28-vuotias Timo (nimi muutettu) kertoo synkkää tarinaa:
"No pienestähän se tietysti alkoi, niinkuin kai
kaikilla... kaverit olivat jo jonkin aikaa grillailleet ja saivat yhtenä
kuumana heinäkuun iltana mut puhuttua mukaan rinkiin, saunakaljoissa
tietysti enhän mä siihen muuten
olis lähtenyt. "Ei siitä mitään tuu, tää on ihan turvallista", ne sanoi
ja mä uskoin, vaikka vähän arvelutti; olin lukenut valistuslehtisiä ja
nähnyt poliisin kuvia koko ikänsä grillanneista papoista ja mammoista.
Ihan kurttuisia ne oli ja näytti 60-vuotiailta, vaikka sitä ne tais
kyllä
ollakin.
Kaverit ensin kertoi ihan yleistä asiaa grillaamisesta;
miten se tehdään oikein, vaikutukset, vaikutusajan jne. ja näyttivät
sitten malliksi. Hyvältä näytti kavereista tuntuvan, kun ensin vierestä
katselin kuinka he grillasivat ja söivät lenkkimakkaranpätkät. Sitten he
halusivat minunkin
kokeilevan ja söinkin varovaisesti testiksi puolikkaan
kanankoiven. Taisin jäädä heti kerrasta koukkuun, sillä oli se vaan niin
hienoa; kuola vaan valui suupielestä, kun ahnaasti upotin hampaani
grillimarinoituun kanaan ja pian olin itsekin ihan marinadissa -
kirjaimellisesti.
Kokemattomana jätin kuitenkin sinapit ja ketsupit väliin, joita
kokeneemmat kaverini laittoivat makkaroidensa päälle "boosteriksi"
niinkuin ne alan kielellä siitä puhui. No, muutama kerta sitten
kavereiden kanssa salaa grillailtiin mökillä aina saunan päälle ja alku
menikin hyvin, mutta pikkuhiljaa alkoi tuntumaan, että tekee vaan mieli
grillata enemmän ja enemmän ja olis aika hommata oma grilli. Vähän
neuvoja kyselin ensin ja ennenkuin oikeasti tajusinkaan,
ostin ensimmäisen oman grillini pari vuotta sitten Mustamäen torilta. Mä
salakuljetin sen maahan rantapalloksi naamioituna. Vähänhän
tullivirkailijat olivat kummissaan metallisesta rantapallosta, mutta
sain kuin sainkin grillin maahan. Siitä se kierre sitten lähti eikä
loppua
näkynyt; grillattiin joskus neljä-viisikin kertaa viikossa, arkisinkin.
Eihän siinä mitään järkeä ollut ja rahaa paloi mielettömästi aineisiin
ja tarvikkeisiin.
Meillä oli oma pikku hupiklubi, johon kaikki "hyvät tyypit" oli
tervetulleita, mutta kaikille tehtiin selväksi, että tästä jutusta EI
sitten puhuta tai... Itä-naapuristahan kaikki tuli ja selvä juttuhan se
oli, että pelattiin kovaa peliä järjestäytyneen alamaailman, ns.
"grilliringin" kanssa.
Aluksi mä pärjäsin pelkillä puhtailla luonnontuotteilla, joko pelkällä
pihvillä tai joskus otin päälle extrana lisäaineettomia, kotimaiste
kanankasvattajien omia marinadeja, mutta se oli aika harvinaista, ehkä
kerran kuussa. Kaverit söi jo keinotekoisia, grilliringiltä ostettuja
marinadikastikkeita, joista ei kyllä koskaan tiennyt
mitä lisäaineita niihin oli lisätty, mutta ei se ketään tuntunut
haittaavan, kunhan tuli hyvä fiilis ja lopulta mä ajauduin niihin
itsekin. Sen jälkeen en enää kotimaisiin koskenut, oli se maku ja ne
sävärit niin erilaiset.
Käry taisi käydä ihan sen takia, että oltiin niin huolettomia; ei
jotenkin osannut ajatella enää suoraan, kun piti vaan saada lisää. Tässä
vaiheessa mä olin kyllä jo tosi syvällä kierteessä ja oon oikeastaan
kiitollinen, että kävi niinkuin kävi. Kaikki kelpas; kana, kaikenlaiset
lenkkimakkarat ja nakit, grillikylki... kerran jopa vedettiin uusia
perunoita grillistä, kun kaverilla oli just "sato" valmistunut. Naapuri
oli just tullut mökilleen ja se sitten taisi poliisit paikalle
soittaakin, kun grillaamisen voimakas tuoksu oli sen pihaan asti
kantautunut.
Eihän siinä enää mikään auttanut, kun oli just vedetty
mahat täyteen ja kaksi maijaa kurvasi pihaan pillit vinkuen.
Kavereista kaksi lähti lusimaan yli vuoden kakkua törkeistä
grillausrikoksista, useista grillitarvikkeiden myyntirikoksista ja
toinen sai vielä puoli vuotta extraa ammattimaisesta perunoiden ja
tomaattien kasvattamisesta. Toisella todettiin pitkälle edennyt
PAH-myrkytyksen
aiheuttama vatsasyöpä ja se on nykyään letkuissa
teholla ja varmaan kuolee pian. Yksi sai syytteen avunannosta laittoman
marinadin salakuljettamiseen Venäjältä ja se sai puoli vuotta
ehdonalaista. Itse sain kolme kuukautta
ehdollista laittomien grillitarvikkeiden hallussapidosta ja mut
määrättiin pakkovieroitushoitoon surullisenkuuluisaan vegaanifeministien
vieroituslaitokseen Keravalle. Grillit ja lihat tietysti
takavarikoitiin.
Nyt mä oon ollut kuivilla kohta puoli vuotta, mutta
vieläkään ei mene päivääkään etteikö tekis mieli edes vähän grillailla,
tai "kärtsää kyrsää" niinku alan slangissa sanottaisiin. Tää on
tällaista varovaista tasapainoilua, päivä kerrallaan. Sukulaiset ja
"streitit" kaverit oli tietysti kauhuissaan kuullessaan, että mä joudun
oikeuteen, mutta nyt niiden tuki on kyllä ollut aivan loistavaa; ilman
niitä mä en olis tässä, mä en olis jaksanut sitä kauheeta vierotuksen
tuskaa. Tavallaan mä oon
tyytyväinen, koska nyt mä todella tajuan kuinka vaarallista grillaaminen
oikeasti on. Jos mä jotain haluun teille lapset sanoa niin se on tämä:
älkää herran tähden KOSKAAN ottako vastaan edes pientä viattoman
näköistä grillattua prinssinakkia; tähän helvettiin joutuu ihan
huomaamattaan ja
sillä on todella helppo pilata koko elämänsä! Pysykää
lapset erossa grillaamisesta, sen mä haluun teille sanoo!"
"No pienestähän se tietysti alkoi, niinkuin kai
kaikilla... kaverit olivat jo jonkin aikaa grillailleet ja saivat yhtenä
kuumana heinäkuun iltana mut puhuttua mukaan rinkiin, saunakaljoissa
tietysti enhän mä siihen muuten
olis lähtenyt. "Ei siitä mitään tuu, tää on ihan turvallista", ne sanoi
ja mä uskoin, vaikka vähän arvelutti; olin lukenut valistuslehtisiä ja
nähnyt poliisin kuvia koko ikänsä grillanneista papoista ja mammoista.
Ihan kurttuisia ne oli ja näytti 60-vuotiailta, vaikka sitä ne tais
kyllä
ollakin.
Kaverit ensin kertoi ihan yleistä asiaa grillaamisesta;
miten se tehdään oikein, vaikutukset, vaikutusajan jne. ja näyttivät
sitten malliksi. Hyvältä näytti kavereista tuntuvan, kun ensin vierestä
katselin kuinka he grillasivat ja söivät lenkkimakkaranpätkät. Sitten he
halusivat minunkin
kokeilevan ja söinkin varovaisesti testiksi puolikkaan
kanankoiven. Taisin jäädä heti kerrasta koukkuun, sillä oli se vaan niin
hienoa; kuola vaan valui suupielestä, kun ahnaasti upotin hampaani
grillimarinoituun kanaan ja pian olin itsekin ihan marinadissa -
kirjaimellisesti.
Kokemattomana jätin kuitenkin sinapit ja ketsupit väliin, joita
kokeneemmat kaverini laittoivat makkaroidensa päälle "boosteriksi"
niinkuin ne alan kielellä siitä puhui. No, muutama kerta sitten
kavereiden kanssa salaa grillailtiin mökillä aina saunan päälle ja alku
menikin hyvin, mutta pikkuhiljaa alkoi tuntumaan, että tekee vaan mieli
grillata enemmän ja enemmän ja olis aika hommata oma grilli. Vähän
neuvoja kyselin ensin ja ennenkuin oikeasti tajusinkaan,
ostin ensimmäisen oman grillini pari vuotta sitten Mustamäen torilta. Mä
salakuljetin sen maahan rantapalloksi naamioituna. Vähänhän
tullivirkailijat olivat kummissaan metallisesta rantapallosta, mutta
sain kuin sainkin grillin maahan. Siitä se kierre sitten lähti eikä
loppua
näkynyt; grillattiin joskus neljä-viisikin kertaa viikossa, arkisinkin.
Eihän siinä mitään järkeä ollut ja rahaa paloi mielettömästi aineisiin
ja tarvikkeisiin.
Meillä oli oma pikku hupiklubi, johon kaikki "hyvät tyypit" oli
tervetulleita, mutta kaikille tehtiin selväksi, että tästä jutusta EI
sitten puhuta tai... Itä-naapuristahan kaikki tuli ja selvä juttuhan se
oli, että pelattiin kovaa peliä järjestäytyneen alamaailman, ns.
"grilliringin" kanssa.
Aluksi mä pärjäsin pelkillä puhtailla luonnontuotteilla, joko pelkällä
pihvillä tai joskus otin päälle extrana lisäaineettomia, kotimaiste
kanankasvattajien omia marinadeja, mutta se oli aika harvinaista, ehkä
kerran kuussa. Kaverit söi jo keinotekoisia, grilliringiltä ostettuja
marinadikastikkeita, joista ei kyllä koskaan tiennyt
mitä lisäaineita niihin oli lisätty, mutta ei se ketään tuntunut
haittaavan, kunhan tuli hyvä fiilis ja lopulta mä ajauduin niihin
itsekin. Sen jälkeen en enää kotimaisiin koskenut, oli se maku ja ne
sävärit niin erilaiset.
Käry taisi käydä ihan sen takia, että oltiin niin huolettomia; ei
jotenkin osannut ajatella enää suoraan, kun piti vaan saada lisää. Tässä
vaiheessa mä olin kyllä jo tosi syvällä kierteessä ja oon oikeastaan
kiitollinen, että kävi niinkuin kävi. Kaikki kelpas; kana, kaikenlaiset
lenkkimakkarat ja nakit, grillikylki... kerran jopa vedettiin uusia
perunoita grillistä, kun kaverilla oli just "sato" valmistunut. Naapuri
oli just tullut mökilleen ja se sitten taisi poliisit paikalle
soittaakin, kun grillaamisen voimakas tuoksu oli sen pihaan asti
kantautunut.
Eihän siinä enää mikään auttanut, kun oli just vedetty
mahat täyteen ja kaksi maijaa kurvasi pihaan pillit vinkuen.
Kavereista kaksi lähti lusimaan yli vuoden kakkua törkeistä
grillausrikoksista, useista grillitarvikkeiden myyntirikoksista ja
toinen sai vielä puoli vuotta extraa ammattimaisesta perunoiden ja
tomaattien kasvattamisesta. Toisella todettiin pitkälle edennyt
PAH-myrkytyksen
aiheuttama vatsasyöpä ja se on nykyään letkuissa
teholla ja varmaan kuolee pian. Yksi sai syytteen avunannosta laittoman
marinadin salakuljettamiseen Venäjältä ja se sai puoli vuotta
ehdonalaista. Itse sain kolme kuukautta
ehdollista laittomien grillitarvikkeiden hallussapidosta ja mut
määrättiin pakkovieroitushoitoon surullisenkuuluisaan vegaanifeministien
vieroituslaitokseen Keravalle. Grillit ja lihat tietysti
takavarikoitiin.
Nyt mä oon ollut kuivilla kohta puoli vuotta, mutta
vieläkään ei mene päivääkään etteikö tekis mieli edes vähän grillailla,
tai "kärtsää kyrsää" niinku alan slangissa sanottaisiin. Tää on
tällaista varovaista tasapainoilua, päivä kerrallaan. Sukulaiset ja
"streitit" kaverit oli tietysti kauhuissaan kuullessaan, että mä joudun
oikeuteen, mutta nyt niiden tuki on kyllä ollut aivan loistavaa; ilman
niitä mä en olis tässä, mä en olis jaksanut sitä kauheeta vierotuksen
tuskaa. Tavallaan mä oon
tyytyväinen, koska nyt mä todella tajuan kuinka vaarallista grillaaminen
oikeasti on. Jos mä jotain haluun teille lapset sanoa niin se on tämä:
älkää herran tähden KOSKAAN ottako vastaan edes pientä viattoman
näköistä grillattua prinssinakkia; tähän helvettiin joutuu ihan
huomaamattaan ja
sillä on todella helppo pilata koko elämänsä! Pysykää
lapset erossa grillaamisesta, sen mä haluun teille sanoo!"
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tosi hauska juttu, mutta säädyllisyyden nimessä pitäisi myös lähde mainita:
Kävin kattoon tota sun linkkiä.. Sieltähän löyty hulvatonta tavaraa... Aivan mahtavaa!