Tutka-antennin asennus

Minulla on niinkuin päinvastainen käsitys aaltovälkeestä. Eikö se lisääntyy jos antennin korkeus kasvatetaan!?

Incognitox kirjoitti:

Minulla on niinkuin päinvastainen käsitys aaltovälkeestä. Eikö se lisääntyy jos antennin korkeus kasvatetaan!?

Etkö ole huomannut, että sitloorassa istuessasi näkyy vain lähin aalto silloin kun vene on aallonpohjassa? Ihan saman tutkakin näyttää, kun meri käy korkeana. Kauemmaksi näkyy, jos kiipeät mastoon tähystämään.
Ainakin minun tutkassani näkyi ne lähimmät aaltoseinät häiritsevästi silloin, kun tutka oli alempana.

Tutka-antennin asentaminen korkealle aiheuttaa aaltovälkkeen lisääntymistä. Jonkun veneluokan tutkan manuaalin mukaan antennin optimikorkeus merenpinnasta on n. 4 m. Se toteutuu hyvin perätolpalla, mutta ei se mastossakaan kauhean paljon yli mene, jos antenni sijoitetaan esim. baby-staakin ja maston väliin, jossa antenni on myös suojassa.

Miten mastossa oleva antenni kallistuu enbemmän kuin tolpassa oleva?
Huvittavaa, notkuuko mastosi?

KAnssa. kirjoitti:

Miten mastossa oleva antenni kallistuu enbemmän kuin tolpassa oleva?
Huvittavaa, notkuuko mastosi?

1. Kyse oli antennin tuulikuorman VENETTÄ kallistavasta vaikutuksesta. Sillä on merkitystä vain, jos vene on aika kevyt ja herkästi kallistuva sekä tutka-antenni hyvä, siis iso.

2. Perätolpan tutka-antenneille on aika helppo järjestää keinu tai käsin käytettävä säätövipu, jolla veneen kallistus kompensoidaan. Näin mastossa oleva antenni siis kallistuu tätä enemmän.

3. Teoriassa (ja käytännössäkin) korkeammalla mastossa oleva antenni kallistuu kiinteääkin perätolppa-antennia enemmän, koska varsinkin sivutuulella se kallistaa venettä enemmän.

Ymmärsitkö nyt?

"Huvittavaa, notkuuko mastosi?"
Ei notku, mutta eikös tutkatekniikka olekin huvittavaa :)

hoi.. kirjoitti:

1. Kyse oli antennin tuulikuorman VENETTÄ kallistavasta vaikutuksesta. Sillä on merkitystä vain, jos vene on aika kevyt ja herkästi kallistuva sekä tutka-antenni hyvä, siis iso.

2. Perätolpan tutka-antenneille on aika helppo järjestää keinu tai käsin käytettävä säätövipu, jolla veneen kallistus kompensoidaan. Näin mastossa oleva antenni siis kallistuu tätä enemmän.

3. Teoriassa (ja käytännössäkin) korkeammalla mastossa oleva antenni kallistuu kiinteääkin perätolppa-antennia enemmän, koska varsinkin sivutuulella se kallistaa venettä enemmän.

Ymmärsitkö nyt?

"Huvittavaa, notkuuko mastosi?"
Ei notku, mutta eikös tutkatekniikka olekin huvittavaa :)

Kyllä se vene kallistuu just sen verran ku kallistuu, oli tutka tai ei.

Antennin laitat. kirjoitti:

Kyllä se vene kallistuu just sen verran ku kallistuu, oli tutka tai ei.

Vastauksesi on selkeä todiste aivotoiminnastasi.

keskustella kirjoitti:

Vastauksesi on selkeä todiste aivotoiminnastasi.

Huomannut mitään eroa kallistuksessa, kun läväytin tutka-antennin mesaanimastoon.
Samoin laitoin mesaanin huippuun tuuligenen, eikä sekään vaikuta.
Johonkin 20 jalkaiseen nyt on turha tutkia ruuvata.

hoi.. kirjoitti:

1. Kyse oli antennin tuulikuorman VENETTÄ kallistavasta vaikutuksesta. Sillä on merkitystä vain, jos vene on aika kevyt ja herkästi kallistuva sekä tutka-antenni hyvä, siis iso.

2. Perätolpan tutka-antenneille on aika helppo järjestää keinu tai käsin käytettävä säätövipu, jolla veneen kallistus kompensoidaan. Näin mastossa oleva antenni siis kallistuu tätä enemmän.

3. Teoriassa (ja käytännössäkin) korkeammalla mastossa oleva antenni kallistuu kiinteääkin perätolppa-antennia enemmän, koska varsinkin sivutuulella se kallistaa venettä enemmän.

Ymmärsitkö nyt?

"Huvittavaa, notkuuko mastosi?"
Ei notku, mutta eikös tutkatekniikka olekin huvittavaa :)

Jos tuon antennin laittaa noin 6m mastoon ylös niin ei sen vaikutus veneen kallistumiseen hirveä ole? verrataan perätolppaan 3m? Antennin paino esim 4kW kupuantenni 10kg

Enemmän vaikuttaa muut asiat. Itse laittaisin perätolppaan olisi mukavavampi huoltaa eikä ole tiellä halssinvaihdossa. Samaan tolppaan saa kaikki muutkin antennit.

marginaalista kirjoitti:

Jos tuon antennin laittaa noin 6m mastoon ylös niin ei sen vaikutus veneen kallistumiseen hirveä ole? verrataan perätolppaan 3m? Antennin paino esim 4kW kupuantenni 10kg

Enemmän vaikuttaa muut asiat. Itse laittaisin perätolppaan olisi mukavavampi huoltaa eikä ole tiellä halssinvaihdossa. Samaan tolppaan saa kaikki muutkin antennit.

Oma tutka-antennini ei ole kaivannut mitään huoltoa. Toiminut vuosia.
Jos vika tulee tutka-antenniin, on se joka tapauksessa otettava alas kannelle. Ei liene kovin suurta eroa irrottaako tutka-antennin puosuntuolista vai kaataako perätolpan. Kumpaakaan ei pysty tekemään purjehduslegin aikana.

Jos tutka-antennin asennuksessa päätyy perätolpan hankkimiseen, kannattaa huomioida tolpan tukevuus. Ellei tolppaan laita minkäänlaisia staageja, se kannattaa laittaa kannen läpi ja alapää laminoida tai pultata runkoon kiinni. Tolpan on kestettävä päälle horjahtamisia, työntämistä ja vetämistä. (Niiltähän ei voi välttyä, kun satamissa muita veneitä kiinnityy oman veneesi kylkeen). Mastokiinnitys on halvempi ja helpompi ratkaisu kuin perätolppa ja sen asennus.

huollat radomin? kirjoitti:

Oma tutka-antennini ei ole kaivannut mitään huoltoa. Toiminut vuosia.
Jos vika tulee tutka-antenniin, on se joka tapauksessa otettava alas kannelle. Ei liene kovin suurta eroa irrottaako tutka-antennin puosuntuolista vai kaataako perätolpan. Kumpaakaan ei pysty tekemään purjehduslegin aikana.

Jos tutka-antennin asennuksessa päätyy perätolpan hankkimiseen, kannattaa huomioida tolpan tukevuus. Ellei tolppaan laita minkäänlaisia staageja, se kannattaa laittaa kannen läpi ja alapää laminoida tai pultata runkoon kiinni. Tolpan on kestettävä päälle horjahtamisia, työntämistä ja vetämistä. (Niiltähän ei voi välttyä, kun satamissa muita veneitä kiinnityy oman veneesi kylkeen). Mastokiinnitys on halvempi ja helpompi ratkaisu kuin perätolppa ja sen asennus.

"Oma tutka-antennini ei ole kaivannut mitään huoltoa. Toiminut vuosia."

Vuosia sen pitää huviveneessä toimiakin ilman huoltoa, koska käyttötunteja tulee vain vähän, yleensä alle 100 tuntia vuodessa. Ammattiliikenne on eri juttu.

"Jos vika tulee tutka-antenniin, on se joka tapauksessa otettava alas kannelle."

Tavallisimmat huoltokohteet ovat:
- Hammashihnan vaihto
- Moottorin ja/tai sen vetopyörän vaihto
- Klystronin vaihto ja hehkujännitteen säätö
- Joissain aerialeissa sulakkeen vaihto

Kaikki nuo huollot voi tehdä poistamatta laitetta mastosta tai perätolpasta.

huoltokohteet kirjoitti:

"Oma tutka-antennini ei ole kaivannut mitään huoltoa. Toiminut vuosia."

Vuosia sen pitää huviveneessä toimiakin ilman huoltoa, koska käyttötunteja tulee vain vähän, yleensä alle 100 tuntia vuodessa. Ammattiliikenne on eri juttu.

"Jos vika tulee tutka-antenniin, on se joka tapauksessa otettava alas kannelle."

Tavallisimmat huoltokohteet ovat:
- Hammashihnan vaihto
- Moottorin ja/tai sen vetopyörän vaihto
- Klystronin vaihto ja hehkujännitteen säätö
- Joissain aerialeissa sulakkeen vaihto

Kaikki nuo huollot voi tehdä poistamatta laitetta mastosta tai perätolpasta.

Itse varmaankin ottaisin antennin alas, koska maallikkona en ehkä osaisi paikantaa vikaa. Hammashihnan vaihtokin voi olla hankala? ensikertailaiselle, antennin irroitus ei.

informaatiosta! kirjoitti:

Itse varmaankin ottaisin antennin alas, koska maallikkona en ehkä osaisi paikantaa vikaa. Hammashihnan vaihtokin voi olla hankala? ensikertailaiselle, antennin irroitus ei.

haluaisin tutka-antennin mahdollisimman korkealle, miten on tuntikausien istumisen tutka-säteessä?Onko jollakin järkevä vastaus tähän?

minor700 kirjoitti:

haluaisin tutka-antennin mahdollisimman korkealle, miten on tuntikausien istumisen tutka-säteessä?Onko jollakin järkevä vastaus tähän?

Kyllä tutka-antennin säteily on terveydelle haitallista. Säteily muuttuu soluissa lämmöksi, joka on ainakin silmille vaaraksi. Lääketieteellisiä artikkeleita löytyisi Medline-haulla. Pikaisesti googlettamalla osui tämä asiallinen katsaus.
http://www.arpansa.gov.au/radiationprotection/Factsheets/is_MarineRadar.cfm

Sitä en tiedä, onko huviveneiden tutka-antennien terveyshaittoja tutkittu. Viisainta on kuitenkin sijoittaa antenni aika korkealle, ettei turhan takia altistuisi säteilylle. Muistelen, että antennin asennusohjeissakin olisi ollut varoitus.

kaihin kehittyminen kirjoitti:

Kyllä tutka-antennin säteily on terveydelle haitallista. Säteily muuttuu soluissa lämmöksi, joka on ainakin silmille vaaraksi. Lääketieteellisiä artikkeleita löytyisi Medline-haulla. Pikaisesti googlettamalla osui tämä asiallinen katsaus.
http://www.arpansa.gov.au/radiationprotection/Factsheets/is_MarineRadar.cfm

Sitä en tiedä, onko huviveneiden tutka-antennien terveyshaittoja tutkittu. Viisainta on kuitenkin sijoittaa antenni aika korkealle, ettei turhan takia altistuisi säteilylle. Muistelen, että antennin asennusohjeissakin olisi ollut varoitus.

mutta esim. ison toimivan tutkan aaltoputkeen kurkistaminen on vaarallista. Yleensä huviveneissä ei tällaisia tutkia ole.

Tyypillisen huvivenetutkan antennin piikkiteho on 2 kW, mutta keskimääräinen klystronista antenniin tuleva teho vain n. 20 W.

Oletetaan tutkamaston olevan ruorimiehestä 1 m päässä ja antennin 1 m ruorimiehen pään yläpuolella. Tällä etäisyydellä tutkan teho jakautuu jo 40 m^2 alueelle ja ruorimiehen ylävartaloon (0,3 m^2) osuu tuosta alle 1 %. Tutkan pääkeila on horisontin suuntaan, 45 asteen kulmaan alaspäin lähtee ehkä 20 % piikkitehosta.

Näin keskimääräistä tehoa absorboituu ruorimieheen max. 0,05 W eli 0,001 W/kg, jos yläruumiin paino on 50 kg. Säteilyturvakeskuksen määrittämä raja-arvo tälle lämpövaikutukselle on 0,4 W/kg (tai julkisilla paikoilla 0,08 W/kg), joten turvamarginaali on noin 400 (tai 80) kertainen.

Piikkitehon raja-arvo on määritelty erikseen, 20 W/kg raajoissa ja muissa kehon osissa 10 W/kg. Tässä esimerkissä päähän (4 kg?) kohdistuisi noin 2 W teho eli 0,5 W/kg, joten turvamarginaali olisi 20 kertainen.

Varsinkin tuo huipputehon raja-arvo (soluihin liittyvä ns. ”ei-lämpövaikutus”) on kiistelty ja ristiriitainen, asiantuntijoiden mielipiteitä on raja-arvoa sekä nostamaan että laskemaan.

vaaraton, kirjoitti:

mutta esim. ison toimivan tutkan aaltoputkeen kurkistaminen on vaarallista. Yleensä huviveneissä ei tällaisia tutkia ole.

Tyypillisen huvivenetutkan antennin piikkiteho on 2 kW, mutta keskimääräinen klystronista antenniin tuleva teho vain n. 20 W.

Oletetaan tutkamaston olevan ruorimiehestä 1 m päässä ja antennin 1 m ruorimiehen pään yläpuolella. Tällä etäisyydellä tutkan teho jakautuu jo 40 m^2 alueelle ja ruorimiehen ylävartaloon (0,3 m^2) osuu tuosta alle 1 %. Tutkan pääkeila on horisontin suuntaan, 45 asteen kulmaan alaspäin lähtee ehkä 20 % piikkitehosta.

Näin keskimääräistä tehoa absorboituu ruorimieheen max. 0,05 W eli 0,001 W/kg, jos yläruumiin paino on 50 kg. Säteilyturvakeskuksen määrittämä raja-arvo tälle lämpövaikutukselle on 0,4 W/kg (tai julkisilla paikoilla 0,08 W/kg), joten turvamarginaali on noin 400 (tai 80) kertainen.

Piikkitehon raja-arvo on määritelty erikseen, 20 W/kg raajoissa ja muissa kehon osissa 10 W/kg. Tässä esimerkissä päähän (4 kg?) kohdistuisi noin 2 W teho eli 0,5 W/kg, joten turvamarginaali olisi 20 kertainen.

Varsinkin tuo huipputehon raja-arvo (soluihin liittyvä ns. ”ei-lämpövaikutus”) on kiistelty ja ristiriitainen, asiantuntijoiden mielipiteitä on raja-arvoa sekä nostamaan että laskemaan.

Niin ne aikoinaan antoi turva-arvot ddt:stä ja asbestistakin...mites kävikään.
Tutka niin ylös, että ei edes keulassa seisovalla ole riskiä olla säteessä.
Siis mastoon kiitos.

KEn haluaa. kirjoitti:

Niin ne aikoinaan antoi turva-arvot ddt:stä ja asbestistakin...mites kävikään.
Tutka niin ylös, että ei edes keulassa seisovalla ole riskiä olla säteessä.
Siis mastoon kiitos.

Kuinka uskallat käyttää kännykkää vai onko sekin sinulla maston päässä?