Omasta mielestäni on väärin, että "alioppilaskirjoituksissa" kokelaat laitetaan Gaussin käyrälle ja arvosana määräytyy oman suorituksen lisäksi myös siitä, miten toiset menestyvät. Varsinkin se on väärin, että joka aineesta joka vuosi 5% hylätään. Ajatelkaapas, jos "alioppilaskirjoituksissa" ois joskus tosi kova taso ja hylätyksi jotuisi myös hyviä suorituksia. Ja joskus muulloin taso voisi olla alhainen, niin alhaisella pistemäärällä pääsisi jo läpi. Siis kokeet, josta joutuu maksamaan ja joilla on kohtuullisen suuri merkitys jatko-oppipaikka haettaessa niin läpipääsy ja arvosanat määräytyvät myös toisten suoritusten mukaan. Se on väärin ja samaa mieltä ovat myös monet muut täälläpäin.
"Alioppilaskirjoituksiin" saisi tulla tietyt pisterajat niin että läpipääsy ja muut arvosanat on täysin itsestä kiinni, ei muiden suorituksista. Esim. kielissä läpipääsyraja voisi olla vaikkapa 120 pistettä ja kaikki jotka pääsee sen yli, niin niitä ei hylättäisi. Toivottavasti tämmönen systeemi toteutuu tulevaisuudessa.
Gaussin käyrä
16
6073
Vastaukset
- d.n.a
...mut elämä on! Syvältä.
- ajatteles
jos jonain vuonna sattuisi todella hankala koe - kuten esimerkiksi joskus on matematiikassa sattunut. Sitten olisi hirveän paljon reputtajia, kun sitä määrättyä pisterajaa ei olisikaan ylitetty. Eli prosentuaalisella arvostelussa tasoitetaan kokeen tason vaihtelua. Kun kirjoittajia on kuitenkin kymmeniä tuhansia, niin ei se kirjoittajien taso niin paljon voi vaihdella.
- Heippa
ajatteles kirjoitti:
jos jonain vuonna sattuisi todella hankala koe - kuten esimerkiksi joskus on matematiikassa sattunut. Sitten olisi hirveän paljon reputtajia, kun sitä määrättyä pisterajaa ei olisikaan ylitetty. Eli prosentuaalisella arvostelussa tasoitetaan kokeen tason vaihtelua. Kun kirjoittajia on kuitenkin kymmeniä tuhansia, niin ei se kirjoittajien taso niin paljon voi vaihdella.
Mutta se on mielestäni väärin, että aina joitain hylätään siksi, koska he eivät olleet riittävän hyviä toisiin nähden. Nämä tietyt läpipääsyrajathan voisivat tietysti vähän vaihdella kokeen vaikeuden mukaan. Kielissä vaihteluhaarukka voisi olla vaikka välillä 110-130 pistettä.
- sanoi putkinen
Heippa kirjoitti:
Mutta se on mielestäni väärin, että aina joitain hylätään siksi, koska he eivät olleet riittävän hyviä toisiin nähden. Nämä tietyt läpipääsyrajathan voisivat tietysti vähän vaihdella kokeen vaikeuden mukaan. Kielissä vaihteluhaarukka voisi olla vaikka välillä 110-130 pistettä.
Mä oon kyllä ymmärtänyt, että mitään tiettyä prosenttimäärää ei automaattisesti hylätä vaan pitää ylittää joku tietty pisteraja, aineesta riippuen. Ja siitä eteen päin arvosanat määräytyy sillä prosenttisysteemillä. Eihän siinä muuten mitään järkeä olisi!
- ymmärtänyt
sanoi putkinen kirjoitti:
Mä oon kyllä ymmärtänyt, että mitään tiettyä prosenttimäärää ei automaattisesti hylätä vaan pitää ylittää joku tietty pisteraja, aineesta riippuen. Ja siitä eteen päin arvosanat määräytyy sillä prosenttisysteemillä. Eihän siinä muuten mitään järkeä olisi!
väärin, koska se läpipääsyn pisteraja määräytyy aina sen mukaan millaisia pisteitä on tullut. Ja tuo pisteraja määräytyy prosentuaalisesti. Jos koe on ollut vaikea, niin pisteraja on matalampi, jos se on ollut helppo, niin pisteraja on ollut korkeampi. Ei ole olemassakaan mitään sellaista ehdotonta pisterajaa, jonka jälkeen aina pääsisi läpi tai tulisi hylätyksi. Jos nyt otetaan esimerkiksi vaikka pitkä matematiikka, niin sen läpipääsyn raja on viime vuosina vaihdellut välillä 6-13 pistettä.
Mutta nimenomaan se, että pisterajat määräytyvät sen mukaan kuinka kokeesta on yleensä suoriuduttu, takaa tasapuolisuuden läpipääsyn ja arvosanojen suhteen. Kun kokelaista on kymmenin tuhansin, niin kyllä siinä ne samat tilastolliset totuudet pätevät aina samalla lailla. - miu
ymmärtänyt kirjoitti:
väärin, koska se läpipääsyn pisteraja määräytyy aina sen mukaan millaisia pisteitä on tullut. Ja tuo pisteraja määräytyy prosentuaalisesti. Jos koe on ollut vaikea, niin pisteraja on matalampi, jos se on ollut helppo, niin pisteraja on ollut korkeampi. Ei ole olemassakaan mitään sellaista ehdotonta pisterajaa, jonka jälkeen aina pääsisi läpi tai tulisi hylätyksi. Jos nyt otetaan esimerkiksi vaikka pitkä matematiikka, niin sen läpipääsyn raja on viime vuosina vaihdellut välillä 6-13 pistettä.
Mutta nimenomaan se, että pisterajat määräytyvät sen mukaan kuinka kokeesta on yleensä suoriuduttu, takaa tasapuolisuuden läpipääsyn ja arvosanojen suhteen. Kun kokelaista on kymmenin tuhansin, niin kyllä siinä ne samat tilastolliset totuudet pätevät aina samalla lailla.mun tietääkseni se lähes kaikissa aineissa on ton käyrän mukaan. MUTTA (tän oon kuullu joltaki ihan asiantuntijalta) esim. jonku pitkä espanjan kokeessa se ei mee sillee, ku kuitenki suurin osa niistä kirjottajista on jotaki siellä asuneita tai vaihtareita tms. ja sillon huonoimmatki voi olla siinä 200-250 p., eikä sillon voi tietenkää hylätttyä kellekkään antaa. Eli sillon ne arvostellaan niinku "normaalit" kokeet.
- Böre
Olen täysin samaa mieltä. Nykyinen arvosanasysteemi YO-kirjoituksissa on surkea. Pitäisi saada tietyt pisterajat YO-kirjotuksiin, niin kukaan ei pystyisi reputtamaan ainakaan sen takia, että toiset ovat olleet parempia. Kokelaan hylkääminen siksi, että muut ovat olleet parempia on todellakin väärin.
- Gaussi
Kuten joku jo aiemmin maintisi, kun kirjoittajia on niin monia, samat tilastolliset totuudet pätevät. Toiset vaan ovat selkeästi huonompia kuin toiset. Joka vuosi on löydettävissä se noin 5%, jotka ovat selkeästi hyvin heikkoja ja ansaitsevat hylätyn arvosanan aineesta. Ilman suhteellista arviointia eri ikäryhmien asema olisi hyvin epäreilu. Joka vuosi kun koe kuitenkin muuttuu, sen taso yleensä muuttuu. Toisena vuotena koe on helpompi kuin toisena. Suhteellinen arviointi poistaa tämän epäreiluuden sillä pisterajat asettuvat aina suhteessa kokeen vaikeuteen. Jos pisterajat olisivat vuodesta toiseen samat, inisisitte aivan satavarmasti siitä, että "epistä kun tän vuoden koe oli paljon vaikeempi kuin viime vuoden!". Tutustukaa oikeasti suhteelliseen arviontiin, ennen kuin olette jyrkästi sitä mieltä, että se on perseestä.
- Böre
Gaussi kirjoitti:
Kuten joku jo aiemmin maintisi, kun kirjoittajia on niin monia, samat tilastolliset totuudet pätevät. Toiset vaan ovat selkeästi huonompia kuin toiset. Joka vuosi on löydettävissä se noin 5%, jotka ovat selkeästi hyvin heikkoja ja ansaitsevat hylätyn arvosanan aineesta. Ilman suhteellista arviointia eri ikäryhmien asema olisi hyvin epäreilu. Joka vuosi kun koe kuitenkin muuttuu, sen taso yleensä muuttuu. Toisena vuotena koe on helpompi kuin toisena. Suhteellinen arviointi poistaa tämän epäreiluuden sillä pisterajat asettuvat aina suhteessa kokeen vaikeuteen. Jos pisterajat olisivat vuodesta toiseen samat, inisisitte aivan satavarmasti siitä, että "epistä kun tän vuoden koe oli paljon vaikeempi kuin viime vuoden!". Tutustukaa oikeasti suhteelliseen arviontiin, ennen kuin olette jyrkästi sitä mieltä, että se on perseestä.
Tämän ketjun aloittajahan mainitsi myös, että pisterajat voisivat vähän vaihdella kokeen vaikeustason mukaan. Ketään kokelasta ei ole oikeus hylätä sen perusteella, kun muut ovat parempia. Toki tämä systeemi nykyisellään ihan kohtuullisesti toimii koska läpipääsyrajan pistemäärä on kohtuullisen alhainen verrattuna maksimipistemäärään kaikissa kokeissa. Mutta jos läpipääsyraja olisikin korkeammalla, niin entäs sitten. Hyviä hylättäis. Vaikka läpäisyraja on melko alhainen niin siltikään en voi hyväksyä kokelaiden vertailua toisiinsa.
Kerran meidän koululla oli yksi tosi helppo koe, josta tuli tosi paljon kymppejä ja ysejä. Heikoimmat saivat kasin. Ei siinä niille heikoimmille lätkäisty hylättyä siksi, vaikka he olivat muita huonompia, koska heidän suorituksensa oli silti hyvä. Ja tällainen on oikein. HYVÄÄ SUORITUSTA EI OLE OIKEUS HYLÄTÄ, VAIKKA SE KUULUSIKIN JOUKON HEIKOIMPIIN. - suhteellisessa
Böre kirjoitti:
Tämän ketjun aloittajahan mainitsi myös, että pisterajat voisivat vähän vaihdella kokeen vaikeustason mukaan. Ketään kokelasta ei ole oikeus hylätä sen perusteella, kun muut ovat parempia. Toki tämä systeemi nykyisellään ihan kohtuullisesti toimii koska läpipääsyrajan pistemäärä on kohtuullisen alhainen verrattuna maksimipistemäärään kaikissa kokeissa. Mutta jos läpipääsyraja olisikin korkeammalla, niin entäs sitten. Hyviä hylättäis. Vaikka läpäisyraja on melko alhainen niin siltikään en voi hyväksyä kokelaiden vertailua toisiinsa.
Kerran meidän koululla oli yksi tosi helppo koe, josta tuli tosi paljon kymppejä ja ysejä. Heikoimmat saivat kasin. Ei siinä niille heikoimmille lätkäisty hylättyä siksi, vaikka he olivat muita huonompia, koska heidän suorituksensa oli silti hyvä. Ja tällainen on oikein. HYVÄÄ SUORITUSTA EI OLE OIKEUS HYLÄTÄ, VAIKKA SE KUULUSIKIN JOUKON HEIKOIMPIIN.arvioinnissa. KUKAAN hyvä, tai edes kohtalainen kirjoittaja ei ole saanut hylättyä arvosanaa. Ne i:n saaneet ovat aina yvin heikkoja ko. aineessa. Niitä kuulkaa on!
Ja minkä ihmeen takia ei saisi vertailla yo-kokeen (kymmeniä tuhansia) kirjoittajia toisiinsa, kun niin kuitenkin tehdään kaikessa elämässä.
Kun esimerkiksi haet opiskelupaikkaan, johon otetaan 25 opiskelijaa, niin sinne pääsee 25 SILLÄ KERTAA parasta hakijaa ja muut hylätään, vaikka siellä olisi vielä jokunen suhteellisen hyväkin hakija. Tietysti!
Ja kun haet työpaikkaan, niin sinne otetaan se sillä kertaa paras hakija ja muut hylätään. Eikö niin!?
Mikä tuossa YO-kokeen suhteellisuudessa muka olisi niin ihmeellistä. Samalla systeemillähän sinut sinne lukioonkin on valittu. Miksipä ei myös se lukiosta valmistuminen noudattaisi tätä kaavaa. - Ja noudattaahan se! - Böre
suhteellisessa kirjoitti:
arvioinnissa. KUKAAN hyvä, tai edes kohtalainen kirjoittaja ei ole saanut hylättyä arvosanaa. Ne i:n saaneet ovat aina yvin heikkoja ko. aineessa. Niitä kuulkaa on!
Ja minkä ihmeen takia ei saisi vertailla yo-kokeen (kymmeniä tuhansia) kirjoittajia toisiinsa, kun niin kuitenkin tehdään kaikessa elämässä.
Kun esimerkiksi haet opiskelupaikkaan, johon otetaan 25 opiskelijaa, niin sinne pääsee 25 SILLÄ KERTAA parasta hakijaa ja muut hylätään, vaikka siellä olisi vielä jokunen suhteellisen hyväkin hakija. Tietysti!
Ja kun haet työpaikkaan, niin sinne otetaan se sillä kertaa paras hakija ja muut hylätään. Eikö niin!?
Mikä tuossa YO-kokeen suhteellisuudessa muka olisi niin ihmeellistä. Samalla systeemillähän sinut sinne lukioonkin on valittu. Miksipä ei myös se lukiosta valmistuminen noudattaisi tätä kaavaa. - Ja noudattaahan se!Ihan sama vaikka hylättäiskin opiskelupaikkaa työpaikkaa haettaessa, kun muut on parempia, kerta kun siinä ei menetä mitään. YO-kokeessa rahat on menny turhuuteen, jos kokelas hylätään.
- jebujee
Böre kirjoitti:
Ihan sama vaikka hylättäiskin opiskelupaikkaa työpaikkaa haettaessa, kun muut on parempia, kerta kun siinä ei menetä mitään. YO-kokeessa rahat on menny turhuuteen, jos kokelas hylätään.
Kyllä se hylätyn raja on joka aineessa sen verran alhainen, että jos VÄHÄNKÄÄN viitstii valmistautua, niin kyllä se läpi menee. Nuo hylätyt ovat useimmiten sitä "emmäjaksa" -sakkia ja sekö on ytl:n vika että rahat menee?
- jebujee
jebujee kirjoitti:
Kyllä se hylätyn raja on joka aineessa sen verran alhainen, että jos VÄHÄNKÄÄN viitstii valmistautua, niin kyllä se läpi menee. Nuo hylätyt ovat useimmiten sitä "emmäjaksa" -sakkia ja sekö on ytl:n vika että rahat menee?
Ja se vielä että ei sitä Gaussin käyrää pilkun tarkasti noudateta. Esim. viime syksyn pitkän matikan kirjoituksissa oli niin huono taso, että 11% kirjoittajista hylättiin. Sitä hylätyn rajaa muutetaan aina kokeen mukaan.
- Heippa
jebujee kirjoitti:
Kyllä se hylätyn raja on joka aineessa sen verran alhainen, että jos VÄHÄNKÄÄN viitstii valmistautua, niin kyllä se läpi menee. Nuo hylätyt ovat useimmiten sitä "emmäjaksa" -sakkia ja sekö on ytl:n vika että rahat menee?
Tuo systeemi toimii ainoastaan niin kauan kuin läpipääsyrajat pysyvät alhaisina.
- maahinen88
Heippa kirjoitti:
Tuo systeemi toimii ainoastaan niin kauan kuin läpipääsyrajat pysyvät alhaisina.
Ja koska tilastolliset faktat vaan on olemassa niin läpipääsyn rajat pysyy alhaisina. Siihen koko homma perustuukin, että osa on niin heikkoja, että sieltä helposti erottuu se hylättävä joukko, jonka kautta läpipääsyn rajat asettuvat alhaisiksi. Monien tuhansien kirjoittajien ollessa kyseessä ei tule käymään niin, että kaikki olisivat hyviä ja saivivat suuren määrän pisteitä. Tai jos kaikki saisivat suuren määrän pisteitä, se vaan kertoo siitä, että kokeen taso on ollut aivan naurettavan helppo (esim. matikassa tasoa 1 1). Koko suhteellinen arviointihan perustuu siihen, että on hyvin eri tasoisia oppilaita ja heikoin luokka saa hylätyn, sillä heidän taitonsa yksinkertaisesti ovat niin heikkoja, ettei se riitä läpipääsyyn. Ikäryhmän heikoin osa näin määrittelee koko ikäluokan osaamista tavallaan.
Jos asetettaisiin jokin tietty pisteraja, jolla läpi pääsee, ei se todellakaan olisi reilua. Kokeiden taso vaihtelee vuodesta vuoteen ja edeltävänä vuonna hylätyn saaneet saattavat helposti päästä läpi toisen vuoden kokeessa vaikka osaaminen on täsmälleen yhtä suurta. Eihän tämä kerro mitään todellisesta osaamisesta.
Emme myöskään voi luetella litaniaa faktoja joka kaikkien tulisi vuodesta toiseen tietää. Tieto, taidot ja asiat muuttuvat. Jokainen ikäluokka opiskelee erilaisia asioita erilaisilla tavoilla. Voimme loputtomiin kiistellä siitä, mitä osaaminen on, mitä on hyvä ja heikko osaaminen, millä pitäisi päästä läpi. Sitä emme kuitenkaan voi kiistää, etteikö osaaminen ole suhteessa ympäröivään maailmaan ja muihin ihmisiin, suhteessa siihen omaan ikäluokkaan, joka on opiskellut samoja asioita. Emme voi määritellä hyvää osaamista, ellemme tiedä muiden tasoa, emmekä voi määritellä heikkoa osaamista tai osaamattomuutta tietämättä muiden osaamista. Kaikkeen tähän suhteellinen arviointi perustuu osaltaan. - Gaussin käyrä rokkaa
maahinen88 kirjoitti:
Ja koska tilastolliset faktat vaan on olemassa niin läpipääsyn rajat pysyy alhaisina. Siihen koko homma perustuukin, että osa on niin heikkoja, että sieltä helposti erottuu se hylättävä joukko, jonka kautta läpipääsyn rajat asettuvat alhaisiksi. Monien tuhansien kirjoittajien ollessa kyseessä ei tule käymään niin, että kaikki olisivat hyviä ja saivivat suuren määrän pisteitä. Tai jos kaikki saisivat suuren määrän pisteitä, se vaan kertoo siitä, että kokeen taso on ollut aivan naurettavan helppo (esim. matikassa tasoa 1 1). Koko suhteellinen arviointihan perustuu siihen, että on hyvin eri tasoisia oppilaita ja heikoin luokka saa hylätyn, sillä heidän taitonsa yksinkertaisesti ovat niin heikkoja, ettei se riitä läpipääsyyn. Ikäryhmän heikoin osa näin määrittelee koko ikäluokan osaamista tavallaan.
Jos asetettaisiin jokin tietty pisteraja, jolla läpi pääsee, ei se todellakaan olisi reilua. Kokeiden taso vaihtelee vuodesta vuoteen ja edeltävänä vuonna hylätyn saaneet saattavat helposti päästä läpi toisen vuoden kokeessa vaikka osaaminen on täsmälleen yhtä suurta. Eihän tämä kerro mitään todellisesta osaamisesta.
Emme myöskään voi luetella litaniaa faktoja joka kaikkien tulisi vuodesta toiseen tietää. Tieto, taidot ja asiat muuttuvat. Jokainen ikäluokka opiskelee erilaisia asioita erilaisilla tavoilla. Voimme loputtomiin kiistellä siitä, mitä osaaminen on, mitä on hyvä ja heikko osaaminen, millä pitäisi päästä läpi. Sitä emme kuitenkaan voi kiistää, etteikö osaaminen ole suhteessa ympäröivään maailmaan ja muihin ihmisiin, suhteessa siihen omaan ikäluokkaan, joka on opiskellut samoja asioita. Emme voi määritellä hyvää osaamista, ellemme tiedä muiden tasoa, emmekä voi määritellä heikkoa osaamista tai osaamattomuutta tietämättä muiden osaamista. Kaikkeen tähän suhteellinen arviointi perustuu osaltaan.No entä jos kaikki läpäisee? sitten yhteiskunta on kusesssa kun on 5% liikaa ylioppineita joita tarvittaisiin muihin paskahommiin. Samoin jos tulee 30% laudatureja niin huippuylopistot joutuisi aloittamaan suomalaisopiskelija kieltoja
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka983060GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad?
GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad? Tänään jännittävä finaalilähetys431147- 831132
Tämä on kyllä heittämällä erikoisin ihmissuhde mitä on koskaan ollut
Hulluinta on se että ei edes ole varsinaista suhdetta minkäänlaista, mutta tuntuu kuin olisit elämässäni mukana koko aja511025Helikopteri pörrää ja POLIISIT on eristettynä pururadan vieressä!
Suojatehtävä pitää kiireisenä. Kulut ovat kovat!32987- 67858
Tunnustan
Vaikka peitän sen erittäin hyvin niin tunnustan että pidän sinusta erittäin paljon, mieheltä naiselle39852- 53837
- 44822
Autolla puuhun
Halapahallin kohilla auto puuhun, lujaa on tultu ja ei oo pysyny hallinnassa. Taisipa olla lundin pojan auto, eipä tainn24771