Langattomat ratkaisut taajamien ulkopuolella
Sonera on siirtymässä harvaanasutuilla alueilla kiinteän verkon palveluista langattomiin vaihtoehtoihin.
Ne asiakkaat, joita asia tämänhetkisten arvioiden mukaan koskee, ovat saaneet Soneralta 15.2.2008 päivätyn kirjeen. Muutos toteutetaan vuosina 2008-2009. Kenenkään kiinteän verkon kotipuhelinta/laajakaistaa ei poisteta käytöstä hänen tietämättään, vaan asiasta ollaan useitakin kertoja yhteydessä hyvissä ajoin.
Alla on vastauksia joihinkin keskeisimpiin kysymyksiin, mistä muutoksessa on kyse.
Yleistä
Mitä maantieteellisiä alueita muutos koskee?
Kiinteästä verkosta ja sen palveluista luopuminen koskee harvaan asuttuja alueita, joilla Sonera ryhtyy purkamaan maanpäällistä pylväsverkkoa. Sonera rakentaa ensin riittävän matkapuhelinverkon peiton, jonka jälkeen lankaverkon purkaminen käynnistyy. Purettavia alueita on lukuisissa kunnissa, purkaminen ei koske missään koko kuntaa. Jokainen asiakas on saanut lopettamisesta kertovan asiakaskirjeen, jos hän kuuluu alueelle, jolta palvelu on loppumassa.
Milloin kiinteän verkon palvelut päättyvät näillä alueilla?
Puhepalvelut lakkaavat vuoden 2009 alkupuolella ja kiinteän verkon laajakaistapalvelut vuoden 2009 loppuun mennessä.
Miksi kiinteän verkon palveluista luovutaan näillä alueilla juuri nyt?
Kustannussyistä. Kiinteän verkon asiakaskohtaiset ylläpito-, rakentamis- ja korjauskustannukset ovat kasvaneet suuriksi siellä missä pitkillä puhelinlinjoilla on vain vähän käyttäjiä.
Lankaverkon kunnossapito tulisi vaatimaan lähivuosina merkittäviä korjausinvestointeja. Sonera investoi nämä rahat hyvän matkapuhelinpeiton rakentamiseen. Lisäksi matkapuhelinverkossa luonnonilmiöiden, kuten ukkosen ja lumen aiheuttamia vikoja on vähemmän kuin pylväiden varassa olevassa lankaverkossa.
Onko asiakkaan pakko luopua lankapuhelimesta/kiinteästä laajakaistasta?
Näitä palveluja voi käyttää niin kauan, kunnes Sonera lähettää asiasta irtisanomiskirjeen. Haluamme kertoa asioista hyvissä ajoin, 1-2 vuotta etukäteen, jotta asiakkaillemme jää riittävästi aikaa miettiä, minkälaisia langattomia palveluja he haluavat jatkossa ottaa käyttöönsä.
Milloin asiakas saa lisätietoa tilanteestaan?
Sonerasta soitetaan, kun asiakkaan paikkakuntaa koskevat suunnitelmat tarkentuvat.
Entä kun naapureita kohdellaan eri tavalla?
Syynä on sijainti eri keskitinalueilla.
Mitä tarkoitetaan palveluvelvoitteella?
Operaattori on velvollinen huolehtimaan alueen puheyhteyksistä, telekopioista sekä internetpalvelusta. Langattomat ratkaisut täyttävät palveluvelvoitteen.
Täytyykö asiakkaan tehdä uusi liittymäsopimus?
Kyllä. Aiemmat palvelut irtisanotaan ja uudet sopimukset tehdään tilalle.
Jos asiakas itse haluaa irtisanoa liittymänsä?
Irtisanomisaika on 2 viikkoa. Sen jälkeen palvelu lakkaa toimimasta.
Laajakaista
Mitä etua langattomuus tuo?
Langaton laajakaista Digitan @450-laajakaistaverkossa (Sonera Laajakaista Langaton) ja mobiililaajakaista (Sonera liikkuva Laajakaista) ovat nykyisin parhaita tapoja tuoda laajakaista harvaanasutuille alueille. Kesällä ukkosmyrskyt ja talvella puiden lumikuormat aiheuttavat lankalinjoissa yhteyksien katkeamisia. Näistä päästään langattomilla ratkaisuilla eroon.
Minulle riittää hidas internetyhteys? Onko pakko ottaa Digitan langaton laajakaista?
Tarjoamamme vaihtoehdot ovat 1.2.2008 lähtien Sonera Laajakaista Langaton ja Sonera Liikkuva Laajakaista. Nykyiset liittymät toimivat kuitenkin siirtymäajan loppuun. Mobiiliverkon GPRS-palvelu datapaketteineen on edelleen käytettävissä.
Eikö minun alueelleni enää saa kiinteää laajakaistaa?
Valitettavasti ei, ainakaan nykyisten teknistaloudellisten näkemysten mukaan.
Mitä kyläkaistoille tapahtuu?
Kyläkaistoja tullaa ylläpitämään jatkossakin sopimusten mukaisesti ellei asiakkaan kanssa sovita jostain muusta ratkaisusta.
Asun alueella, jossa kuuluvuus Digitan karttapalvelun mukaan on epävarma/vaatii suunta-antennin. Miten Sonera varmistaa, että minulla jatkossa on toimiva laajakaistayhteys? Mitä suunta-antenni ja muut laitteet maksavat? Kuka ne maksaa? Kuka asentaa laitteet?
Pääsääntöisesti verkkoon kuuluvista laitteista huolehtii Sonera/Digita. Päätelaiteista, kuten puhelimista ja tietokoneista, taas vastaa asiakas. Lisätietoja laitteista löytyy www.sonera.fi–sivustolta tai www.digita.fi-sivuilta. Lisäantennein laajakaista voidaan saada toimimaan lähes kaikkialla. Yksittäistapauksia on tarkasteltava erikseen. Mahdollisia korvauksia koskevat tulkinnat valmistuvat hyvissä ajoin ennen muutoksia.
Onko 1M nopeampaa langatonta laajakaistaa saatavissa?
Tällä hetkellä se on korkein nopeus eikä ainakaan lähitulevaisuudessa ole odotettavissa suurempia nopeuksia.
Miksi langaton laajakaista on kiinteää kalliimpi? Saako siihen samat palvelut kuin kiinteään?
Harvaanasutuilla seuduilla paikkakuntakohtainen laajakaistan asiakasmäärä on yleensä pieni ja siksi suurten asiakasryhmien volyymietua ei synny. Kustannukset liittymää kohden ovat haja-asutusalueilla suuremmat kuin taajamissa riippumatta tekniikasta. Esimerkiksi Ruotsissa valtio on osallistunut laajakaistaverkon kustannuksiin, Suomessa näin ei ole.
Langattomaan laajakaistaan saa lähes samat palvelut kuin langalliseen laajakaistaankin.
Mitä tapahtuu asiakkaille, joilla on toiselta operaattorilta internet-liittymä?
Jos kyseessä on ns. Dial-up-liittymä, neuvoa pitää kysyä internet-palvelun tarjoajalta. Matkapuhelinliittymiin on saatavissa erilaisia datapaketteja.
Sonera on siirtymässä harvaanasutuilla alueilla kiinteän verkon palveluista langattomiin vaihtoehtoihin.
Ne asiakkaat, joita asia tämänhetkisten arvioiden mukaan koskee, ovat saaneet Soneralta 15.2.2008 päivätyn kirjeen. Muutos toteutetaan vuosina 2008-2009. Kenenkään kiinteän verkon kotipuhelinta/laajakaistaa ei poisteta käytöstä hänen tietämättään, vaan asiasta ollaan useitakin kertoja yhteydessä hyvissä ajoin.
Alla on vastauksia joihinkin keskeisimpiin kysymyksiin, mistä muutoksessa on kyse.
Yleistä
Mitä maantieteellisiä alueita muutos koskee?
Kiinteästä verkosta ja sen palveluista luopuminen koskee harvaan asuttuja alueita, joilla Sonera ryhtyy purkamaan maanpäällistä pylväsverkkoa. Sonera rakentaa ensin riittävän matkapuhelinverkon peiton, jonka jälkeen lankaverkon purkaminen käynnistyy. Purettavia alueita on lukuisissa kunnissa, purkaminen ei koske missään koko kuntaa. Jokainen asiakas on saanut lopettamisesta kertovan asiakaskirjeen, jos hän kuuluu alueelle, jolta palvelu on loppumassa.
Milloin kiinteän verkon palvelut päättyvät näillä alueilla?
Puhepalvelut lakkaavat vuoden 2009 alkupuolella ja kiinteän verkon laajakaistapalvelut vuoden 2009 loppuun mennessä.
Miksi kiinteän verkon palveluista luovutaan näillä alueilla juuri nyt?
Kustannussyistä. Kiinteän verkon asiakaskohtaiset ylläpito-, rakentamis- ja korjauskustannukset ovat kasvaneet suuriksi siellä missä pitkillä puhelinlinjoilla on vain vähän käyttäjiä.
Lankaverkon kunnossapito tulisi vaatimaan lähivuosina merkittäviä korjausinvestointeja. Sonera investoi nämä rahat hyvän matkapuhelinpeiton rakentamiseen. Lisäksi matkapuhelinverkossa luonnonilmiöiden, kuten ukkosen ja lumen aiheuttamia vikoja on vähemmän kuin pylväiden varassa olevassa lankaverkossa.
Onko asiakkaan pakko luopua lankapuhelimesta/kiinteästä laajakaistasta?
Näitä palveluja voi käyttää niin kauan, kunnes Sonera lähettää asiasta irtisanomiskirjeen. Haluamme kertoa asioista hyvissä ajoin, 1-2 vuotta etukäteen, jotta asiakkaillemme jää riittävästi aikaa miettiä, minkälaisia langattomia palveluja he haluavat jatkossa ottaa käyttöönsä.
Milloin asiakas saa lisätietoa tilanteestaan?
Sonerasta soitetaan, kun asiakkaan paikkakuntaa koskevat suunnitelmat tarkentuvat.
Entä kun naapureita kohdellaan eri tavalla?
Syynä on sijainti eri keskitinalueilla.
Mitä tarkoitetaan palveluvelvoitteella?
Operaattori on velvollinen huolehtimaan alueen puheyhteyksistä, telekopioista sekä internetpalvelusta. Langattomat ratkaisut täyttävät palveluvelvoitteen.
Täytyykö asiakkaan tehdä uusi liittymäsopimus?
Kyllä. Aiemmat palvelut irtisanotaan ja uudet sopimukset tehdään tilalle.
Jos asiakas itse haluaa irtisanoa liittymänsä?
Irtisanomisaika on 2 viikkoa. Sen jälkeen palvelu lakkaa toimimasta.
Laajakaista
Mitä etua langattomuus tuo?
Langaton laajakaista Digitan @450-laajakaistaverkossa (Sonera Laajakaista Langaton) ja mobiililaajakaista (Sonera liikkuva Laajakaista) ovat nykyisin parhaita tapoja tuoda laajakaista harvaanasutuille alueille. Kesällä ukkosmyrskyt ja talvella puiden lumikuormat aiheuttavat lankalinjoissa yhteyksien katkeamisia. Näistä päästään langattomilla ratkaisuilla eroon.
Minulle riittää hidas internetyhteys? Onko pakko ottaa Digitan langaton laajakaista?
Tarjoamamme vaihtoehdot ovat 1.2.2008 lähtien Sonera Laajakaista Langaton ja Sonera Liikkuva Laajakaista. Nykyiset liittymät toimivat kuitenkin siirtymäajan loppuun. Mobiiliverkon GPRS-palvelu datapaketteineen on edelleen käytettävissä.
Eikö minun alueelleni enää saa kiinteää laajakaistaa?
Valitettavasti ei, ainakaan nykyisten teknistaloudellisten näkemysten mukaan.
Mitä kyläkaistoille tapahtuu?
Kyläkaistoja tullaa ylläpitämään jatkossakin sopimusten mukaisesti ellei asiakkaan kanssa sovita jostain muusta ratkaisusta.
Asun alueella, jossa kuuluvuus Digitan karttapalvelun mukaan on epävarma/vaatii suunta-antennin. Miten Sonera varmistaa, että minulla jatkossa on toimiva laajakaistayhteys? Mitä suunta-antenni ja muut laitteet maksavat? Kuka ne maksaa? Kuka asentaa laitteet?
Pääsääntöisesti verkkoon kuuluvista laitteista huolehtii Sonera/Digita. Päätelaiteista, kuten puhelimista ja tietokoneista, taas vastaa asiakas. Lisätietoja laitteista löytyy www.sonera.fi–sivustolta tai www.digita.fi-sivuilta. Lisäantennein laajakaista voidaan saada toimimaan lähes kaikkialla. Yksittäistapauksia on tarkasteltava erikseen. Mahdollisia korvauksia koskevat tulkinnat valmistuvat hyvissä ajoin ennen muutoksia.
Onko 1M nopeampaa langatonta laajakaistaa saatavissa?
Tällä hetkellä se on korkein nopeus eikä ainakaan lähitulevaisuudessa ole odotettavissa suurempia nopeuksia.
Miksi langaton laajakaista on kiinteää kalliimpi? Saako siihen samat palvelut kuin kiinteään?
Harvaanasutuilla seuduilla paikkakuntakohtainen laajakaistan asiakasmäärä on yleensä pieni ja siksi suurten asiakasryhmien volyymietua ei synny. Kustannukset liittymää kohden ovat haja-asutusalueilla suuremmat kuin taajamissa riippumatta tekniikasta. Esimerkiksi Ruotsissa valtio on osallistunut laajakaistaverkon kustannuksiin, Suomessa näin ei ole.
Langattomaan laajakaistaan saa lähes samat palvelut kuin langalliseen laajakaistaankin.
Mitä tapahtuu asiakkaille, joilla on toiselta operaattorilta internet-liittymä?
Jos kyseessä on ns. Dial-up-liittymä, neuvoa pitää kysyä internet-palvelun tarjoajalta. Matkapuhelinliittymiin on saatavissa erilaisia datapaketteja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä on nämä valikoivat luonnonmullistukset, jotka uhkaa Soneran linjoja mutta ei Vattenfallin. Meilläpäin on sähkö- ja puhelinlinjat vedetty samaan tolppariviin. Viime kesänä Vattenfall perkasi linjanalusia, samalla Soneran riskit pieneni.
Eikö voisi ajatella samalla tavoin kuin sähkön jakelussa että linjanhoitaja kerää siirtomaksun ja
hoitaa kunnossapidon ja toinen osapuoli vastaisi pelkästä laajakaistasta. Ulkoistakaa linjat sähköyhtiöille!
Olemme tottuneet 8m-laajakaistaan ja tämän tilalle tulisi 3G-alueen ulkopuolella 250 k-"todella laaja kaista". 1M ei tänne yllä sitten.
Netissä liikkuu tietoa tulossa olevasta 10M-nopeudesta langattomana.
Ihan tiedoksi, Ruotsissa Telia tarjoaa 36 kpl.
elokuvakanavaa internetin kautta ensimmäiset 6 kuukautta puoleen hintaan, 65 SEK/kk, aivan oikein SEK, ei euroa.
Lahden takana kaapelointi on jo hyvin pitkällä.
Tämä ei vaikuta ollenkaan tasapuoliselta.
Näinkö menee laajakaista?
6 km keskustaajamaan