Millainen on naisten asema Teidän itsenne kokemana VL-yhteisössä/yhdistyksissä, perheessä tai yhteiskunnassa? Ovatko naiset työ/talkoovoimaa, miesten tarpeiden tyydyttäjiä, asioista tasavertaisia päättäjiä ja ratkaisuihin vaikuttajia, oman ammattinsa harjoittamiseksi tasavertaisia miehiinsä nähden, poliittisesti miestensä tukijoita äänestäjinä jne...
Kysymys on suunnattu erityisesti teille VL-naiset. Voisivatko nimeltämainitsemattomat vakio mieskirjoittajat hillitä itsenä ja olla osallistumatta viestiketjuun ja antaa tilaa naisten aidoille ajatuksille. Kannustan keskusteluun naisen asemasta sillä yhteiskunnallisesti naisten asemasta käyty keskustelu on kiistatta osaltaan johtanut Suomen menestystarinaan. Hyvää Naistenpäivää!
Kysymys on suunnattu erityisesti teille VL-naiset. Voisivatko nimeltämainitsemattomat vakio mieskirjoittajat hillitä itsenä ja olla osallistumatta viestiketjuun ja antaa tilaa naisten aidoille ajatuksille. Kannustan keskusteluun naisen asemasta sillä yhteiskunnallisesti naisten asemasta käyty keskustelu on kiistatta osaltaan johtanut Suomen menestystarinaan. Hyvää Naistenpäivää!
Vastaukset 13
Vanhimmat
>>>Millainen on naisten asema Teidän itsenne kokemana VL-yhteisössä/yhdistyksissä>>>
Hyvä, ihan hyvä! Suurinosa vl-miehistä kunnioittaa vaimojaan ja yleensäkkin naisimmeisiä. Tunnen paljon tosi mahtavia vl-miehiä.
>>>, perheessä tai yhteiskunnassa? Ovatko naiset työ/talkoovoimaa>>>
Mielestäni kans hyvä. En oo huomannu et naiset ois enempi työllistettyjä ku miehet...
>>>, miesten tarpeiden tyydyttäjiä>>>
En ainakaan itte koe niin.
>>>, asioista tasavertaisia päättäjiä ja ratkaisuihin vaikuttajia>>>
Miehet päättää ainaski ry:n asioista enempi...
>>>, oman ammattinsa harjoittamiseksi tasavertaisia miehiinsä nähden>>>
Käytännöt vaihtelee. Itte oon tyytyväisin kun saan hoitaa itte lapseni kotona...ei oo tullu sille asialle hyvii vaihtoehtoi...mut myö oomma erialisii, kaik ei viihy kotona.
>>>, poliittisesti miestensä tukijoita äänestäjinä jne...>>>
En tiedä. Politiikka ei kiinnosta.
Luulen että politiikka ei kiinnosta sinua niin kauan kun se ei koske sinua tai sinun mukavuusalueita ei olla tuhoamassa. Jollain tasolla uskon kaikkien olevan kiinnostuneita politiikasta.
Omassa parisuhteessa koen olevani tasa-arvoinen. Varmaankin monestakin syystä. Mutta sitten jos puhutaan vl-yhteisöstä koen lähinnä että minua joko alistetaan, vähätelään, muotitetaan tms...
Kyllä olen joskus kokenut että minua on yritetty hyväksi käytää työvoimana vastoin tahtoani.
Kyllä olen joskus kokenut olevani lähinnä miesten tarpeitten tyydyttäjä. Ja kun joku takertuu tähän sanamuotoon selvennettäköön asiaa siten että vl yhteisössä ja yhdistyksessä meillä päin on vähän tapana että kaikki "likaiset työt" teetetään naisilla. Eli naiset hoitavat pääsääntöisesti kaikki siivoukset ja tiskaukset ym ym...
Ja toinen mikä jossain mielessä on ärsyttävää on se kabinetti politiikka. Mihet istuu keskenään puhujien kanssa ja naiset koitaa pärjätä ison lapikatraan kassa miten parhaaksi näkee.
Tunnetusti ratkaisut on lyöty lukkoon jo enne kuin ne otetaan esille. Ja täällä näkyy olevan enemmän vallalla tyyli miehet puhuu ja naiset kuuntelee.
En tue avoimesti ketään. Eivätkä vl miehet halua siitä kanssani keskutella siitä yksinkertaisesta syystä ettei heidän propakandansa pure minuun millään tavalla. Usko kun ei ole mikään tae siitä että se todellisuudessa myös näkyisi politiikassa. Teot puhukoot siinä asiassa ry:n jäsenyyttä enemmän.
Milestäni naisen asema riipuu täysin siitä kuinka fundamentalististen miesten ympäröimänä nainen elää. Jos lähipiiri ei ole erityisen ahdasmielistä myös naiset jaksavat paremmin.
on keittiöryhmänvetäjä Ryllä. itse en ole edes kyökkivuorossa.
paikkakunnalla. Ja ihan hyvin homma näytää toimivan.
Jo LLL aikanaan lanseerasi nämä kaksi vaihtoehtoa naisen rooleiksi. Vaikka LLL oli muuten fiksu mies, hän oli toki aikansa lapsi ja käyttäytyi sen mukaan...
Miten sinuun suhtaudutaan vl-piireissä, kun olen kirjoituksistasi saanut sellaisen käsityksen, että et ole suhtautumisilltasi ja avoimuudeltasi ihan normi vl, etkä etenkään ihan vormi vl-nainen?
Olen saanut kuvan että sinulla on rohkeutta tuoda esiin poikkeaviakin näkemyksiä ja myös toimia poikkeavalla tavalla. Puhutellaanko sinua ja syyllistetäänkö, tullaanko kyselemään "hyshys, mitä sinun uskonelämääsi kuuluu?". Itsellä on kehittynyt elämäntilanne, jossa vaadittaisiin rohkeutta seistä selkä suorana omana itsenäni ja valintojeni takana. Olo vain tuntuu niin syyllistetyltä ja "tottelemattomalta".
Itselläni on sellainen kuva että selkäni takana on tehty "salaine sopimus siitä" ettei minua pidetä uskovaisena. Silti kukaan kuitenkaan ei toistaiseksi ole kieltäytynyt tervehtimästä. ;)
Se että elän vakaumukseni mukaan ei tietenkään miellytä kaikkia. Tiedän että jos asuisin etelän isoissa siioneissa minulla tuskin olisi sen suurempaa vaikeutta mahtua porukaan kuin muillakaan.
Minä en voi omatuntoni takia tehdä toisin. En vaikka se maksaisi paikkani vl yhteisössä. Ja ennen pitkään tilanne varmaankin on se että jos tämä hiljainen savustaminen ei onnistu ja käyn tuosta ry:n ovesta sisään ja ulos niin kuin ennenkin. Niin pidän melkein odotettuna että kohdalleni satuu se "pienen piiriin hoitokokous".
Jossa todettanee että olen joidenkin mielestä teoillani kieltänyt uskoni. Niin kuitenkaan ei ole tapahtunut. Kuka voi pois otaa sen jonka Jumala on antanut?
Toistaiseksi kenelläkään ei ole näyttänyt olevan hirveästi halua lähteä kanssani keskutelemaan siitä miten ja miksi elämäntapasääntöjä tulee noudataa ;) eikö olekkin aika yllättävää :D
Eikä ylipäätään ihmiset ole kovin innokkaita asettamaan itseään likoon ihmisen kanssa joka on sekä nähnyt elämää paljon että myös tietää "liikaa". Minä olen hionut täällä ajatuksiani pitkään hartaasti ja paljon.
Enkä koe että olisin kovin helposti haavoitettavissa, tiedän jo valmiiksi mitä on odotettavissa. En usko että on sellaista kysymystä jota en olsi jo miettinyt.
Mitä minun uskonelämälleni kuuluu? Uskon yksin armosta niin kuin ennenkin...
Harvoin minua syyllistetään suoraan. Ennemmikin sylllistetään epäsuorasti. Jos ihmisellä oikeasti on jotian sanottavaa hän jotuu sen sanomaan suoraan :) valitettavasti.
Eniten kai minua on syylistetty siitä että osaan sanoa ei. Naiset kun eivät sano ei. EI vaikka sitten "itkun" kassan tekevät niitä asioita.
Minun arvomailmassani etusijalla ovat aina lapset ja perhe. Tämä ei näytä kelpaavan kaikille. Niin kuin ei elämäni muutenkaan.
Mutta toisille ei voi elää mieliksi.
En tiedä mitä sinulla on mielen päällä. Mutta sen nevon minä sinulle annan että etsi se Jumalan tahto. Mieti tarkaan mikä on se joka vieroitaa sinut Jumalasta. Pidä kiinni uskostasi Jumalaan.
Roomalaiskirje 14
22 Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän oikeaksi havaitsee;
Mieti kenelle osoitat kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta. Jumalan valtakunta on toki maan päällä. Mutta se valtakunta ei ole vl yhteisö. Kuka sinua syyllistää ja miksi? Jumala vai ihmiset. Asetatko itsesi lain alle siksi että ihmiset ympärilläsi sitä vaativat?
Pitääkö sinun ansaita uskosi teoillasi? Tai paikkasi Jumalan valtakunnassa?
Kaikella rakkaudella niin se ei ole. Vaan meiltä vaaditaan paljon nöyryyttä myöntää se ettei yksikään teko kelpaa ja armo on lahja joka omistetaan nöyrästi uskolla.
Usko ja uskon tuunustminen ei ole kuulumista yhteisöön eikä elämäntapoja vaan ne uskon hedelmät tulevat "ilman tekoja". Joutuu elämään todeksi sen ettei kynttilää voi laitaa vakan alle.
Sinä olet Jumalalle arvokas sellaisena kuin olet. Eikä Jumala pyytänyt sinulta uhria tai uhraamaan itseäsi vaan Jumala kysy sinulta yksin uskoa. Jumalan kädestä on otettava se mitä sieltä annetaan. Ja sieltä myös annetaan reunaehtoja eikä varmaan vähiten siksi että itse kullekkin kirkastettaisiin Kristusta.
Jätän sinut Jumalan haltuun. Kirkastakoon hän sinulle tahtonsa ja kasvonsa.
Lestadiolaisnaisen osa on suurimmalta osin Martan osa: synnyttää, imettää, tehdä työtä niska limassa, uskoa, kärsiä - niin paljon lepää lestadiolaisuuden opin toteuttamisesta naisen harteilla...
Vilpitön usko, että on synnytettävä ja synnytettävä, vaikka jaksaminen, rahat, parisuhde ja mielenterveys ovat mennyttä. Silti! Autuuden ehto nro 1 naisella. Kun uskotaan ettei ole vaihtoehtoja! Tänä päivänä on paljon puheissa esillä miten tulisi vain jaksaa ottaa lapset Jumalan kädestä...
Naiset hoitavat kodin, lapset, perheen ja mahdollisesti työn. moni ei ole ehtinyt hankkia ammattia kun perusti perheen ja lapsia alkoi tulla, vaikka itsekin oli vielä henkisesti lapsi... työelämään ei ehdi jatkuvan synnytys/imetyskierteen vuoksi - eikä kiinnostakaan lähteä ihmeteltäväksi kun on kuitenkin omista elämänvalinnoista kyse...
Miehen tarpeet menevät edelle, naisen tulee vaieta seurakunnassa (puhujat ovat 1. lk:n kansalaisia, me martat keittiössä vain jotain maan matosia...)
Perhenäkökulmasta: riippuu parisuhteesta millaiseksi naisen asema muotoutuu. Se ei ole mitenkään uskovaisuudesta riippuvainen asia! Itse koen olevani tasaveroinen mieheni kanssa, meillä on yhteinen "yritys", perhe, jota hoidamme samanlaisilla vastuilla. Tiedän kuitenkin tapauksia joissa nainen on maatuska kotona...
Poliittisista kysymyksistä voidaan olla ihan eri mieltä puolison kanssa... jne.
jolla naisia alistetaan. SRK liene lanseerannut sanonnan käyttöön naisia alistaakseen. "Martat" -hyi mikä sana!
Käydäänkö vl naisten kesken tai liikkeen julkaisuissa keskustelua naisten asemasta? Onko liikkeen hallinnossa/ johtokunnissa naisia samassa suhteessa kuin yleensä muualla yhteiskunnassa? Onko naisia yhdistysetn puheenjohtajina vai sovelletaanko siinä myös oppia:"nainen vaietkoon seurakunnassa"? Onko liike patriarkaalinen vai onko naisten tahto muotoutunut "miehen tahdon" mukaisesti?
Pääpiirteissään vl-piireissä eletään agraariajassa. Moni asia otetaan annettuna (miehet) ja korostetaan sukupuolirooleja. Naisten työt ja miesten työt ym lätinää.
Teoriatasolla puheenparteen on saattanut tulla tasa-arvoisempaa sävyä, mutta harvassa perheessä käytännössä eletään kovinkaan tasa-arvoisesti. Nainen on edelleenkin se ylistämällä alistettu ja lasten-&kodinhoidon päävastaava perheessä. Lisäksi pitäisi jaksaa olla miehelleen rakastajatar tunnetuin seurauksin.
Joo, mutta poikkeuksiakin on. Itse koen saavani elää erittäinkin tasa-arvoisena puolisona perheessämme, siitä rakkaalle miehelleni suuri kiitos! Saan olla myös nainen, jonka elämässä on tilaa omille tarpeille ja mm työssä käymiselle.
Tätä ketjua lukiessa tuli surullinen olo. Onko todellakin niin, että johto koostuu pääasiassa pelkistä miehistä?
Tehkää naiset jotain, ryhtykää konkreettisiin toimiin, että asia korjaantuu ja pääsette päättämään yhdityksenne asioista!
Kynnysmattona ollessa on varmaan vaikeaa vaikuttaa asioihin. Ottakaa itseänne niskasta kiinni ja osoittakaa olevanne älykkäitä ja pystyviä ihmiä ts. hoitakaa niiden 50-vuotiaiden miesten tilalle myös naisia päättämään asioista - tekemällä tapahtuu, ei muuten.