijaan, että pultti syöpyisi ohueksi siinä missä se menee aluslevyn läpi. Aluslevyt voi vaihtaa tai irroittaa, puhdistaa ja vaikka maalata päältä. Kölipulttien ruostuminen on ongelma, paitsi jos puhutaan ihan pintaruosteesta.
Itselläni Skandi, jossa ei hometta eikä kölipultit ruosteessa. Vene vm. 1987 Sunwind 311. Ei veneen pilssiin saisi kertyä vettä talvella eikä kesällä. Ja jos kertyy, pitäisi sen tulo estää korjaamalla ja vesi kuivata säännöllisesti. Itselläni ei ole koskaan kertynyt vettä pilssiin talvella.
"Itselläni Skandi, jossa ei hometta eikä kölipultit ruosteessa. Vene vm. 1987 Sunwind 311"
SKANDI
Sehän onkin aito skandi, hyvitehtyyn veneeseen ei edes kondessivesi löydä vaan suuntaa katseensa ja matkustaa naapurin saksalaisveneeseen.
Eli kölipultteja on monen laisia. Riippuen millaisesta kölistä ja köli liitoksesta on kysymys.
Tässä pari sivua missä on hieman asiaa köli liitoksesta:
http://www.sailnet.com/forums/gear-maintenance-articles/19871-keel-bolt-repairs.html
http://achilles24.users.btopenworld.com/keelbolts.htm
materiaali, ei edes hst-laatu AISI 316. Rosteripulteista huomattaa myös Don Casey (joka tunnetaan veneenkunnostuskirjojen kirjoittajana ja Sail-lehden artikkeleista):
“Stainless keel bolts have one more drawback—the most significant one. Stainless steel loses its resistance to corrosion when immersed in stagnant seawater. Because of this, it is an inappropriate material for underwater fittings. It is used for keel bolts based on the optimism that the bolts will remain dry. If they do, the bolts are good for half a century. If they don’t, life expectancy can drop to half a decade.
In seawater, stainless steel is subject to pitting, a particularly virulent form of corrosion that literally destroys the metal from within. If you have ever snapped a stainless steel chainplate in your hand—I have—you will have a healthy concern about stainless steel keel bolts”.
Siis jos merivesi ei kastele pultteja eli kölin ja rungon sauma on tiivis, hst pultit kestävät 50 vuotta? Mitä sen jälkeen tapahtuu ja miksi? Mitä tarkoittaa "half a decade", onko se viides osa, eli vuotavassa saumassa hst kölipultit kestävät 10 vuotta? Mikä on tämän asiantuntijan ratkaisu ongelmaan, tavalliset mustat pultitko, kauanko ne sitten kestävät?
lienevät parhaita materiaaleja kölipulteiksi.
Rosteripulttien korroosio on kurja ilmiö myös puuveneissä, jos emäpuu on tammea.
Kölipulteista on keskusteltu englanninkielisillä foorumeilla, joista poimin pari:
http://www.cruisersforum.com/forums/f55/keel-bolt-replacement-10316.html
http://www.eng-tips.com/viewthread.cfm?qid=30704&page=5
Paras hintalaatusuhde on happosilla pulteilla, niitä käyttävät lähes kaikki eikä muita olla harkitsemassakaan.
puolta vuosikymmentä, eli viittä vuotta.
Niin arvelinkin, mutta en ollut uskoa lukemaani. Kölipulttien kestoikä siis 5 vuotta, mikäli sauma vuotaa.
Kirjoitukset (tarkoitan siis po. rosteriasiantuntijaa), joissa kirjoittajan kompetenssi käy selvästi ilmi, ovat hyviä. Ei tarvitse jäädä epätietoiseksi neuvojen arvosta.
Puhut AISI 316 -teräksestä, ns. haponkestävästä ruostumattomasta teräksestä.
Lainaamasi asiantuntijan "stainless steel" on paljon laajempi erikoisterästen alue ja pitää sisällään tuon AISI 316:n mutta myös paljon muita "ei-haponkestäviä" teräksiä, esim. 202, 302 ja 304. Sen vuoksi nuo varoitukset merivedestä.
Katso tarkemmin esim. englanninkielisestä Wikipediasta.
Tässä lyhyesti kölipulttien ongelmista ja AISI 316 korroosiosta:
http://newsgroups.derkeiler.com/Archive/Rec/rec.boats.building/2007-05/msg00040.html
Suomessakin on asiantuntemusta hst korroosiosta. Esimerkkinä viite väitöskirjasta:
http://lib.tkk.fi/Diss/2004/isbn9513863832/
AISI 316 ei ole yhtä herkkä korroosiolle kuin mainitsemasi terässeokset. Käytännössä korroosio-ongelmia on kuitenkin myös AISI 316:ssa. Korroosio-vaurioita ei kannata vähätellä. Ne ovat pahempia suolaisemmissa vesissä purjehtivissa veneissä kuin täällä murtovesialueella. Yksi kurja riesa on rustien salakavala korroosio kannen läpimenon kohdalla.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000007659816
Miten nuo kölipultit sitten vaihdetaan jos umpiruosteessa? Tai edes aluslevyt ja mutterit? Onko paras konsti raapia ruoste kokonaan pois ja pinnoittaa ne jotenkin lisäruosteen estämiseksi? Jos rautatavaraa on siis jäljellä enemmän kuin ruostetta. Ja yrittää etsiä potentiaaliset syylliset veden pääsyyn pilssiin (muut kuin kondenssivesi). Kyllä hyvin hapettunut kölipultti varmaankin pitää kölin paikoillaan kunhan lisäruostumista estää.
Yksi mahdollinen ruosteen lähde on pulttien esim. kölin valun yhteydessä tapahtuneen herkistymisen aiheuttama raerajakorroosio. Sen seurauksena pulttien lujuus saattaa romahtaa kokonaan. Tämän todentaminen onkin sitten jo hankalampi juttu. En tiedä, miten sen pystyisi liitoksia avaamatta selvittämään.
Tiedän tapauksen, jossa paksu pultti katkesi luultavasti juuri tästä syystä pienellä voimalla sitä kiristettäessä.
nimimerkkiäsi, paitsi, jos tosiaan olet Enderlein. Nimimerkkisi viitannee kuuluisaan ruotsalaiseen suunnittelijaan O. Enderleiniin. Mautonta, että käytät toisen sukunimeä nimimerkkinä. Jos olet oikeasti nimeltäsi Enderlein, pyydän nöyrimmästi anteeksi.
Taavi, pyydän nöyrimmin anteeksi vanhempiesi virhettä.
Käsi ylös kaikki ketkä on tehneet mittavaa kölipulttiremonttia vanhaan ja halpaan veneeseen. Kyllä ne taitaa pultit saada rauhassa ruostua paitsi jos saadaan vakuutusyhtiö jotenkin maksumieheksi. Nuo vesivuodot on parhaimmillaan mahtavan hankalia paikallistaa ja korjata. Eiköhän nekin ole useimmiten sadevettä jos köli näyttää ulkopuolelta ehjältä. Jos kölipulteissa erottuu vielä jengat jotenkin niin en usko, että köli ihan itsekseen erkanee rungosta. Jos tilalla on epämääräinen ruostemöykky niin sitten alkaa olla käynti korjaamolla paikallaan.
Kuitenkin kosteuden ja metallin yhdistelmä alkaa tuottaa hapettumista ja ruostetta jossakin vaiheessa.
Olisikohan niin, että on aiheutettu galvaaninen pari sekoittamalla jalompaa ja epäjaloa terästä keskenään?
Taitaa olla sittenkin niin, että ne perinteiset galvanoidut olivat helpompi ratkaisu ... vai mitä?
Joku esitti tuolla pronssisten pulttien käyttöä, mutta millainen mahtaa olla niissä vetomurtolujuus? Eikös ne tehty valamalla aikanaan ja sitten koneistettiin kierteet? Ylidimensioituja ne kai olivat.
http://www.classicmarine.co.uk/Articles/metals.htm
Korkealaatuisia vanttiruuvejakin valmistetaan pronssista, usein silikoni-pronssista tai mangaanipronssista. Etuna on, ettei kierteet leikkaa kiinni niinkuin haponkestävissä vanttiruuveissa. Murtolujuus riittää kyllä.
Kiitos vaan linkistä. Samaa dataa saa suomen kielellä sekä toisella kotimaisella myös, kirjastosta.
Puhe oli käsittääkseni kölipulteista, ei vanttiruuveista.
Herää kysymyksiä. Paljonko arvelisit pronssisten kölipulttien maksavan suhteessa teräksisiin ja millaiset olisivat dimensiot suhteessa teräksiseen sekä millaiseen kosketukseen muiden metallien (=teräs) kanssa tällaisen punametallien sarjaan kuuluvan laittaisit?
Käsittääkseni teräslinjalle on lähdetty juuri sen helppouden (=tasalaatuisuuden) vuoksi.
Siinähän oli taulukko lujuuksista. Vertaapa AISI 316 ja silikonipronssia.
Luulisin, että terässeokset ovat tulleet edullisemman hintansa takia käyttöön, vaikka niihin liittyykin enemmän korroosio-ongelmia varsinkin vesilinjan alapuolella. Muistelen, että Olin Stephens suositteli Swanien ja muiden S&S veneiden kölipulteiksi mangaanipronssia eikä happoterästä.
Vanttiruuveihin viittaaminen liittyi aiheeseen pelkästään siksi, että niissäkin käytetään pronssiseoksia. Pronssiset, esim. silikoni-alumiinipronssi, näyttäisivät olevan hiukan kalliimpia kuin hst-vanttiruuvit. Voit tsekata hinnat ja murtolujuudet myynti luetteloista. En usko, että kölipulteista löytyy vastaavia tietoja yhtä helposti.
Kerrotko ystävällisesti missä suomen- tai ruotsinkielisessä kirjassa käsitellään veneiden korroosiota, "samaa dataa". Kiinnostaisi, koska en itse ole nähnyt kuin englanninkielistä kirjallisuutta tästä aiheesta.
Missä kohdassa muualla kuin yliön otsikossa puhutaan mainitsemastasi "veneiden korroosiosta"?
Löysin seuraavat kohdat/otsakkeet:
Stress, Strain & Stiffness
Fasteners
Galvanic Corrosion
Chemical Corrosion
Stainless Steel
Steel & Galvanising
Copper & Its Alloys
Kun luin läpi nämä, niin ei siellä erityisesti mitään sellaista asiaa tullut, mitä ei normaaleissa materiaaliopin tai lujuusopin kirjoissa olisi suomen kielellä kirjoitettu. Osa asioista oli niin perusasiaa, että niitä on käsitelty jo lukion kemian sekä fysiikan tunneilla. Tästä käy esimerkki galvaanisista pareista. Taisi olla ensimmäisen kerran jo ennen lukiota, kun noista asioista puhuttiin koulussa.
Otapa vaikkapa jokin ammattikoulun vanha kirja käteen ja lue sieltä perusteet suomeksi ja jatka sitten tekun kirjoihin.
En aio sen enempää sinua opastaa. Viisaana miehenä osaat tietenkin itse etsiä tietoa ja jos et osaa, niin et kai sitten niin kovin viisas olekaan. Minun kyllä piti osata tieteellistä tietoa etsiä sekä soveltaa, jotta olisin lopputyöni saanut tehdyksi. Hyvinhän se meni, eximia tuli.
Mahdollista suomenkielistä kirjallisuutta veneiden teknisistä asioista kuten korroosio-ongelmista tässä udeltiin, kun sitä ei tunnu olevan. Ei todellakaan kysytty koulun tai opiston lukukirjoja!
Edellä jo viitattiin muutamiin kölipulttien korroosio-ongelmiin. Lainaan viitteen loppukaneetin tähän: ".....So the gamble is the bolt never gets wet or is continually flushed with new water or the bolt never moves after installation. In the case of keel bolts,
your odds are not good for a favorable environment. Remember "Drum" in the
Solent in the '80s or the British gentleman in the BOAC off the coast of
Australia in the '90s. These are the ones we hear about. It's very difficult
to report a failure when you're dead and the boat is sunk. I love stainless,
but not for keel bolts, Van der Stadt or otherwise. Think wrought iron,
manganese Bronze or even Silicon Bronze, but not stainless".
En tiennyt, että jo ammattikoulussa opetetaan samat asiat! Hienoa, että olet saanut lopputyöstäsi hyvän arvosanan. Ehkäpä tulevaisuudessa ehdit soveltaa tietojasi purjehdukseenkin.
meillä meni riitelyksi tämän asian vuoksi.
On tietenkin hyvä, että tuot asian esille tässä nimenomaisessa tapauksessa. Se osoittaa suurta kiinnostusta muitakin ihmisiä kohtaan turvallisuus huomioiden. Ehkäpä valmistajatkin ottavat opikseen, kun potentiaaliset asiakkaat alkavat vaatia parempaa laatua.
Hyvää jatkoa ja pidä pintasi.
edes mainita 2faasi teräksiä ? Siis austeniittis_ferriittisiä, joista englannin kielisessä kirjallisuudessa ja webissä käytetään nimeä duplex-teräkset. Kestävät alle 50 asteisessa merivedessä ilman koorroosio-ongelmia oikein hyvin, ja lujuusarvot erinomaiset paljon edullisemmin kuin noilla erikoispronsseilla. Eivät muodosta galvaanista paria teräskölien yhteydessä, eli täydellinen materiaalivalinta ko. sovellukseen.